Ilmestyy tlistalna. torstalna fa lauaniaina -- Perustottu vuonna 1917 No, 124 — Vol. XLI vuostkerta Rautatietyélaiset voivat la Faativat syvaan kuoppaan jaaneen palkkatasonsa korottamista sovittelulautakunnan esityisen mukaan hyvilsyd asennetiza, é¢4 sen “palkkavaatinasten ratkaisau jaa riipp uvaksi liikeanekomisslone- rien Jautakunnoan oahdollisesta paaloksesti. Mr. Hull sanoi tiistaina, etta iak- kopaates tehtiin "“pahottellen”,, mutta selitti, ella rautatietyoliisten nioiila ei ole lassi tilantéessa muu- ta mahdallisuutta jo5 mielitaan pi- tia rautatietyolaisten palkka- ja tyoolot nykyajan vaatimuksia ¥as- taavalla tasalla. Mountteal, — Rautatietyolaisei, yarsingisia junamiehia lukuunet- damatia, ryhiyvit, jos ltarpeellis- ta, maanantaina, joulukuun 1 pra koko maatakasittavassa mittakaa- yassa lakkotaisteluun, saavuttiaak- seen 14 senlin palkankeroatuksen. tupnita. Tahan lakkoon, jus 5# pihkeaa, yhtyy kaikkiaan nom 135,000 ranéatielyolaisia -—- ase- mamiehet, konttorihenkilokuota, ratapihamiecbet, ratajen korjaus- lyGldiset jne. Lakkopaiva magrattiin raulate- tvéliisten 15, onion yhteisen aeuyvot- {elukomitean kokouksessa tirstaina. Kuten tiedetaan, kummatkin rauta- tiel vaativat liikennekomissionerien lautakunnalta oikeuttd korottaa rahtimaksuja 19 proséentilla, Hauta tieyhtiot viiltavit, etta tyélaisten palkkavaatimukset tulisivat maksa- Taan nile yhieisesti $60.000,000 yWuodessd ja taman Valtoksensa pe- Tusteella ne vastuslavat sovjttelu- Jaulakunnan enemmistan syosittele- maa palkkojen korotusta elleivat yhtiel saa oikeutla rahtimaksujen- sa korottamista varten, Han sanoi, tia rautatietydliis. ten palkkataso on viimevuosina jaanyt kuoppaan moiden feolls- raten, ja etla sovittelulautakuo- nan suosittelema palkankoretus el viela nostaisi heidin palkko- jaan ylos tasta kuopasta. Yleisesti otaksutaan, etti varsi- naisten junamiesten — noin 35,000 lammittajan, veturinkuljettajan ja konduktéérin palk k a kysymykset ratkaistaan mythemmino gilla perus- teella, miten nyt ratkeaa naiden varsinaiseen junamiehistién kialu- Mmattomien rautatietydldisten palk kakiista. On huhuttu, etta hallitus ei tule sallimaan wuutla kansallista rauta- hetyolaisten lakkoa, mutta mr. Hall | korosti, celts sekaantuminén rauta- tietyGldisten lakko-oikeuteén saat- taa hallituksen vilittomasti vastuun- aluisuutéen siita, eta radtatietyo- ldiset saavat gikeutta, ja “olkéeuden saminen 2) tarkoila sen vabempsa kuin soviltelulautakunnan awisitte- LE TILT ,palkankoroluksen bayvaksy- : mists. ee Sovittelulautakunta saoaltteli kolme-jaksoista palkankorotusta kahden vioden aikana: Ensin 1 stalin palkankorotusta tunilta 2tuen wiimaaon taannehbtivasti lammikuun 1 psta 1958; ismen 3 prosegtin kerotus tundilla syys kuun 1 psth 1958, perustden tama korotus joulukuuo 31 pha 1957 vallnpecseen Palkkatatooo ja vimeio@¢g (kolmas} 3° prosentin palkankeratus tunailia laskétiuna samlalla tavalla kuin