. a 7: ee ie be |
re ts paras ra i!
May Sat ba tak rites

. ." PC are :
._ soe

matkaal

FE
tobti, kierrelien kaorakuoppia savisella

sella.
_enaa pitka. tuntui laukut hanestii: hir-

vein raskallta.
turn: 4 pyorryttavan, kun han koetti
euler nopeammin eteenpdin. OliEo
nia cairas? Vai oliko ne potkanas-

alin jutut, jotka hanté noin ‘painos-—

iivat?
Viimeln ban §2150) ransistyneen hir-

simajan oveHa, MLiutia hanen taytyi
pysintya hetkeksi sen taa, -kokoa-
main volmiaan,

ovelle. Se
Pieni, iaiha nainen tuli avaamaan

pyea, sanoen. katrsivalligesti:
“Kavkad sisdan.’
“Kjitos. onke tiima Jack. Malonea
tala? kvsvi han -epavarmana,

“Kyla, olen Mrs, Malonen”, vasta-
¢| TWAINEN. : a
Tytté tarjosi katensa tervehdvk-
seksi, sopertaer: ,
“Afind olen Tom. Malonen vaimo ja
‘e jeutlaksent olette “*hinen ditinsa.”

‘Nin olen, mutta miksi et ‘kirjoit- -

tanut etta tulet-— olisin voinut Vaan
valmistaa jotain?”

“En tiennyt itsékaan viel Saku
paivi sitten, se tapahtui niin dkkia”’,
vastasi Helge hamillaan?

NAVEL ‘Rovin visyneelta, jouduit-

Ko kivelemain koko matkan asemal-
ta?”

“En toki, san. kyytaa””

“Ole kuin kotonasi, istu alas le-
painain”, sangi mainen osorttaen

tuslia, joka of kovtetiy vhtean rau-
iaianeale ja josta oO -maali kuiunut
nun tyyien pois ettei voinut sanca
tiixd varinen s¢ oh ollut uuiena.

Raksi likaista vekarag vVitisi nur-.

Kassa. Sudremp? of ryéstanvt lusi-

Lan plenemmalta, jolla tami oli syo-

nyt marjahillaa peltikannusta.
Ces anna Ledan lusilcka takai-
. Komensi aiti potkaviikaria.

omiarine?” kysyi tytto viltaten lap-
SHn, |

“Ei, oe ovat tyttireni lapsia”. vas-
ias] 4ili sivumennen. “Minun nno-
nmimpant on yhdeksdn vuoden ikdi-
nen, Hin on koulussa.
ole end katona kuin kelme. Jim,
vanhin. Edna kolmentoista ja George
vhideksin, Tytét ovat naimisissa,
lukuunottamatia Taavaa (Octavia).
Tom, wiinkuin tiedit, on armeijassa.
Nima kaksi ovat Sallyn lapsia, hin
On tanaan kaupungissa. Jospa han
vain muistaisi tuoda ne tavarat jotka.
Dyvsin hanen tuomaan”, jatkoi nainen
tuskin kuwluvasti.

Helge avasi laukkunsa ja .otti estin
pienet lahjansa, jotka oli tuonut tuli-
aisiksi anopilleen ja apelleen, sangen:

“En tiennyt oikein mika olisi ollut
Sopivinta, mutta toin teflle diti Malo-
he kaulatiinan ja Tomin isille savuk-
keita . | 7!

“Rutsu- mina. vain iE. Feedrikaksi.
Jia kaikki muodallisuudet syrjian,
Slemmehan nyt kaikki yhti perhet-
ta.”

‘Helee otti TNYOGS Jaukustaan evas-
laatikon, jonka oli laittanut matkaa

varien, mutta jota ei ollut svonyt

Matkatlla.

