Takavuosien yliopistotasol- la kayty keskustelu islamin us- kosta ja seri asemasta maailman uskontojen joukossa on viime vuosina saanut aivan uuSia sa- vyja. Lantisissa tiedotusvali- neissd on alettu puhua islami- laisen maailman rajahtamisesta ja islamilaisesta fanatismista. kiihkosta. Maailman mielenkiinto is- jlamia kohtaan on virinnyt vuo- den 1973. Oljynvientisulusta lahtien entisestéan. Lahi-idan Sljyn ja ratkaisemattoman krit- sin ohella sita ovat lisanneet Iranin ja Afganistanin tapah- tumat, USA:n vastaiset esiin- tymiset Pakistanissa, Yhdys- valtain laivaston ilmestyminen Persianlahdelle ja Libanonissa yhai uudelleen puhkeava sisal- Urheilijat: — Tama on katastrofi San Francisco — USA:n urheilijat ja muu_ urheiluvaki ilmaisi valitt6masti olympiako- miteansa paatdksen kuultuaan jyrkan ja epatoivoisenkin pa- heksumisensa. Seuraavassa muutama kommenti. LARRY DOUBLEY, pi- tuushyppaaja: — Olemme po- liittisen pelin nappuloita. KOK voi nyt kohdistaa USA:han pa- kotteita ja riistéa vaikka oikeu- den osallistua vuoden 1984 ki- soihin. ROD MILBURN, | aita- juoksija: — Paatéksen tehneet tayttivat presidentin kaskyn ta- juamatta taysin olosuhteita. Hallituksemme toimli etujem- me vastaisesti. BILL ROGERS, maratoo- nari: — Meidan urheilijoidenon pakotettava kaikki olympiako- miteamme jasenet eroamaan. He sekottavat urheiluun asioita, jotka eivat siihen kuulu — elihe ovat epdpdtevid. En muista tapausta, jolloin urheilumme olisi vajonnut nain alas. ANITA FEFRANTZ, USA:N OK:n tyévaliokunnan jasen: — Komitea ei tayttanyt tehtavdansa eli el varmistanut joukkueemme osanottoa kisoi- hin. Kaikki muut toimet rikko- vat jarjestOmme sdantoja. J. ROOSEVELT, KOK:n amerikkalainen jasen: — Tama on kauhea paat6s, tama on my6s suuri uhka Los Angelesin 1984 kisoille. Voi olla ettei KOK tunnusta enda kansallista olympiakomiteaamme. Killanin Brezhnevin ja Carterin puheilla Lausanne, Sveitsi —- Lord Killanin, Kansainvalisen olym- piakomitean puheenjohtaja il- moitti haluavansa keskustella presidenttien Brezhnevin ja Carterin kanssa olympialais- kriisin selvittamiseksi., ‘Mina en voi tehda rauhaa, mutta en usko voivani huonon- taakaan tilannetta’, lausul o- lympialiikkeen johtaja. Killanin haluaa yrittaa dip- lomaattista kompromissia Washingtonin ja Moskovan va- lilla - ota ja anna-protestein. lissota. Mikaan pieni tekija islami- laisuus yhtenaé maailman kol- mesta suuresta uskonnosta ei toki olekaan, mutta mindan yhtena kokonaisuutena islanffi- laista maailmaa sen yhtcisten uskonnollisten tunnusmerkkien perusteella ei voi tarkastella. VIIDES OSA MUSLIMEJA « Islamin uskon tunnustajiksi eli muslimeiks: lasketaan eri tilastojen mukaan lahes viides- osa maailman tamdnhetkisesta’ vaestosta eli noin 900 miljoo- naa thmisté. Noin 30 maassa islam on ainoa uskonta, ja sita tunnustavat naissaé maissa lahes kaikki. Naihin maihin kuuluvat arabimaiden (Saudi-Arabia etunenassa) lisaksi mm. Afga- nistan, Indonesia, Pakistan, So- malia ja Turkki. Taman lisaksi yhdeksassa Afrikan maassa islaminuskoisia on yli puolet vaestosta, luku- maaraisesti eniten Ftiopiassa, Tansaniassa. Ugandassa. Yla- Voltassa, Guineassa ja Senega- lissa. Aasian Suurimmat islami- laisryhmat ovat Kuinassa ja Intiassa. Euroopassa Ranskas- sa, Lansi-Saksassa ja Fnglan- nissa. USA:ssa muslimivdest6n maaraksi lasketaan kolme mil- joonaa ja latinalaisessa Ameri- kassa noin miljoona. Islamin usko on saavuttanut 1400 vuoden ian. Juhlavuodes- ta el huomion kiintyminen is- lamiin tanaan kuitenkaan joh- Syyt ovat ennen kaikkea siind. ettd islamilainen maailma on jakaantunut maailman pai- van polttavien kysymysten mu- kaan, Islam ja koraani eivat ole sdilyneet missaan tyhji6pakka- uksessa. vaan niiden kannatta- jiin vaikuttavat aikamme risti- riidat siinad missa kaikkiin mut- hinkin ilmidihin. PAAKYSYMYS: MIKA PAAMAARA? Kuten Islamabadissa Pakis- tanissa péattynyt islamilaisten maiden jarjest6n kokous osoitti, islamilaiset maat jakaantuvat keskenaan sen perusteella, mita politiikkaa ne