edellinénkin. Rautatie tyalaisten yhteisen heuvotielukomitean puhemies Frank ELall on kuifenkin selitta- nyh etta unio ¢i voi mitenkaan iunnoiti ‘Kitoista vime titstaina, marrask. AI poa, keradntyi kautta Canadas tuhansittaln sotaveteraaneja fa muita kansalaisia aselepopsiva- jubliin, missi kunuicitettiin nii- ‘den moisioa, joika kaatuiyaé en- siamiisessa ja toisessa maailman- sitassa demokratian, vapauden ja kansojen ilsemiéaridmisolken- den puolesta. “Me kunniditamme heidin muisiogan” jpulistivai [ukematte- iat jublapuhujat caissa tilai- Siuksissa. Naiden rautatiatyolaisten keskin- Wien. Budapestissa ilmesty-|kertainen palkka on anyi vain vassa Nepszabadsagissa julkaistiin| $1.62% dunnilta. Sovittelulauta- vitkon vaihteessa uutinen, jossa sa-; kunnan enemmistéraportm allekir- nobaan, eff2 Kievissa on Téeddetty | joilty lautakunaan puheenjohtaja, : pramofonilevy, johon on aanitetly:tuomari Thamsen ja unioiden edus- ¥. 4909 kuuluisan vendliisen Mirjal-;taja David Lewis. Rautatieyhtidi- lijan Leo Tolstoin pune. Uutisessa‘den edustaja Philip Vineberg esit ei sanoltu milé puhe koskee, Tols- ti vahemmistéraportissaan éttei mi- tol Kuli v. 1910. | lain palkankorotusta annettaiss. °°, es ee ee Te ee eee el: Ennustaa kullan tinnan kohoamista _ ————— . ¥hdysvallat ei ehki voi enia pitkda aikaa estaa Canadallekin myonteista toimenpidetta Parlisi, Kansainvalisen kaup- pakamarin Vhdysvaltain peuvos- ton puhenjohtaja Philip Cortgey sanoj taalld maanantaina, e413 kullan dellaribintaa on muytetta- va Pikemmio kuin jotkut jbmiset kuvitlelevaikaan. Kullan hiota on nyt (ja on ollut noin 20 vuotta' ~wwel >) SUS unssi. _ ¥ilamainitolla Jansunnellaan mr. Gorlney tarkolH] sii, etis dollarin arcvoa on alennettava (devalvaitava) uuidclleeo kuyllan Subtee¢n, Kuteo meneticlh presi- dentti Roasevelt wakoingan ja ku- len curooppalaiset talouwsmiebet Oval viimeaikoina yaalincet. dollariin. 4. [Hkomaajaiset omistavat $9,- 060,000.000 arvesta Yhdysvaltain obligalieja ja osakkeita. Mr. Cartney sanoi, etti jos USAn ikansaliistula lisdintyy 3-4 prosent- jlia Vuodessa, Tnttopankkien taytyy jlaajeniaa fimanssiperustaanisa osta- fa han geéletti, etta tama voi gsoit tautua ylivormnaiseksi' tehtaviksi Lamuksen jondesta, kuten nakyy¥ hallituksen ohligaliohintojen las: kusta ja osakkenien hintojen nou- Mr. Cortney esilti thmin ennus-! Hin pilk§ epatealisena Yhdys- tuksensa puhuessuan Moraalisen ja! yvaltain latouden kehitysta kullan Poliittisen Tieteen ‘Ranskan Akate | arvon nykyisellain otlessa dollariin miota sithen, etta hin on ensim: | Mr. Cortney sanoi, etth Neuvos- mdinen amerikkalainen liikemies, toliitte hydtyisi kuftan dolfarthin- Joka on pununut mainitun jnstituu- nan noususta, silla Neuvostollitolla Hin perusteli virailisen kulian tai neljantuhannen miljeondn dol- human kohoitamista.. seuraavasti: |larin arvosta kultaa, ja lisiksi Neu- . “Hablituksen (USA) obligatto-! vostoliitossa tuotelaan vuosiftaln huolimatta vaikka liikepankit osti-| Eureoppalaiset talousmlehet ovat Yak. vile vuonna lahes 10,000.