Kun Fredriika huomasi evaat, al-
koi hin laittaa teeta, jota hetkei
iyouemmin tarjosi vieraalleen laati-
Kosa olleiden leivoksien ja voileipien
kanssq. Saivat suind sitten Japsethin
OSan<a niisth. “

Kun Jack Malone palasi kotiin, oli
ban | huonolla iuulella, ‘Hin oli kdy-
NVt iqas DYViamMassa avustusta, mul-
14 so olj kielletty hiineltd sen perus-
icella, kun haneila oli aikuinen, tyo-

wa. Mihti Helgekin tallustele-_
aan tet pitkin Malonen asuntoa

Vaikka matka ‘ei tosin ‘ollut -
--den olivat meneéttaneet tuon kahden-

Valiin® hanta alvan

hanen poikansa miehékseen.

ennenkuin | koputti

Minulla e@1 .

Po oo 1 *
\
ee S| rs alls 1 =, "ae :
Rat Ee Tid PRE Seales feo
* : es ee ee se ee a" “=u
ars . wot ne | “W Toe, as i* =". reese =
. mee” wot, . . wl . He | F
1 .

|_w Ld
t rhs =. " - .
. apis ae A 10 . a . gow a
. gels ai: . . 7) . Le. iat rT ae gf EP ope oe - = - =.
wit rus ad ' Phe 11 etre ae ee eT ae er ee et sagt ion
“otal I. 2H wees re 7 = mt rk 1 H ty ae i: ee
Uae ay . Qt Slant ee peeled Be ad
: ok ; : res a
r, erie Me
eat the ae

jos EAUANTAINA, KESAKUUN 17 PAIVANS

kykyvinen poika kotona.

Jack ei huomannut varjoisassa nur.

kassa EStUY aa Helge, kun hin sadat-
teli ja kiroili siti lutkas jonka tih-

kymmenen dolarin kuukausittaisen
‘sisdantulonsa” “Jawjoka oli viekotellut
Sai sti.
na osansa avustuslautakuntakin Jac-
Kin hyvin vaiitusta sanatulvasta..

«, “Ala nyt sting kimpaamnu isi”, sa-
noi Fredrika lepyttelevasti, “Tule
ferventimaddn .minidgsi, silli aikas
kun ehdin laittaa teet4.”

Jack Malonea niytti ‘hiivettiy: “an,
kun han muisti sanatutvansa. Vaan
han koetti HaVitaa mahdollisimman
kobteliaalta, tullessaan tervehtimian
tyttea.

Kun Sally palasi kaupungista, ol
aan unohtanut -tuoda didilleen -mi-
taan, vaan el ollut unohtanut kavitag
noita kolmea dollaria omiin ostceksiin-
sa, Helge huomasi etta tind oli ai-
ka ‘hiprakassa ja kuuli mydéskin ‘kun
tama ktiskasi Jackille:

“Tule kantamaan vekaroita katiin,
tin saat ryvpyn. Minulla om juki
tuoHa ‘kareyilta.” .

Jackille ei tarvinnut tuota pyyntiil
kerrata. Fleti han sieppasi -pikku Le-
dan -kasivarrelleen ja niin Sita -men-
tim.

Kun he taas jaivat kahden, ei Fred-
rika yomut enid pidaivda kiyaeliaan,
vaa nyyhki kasvot kasiin pettetivna:

“Se oli viimeinen kolme dollaria.
jonka annom Salivile tan& aamuna.
Miurtta ‘han on aivan kuin isinsa, kun
Sada pullon olutla, unohiaa kaikki
muut asiansa! Nyt ei ole talossa
muuta kuin munia ja leipaa. Luulin
Sallyn' muistavan tuoda ruokatava-
rat ‘kaupungista, silla Han tiesi etta ne
olivat vilmeiset dollarini, En tieda

“mitd tekisin — mutta ethiin sind tytté

rankka tieda etka ymmarra minun
huehani, sind joka olet kasv anut &un-
non -perheessi. Jack on niin latska,

Sa-

mein on myvas Jim. Han on nytkin
jossain vetelehtimassd, en treda missa.
En tiedS mika tissd viel eteen tulee!
Ainoa joka auttaa minua on Taava.
Hin on kunnon trtto. Ej juopottele
nittkuin nuo toiset.”

