ba 4 een surulla Ja kaipauksella taten ‘ilmoitamme 2 ett diti, isoditi ja isoisoditimme (o.s. Vaadnanen) nukkui ikuiseen uneen Vancouverin yleisessa sairaalassa lokakuun 24 pnd, 1977. Han oli syntynyt Leppavirralla, Suomessa heinadkuun 3 p. v. 1894, tuli Canadaan, Uuteen Suomeen, Sask, vuonna 1916, jossa avioitui Eino Vesaan v. 1917, kotiutuen Meadow Portageen, Man., josta muuttivat Websters Cornersiin v. 1950 ja ollen viimeinen kotipaikka Vancouverissa, B.C. Lahinna kaipaamaan jaivat lapsensa; Elmer, Terttu, Taimi, Edna, Vera, Lainaja Walter perheineen, 20 lastenlasta, 7 lastenlastenlasta, veli Hjalmar ja Kirsti Gartz, sisko Suomessa, seka suuri tuttavapiiri taalla, Suomessa ja USA:ssa. Hautaus suoritettiin Maple Ridgeen lokakuun 27 pna, 1977, Osmo Lahden suorittaessa jaahyvaispuheen. Nuku nyt rakas aiti aivan rauhassa. Paljon ahersit ja huolehdit meista lapsista. Muistamme rauhoittavat sanasi ja hymysi niin herttaisen, joka rohkeutta meille antoi, tahan elamadan mutkaiseen. KITOS osanotostanne suureen su- ruumme. Kiitos kukista korteista’) ja avusta. Kiitos Osmo Lahdelle muistopu- heesta. lsoaiti nyt mullan alla makaa. Ei tunne enaan kipuja eika tuskaa. Lyhyt oli tuttavuutemme isoisoaiti. Rakkautesi muistamme iati. Lapset .Maple Ridge, B.C. Ke RR RR RR E kk RRR RR HOR OR RR Ro x Kauneimmat tulipunaiset kukat muistolle Anna oli tyévaenluokan herttainen nainen joka ehti elaisséan ahertamaan paljon. Lasten kasvatus oli hanelle jokapdivainen huoli ja sydantdaan lahelld. Ihmiskunnan turvallisuus ja ty6vdenluokan puolustaminen oli hanen aherruksiensa kohde. Taten kiitémme Annaa hanen uhrautuvasta ty6stdan ihmisyyden hyvdksi, kirjoittamalla nimemme muistoksi tahan “Viikkosanomien"” numeroon: Anni ja Hjalmar Vaananen Pietarsaari, Suomi Sheila ja Reino Noronen Anni Pipo Ellen ja Nilo weld Flora Annala a Lempi ja Matti Varila Lydia Pesonen Minnie ja Kalle Vainio Marie ja Yrjo Korhonen Laila Hytiainen Jo-Ann ja Ken Knuuitila Enne ja Kalle Pera Tyyne Viitala Ida Joukainen Lynda ja Melvin Séderholm Bertha ja Uuno Sdderholm Frances ja George Colett ja tytot Eva ja Hugo Lindroos Sanni Pullian Sylvia Hermanson Aili ja Emil Holopainen Hilja Ranta Eila ja Derek Male ja perhe Walter Rauma Markku Kujanpaa Violet ja William Ojaniemi August Juntunen Effie Niemela Selma ja Osmo Lahti ja Judy Raymond Lindroos _ Hilja Trulson Anja ja Hannes Kielinen Sylvia ja Stan Lowe Taava Maunus . Helvi ja Eino Sironen Armi Skyite Minda Katainen ja Tenho Sylvia Browning Henry Tuokko Martha Viklund Alma Johnson Martha Allshine Aino Koskinen Helmi Lanki William Jaakkola Hilda Kukkola na Vesan muistolle Niinhan se on ettaé meidan iakkaiden edistysmielisten suo- malaisten tydélaisten rivit aina vain hiljalleen harvenevat. Nyt juuri poistui joukos- tamme Anna Vesa, joka olikin ollut aivan vuosikymmenia yh- tamittaisesti tyétatekevien yh- teisperinteita tukemassa ja edis- tamassa. Anna saapui Canadaan nuorena ja toivorikkaana, sa- moin kuin tuhannet muutkin et- sima4an edullisimpia elaméan- mahdollisuuksia, mutta hanella, niinkuin monilla muillakin ela- ma uudessa kotimaassa ei ollut- kaan mitdan herttaista ja help- poa. Avioliiton solmittuaan Ei- no Vesan kanssa he kotiutuivat Meadow Portage, Manitobaan, missa he alkoivat luonnonlaki- en mukaisesti synnyttaémdan ja kasvattamaan tulevaa sukupol- vea, 5 tytt6a ja 3 poikaa. Vuodet kuluivat.Vaikeuk- sia ja puutteellisuuksia tietenkin oli vaan pienella