-: vaittaneet, ett® kalkki mast hydtyi- 000.000 arvesla hallituksen obliga | ' sival kulian dotlarihinnan koretta- ,2 ‘¥hdysvallat on menettanyt| muiden maiden (USAn yerraten} $2,000,000,000 arvesta Kultaa. Kultareserveja ja voelmistultaisi mnii- 3. Ulkomaalaiset sijaituksel ¥ieo den emaa rahaa, | dollaria kehiaan tunnetun epalnot- SUS1a. TMassa, hud yerratluind. tin tilaisuucessa. | eletetaan olevan varastossa kolmen- maikkinain rappeutuminen” siit| $2,300,000,000 arvesta kultaa. tiaja (bondeja). misesta, sitll se toimenpide Lisiisi ; Malla haltitukséen obligatioja.-Mut-' SUDBURY, ONTARIO Kuva Montrealissa raivonneesta hirvedsta menttitalen ja surmasi tolstaiseksi kokon dyxsesta alkunsa saanut palo riehui kuin tuivalt hypatessaan palavan rakennuksen — ennakkoarvio'den mukaan savuun ma oly Mentrealin histortassa kolrnas Taunioista tahan mennessa. Canadan suomalaisten itsendinen tydvacolehti Terstaina, marrask. 13 o. — Thursday, Nov. 13, 1958 outua jouluk. 1 p. } ful palosta, mika tuhosi 35:n yksikon apart- an lualemattoman maaran ihmisia, Rajah- helverin liekki. Monet ihmiset loukkaan- karmanien Kerraksen ikkunsitta maahan ie Lekkeih’n menehtyi ehkand 20 ihmista. Ta- Irvitiava tufipala. 18 ruumisfa on laydetty Ydinasekokeiden kielto j Ja ‘yllatysten’ estaminen Kaksi tarkeata idan ja Jannen valista Konferenssia; yllatyshyokkaysten estdaminen rlippuu aselstariisumisesta — NI, histaing Vhdssvalloifle kasitys- kannan, e1f4 Geotyen keskustelu Valyshyiikkaykseo es 44 misesta en hyodytents, elfei sith (ylWalys- hygkkayksen estimisyritysta) ii: teta ase istanisumistoimeopitei- SiLn. Neuvosteliiton ul] k o ministerjon nootti annettiin ¥Yhdysvaitain Mos: | -— Mike aloitth tyansd magnantaina kovan lahetystolle. Motkovan ra- dio selitti, etta tiss4 nootissa muis- tufetaan Neuvoestelifun gikaisem:- | mist lausunndisata joissa koraste- faan, etta taman nissaglevassa 81gsa paastdan clenemaan- “kokouksen lur ! koituksena an laatia kaytanndllisia | Phdotuksia yllatyshydkkaysten ch- kaisytolmenpileistas mitkd liittyyat selviin toimenpiteisiin aseilariisn- misen hyvaksi". Nyt annetussa nootssa lisat#an yiaolevatn: “Glmun naita loimen- pittila on hyédytints keskustelia | lawSsunLo fen [olivat imeisesti hyvdturilisia yilalyshyokkayksen ehkaisysta.”' Kymmenen vallan koanferenssi yl- latyshyokkaysten = ehkaisytoimenpl: : (teiden suhtecn alka “Mmaunantaina. Geneve. — Eri maiden valtuus: | ith lupaa fukea “Jalellejédneile” — gare — eal tulee vlemadn | taydellisen ja aktlivisen osansu €o-: lombo-suunnilelman wusissa edes-: ottamisissa aultaakseen EKaakkois- Aasian taloudelisesti takapajuisten maiden kehilysta. Tama oli whkominister] Smithin | tiislaisen puheen johtelunkuna pu: huessaan ‘mainitun nevvonuntokomitean kokouksessa. Colambo-suunnitelma laadittiin 4 ¥VUOtta sitten