harjoittavat. Paa- kysymyksend onkin nahtava se. minkalaisiin poliittisiin ja yh- teiskunnallisiin padmaariin is- lamin mahdollisuuksia suunna- taan ja minkdlaisten ihanteiden nimissd islLaminuskoiset toimi- val. Vaikka uskonto ja sen pe- ruskirja koraani )joka on enaa Saudi-Arabiassa asemassa) antaakin samanlai- sia ohjeita ja maarayksia muha- mettilaisten kayttaytymiseen jokapaivaisessa elamassa, ovat muhamettilaiset luokkabarri- kadin eri puolilla: osa tiukasti islamilaisista maista on kan- sallisten vapautuslikkeiden rin- tamassa imperialismia ja uus- kolonalismia vastaan, ja osa yhteistydssa imperialistien kanssa., Iranin kansallinen ja impe- rialisminvastainen vallanku- mous alkoi ja tehtiin islamilaisin tunnuksin, Kuitenkin maan job- tavan papiston keskuudessa on erimielisyyksia maan_ kehitys- linjoista. Afganistanin luonteel- taan samankaltaisessa vallan- perustuslain | nin johto sanoo vaalivansa. | Islamia, kuten muitakin uskon- toja on aina kaytetty toisiaan vastaan taistelevien voimien aseena, koska saman uskonnon kannattajat edustavat eri luok- kia ja yhteiskunnallisia ja po- liittisia liikkeita. Islamilaisissa maissa papis- tolle onkin kehittynyt koraanin varjolla viehtymys . saadnnella kaikkea yhteiskunnallista ela- maa ja tahan taékyyn ovat im- perialistit yrittaneet turvautua viime mahdollisuutta my6ten. JOUKOT MUKAAN ENNAKKOLUULOINI-EN Suurl osa islamilaisen maa- ilman maita on viime vuosina yhtynyt kansallisen vapaustais- telun rintamaan. Tama taistelu on sisalléltaan tietysti edistyk- . litle muotoja. Historiallinen sin sia. tunnuksia, joita Afganista-” . selitys talle on se, etta imperia- ‘lisminvastaiseen vapautustais- teluun ovat tulleet mukaan vuosisatoja keskiaikaista sortoa karsineet etupaassa talonpoika-. joukot ja he ovat tuoneet val- ankumoukseen mukaan omia ennakkoluulojaan ja heikkouk- Siaan, Egyptin edesmennyt johtaja Nasser luonnehti aikanaan isla- mia - vallankumoukselliseksi uskonnoksi ja Engels sanoi kauan sité ennen erdassa kir- joituksessaan, etta islamin us- konto edisti aikoinaan ideolo- giana feodalismiin § siirtymista eli oli siis silloin edistyksellinen ideologia arabimaailmassa. Vuosisatojen vieriessa is- lam on kuitenkin haluttu pysah- dyttaa tuolle tasolle. Tanaan onkin syyta muis- taa, etta islamissa on erotetta- miehet alkavat ipua takaisin Washington — YK saattaa muuttaa Etela-Libanonissa o- levien rauhanturvajoukkojensa (Unifil) ohjeita siten, etta soti- laat saavat tahanastista suu- remman mahdollisuuden am- pua takaisin, jos he joutuvat tulituksen tai muun vakavan provokaation kohteeksi. Muun muassa tama kysy- mys oli esill4 YK:n paasihteeri Kurt Waldheimin ja Unifil- joukkoihin osallistuvien kym- menen maan YK-suurlahetti- laiden neuvotteluissa maanan- tai-iltana 21.4, Neuvottelujen taustana oll red tilanne, joka huipentui kah- den wi avai YK-sotilaan NL vetaa DDRis sta joukkojaan Berliini (KU-Veikko Vilok- ki) — Neuvostoliitto jatkaa jo- ukkojensa poisvetamista DDR: sta. Uusin, jarjestyksessa jo kol- mas, laht6 tapahtui keskiviik- kona 17.4. Wittenbergissa, jos- sa joukkojen supistaminen my6s aloitettiin muutamia kuu- kausia sitten. Wittenbergiin, Lutherin kaupunkiin, laht6a todistamaan kutsutut lehtimiehet saivat seu- rata panssarivaunuilla, erilai- silla sotilastekniikalla ja soti- lailla lastatun junan laht6a ja kaupunkilaisten hyvastiyattoa liittolaisille. Laksiaistilaisuu- teen asemalle saapui tuhansia ihmisia jotka hyvastelivat kuki- tetut ja pioneeriliinat kaulaansa saaneet neuvostosotilaat lah- join ja hyvan matkan toivotuk- sin seka kiitossanoin. Neuvostoliiton valtionjoh- tajan Leonid Brezhnevin viime syksyna tekeman lupauksen, 20,000 sotilaan ja tuhannen panssarivaunun poisvetamises- ta DDR: sta, konkreettisesta to- teuttamisesta ei tahan mennes- s4 ole annettu mitaan numero- tietoja. Kotiutettujen sotilaiden madran: arvioidaan nousevan joka tapauksessa jo useisiin tuhansiin. © ampumiseen. Irlanti on ehdot- tanut, etta kymmen maan ulko- ja puolustusministerit kokoon- tuisivat