ee i BPS cE DE SE eB i ig Biba essnrgs De agg TALE UCR TSE Ty Se RL LE OO age EOE ote ree OD . : Boren ereanemen enone att Sed PB rade penonberPesdicediee Pendle Gro PesSeehoePeeRneGiorg Pe Poege coe anh eG enh en G onde: iy HELP PHB rv Ger Ora Gre har gier har gee gw so MorQersesQreQeady Vuodenvaihteen _terveiset taalta ylimaista. Ensiksikin on mainittava, etta kansalaistem- me lukumaara on vahentynyt juuri paattyneen vuoden aika- na. Kuolema on vieraillut liian monta kertaa ndissa poh- joisen kodeissa ja monet tutta- vat ovat luonnon lain maaraa- mina joutuneet siirtymaan ian- kaikkisuuden vuoteelle. Naista syista oma elamanikin on ollut raskaimpia aikoja, joita ei tie- tenkaan vol unhoittaa. Mutta kansainvalisestikin ajateltuna ihmisten elama on ollut hyvin raskasta. On tehty terroritekoja, joissa ihmishenki ei ole minkaan arvoinen ja sil- tikin terrorintekyat tuntevat suurta ylpeytta mielessaan. Moniin naihin terroritekoihin viela liittyy uskonnolliset ka- sitteet. Egyptin presidentti An- ward Sadatin murhan jalkeen on ilmestynyt syyte presidenttia vastaan, etta han ei menetellyt oikein omaa_ kansallisuuttaan kohtaan. Niinpa eras luutnantt joka on syytettyina naista ter- rorimurhista lausui militaari- Oilkeudessa hiljattain: ‘Olen syyllinen epauskoisen surmaa- miseen ja tunnen ylpeytta sen johdosta’. En haluaisi millaan puuttua naihin poliittisiin asiothin, mut- ta minkds sille voit kun kaikki on sita politiikkaa. Nyt kun rahamies maailma rupesi tuota sotaa valmistelemaan, niin ra- hat tyGnnetéan vain suurelta osalta asevarusteluun ja niin kaikki siviiliaskareet saavat vaistya tielta. Pankit jotka va- littavat naita raha-asioita ovat verrattain mdaradavid tekydita. He asettavat korot sille mallille, etta niilla tehddan runsaat voi- tot. Siis nykyisin tehdadan lan- simaissa voittoja rahan koroilla ja suurilla asevarusteluilla. Otetaampa esimerkiksi huo- mioon tama Pohjois-Ontario. jossa sijaitsee Hearst-niminen kauppala. Sen kauppalan vdaes- t6 on hankkinut elantonsa met- sateollisuudesta. Nyt siell4 on pantu sahamyllyt seisomaan. Koteja pitaisi tehda ihmisille, mutta nulla ei ole rahaa kodin ostoon. Edella sanotusta pai- kasta on viety suuri osa tuosta puutavarasta Yhdysvaltain puolelle, mutta siellakin on suu- rin osa valtion talousarviosta pantu asevarustelun edistaémi- seksi, Siis tama meidan oma jarjestelmamme on tehnyt itsel- leen sellaisen suunnitelman, etta suta on vaikea_ selvita. Missa on nama viisaat talous- tieteilijat, jotka saivat hiljattain Nobelin palkinnosta suuria summia. Mutta nyt eivat voi jarjestaa kansalleen toimeen- tuloa, vaikka kaikkea on liikaa- kin. Eik6 nama miehet halua johtaa omaa maataan onnelli- seen elamaan, jota ihmiset ko- vasti kaipaavat? Tassa Timminsin kaupun- gissa on ollut ihmisilla koko- lailla tyOntayteinen vuosi. Kai- vannot ovat tyOskennelleet tay- della voimalla, koska kullan hinta on pysynyt korkealla. Kaikki kaivannot ovat lisanneet tyO6voimaansa. Texas Gulfjoka on seutumme suurin ty6nanta- ja, on lisannyt tydlaisia. No- ranta yhtid jolla on useita kai- vannoita taalla on mydskin pi- tanytkovaa menoa perusmetalli tuotannossa, silla vuoden alus- Sa kerrottiin etta sanottu yhtid kaivoi mineraalikivea yhdelta- toista er) kaivannolta kuuluen siihen tuo mainehikas Holinger, josta lopetettiin tuotanto silloin kullan hinnan halpana ollen. Nyt sita on ‘runnannut’ toiset miehet ja rikkauksia ldytyy, mika maaran tietaa. Seitsemankymmenta vuotta yhtamittaista kullan louhintaa pitanyt Dome Mine on laajen- tanut laitoksia siten, etta on tar- koitus kolmannella osalla lisata tuotantoa, joka on edellyttanyt uuden kaivoskuilun avaamista seka myllyn suurentamista ta- solle, joka vastaa suurta kullan