maanviljelylla ja kalastuksella he tulivat toi- meen. [kaakin karttul. Niinkuin me kaikki elake- ldaiset muistamme, jos haluam- me muistaa, miunkdanlaista apua eikd turvaa ollut niihin aikoihin. Joten oli turvaudutta- va toisiinsa. Tahan tietenkin tar- vittiin jarjestdllisté toimintaa jolla on ma4ratty tarkoitus, pe- riaate ja paamaara. | Tahan tietenkin tarvittiin poliittisia ja kulttuurijarjestoja. Canadan Suomalainen Jarjest6 tayttikin osapuilleen suomalais- ten kulttuuritarpeet vaan kaik- kia jarjestéja tarvittiin olosuh- teitten ja talousasioiden paran- nukseen, kuten kommunistipuo- lue, Tydlaisten Puolustusliitto, Ammattiliittoja, Naisten Ltitto Tieda itk6, etta \ S Kaikkien na itten asioitten | yhteydessé Anna teki osuuten- sa ja oli aina valmis ‘auttamaan ja useinkin osallistui johtoteh- taviin. Ja kun ty6vaen puhujia, tai muita asiakkaita saapui paik- kakunnalle niin Vesan ovi oli aina avoinna, samoinkuin heidin ruokakaappinsa ovikin. Naapurien emannille kun syntyl pienokaisia niin Annan apu oli siiné tarpeen. Jos perhe tarvitsi vaatetusta niin kylla Annalta se neulominen ja kuto- minen kavi. Anna jai leskeksi kun nuo- rin lapsista oli viisi vuotias. Sita on kulunut jo vuosia kun Anna muutti tanne Tyynen meren rantaan. Hanen nuorukai- sensa ovat jo kasvaneet aikui- siksi ja sukupolvea lisanneet ja asuvat nyt mika missakin. Taalla asuessaan Anna Vesa oli yhtamittaisesti jarjes- tOmme jasen ja kaikkien edis- tysmielisten joukkojen avusta- jana ja toimihenkiléna. Rauhan asia oli hanelle tarkea. Han ku- toi ja ompeli 44rett6man paljon vaatteita sodan aikana ja my6- hemmin Vietnamin lapsille. Han luki paljon ja oli aina tay- dellisesti tietoinen maailman ta- pahtumista. Hanenlaisen ty6vdenluo- kan ja rauhantukijan poistumi- nen tekee suuren aukon rivei- himme. Toivomme ja luotamme siilhen, etta hanen jaikelaisensa auttavat kantamaan sitd raskas- ta ihmisyyden lippua, jota Anna jaksoi kantaa koko pitkan ela- mansa aikana. Anna on nyt laskettu mus- taan multaan. Osmo Lahti hy-. vin harkituin sanoin kertoi ha- nen elamastaéan ja lopuksi lau- sui parhaan tervehdyksen ja kii- toksen arvokkaalle toverillem- me, Uuno Séderholm yhdessi savukkeessa on noin 25 mg nikotlinia. Se on hermomyrkky, joka rasittaa sydanta ja arsyttia vatsaa tupakansavussa on noin 1 % hakdd. Haki li tutta sairastua sydian- ja vedenniciniein a8 Shs aa alt- polttacssa syntyvat terva-aineet sisaltivit syopaa al- heuttavia ainelta tupakka sisdltdaé DDT:&, joka on vahva hermo- myrkky ja vaikuttaa lsaksi hedelmallisyyteen tupakansavussa on melkoisesti! kadmiumia, joka DDT:n tavoin kertyy elimistoon alheuttaen keuhko- jen lagjentumaa ja valkualsvirtsaisuutta ja sen tiede- taan aiheuttavan eturauhasen kasvaimia vilustumistaudit ja hengitystietulehdukset ovat ylel- sempia tupakanpolttajilla siita syysta, ett@ tupakka lamauttaa limakalvojen viirekarvatoimintaa ja puo- lustusmekanismeja kun varekarvat lakkaavat tolmimasta, on seuraukse- na liman keraantyminen keuhkoputkistoon ja kroo- ninen keuhkoputkentulehdus=tupakkayska Suomessa sairastuu vuosittain noin 2000 henkiloa naista 1600 on tupakoitsifolta. Ree keuhkosyopaan, FRE Kurkunpaan syopa on 10 kertaa ylelsempi tupakolt- sijoilla e sydanveritulppaan kuolevista alle 60-vuotiaista mie- hista suurin osa on tupakanpolttajia | tupakanpolttajat saavat useammin vatsahaavan, koska nikotiini arsyttaa lisaantyvan haponerityksen ibinmaie vatsan Gasiioiaanisibesn