kommunistivastaiseksi linnakkeeks; ja maailman nalkiali- lanteen lieventamiseksi. Han naki mahdolliseksi SUUNNILe) Ain , jaleliec- jigneiden maiden passt4 osalliseksi | lisaahtymasta maail mankaupasta Celombo suunnitélman avuli., -Mutta hin varoitti 18 muun 33:: senvallan edustajia, elth ei sovi jattiag huumioonttomatts ‘“kiirsi- miamme toka-askeleite”. iin selitt; puheessaan, cili teal. . lisuuden kehitlimisen yhteydesss on pyritliva kehittamidn “myos ja. | mautalout | lellejsaineiden maiden If, GenCKESS | | I | | 1 ENevessa | #_._ _ -_-__. Neitoset kayttivat hyvaksi sulojaan pansain ryostossa 2 jéttujen oven takuna lisisival iis laina jossukin marin tolveite sila, ° Bll idan ja lannen valtila kiyn- kabctessa honlerens | Si. Maritz, — Eaksi kauntsta lujaan ryasidessazan (iistuina pan- j kista 16,000 frangia elj noin 32, PULA Samalla kun ioinem heista kuo- mitt, pankin kassanheitajan buo- Mion itsecosa, tainen oainen ntti haltuunsa setelitukon. Sitten he khavelivai alos pankista ja haipyivat nakipiirrsia. Kolmen vallan {Neuvostolijlon, - Yhidysvaltain ja Britannian} konfe-. renssissa keskustellaan ydinaseiden | kokéeiden Jopetlamisesta. Kymmenen vallan konferenssissa | =— — Keskustélaan yllatyshyokkayk- | len waltlamismenetlel mista, | Ytdysvaltan, Erilannian ja New-: 1 wostaliilon valluaskuntien johtajila | Pali baiskitinu toinen = epiviraliinen kokous, missd he etsivat kKeinufea! rimielisyyksien selvitlamisekst phe jarjestyskysymyksen suhteen, man kokouksen jalkeen ilmaitettiin ett keskiviikkona pidetain viralli- n kokwus — Cnsimmainen virul-! nen lilaisuus perjanttists Iykien. Vaikka erlustajat piddtlyivatkin | UNTHMESes, niin he: Olliwa, — preside nity, nitmmitettiin tistaina puhecn- Reskivukkoinen virsilinen keo- hous on sellsemas jJarjestyksessd, | war, Erimehlisyys kehitly) lyojarjestyk- | jealita jake wuteen Jautukuntann, jo: meen $200) vuodessa. ke valvoo Canadan kaikkia T'¥- ju gen oSuhteen siti, cette keskustel-- dysvatloissa nousevat 15,000.000,000 | kuntien. johtajain- neuvottelut suj- | laanky Neuvostoliiten ehdotuksesta § ridiobenjalluksia. -—. .—_ | ¥dinaseinden Kokeilajen hetikohtai: | Utkoministeri Sm 'sesta Ja ikuisesta Kiclkiinisesta yar 1 tust¥on oki ee, ko Yheysvaltain esityksests etig an talgustiede. jyohtaa yt S-hemkis nama kokect keskeytetlaisiin yoin il kuverndériivutaukuntaa, joka on Vuodeks: kerrallaan. pmtlodosteitu parlamentin vilmeksi- VIIME TIEDOT Seaitie, Washinglen, — Colambea-sudnttlelman neuvunantokamitean Jktkoukscen 1taala oasallistunud Canadan ulkominister’ Smith on ollut Silaisissa heuvotteluissa Yhodysyaliain vailiosihicerl Dullesin kanssa. Hei- dan kerrotain heskustcilsen mykymanitman ongelmlsia ¢lecnsa, kauppag ja fauhaa koskevisia asieixia seka Canadan ja ¥hoysvallain valisila rWhteista. 