tuotantoa seka tolmeentaia: Taimi ja Hannes Purra Jenny Kallio Hilda Aaltonen Elli Haapakoski Anni Vaisdnen Helmi ja Hannes Panttila 2 Siiri Jarvi Aili ja Vick Haanpda Aune Kemppainen senja Koskela Emil Hankila Helen ja Brian Honan Sylvi ja Liisa Erickson Karin Kontola Mary Niemeld Bertha Kaija South Porcupine, Ontario nil tyélaisille, jets saavat ‘ olla tassa. ,mukana. Tlahdutta- vampaha puolena tyOlaisille on se ett4 viime kesana Jakon joh- dosta palkat nousivat kymmen dollarin nurkille tunnissa, jonka moista ei naissa yhtidissa ole aikaisemmin ollut. Mutta vaikka kaivosteolli- suus olisi hyvin loistelias, niin sittenkin kotien rakentaminen on jaanyt jalkeen, koska korko- kanta on lian korkea. Valtuus- to nainen Linda Smith kertoikin tasta seikasta yleisdlle maini- ten, etta kaupunkimme vaest6 nykytilastoita seuraten kasvaa vuoteen 1986 mennessa4 53,500 henkilé6n, Siihen mennessa pi- taisi rakentaa 4,200 perheasun- tog lisaa, mutta nama nykyiset rahankierto vaikeudet ovat liian suurena_ esteena talle ke- hitykselle. Vuoden lopussa on tullut suuret likenne probleemit, jois- ta kertovat takalaiset kunnan- virkailyat ja kauppakamarin ja- senet. Ontario North Land rau- tatieyhtid on aikeessa tykka- naan lopettaa ntinsanottu ‘slee- per linjavaunun liikenndimisen Timmins—Toronto valilla. Se on kuulemma tappiota tuot- tava laitos. Yhtidn tarkoitus on korvata likenteess4 tama yh- della 40 henkilén vaunulla ta- valle genie yojunassa. Taman li- saksi saman rautatieyhtion rah- tivaunu kuljetus on vaikeuksis- sa. Ontario North Land rauta- lien omistaa Ontarion hallitus ja kuka tietéa siina voi olla yk- sityisiakin osakkeen omistajia. Tassa liikenteessa tydskentelee 53 tydlaista taalla Timminsin puolipaassa, joten heita uhkaa tuo tyétt6mien armeijaan jou- tuminen, Tata rahtivaunu- liikenne systeemia (Star Trans- fer) on ehdotettu yksityisille likkeen harjoittajille, mutta a- sia on viela siina ‘juttelu’ mal- lissa, etta ei tieda mita tulee ta- pahtumaan. Samoin on kova suun soitto ollut lentoliikenteen ja kauppa- kamarin herrojen kesken, koska Air Canada on nostanut matka- lippujen hinnat Timmins—To- ronto valille niin korkealle etta sita moittii rikkaammatkin mat- kustajat. Saapa nahda miten nama kaikki tulevat paatty- maan, mutta juuri alkava vuos! tuonee jonkinlaisen selvityksen talle likennejarjestelmalle. Henkiloilla, jotka naita kaikkia joutuvat jarjestamaan taytyy olla hyva jarjen Juoksu - melkein samanlainen kuin oli nulla kahden savolaisen kai- vostyOmiehen pojilla, — Ruo- katunnilla toinen kertot kuinka eteva hanen poikansa on ollut koulussa, mutta toinen sano, etta hyvin se on teravapainen hanenkin poikansa, koska hattu ei kesta kuin viikon, kun se on taas ostettava uusi. HAUDANLEPOON — Timminsissa saatettiin ikuisen levon vuoteelle entinen metsa- tyOmies ja viimeksi vanhain- kodin asukas Frank Emil Jo- kela 85 vuoden ikdisend. Syn- tymapaikasta cika perhesuh- teista ole tietoa taman kir- joittajalla. Viimeisen siunauk- sen suoritti vainajalle pastori Markku Suokonautio. South Porcupinessa saatet- tiin ikuisen levon vuoteelle ILA Terveiseni = Seuraanne | saapuessain Frunzen kaupungissa (Tiensanin vuoristossa) rakennetaan ensim- maisia 12- ja 16-kerroksisia ta- loja. Kirgiisilaiset rakentajat ovat menestyksellisesti ratkaisseet korkeiden kerrostalojen rakenta- miseen littyvat ongelmat talla maanjaristyksille alttiilla alueella, jonne aikaisemmin oli lupa ra- kentaa vain 9-kerroksisia taloja. Frunzen kaupunki, jossa on puoli miljoonaa asukasta ja jota ym- pardivat metsat ja le‘dunmaat, voi nyt kasvaa yldspain. synitarit 92-vuotias nuorekas Knut Valkamaon syntynytjoulukuun 16. paiva 1890 Karijoen pita- jassaé, Sielta han on lahtenyt katselemaan