pohtimaan sopivia toi- mia. Tallainen kokous saata- neen aikaan lahiaikoina. Kokouspaikkana on toden- nakdisesti Dublin tai YK:n paa- maja New Yorkissa. Sita ennen asianomaisten maiden YK- suurlahettilaat tapasivat Wald- heimin 25.4. YK:n sihteerist6 on esitta- nyt useita ehdotuksia Unifil- joukkojen pelotus- ja puolustus- kyvyn liséamiseksi. Tahan asti sotilaat ovat turvautuneet am- pumiseen vain aarimmaisessa hatatilanteessa. Uusin ehdotus on, etta sotilaat saavat ampua takaisin, jos on ilmeista, etta heita ammutaan tappamistar- koituksessa. Sotilaiden on myOs saatava avata tuli, jos joku tunkeutuu YK:n valvon- nassa olevalle alueelle asemiin, Piipntiangnt agen Rate ls , vat feodaaliherrat j ja.siirtomaaisan- nat ovat aina pyrkineet kaytta- maan islamia hyvakseen es- taakseen omaksi turmiokseen koituvat yhteiskunnalliset muu- tokset. Toiseksi sen edistyksel- linen puoli: islam on ollut muo- tona ilmaista vastalauseita val- litsevaa jarjestelmaa kohtaan, Lahihistoriassa tasta ovat esi- merkkinaé 50-luvun Algeria ja Marokko ja 70-luvun Iran. Islamilaisen maailman jaka- minen ‘vanhoillisten” sunnien (jotka ovat 85-prosenttisesti ta- man uskon tunnustajien enem- mist6na) ja vahemmist6n4 ole- vien shiittien mukaan ei ole siis tarkeintéa. Kysymys on siita, keta maallista herraa tai mita maallista paamaaraa Mekkaan pain kumartavat ja moskeijat tayttavat ihmiset ja heidan joh- tajansa kunnioittavat. Eli kuten eras sunnimuslimi totes: hiljattain Kabulissa: ‘Is- lamilaisessakin maassa nimen- omaan politikkojen on hoidet- tava yhteiskunnalliset asiat. Jos papit sekaantuvat, he ovat saa- nect ohjeensa moskeijoidensa ulkopuolelta. Mina olen mus- limi, mutta kannatan yhteiskun- nallisia uudistuksia. Kaikki muslimit eivat sita valitettavasti joissain maissa tee, mutta hei- din painolastinaan ovatkin viela vadrat ja iskostetut en- nakkoluulot koraanin tulkinnas- la, Islam ei ole viime vuosina muuttunut yhtaan entista sotai- semmaksi tai fanaattisemmak- si. Painvastoin islamilaisten maiden vapautusliikkeiden vas- tainen taistelu on kaantynyt luonteeltaan sellaiseksi. seppo Laakso jos YK-joukkojen liikkumista estetaan tiesuluilla tai jos jouk- kojen paamajaa tulitetaan, Unifil-joukkoihin osallistu- Norja, Irlanti, Nepal, Hollanti, Ranska, Italia, Nige- ria, Ghana, Senegal ja Fidzhi- Saaret. we Boer anete epnenalin- pening tee Wane pens : . USSR: stable growth of oil production in the country By Gennedy Pisarevsky, Novosti political analyst The USSR accounts for some 20 percent of world oil output, including gas conden- sate. (Statistics record oil to- gether with gas condensate. This liquid, received from natu- ral gas, corresponds to the gaso- line or kerosene fraction of oil or their mixture.) In 1979 the USSR produced 586 million tons of liquid fuel. In 1980 its production will reach 606 mil- lion tons. The USSR leads the world in oil production, considerably surpassing the United States and Saudi Arabia. In recent years Western Siberia has be- come the main base of the Soviet oil industry. In 1980 Western Siberia is supposed to produce 315 million tons of oil, or more than 50 percent of all national output. In the 1980s oil output will go up thanks to the development = of new deposits, first of all, in Siberia. To date fifty new depo- sits have been prepared for ope- ration. In 1976-1979, 160 oil and gas deposits were discover- ed, including 34 in 1979. The above figures speak for themselves. The USSR has enough oil both for its own economic needs and sales on the world market. The ‘ag- gressive’ aspirations with re- gard to the oil producing co- untries of the Persian Gulf the West seeks to ascribe to the USSR are beyond criticism from the economic, political and any other point of view. The USSR is the world’s only big industrial nation which completely bases its economic development on its own fuel and raw material resources. Mean- while, the United States is self- sufficient only in five sane minerals. vanhoillinen puoli: ma