Helge ei Kerinnyvt sanoa viela mi-

‘tian, kun Edna ja George tulla té-

mistelivat koulusta. He olivat nil-
kaisia pitkao matkan keveltvaan.
Fredrika ‘kaatoi vettd kavtettvjen
teelehiien pidlle ja Kaatoi sitten sita
heille kuppethin. Lapset sdivat lei-
pia ja-hilloa; -voita ei ollut.

’ Kon vilmein lapset olivat menneei
uiizkkokamariin nukkumaan. paatti
Helge etta heidiin pitda paasta vh-
teisymmarmykseen. Han kertoi mis-
ti oli tullat ja kuinka hanen asiansa
olivat talla kertaa. Hin lupasi antaa
Fredrikalle ‘kaksikymmenta doflaria,
joka atikin melkein kaikki mita ha-
neta oli jZlella, kunnes ‘han alkaisi
saada hailitukselta ditien avustusta-
. aK aK ac

Kun kevat kului pitemmalie. th-
metieli Helge kun Jack ei edes lait-
tanut perunoita maahan. Kuopassa
oli niité kylld siemeniksikin, vaikka
han ei nabnyt missdin kynnettva

maata, missd ne olisivat edellisend

vuotena kasvamect. Awita kiutkaties

olivat he ne ostaneet.

Fredrikan kanssa hiin kalinsi la-
piolla pienen maapalan. johon he kvi-
vivat keittidkasveja. Mutta aina 28-
karrutt] hanti, mista riitti talon kuo-.
passa perunoita. Han ei vainut sita
mviskian kysyd Fredrikaita. Jokin
vaisto estt hiinta tekemasta sita.

Aika kului. Jack ei ollut missian
ansiossa. Jim joskus sai jonkun pal-

van ty6a turistien oppaana. Dutta

S0ta-aikana oll nittakin kovin vahan, |

Ja niiden viliajat olivat pithat. Talon
Lolmeentittot nay ttivat Supistuvan

- Suurimmaks| osaksl sithen mt hin

voi antaa,

Helge tutustui myos: Fredrikan tyt-
laritn, Saliy asuikin. aivan i&heisellid
maatilala ja hinelld oli nuo edell§
mainitsemamme kaksi lasta, jotka ta-
ma tot usein ~Fredrikan vastuksiksi,
kun kavi kaupungissa’ juopottele-
massa. Hin oli valinnut miehen joka
oli samaa maillia kein hin - itsekin,

mutta jolla oli sentaiin vakituinen tyd,

jota ei ollut muilla Maloneilla. Lily,
Rita ja Linda olivat ldhéisessi-‘kau-
punsissa naimisissa. Kaitkki satnassa
talowdellisessa asemassa, linta pienia
lapsia ymparilldan. Taava oli tviissii
sotatarvetehtaassa ja lahetti ditileen
rahallista apua. ‘Tava olikin ainoa
heista, josta Helge pitt ja josta -myis
Fredvika oli vipea. Edna ja George
olivat viela lapsia, Sima olikin sitten
luettelo Fredrikan kvymmenesta jalke-
laisesta, Tomin ollessa armeijassa,
Kun Jim oli saanut olla oseamman
paivan oppaana, tuli han aina juovuk-
sissa kotiin, toisinaan juottaen vield
Jackinkin sikahumalaan, ‘Noita pdi-
via kammoi Helge eniten, jopa tci-
yo. ellel Jim saisi pitempiaikaista
vote. Silla kun Jimilla ei ofut ra-
haa, ¢: han voinut miydéskaan juoda,
Oli heindkuun ensimmiinen paiva,
Jassain Jahetsyvdessa vietetttin Do-
minion pdivid. Sinne menivadt mvés
Jack ja Jim. He eivit edes kvsy-
meet jos Fredrika haluaisi mukaan.
Helge el
jyoukkoon.
Mutta Fredrika nivytti tottuneen
tuollaiseen kohteluun ja tiesi missi

michet jublivat paivinss, Se oli Edin:

kalratorppa, sul Jim oli ollut an-
siossa kokonaisen viikon,

Tuona iltana, kun miekkoset vii-
mein palasivat kotun, sattul isalle ja
pojalle sanaharkkaa. josta syotvi vii-
mein ‘kisikahma. Helge oli kuullut
Fredrikan parahtavan alakerrassa Ja
riensi kiireesti alas, mutta han oli en-
tinvt tuskin puolivdaliin kaiieettomia
rappuja, kun Jack tuli hanti vastaan
pakoon ravhaavalta pojaltaan. Jira
hoippul ativan tamian kintereilli ja
lunullen Helgea is&kseen, Kivi haneen
kuiinni.

Helge ei tiennyt mita oli tapahtu-
nut, vaan tunsi puicavansa alas ja
maailma mustent hanen ymparillaan.
- Kun hin herasi, oh Jim hanen
yuateensa vierella ja Fredrika valeli
hinen kasvojaan kylmalla vedella.
Han kul Jimm hokevan:

“En ikind endi maista tippaakaan
vakevaa. -Olen tappanut hdnet!”

“Afene tiehesi siita, senkin turjus!”’
sthahti Fredrika pojalien.

Monta piivai lepiisi Helge heikko-
na yuoteessa ja Fredrika hoiti hanta
parhaansa mukaan. Naytti jo etta
p2hin olf sivuutettu, kun eraana piai-
vind Edna tuli postista. Fredrika
sattui glemaan vetta nautamassa, sik-
si hyokkdsikin han heti ullakkoka-
fiariin, missa Helge lepdsit vuoteei-
laan. Edna anioi s&hkisanoman, jo-
ka oli oscitettu Helgelle. STutia
Edna ef yromiartanyt mika tytolle oh
tullut, kun ‘han oH lukenuvt sanorman,
Tami vatpui tvynyeen ‘kum ‘kuollut.
Edna juoksi hakemaan gitia, joka sat-
tuikin tuila het ovessa vastaan.

Fredrika ‘bet? Ruamasi sahkosano-
man, joka oli pudormut lJattialie. Kun
han naki sen sissllon, tiesi-han tmoiksi
Heige oli pydrtynyt — ja alkot het
virvoittaa tyiléa, samalla ouhdeller
iviartaan:

“Vo) sinua tollero! Olisthan sinun

pitinyt tielad paremmin, kuin etta

4

voInntkuun end mennil -

ie

antaa tuollainen sanoma hinelle ha-.
nen ollessa noin sairas”; torui Fred-° *
Tika ajaen itkeviin Fdoan ules huo- |

neestg.

Whutta kun jim ‘kunt utrtisen jay
Helgen pydrtymisen Ednalta, ment -

han heti ditinsd puhéile kysyen:
“Onko ninen titansa vaarallinen?

Luuletteko hinen lapiisevin taman,

kaiken tapahtunecen jalkeen?”

“On paras ett hyppidt pyérillesi |
ja menet kilceimmiten soittamaan ia-
katiile,
_ennen atkaansa, -

Oien varma eth lapsi symtyvy

Kenttes pelastaa aidin.”

redrikan viimeiset ‘sanat keaikud |

vat jimin korvissa, -kun ‘han palhi
vinhast: asemalle, missé oli ainoa pu-

- helin koko patkkakunnalla. -
Laakari saapui ennen-pimelia tuloa ~~
Ja laps: syntvyi viela samana vénia, -

Se oli paika, jonka molemmat  sidret
oiivat murtuneet poikki, eiki hin ela-
nyt. kuin jonkun tunnin — eiki Hel.
gelle -ilmoitettu, ett hinen lapsensa
oli tullut raajarikkona, |
Fredrika kertol Helgen edellisesta
onnettomuudesta ja laakari yrmarsi
miksi lapsi olt tuoflainen raukka.
Fredrika ei ollut muistanut omaa
suruaan lassd Kiireessd. Nyt vasta,
kun pahin oli ahi, huomasi ‘hin aja-
tella sanoman sisalt@a. Siind oli ‘sa~

nonut, etta hanen poikansa oli saanut |

surmansa ‘Lontoan pommituksessa. [I-

me hinen kasvoillaan ei muuttunut, |

vaan hinen rinnastaan paasi syvi
huokaus, kun hin laittot la#kirille
teeta Vasvitavan yon valvottuaan.
Se virkisti vahan ja jannitys laukesi
vihitellen. kun hiin hyvasteli tata aa-
mun sarastaessa idan taivaalla.

