Naisten runsa s osallistumin tinyt naisen ongelmia pram! Ja ps . Ht on "Kirjoittanut ‘sen ongelmat Neuvostoliitossa j ja ovat aiheena tissi artikkelissa, j jo utriaso — Maalaisnaisen tyGhén on tullut y- ha enemméan teollisuusty6n piirteita, mika on ominaista sosialismin pyr- kimykselle lahentaa vahitellen maa- talousty6ta teollisuusty6hon. Sahko- laitteiden kdytt6 maaseudulla ja maatalouden koneistaminen on kas-' vanut suuresti. Osuustoiminta- ja. valtiontilojemme peruspeltotyé6t on taydellisesti koneellistettu ja karjan- hoitotdista on koneellistettt 70 - 80 prosenttia. Esimerkiksi piirimme valtiontiloilla ja osuustalouksissa on 1500 traktoria, 700 autoa, 300 leik- kuupuimuria ja 100 lypsykonetta. ~" —- Sita mukaa kun eri maatalous-' tdita koneistetaan lisdantyy naispuo- listen koneenkayttajien madara. Maassamme on jo satojatuhansia naisia, jotka ajavat traktoria ja leik- kuupuimuria, ja opettelevat kdytta- main muita uudenaikaisia maata- louskoneita. V &. maksutonta myos piirin icadidreesi- siologiset tutkimukset osoittavat, et- be, raalassa ja Omissa maaseutusairaa- ta naiset kdyttévdt enemmian aikaa ™ loissa. perheen huoltamiseen kuin miehet., — Kaikki maataloudessa tyés- Heille jaa vahemman vapaata aikaa, kentelevit naiset kdyvadt kerran vuo- mika seikka rajoittaa heidin mah- dessa lddkarintarkastuksessa ja tar- dollisuuksiaan vittaessa sen jalkeen ryhdytéan hoi- siin. totoimenpiteisiin. Raskaana olevat kulttuuriharrastuk- — Siksi meilli on ryhdytty toi- naiset, suuriperheiset naiset, didit ja menpiteisiin palvelualan jatkuvaa’. yksinhuoltajat saavat erityista huo- ‘Kehittamista sek kauppaverkoston ja ruokailulaitosten parantamista << varten. Tama tulee edistamaan nai- ; sen taydellisempaad osallistumista miota osakseen. Naiset perheessa maamme taloudelliseen, poliittiseen rs an Emiannille myénnetiin | paljon etuuksia, kuten enemmiin lomaa ja — Kotioloissa on kuitenkin viela ja henkiseen elim&an sekd joudutta- alemmat tyénormit kuin miehilli. Samoin esimerkiksi koneita suunni- naisen eriarvoisuuden jaanteita. So- maan yhteiskuntamme edistysta. jo Tri Erik Munster ral Traktorinkul ijettaja Nina Hramova _kertoi hiljattain Dmitrovin kaupungin puoluekomi-' tean istunnossa: »Valtiontilallamme on seitseman naispuolista traktorin- kuljettajaa, kaikki perheellisia. Li- saksi kaksi kay koneenkayttajien kurssia. Meihin naispuolisiin ko- neenkdyttajiin kiinnitetéan paljon huomiota, Me kaikki ajamme uusia asumme uudenaikaisissa. huoneistoissa ja lapsemme ovat pai- vahoidossa .tarhoissa ja seimissa. Vastaamme tahin huolenpitoon hy-. valla tyolla. Kaikki naiskuljettajat. tyéskentelevat huomattavasti tulok-, sellisemmin kuin michet. Vuonna kaosassa. 1974 jokainen meist4 ylitti vuotuisen normig. | ~~ Maassamme koneita parannet- taessa otetaan huomioon naisten fy- siologiset ominaisuudet. Tama mah- dollistaa naistyéyoiman entistaé run- saamman kaytén uudenaikaisessa koneellistetussa maataloudessa. naisella etuisuuksia — Maataloudessa koneita ki dyttavil- le naisille myénnetdan suuria etuja, kuten 12 pdivan ylimaardinen loma vuodessa, 10 prosenttia alhaisemmat tyonormit kuin miehilla jne. — Myés maatalouden asiantunti- joiden joukossa kasvaa naisten o- suus. Agrononieista, karjateknikois, ta, eldinléikdrzista on 40 prosenttia naisia. Aleksandra Petrova johtaa vihannesviljelyryhmaa | Jahroman koulutilalla, joka hanen aikanaan ‘on monta vuotta perakkdin saanut ennatyssatoja. Aleksandra Petrova on kahden lapsen iti, joka ehtii hoitaa neli- henkisen perheensa, kdyda tydssa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimin- taan. Maaseudun