7 Siti RAL, N.S. — Dominion Coal Ltd, jonka No. Kalvokstssa Kuli fnkhakuam 2) pina Tao miesis, antoi keskivikkoillana asiallisesti pu- huen kuciindskun koko Springhitlin kauppalalle tledoltlauessaan, elta kn. saivesta -= jonka loiminnasta Sprinchillin clima riippuu — ei nia ranha kayntiln. yi ail Cnikeadl Nations, WY, — Neovostoliilon apulaisolkuministeri: Yalertin forin esdlil keskivkkeaoa ¥en pollittisen komitean kokoukseasa ayy- forsen, ebla Yhdysralloll'a on “painajaisunen kalinisia" suunnilelmia pevustaa sotatukiasemia kuovhun jarjestidkscen sen kauiia suurbyik- havksikt Neprojlotitios vasizon, Me, Zurlin sanel eli& Neovestelilide | Fol sucstua mitinkgan kansainvilisiin soplimuksiin avaruuden kontral- foltnisekal rauhanomaisin tarkoituksla vatlen ennenkuin YVhilyavallat “hantdu purkamazn ulkomailia, erlholse=ti Euroopassa, Lihi-idassa Ja PohJjols-Afrikassa olevat sotauludjasemansa, Koima. — Canaan paamiaisier! Olefenbakerin Euronnan rmatka pasttyi keskivilkkona jolloin han Jahil t@dlla lentoteltse Fahistaniin. Poimdinkkier] Dipfenbaker vierniti Thnomassa vain rhoden piivan. . i /Sanoo kirkkojen (ja pankkipiirien edustajaa, jotka 10,000 lansi-berliinilaiselle tarjotaan tyota |-Berliinissa suuteen Lanst-Berliinissa viime per- jantai-iltana, ottivat tledon kauppa- yathtotarjouksests vastaan vilkkain SuDSLOnosaituksia. Lansi-Berlinin sanomalehdet .sensijaan lemaavat tarjouksen “propagandaksi" vitta len ensi joulukuussa tapahtuviin Lins-Berlinin vaateihin. Yiipermestari Ebertin tarjouk- Sessa ehdotetaan, etta ita ja linsi- Berliinin valilli solmittaisiin vai- massa olevin kauppasopimuksen liskks: lisasopimus, jonka arvo olisi nein 210-220 miljoonaa D-markkaa vucHessa. [ta Berlimi olisi valmis toamittamaan mm. maitoa, yvilhan heksia, velnae, sokerla, perunoiti ja vucri ja kemiallisen teellisau- den tuotteita. Mamittakoon, eta Bertini, 14i-Berliinin por- mesiari fbert teki yitkon yaih- teessa [Lansi-Berlinoin senzailile meérkitiivao tarjouksen kaupun- Tinh 3 omclempier a5ien = vyalisen kauppavathdon [aajentamisesta ja tyomahdollisuuksien jarjéestami- sesta U-Berliinissa 10,000 lansi- herliinilijselle tyiliiselle vielg timin yuoden puolella. Lanst-Becliinin senaattile osoi- tetle kirjelmd sisalsi lisakst tie- doituksen, et13 Lansi-Berliinin asukkaille jarjestelaan Uiman kin 17 pstvasta bekieo mahdo}li- suus iiman suurempia viisumi- ym. mucdallisuuksia tehda tudus- dumis. ja setramatkeja Saksan Demekrasttiseeq Tasavaltaan sa- moigknin kKiydi tervehtimassa siella asuvia sukwlaisiaan. Kaup- | pavaihiovarjoukseen e1 hiity mi- Widm poliittisia ehloja. ta. I[ta-Berliiny glisi valmig osta- maan Lansi-Berliinista mm, kone. ta, tyokaluja, sahkdtarvikkeita ja terasteolisuuden tyotteita. Lansi Berliinin viran omaisten kanta Bbertin tarjouksiin ¢i vreli ole tiedassa, mutta noin 150 huo- mattavaa Lansi-Berlinin Hikemiles- kaupin edistamistoimi- kutsunut tiedoitustilal- Herliinin kunta li 'syyllistyvain rofusyrjintaan Toronts. Jotkut angliksant- iseurakunnat ja yhdyskunnat Cana- | dan pohjalassa jaadyvitavat