Helge lepisi valjuna monta pdivaa,
tuskin huomaten mita ymparilla’ ta~
pahtui. Viikkojen vieriessi alkoi hin
vihitellen votmistua, mnrutta kului
kuukausia ennenkuin hin tunsi itsen-
sii taydellisesti parantuneeksi.

# a *

Helge autteli anoppiaan talousas-
kareissa ja viime atkoina han oft pan-
nut merkille, etta Jim oli alkanut
mvos autella ditidiin veden kannosss
ja puiden hankkimisessa, jopa jona-
kin iltana tarjoutuen kuivaamaan as-
tiatkin; kun Helge pesi niita, Jimin
juopettelu ol) myos unohtunut tuon
onnettomuuden jalkeen, Han ei voi-
nui ymmartaa mika oli miehessa teh-
nyt tuon muytoksen, Tata ennen oli
Jim voinut lojua sohvalla parakausia
koskematta mihinkéan auttaakseen
Hitigan, Viilmeaikoina olfkin§ tytto
alkanut vertailla tati Tomiin, mutta
han el ymmartanyt Jimin salaisia kat-
selta, joita tama tol velivainaiansa
yvaimoan.

Mutta Fredrikan silmilta nuo kat-
seet eivdt valityneet. Aiti huomasi

Jimin katselevan velivamajansa les-

kea aivan liiam labeisesti ja se huo-
Jestutii hanti. Helge ei saisi vajota
samaan asemaan kuin han oli vajan-
nut Jimin isan vaimona — et, tuhan-
nesti ei!

Mutia vaikka kesa muuttuikin syk-
syksi ja ensimmaiset hallat varittivat
metsin puut laistavan kirfaviksi, vii-
py! Helge vain appelassaan. Miksi?
Sita hin ei voinut itselleenkaan selit-
tid. Viipyiké han Fredrikan iahden
—— yai oliko se Jim joka hanti pidit-
ti? Hiin oli huomannut useasti ver-
tailevansa iata Tomiin. Han ei ha-
lunnut siti itselleenkian tunnustaa,
mutta sittenkin Jimissa oli jotain, jo-
ka muistutti hyvin paljon Tomia.
Palvotko han Tomin muistea Jimissai?

Syksyn tullen oli Helge alkanut
huomata kummiallista lukeita Mato-
nen talon ymparistéssz. Talon kel-
Jariin ilmesty] oisjn sakittain peru-

. a“ era pe 8 a . .
aa wens : ae Kista! meta, : oo
; Gl De ee we ees eer r
nee y ms a SF ; oe nn ary mie iy ae J a 7 ’ 7 af of rr, 4
=} "1 : Pen ‘a 1 a : s 1. a
soa he ig - 7 . ‘a " 21 ia = ’ "

Matta jaakari voi

he ' ™ ™ "age _- soo -
ee eT wr ER Porm etw oa

ae ee ee
Magid nian,

ne 2 Se =: . q .
= i woh =a Ot ge be : -_ Pot let

aoe ome actuate 1
ha re a le /

rier 1s i a a _
ee ed ee

3 ai Se De |

oe # 1

we ity mes

li-s":
el es
oat

1 : -7- La : Dr ee 4 vote 7
oa el ae
7 . 4. ae . "4 S . 1 -

wine
"a7 oe

oo im or ‘nek yee FS ee te ee
. ee . " " : m

.
ar bes

Sor mp nn tae oe pmo
. te ; ee aoe weap ae
08 ed en aeons ee es

. . a =

eo TB ae te ge
5 _ soma me a.m." & .
ee i gal Pe