palvelut ~— Maaseutuvdestille jarjestetaan samanilaisia palveluja kuin kaupun- geissakin. Maaseudulla on palvelu- keskuksia, pesu- ja muiden palvelu- laitosten vastaanottoasemia, seka kiertivig palveluryhmida. Maaseutuvdestén ldakaripalvelu- jen parantamiseksi on tehty paljon; on sairaaloita, poliklinikoita ja las- tenneuvoloita, Laakaérin apu on 10 Yli 100 erilaista tartunta-ai- netta on tanakin talvena saanut lukemattomat ihmiset aivasta- maan, yskimaan, niistamaan ja valittamaan kurkkukipua. Tyypillinen vilustuminen voidaan kuitenkin erottaa omaksi sairaudekseen. , Vilustumisen oireet ilmaan- tuvat muutamasta tunnista kah- teen vuorokauteen tartunnan saamisesta, Ensimmainen merkki on kuiva , kutkuttava tunne nenanielussa tai nen4an ta- Sitten potilas saa aivastus- kohtauksia, nena alkaa vuotaa, paata sdrkee, olo tuntuu keh- nolta, vasyttaa, ty6 ei maita. Nendan aluksi vetinen erite paksunee ja muuttuu kellerta- vaksi parina Seuraavana paiva- na. Nenan limakalvotturpoavat niin etta sieraimet tukkeutuvat ja hajuaisti katoaa osittain ko- . konaan., Potilaan pda tuntuu raskaal- ta, ja hanella on vilunvdristyk- sia, Toisinaan on korvissa pai- netta,. Kaikenkaikkiaan on pa- ras pysy4 kiltisti vuoteessa. Penisilliini ei kelpaa Vilustuminen paranee yleensé viikossa. Sairauden loppupdivina hengitystiet au- kenevat, joten nenan niistami- nen kay yha helpommin, Pak- sun eritteen madara vahenee ja loppuu viimein kokonaan. Penisilliini, sulfa ja muut vastaavat laakkeet eivat tepsi vilustumiseen. Ne vaikuttavat bakteerethin — vilustumisen ai- heuttaa virus. Siksi vilustumista voidaan hoitaa vain oireiden mukaan. Hoito ei toisin sanoen paranna tautia, mutta lievittaa yhta tai useampia Oireita. Hoito vaihtelee kovasti. ”’Hyvid neuvoja” on roppakau- palla, Koska ne kuitenkaan ei- vat kaikki ole yhta hyvia, on paras ottaa oppia omista koke- muksistaan ja soveltaa niita kun mottele itse< s olet vilustunut SI, tauti seuraavan kerran iskee. Pysy vuoteessa Seuraavassa minun koke- mukseni, jotka olen hankkinut seka flunssapotilaana etta kor- va-, nena- ja kurkkutautien eri- koislaakarina: Pysy kotona! Jos menet th- misten pariin, levitat tartuntaa puhuessasi,; yskiessasi ja aivas- taessasi.. Tuntuu kylla miellyt- tavalta menna raikkaaseen ul- koilmaan, mutta usein oireet pahenevat kun sitten taas tul- laan lampimiin sisatiloihin. Ota lammin kylpy — mutta nopeasti ettet kylmety. Suihku onkin siksi parempi kuin amme- kylpy. Lammin vesi rentouttaa lihaksia ja ihon pintaverisuonet laajenevat, jolloin olo tuntuu paremmalta. Mene vuoteeseen. Vilustu- minen on sairaus ja vaatii le- poa. Pysy peiton alla ja varo kylmaa ja vetoa. Nauti samalla siita ettet sentaan ole kovin pa- hasti sairas vaan pystyt luke- maan hyvaa kirjaa johon ehka muuten ei likenisi aikaa. Maukas ruoka kuuluu hoi- toon. Varoitan kuitenkin ettei siita pysty nauttimaan aivan yh- ta kovasti kuin terveena. Tuk- koinen nena heikentaa hajuais- tia, ja silloin ei makuaistikaan tunnu oikein toimivan. Mutta terveellinen ja monipuolinen ravinto edistaa paranemista. Juo runsaasti silla elimist6 menettéa vilustumissairauden aikana paljon nestetta. Alkoho- lia ei valttamatta tarvitse juoda, mutta ei pieni maara haitaksi- kaan ole. Iso lasi kuumaa mai- toa, johon on sekoitettu huna- jaa, tai sitruunatee lievittavat kurkun arsytysta, samoin mus- taherukkamehu, - Vaikka makaisitkin lampi- mdssa4 huoneessa, voi kaulan ympari kiedottu villahuivi tun- tua mukavalta. Ala liioittele nenan puhtaa- napitoa. Niistaé varovasti, tur- vonneessa