intiaa- Init pois kirkkojdrjestaisti fa inti- "| 518000 ja $16,000 _ yutémainitussa | 300 Duntonin tilalic taman yhtion ‘heittensd jasenille, ett “intiaanit! naisia Kavtti taalla Ayvakseen s- 1 Ack | Kirkolla on paikallis- eli kotikou- ‘luja suurissa yhdyskunnetssa, TV- ja radion johdossa tehty henkilomuutoksia Taloustieteen alalle erikoistunut tri Slewart valvoo Ty- Ja radiolaajalluksia Alfbertan yliopiston pidetyn istunnon hyvaksyman fain Sd-vuoligs Andrew Stle-! guiltless. Tima skotlantilnissyntyinen ope-'ile kummatkin ovat sa jonka eriketsalana ) michia: +2-vuolias Roger Duhamel, liittojen kilpaidiinin. Ne sanovat: -“Me cmme haiua hitloihimme in- | tidanilapsta.” Osla. — Eras helzialainen do minikzanipappi — joka Sanoo ta- yHteMeensa el kunnia- yaan raha syvista) Nebelin raubanpalkintea —~ Sal nyt tamano palkinnon, jo- hon litiyy myés $41,727 raha- summa. Nobel-galkinnon saajan kérrotaan § osallistuneen aktlivi- sesti pakolaisten avusinstyohién, Rimenomaan WUnkarin vastayal- lankumoukseen = osallistuneiden pakolaisten 2zvuslamiseen. auninuorct pois jaakiekkojoukku- esta, sanol Canddan Anplikaantkir- kon Intiaauntkoulujen hallinnon joh- taja larry ©. Cook toslaina pu- huessaan St. Pauls kitkassa yleisen kirkolliskokowksen (Synodin} joh- toknnnan Kokedksessa, “Krishittyna minua lowkkas 452, Kutt kristilliset $e@0rakutinat e1¥at avad sydameaan krigtityille intiaa nfillé ja eskimoille’, sSanoi tue. Cook. “Minua loukkoa hirveisti nahdes- sani, ella sevrakunnat hyivat kris tiitvja intizanilupsia vasten kasvo re sClitth han edeélleen. ; a _ uae eee), Ot Rinnesta,. Tami 48-vuetias roo Mir. Cook kehoitti pilspoja ja malaiskatolisen kirkon pappi sano | pappeja Marnaa mean, &) vA in sew | olevanga palkinnon saannin joh- ‘rakunnille, vaan inyGs omen per.’ . 7 oe dosta hammistynean, mutta daret- toman ioinen. Han sanoi, ett8 palkintoraha — fal SUUrIn ofa S11la — menee hia- nen rakenteilla olevan Euroopan kylan viimeistelyyn, | nuttaa $114 Brysselin lahettyvilla af) i pakolaisperhetta varien. Nohelin rakhenpalkinnon saa}, Rey. Dominiguge George Pire oli rukgilemassa Staurt® Dominican Huyn luostarissa, missg han asi, saadessaan tieden Nobhelin raohan- ju eskimot ovat Hla pation Juma- lan japsia kuin mekin’. Monessa tapauksessu, sandi hin, ihtiaanilap- set ovat muita alykkaampia. Ellei koko Intiaanien lahetystyi- Voirlistuteta, intiaanien paikal- lisknulukysymys voi ajaa karille. | joi. KAradain muodostama $-henkinen den nimeai han @l maintnnut, missa | Nobel palkintolautakunta et ne lintiaanikoululaiset}) elvat saa: osaliigtua jaakiekko- ja basehall- ta muita henkilditi# on mahdolli- taessa, Tama ol) viimeinen Nobel-palkin- to Yumuna L958. Aikdisemmin an- nettiin ilmeisesti paluittisessa tzr- !kKoituksessa Nabelin kirjallisuuspal- kinto ergalle vahemman tunnetulle vendlasella rinoilijalle timeiscsti hanen neuvostolillovastaisesta no- yellistaan, Taiset Nabelia palkinnet