tyOmaita aina tan- ne lannelle Tyynen meren ran- noille saakka. Ensin asuen pari vuotta Seatlessa, josta muutti tanne Vancouveriin ja on asu- nut taalla yli 70 vuotta. Han tydéskenteli ensin met- sakampilld joitakin vuosia ja sit- ten muutti Vancouverin kau- pungin tdihin” tydskennellen ndissa hommissa niin kauan kuin oli tyOhaluja. Olen tuntenut Valkaman yli 50 vuotta. Olemme naissa po- liittisissa asioissa samaa mielta. Luemme samoja suomalaisia lehtia, Vuikkosanomia ja_ sita ennen Vapaus-Liekki-lehtia. Han on ollut rauhaisa mies. Hanet tunnetaan kielisten kes- kuudessa laajaltt ja hanella on ystavia enempi kuin monella muulla suomalaisella. Hanen terveydenhoito oli 8Q0-vuotiaaksi asti auringon- kylpyhoitoa, mutta nyt viimei- sen 12 yvuoden aikana on ollut vahempi. Saunassa han kay kerta viukossa. Loylynotto on aina sama madara, 8 kertaa ldylya, niin kuumaa etta kaikki lahtee karkuun ja_ kiroilevat menessdan: hullu suomalainen! Nyt kavi niin etté Valkama joutul turvautumaan ensimméai- sen kerran elamassaan l4aka- riin, nimittain alkoi pakottele- maan niuta viela 17 hammasta suussa. No muuta keinoa el ollut kuin nukutus ja kaikki paikkakunnallamme yli kolme- kymmenta vuotta toiminut kuk- kakauppias Mrs. Jean Laraman 66 vuoden ikaéisena. Pois men- nytta jai kaipaamaan puolison- sa Sibpert, seka heidan lapsen- sa perheineen ja monisata- lukuinen tuttavien joukko eri puolilla Canadaa. Mrs. Lara- man oli erikoisen hyva meille suomalaisillekin. Hanen ilmoi- tuksensa oli Vukkosanomissa- kin monta kertaa vuodessa, Viimeisen siunauksen vainajal- le suoritti pelastusarmeijan kap- teeni Borden Linkletter suuren tuttavajoukon ldsndollessa. H. oloni tiellaé muistossain Jupiter tahti johteenain Port Artturin muistot kohteenain.... Toivoen ratsuni juosta jaksaa tulokset tasta lukijat maksaa Lopussa saat jo toiseksi muuttui nahdaanpas miksika — tasta muka — jotakin puuttuu.... Kulunut vaililla monta vuotta mainitakkin aivan suotta Ajatukset silti kiitaen sinne lannelle pain sanelen nain — ikavissdain.... Tahtitieteesta tutkia voin joshan mukaan unelmoin. Voiskohan luottaa kukaan ftoinen mieltaan kuin samanmoinen? Nain ratkaisen pulman taan kun selasta hyppaan maahan — toivoen — jossakin jokunen — tasta — selvan — saahan... Kirjoittaja — kuin sattumalta toi taan huomioon ehkapa joutuen taten erikoiseen — tuomioon? — Scorpious. Kylla se ylettaa vua pia e/ nia, sano ukko kun kysyttin, ylettaa- k6 jalaka pohjaan. Arvataan loppua, sano Miahol- lan mias kun melalla Roineesta pohjaa koitti. HAMEENLINNA. Kato nyt totaki koskes Turun ammil kelvannu, sano Uustalo vasikkaa ko tuamiokirkkoo na- ytti. KARINAINEN. Rastaat tinpuu, saa naha milloin sielta harijahirsi puonnee. NIVALA. Se naala veti, sano rimpermanni kun pisti naalan taskuusa. LEPPAVIRTA. Kasin kiinni ku Kuivaas-Jussi karhuhu! ALAVUS. Fi meilta varkit puutu, Sano Karvan mamma ko han kissaila poyiaa pyhkis. KITIKOINEN. Rikkaan dista aitojssa, kontissa kovaosajsen. ILOMANTSI. hampaat pois suusta. Tata kir- joittaessa siita on kulunut 2 ja 1/2 tuntia ja parin‘viikon ku- luttua taikina suuhun ja kuukau- den kuluttua Knutti pureske- lee nakkileipaa niinkuin ennen nuorena miehena. Olin kaymassa Suomessa pari vuotta sitten ja han lahetti veljensa tyttarelle lahjan. Lah- jan saaja kysyi ensimmiéaiseksi, milloin seta tulee kaymadan Suomessa, kun taalla on var- rottu hanen tuloaan 65 vuotta. Kerroin Valkaman_terveiset, etta han tulee Suomeen kay- main kun han tayttéa 100 vuotta. Hanen veljen tytar sanoi uskovansa sedan sanat, mutta kertoi etta han ei enaa silloin ole elossa. En tiedé mita Knut tekee asian suhteen. Kuulosti etta veljen tytar on hdnelle hyvin rakas muthin sukulaisiin verrat- tuna. M. Varila I]