limakalvossa syntyy helposti verenvuotoja. Puhdista yksi sierain kerrallaan, samalla kun puristat toista sormella Itse pidan kangasnen§lii- noista enemman kuin paperisis- ta. Kangas on nenalle ystaval- lisempaa, varsinkin -vilustumi- sen araksi ja kirvelevaksi teke- malle nendlle. Eivatka paperi- nendliinat minusta ole sen hy- gienisempiakaan kuin kankai- set. Muista etta vilustumissai- raus on tarttuva; Peita nena ja suu aivastaessasi ja yskiessasi, mielummin nendéliinalla kuin paljaalla kadella, Nuhatipat ; Tukkoinen nena vaivaa va- hemman jos paanalunen on kor- kea. Kayta 2-3 tyynya tai pane patjan alle esimerkiksi matto- rulla On laakkeita, jotka nenaan tiputettuina tai suihkutettuina supistavat limakalvoja ja avaa- vat siten tiehyet. Ne helpotta- vat myOs painetta ja paansar- kya. Nenatipat voivat joskus no- peuttaa paranemista. Sitapaitsi ne merkittavasti vahentavat sita vaaraa etta sairauden kompli- kaatioksi kehittyy poskiontelo- tulehdus. Kipuja lievittavat kasikaup- palaakkeet auttavat sietamaan vilustumista paremmin., Erityi- sen hyvid ovat laaikkeet jotka sisaltavat asetylsalisyylihap- poa. Paansarky katoaa ja kuu- me alenee. Tayskasvuisen henkilén on yleensa otettava kaksi tablettia kerrallaan, mutta vuorokauti- nen maara saa olla enintéan 6- 8. Pikkulapsille ei sarkylaakkei- ta saa antaa ilman laakarin maaraysta — lapset ovat nimit- tain hyvin herkkia tamantyyp- pisille rohdoille. Auttaako C-vitamiini? Jos vilustumissairaus sitke- asti jatkuu yli 10 paivaa, on syyta puhua siita laakarille. Sa- moin on laita jos kuume on ko- vin korkea. Molemmat ovat yleens4 merkkejad siita etta flunssa on kehittynyt muuksi sairaudeksi, esimerkiksi poski- ontelotulehdukseksi tai keuhko- kuumeksi. On my6és kaannyttava |aa- karin puoleen jos flunssaan sai- teltaessa huomioidaan nykyisin naisen fysiologiset ominaisuudet. rastuu useammin kuin 4-5 ker- taa vuodessa. Alituinen sairaste- lu ei ehka olekaan tavallista vi- lustumista, tai sitten on taustal- la jokin muu, vastustuskykya heikentava sairaustila. Monet vaittavat etta heti sairauden alussa nautittu suuri askorbiinihappoannos (C-vita- miini) voi estéa flunssan puh- keamisen. Jotkut tieteelliset tut- kimukset tukevat vditettd, useimmat kuitenkin kumoavat sen, Enta rokotus? Askorbiinihapon kannatta- jat uskovat ihmeaineensa myés ehkaisevan flunssaa. Silloin sita on nautittava melkein paivittain kautta vuoden. Eika suta aina- kaan vahinkoa ole. Mutta tieteellisesti on todis- tettu etta flunssaan, kuten mo- niin muthinkin tauteihin, sairas- tuu helpommin vain jos potee vitamiininpuutosta. Jos joka paiva sy6 hyvaa ja monipuolis- ta ruokaa, saa vitamiineja riit- tavasti. Jos kovasti pelkaa puutosta, voi nauttia monivita- miinitabletin kerran paivassa. Ihmiset, jotka ovat usein vi- lustuneita, ovat kiinnostuneita rokotusmahdollisuuksista. Ns. flunssarokotteita kylla on, mut- ta niiden teho kohdistuu vain Sairauden komplikatioihin joita bakteerit aiheuttavat. Rokotteet eivat esta varsinaista flunssaa. Ystavyyden monumentti Helsingin kaupunki antaa arvoa ystavyydelle. Ystavyy- den puistoon Helsingin [takes- kuksessa ja Kauppakartanon- kadun etelapuolella on aikomus pystyttaa Ystavyyden monu- mentti, joka jalustoineen tulisi nousemaan noin 3,3 metrin kor- kuiseksi, ihmishahmot 2,5 met- riin. Veistoskilpailun voitti Antti _ Neuvosen luonnos *Ystavat ja kylan miehet”. Monumentti on vertauskuva _kansainvéaliselle ystavyydelle, kaikkiin ilman- suuntiin. Ehka sen vuoksi veis- toshahmot on jatetty viitteelli- siksi, vaille yksildllisia kasvoja ja rotupiirteita.,