meni- Vat tunnelwillé neuvostolittolaisil- [c, ameriwkkaloisille ju brittilaisille tie:‘@miehille. Isa Piré, joka sai nyt Nobelin raunhanpalkinnon, johlaa “Sydamen EUrouppe-Mimista jarjestoa. Han on aloiltanut kampanjan, jonka avittla on lerkoitus rakentaa 20 eu- rooppulwsta kylaé pakolatsperheil- Je. Hin on perustanul niita jo vii- Hanen loimensa on “tayslaikainen' ja sith maksetta- nimitettiin kaksi muuta Jautakunnan jasenta. sanomalehti- Ryas layserkaista montregliluisen rans kankieiisen | leiden entinen toimittaja, joka on’! tissi lautakiinnmassa varapuheen- | jJohiajan a5emassa ja Winniper Tri- e ) Ibunen paatoimittaja, ol-vuctias G. Carlyle. Heldan yvuosipalkkansa on | Jar peslyKses sa, ‘Tulaministeri Nowlan tiedoittil- samalja, ctla-tahan ast: CBC-:n litk- Keenhoitujana toiminul, 50 veotias Alphonse Guimet astuu A. David- Moskova. — WNeuvosloliitie ja Puola estitivat ensimmaisen maa ilmansodan asclepopaivana, viime tiistaina, lansivallotile wuden ve- toomuksen 3 “korkelmmag = por: | taan” neuvetticluin jarjestamiseksi Sind mteiessa, otta yoitaisiin Jie- ventaa kansatnvalista jannitysta ja c¥yhtya kaytanoollistin doipen- pPitersiin aséeistariisumsen hyvak- -1P johtajana, MM. Dunton erosi dsket- tain ja ryhtyi takalaisen Carleton follepen presidentiksi. Mr. Guime tisia tiles uuden jarjestelyn pe- rusteella taman kruundn yhlion presidentti ja yleasjohtaja. Tri Slewart omaksuy paavustuun CBCin ja yksityisasomien TV: ja tadtolazjalluksisla. Kuverndériigutakunnin 12 muuta ijasenta on osa-alkapalkalla saaden palkakseen $100 paivalta ja kKulul osallistuessaan Kokouksiin. Heidan joukoassann on Rey. Emlyn Davies, torentolaisen baptistikirkon pappl; tri Eugene Forsey, Canadian. Labor Tiistaina julkaistussa veloomuk- lscssa sanalaan, elt korkeimman porlaan neuyottelun tayvoitteena pt- sisi olla aseiskariiguminen 34 maa: ilmanlaajuisen turvallisunden ta: kaaminen. Tama yhtemen lausunto julkais- tin samunaikaisesti taalla, Mousko vassa Ja Varsavassa mitden neyvot- elinkarvikkeel ja myos matte tuo- | ehdotuksia |} daan nykydan LansrBRerliimiin pit- i myksen se PyiLtamisekst. rien matkojen passt® Lansi-Saksas- 1 koitetaan Tyovolmapulasta kirsivado 1ti- Berliiniin voitaisiin viela taman wuoden pudlella sijeitiaa 2,005 AMmmMattitataista metalliéyotalsta, 200 animattitaidotonfa tyolaista meiaiio jalostustcollisuuteen, I, 400 henkiioad Kaupan ja liikeno- fern palvelukseen .seka 3,400 ' mille aloilte, [14-Berliinin mais- traathi iutkii listksi maldolii- suuksia veida jarjestaa tyamah- dollisuuksia ensi vudden puolella yiela H000 §insi-berlinilaiselle tyolaiselle. 1t3-Berltinin maistraatti ebdottaa myos, etfa sen ja Lansi-Berliimin senaaiin Gduaslagista muodosteltal- siin toimikunta, joka valroistelist ns. rajanylittajakysy- Talla tar- niiden kaupunkilaisten palkkaus- ym, pulmien jarjestamis- ti, jotka asuvat Ita-Berlilinssi, mutta Kayvat tyussa Lansi-Ber}i- nish fai peinvustoin. Toinen kumma Nobel-palkinto Rahallisista syisté tata palkinioa tavoitellut tuli nyt palkituksi $1 Saksaan ja Gelgiaan. Sen lisaksi nan yllapitaa vanhojen ja sairalf- ten pakolaisten katia Belpiassa. [sa Piren kylat élvat ole itsendi- sla feristettyja) yhdyskuntia vaan Itan raken- Kuten tavallista Norjan kansan- ; sesti myds ajuleltu palkintaa jaet-| Camadasss mieluiniminkin #asuinrakennuksia Kalpunkien ja kauppaliin esikau. punkien yhteydessa, “Pakolaiset maksavat normaalt sesti vuokraa, mika on noin puck tavallisesta vuokrasta” selitt#s No belin rautanpalkinnion sanja. Kirkon pddmies. vaalii Kiinan funnustamista Londen, Ont. —. Canadan Yhdis- tyneen kirkon (United Church of Lanada) paamies Rt Rev. Angus J. MaoeGueen sano taalla alkuvitkalla, etla kiellaytyminen Kilnan ja sen fOO-niljoonaisen kansan iunnusta- 'misesta on Conadan idealismin pet- tamisha. | Hin hySkk¥si siti ajutusta vas- anta-‘taan, ella Chiang Kai-shek on jon- hut mitdan selitysta siti, milld pe | Kinlainen “Furcmoasassa istuva pik- rusteella tima palkinto annettiin' ku-prinss: Charlie”. — eika julkaissul liisin tietoja, ke- | selitti, samalla han etla kie]laytyminen Kiinan kansan tunnustamtsesta on vastotn Vallitsevaa suvaitseval- suusmelalaa. Puohuessaan Londonin Rotary Clubin tilaisuudessa tri MaeQneen sinoi pitdvansa lantisen kulttuurin tsmarhelkiseny vaarana tata idea listisuuden ja suvarlsevatsuudeo pétosta, Yaatii puokustus- ohjelman tutkimista Toronto, Liberaalipyolueen ‘ohtaju Lester B, Pearson sanoi tils- latna Torontossa Jiberauligten i- kemiesten kiubin kekouksessa, etta 'Cinadassy pithisi suorittaa vtivyt- ‘telemattad perusleellinen tulkimus maamme puolustuslaiteksen ahjel- musta jo slili, milla perusteeila se lepaa, N-LIITTO JA PUOLA NEUVOTTELUKANNALLA Suosittelevat yhteisessi lausunnossaan korkeimman tason neuvotielun jirjestamisia néiaan: “Puolan delekaalia tukee paattivast: Neuvoasielition ehde- tusta korkehmman puirtaagq pete vottelun parjestamisehsi jotia voi- taisiin tutkia ja ratkarsig aseista- risuumisongelman kaikkein 1ar- keimpia kysymyksia ja paattaa toimenpiteista, jolla voidaan lu- jitiaa Evrogpan ja keko muu magilman torvallisuutta. Tiss yhtelisessd kommuntkeassa sanmolinan mds, elta on tarpecilists voimistultaa Varsovan litttoa, joka peruslettiin vastapaincks: NAT- Q:lle. Tallainen tehtava on tar: peellinen, selitctaan edelleen, 5en “viivylys- ja va)tlelytaktiikan takta jota toteutelugn padusiassa Yhdys- Yaltain tomesta." Washinctonista ja Lontoosta BJ lCongressin tutkimustyan johtaja Ottawasta ja Loronlolained 29-yuo- tias Edward A. Dunlop, joka me: nethi makonsa lowessa maatlman- Sr Ete lelujen perusteelia mita kaytiin, paiminister! Hrushtshevin ja Puc: ole vicla unnelly mila#in vihjeita siild, milen ne subtauluvat tahan uuleen ehdotukseen korkeimman tuson neuyvottelun jarjestamiseksi, lan edustajan, Wladyslaw Gomul- kan kesken. Julkaistussa vetoomuksessa 5a: