BS Eraana iltana lahti nuoreh- ko Borasissa asuva mies ulkoi- luttamaan koiraansa. Matkalla tuli vastaan 41-vuotias insin66- ri, joka yhtakkia veti esiin veit- sen ja pisti schaferin omistajan kuoliaaksi. Kyseessd oli selva tappo, mutta kaikesta pdatellen insi- ndéri selvidd ilman rangaistus- ta. Psykiatrit ja Ruotsin oike- usldaketieteellinen neuvosto o- vat antaneet lausunnon, jonka mukaan tappaja pelkaa koiraa niin sokeasti etta hanen voidaan katsoa tekoa tehdessdan olleen mielenhdiron vallassa. Koirakauhun syyna on ta- ERLILAISET TILAISUUDET TORONTO Ikinuorten Finlandia kuo- ron-, tanhu- ja voimisteluhar- joitukset alkavat torstaina syys-: kuun 4, paiva. Uudet jasenet tervetulleita! Ikinuorten ‘Jumppa-arpa- jaiset’ pidetaan haalilla torstai- nasyyskuun | 1. paiva. Viela on joitakin ‘onnenarpoja saatavis- sa. Mydskin huomautus niille jotka ovat luvanneet arpavoitto- ja, niitaé voi tuoda haalille ker- hotilaisuuden yhteydessa. Sunnumtaina lokakuun 5. paiva, kello 2 iltapaivalla pi- detaan Don haalilla kahviaiset, jossa tilaisuudessa Eila Male, CSJ:n edustaja Maailman Rau- han Parlamentissa, antaa rapor- tin konferenssista, joka pide- tian Sofiassa Bulgariassa syys- kuun 23-27 paivina. Sunnuntaina lokakuun 19, paiva on haalilla ikinuortenker- hon syysjuhla hyvalla ohjel- malla. Toimen naistenkerho suun- nittelee taas kaytettyjen tava- roiden myyntia. Paivasta il- moitetaan mydéhemmin. | CANADA -NL-SEURA jarjestaa filmitilaisuuksia per- jantaisin seuran huoneustossa 165 Bloor St. E. Toronto, alk. klo 8 illalla. Elokuvat ovat joko englan- ninkielisia tai -tekstilla varus- tettuja. Tulkaa ajoissa — ra- joitettu tila! SUDBURY Sudburyn Seurakerhon vii- kottaiset harjoitus- ja ajanviete- tilaisuudet Finnish haalilla joka tiistai, alkaen klo 10 ap. Uudet jasenet tervetulleita kerhomme toimintaan! CSJ:n osaston kokoukset joka kuukauden toisena maa- nantaina klo 11 a.p. Postiosoite CSJ:n Sudburyn osasto, P.O. Box 354, Station ‘B*, Sudbury, Ont. P3E 4P2. THUNDER BAY [kinuorten kokoukset haaiil la, 316 Bay St. joka kuukauden ensimmainen ja kolmas keski- viikko, alk. klo 1.30 ip. Kaiku-kuoron harjoitukset joka tistat-ilta klo 7. Qudet ja entiset laulajat tervetuloa! CSJ:n osaston kokoukset joka kuukauden toinen lauantai klo 1.30 ip. 12. koiraa paus joka sattui miehen ollessa 13-vuotias. Hanen kimppuunsa hydékannyt koira puri hanta niin pahoin, etta han joutui olemaan useita paivia sairaalassa. Oikeudelle antamassaan se- lostuksessa laakarit sanovat mm..: — Ei ole vain mahdollista, vaan taysin luultavaa, etta koi- rakauhua poteva ihminen, joka tapaa irrallaan olevan schaferin nakematta mitéan pakotieta, toimii alitajuisesti pystymatta mitenkaan jarjellisesti kontrol- loimaan itsedan ja vielapa on kykenemat6n muodostamaan tapahtuneesta minkdaanlaista muistikuvaa. Tama oli vastaus oikeuden kysymykseen, olisiko syytetty akillisessa tilanteessa, schaferia pahoin pelastyneend, ensinna- kin voinut toimia pantikinomai- sesti ja toiseksi olla myéhem- min muistamatta tapausten o- lennaisinta osaa. — Qn erittain luultavaa, ettei noin voimakasta koirakau- hua poteva mies olisi voinut lahtea ulos, jos han vahankin olisi epdillyt saattavansa koh- data irrallaan juoksevan scha- ferin, vastasivat psykiatrit. Varsinaisen mielentilatut- kimuksen tehnyt psykiatri piti insind6rié harvinaisen vilpitt6- mana luonteena. Tama karsii niin pahasta koirakammosta, etta kylma hiki valahtaan hanen ihoonsa jo siita ettaé han nakee kuvia kookkaista koirista yleen- sa ja schafereisté aivan erityi- sesti, Psykiatrit paattivat lausun- tonsa: — Syytetty on tehnyt tekon- sa mielenhdiridssé. Koska mie- lisairaus oli tilapdinen ja koska hanessa ei tutkimuksissa ole todettu muita psyykkisen: sai- rauden merkkeja kuin kynofo- bia (sairaalloinen koiranpelko), ei hanen voida katsoa olevan psykiatrisen sairaalahoidon tar- peessa. Psykiatrin nakokulmas- ta katsoen on oikea hoitomuoto psykiatrinen avohoito. Psykiatrien vapauttamis- suositusta vastassa on yleisen syyttéjan vaatimus 6-10 vuo- den. vankeustuomiosta. Insi- Odri itse Sanoo: ~- En enda koskaan kulje puukko mukanani. Tekoni on raskas taakka, jota saan kantaa lopun elamaani. En koskaan voi unohtaa, etta olen riistanyt nuoren ihmisen hengen. Nyt odotetaan oikeuden paatosta. Kynofobia tulee kreikan kielen sanoista kynon =koira ja fabos = pelko. Se on zoofo- bian, eldinkauhun, alalaji. Zoo- fobia taas on sangen yleinen neuroosi. Harvoin se kuiten- kaan esiintyy niin vaikeana kuin tarinamme insindorilla. Yleensd pelko kohdistuu tiettyyn eldinlajiin. Tosin syyta ei laheskdan aina pystyta o- soittamaan yhta selvasti kuin insinédrin tapauksessa, joka siis juonsi juurensa lapsuuden- aikaiseen kauhuelamykseen. Useimmiten ei varsinaista syy- ta varmaan ole — ihmiseen vain on juurtunut pelko, jota ei voi jarjella selittaa. ) Tavallisimmin pelataan ma- toja ja kaarmeité. Kokeessa, _- jossa annettiin erilaisten elain- ten kulkea ohi samalla kun koe- henkilén pulssi, verenpaine, hi- koilu ym. reaktiot mitattiin, todettiin kammotuimmaksi e- ldimeksi kyykaéarme. Minulla itsellani ei ole mi- taan kyita vastaa, ja saankin aina sankarin roolin kun vai- moni tai lapseni keksivat hu- vilamme Ilahistdlta kyykaar- meen. Vastapainoksi en sitten sieda olla lahellakaan lintuja, ja jos satun nakemdan kadukka kuolleen linnun, menetan ruo- kahaluni pdivakausiksi. Mutta en pysty mitenkadn selittamdan tata kammoani. | Kaarmeenpelko on ymmar- rettavampaa — kaarmehan voi olla myrkyllinen. Mutta toisaal- ta monet eivdt saata koskea viattomimpaankaan kaédarmee- seen. Eldinkauhu on muuten yleisempi naisilla, mutta kaar- meita pelkaavat miehet siina kuin heikompikin sukupuoli. Hevosiin ja koiriin kohdis- tuvaa pelkoa voi tietylla tavalla pitaa jarkevanakin, ellei se saa niin aarimmaisia muotoja kuin insindGrin tapauksessa. Hevosta sen paremmin kuin koiraakaan ei vol pitaa taysin vaaratto- mana. Sairaaloissa hoidetaan paljon hevosenpotkuja ja var- sinkin koiranpuremia. Oudolta sensijaan tuntuu etta kissakauhu on varsin y- leista. Yksi pitaéa pahuuden ja julmuuden = ruumiillistumana, toinen sulokkaana elamantai- teilyjana. Kissan vihollinen ajat- telee tietysti sdalimattOmasti leikkia hiirella ja laululintujem- me vaanijaa. Vai lieneeka syy- na pehmeah tassun 4akillinen muuttuminen teravakyntiseksi raapima-aseeksi” Monilla on lemmikkeina hii- ria — moni nainen taas pelkaa noita pikkuotuksia aivan kuol- lakseen, Pilakuvat, joissa nai- nen on hypannyt pdydalle hiir- ta pakoon, pohjautuvatvankku- mattomiin tostasioihin. Viela hassumpaa kuitenkin on, etta norsujen vditetaan pelkaavan hiiria. Ihminen ehka pelkaa hiiria siksi etta kuvittelee sen pure- maa myrkylliseksi — haavaan vol tulla tulehdus. Yleisesti ottaen zoofobia jaa selittamatta. Nainen, joka hillit- t6masti pelkaa hiirid, saattaa olla mita uljain suurriistan met- sastaja. Ja sanokaapa miksi jot- kut pelkéavat pikkulintuja? Mutta selittamatt6mia ovat monet muutkin fobiat. Korkei- den paikkojen kammo, torikau-. hu, suljetun paikan kammo, sairaalloinen viiltoaseiden pel- ko — mista ne kaikki johtu- nevatkaan? Hoito on yhta vaikeaa, Uu- sin menetelma, jossa ihminen pakotetaan toistuvasti teke- maan sita mité han pelkaa, on kuitenkin ollut tuloksekas. Mo- ni on talla tavoin mm. voittanut lentokauhunsa, joka on hyvin y- leinen fobian muoto, vaikka len- timinen tilastolliseti onkin to- dettu turvallisemmaksi matkus- tustavaksi. Tri Erik Munster Tyhyja se kauan pliisaa muita laja se pian loppuu. OULUN SEUTU. elie Kylla todellakin taytyy sa- noa, etta meidan Canadan kan- sankin ylhainen dlykkyys on hyvin rajoitettua. Ei tarvitse huomioida muuta kuin taman yhden viimeisimmman hourailun, ‘Moskovan olympiakisojen boi- kotti’. Seta Carteri kutsui ladheisen serkkunsa, Clarkin Jussin, pu- heilleen sanoen ndin: ‘Kuules nyt Jussi, mina olen jo tassa noin vuoden verran unettomia Oita viettanyt ja hyvin hartaasti funteeraillut, etta mitenka voi- sin est#a, tai suuresti hdairita niita Moskovan olympiaki soja. Minusta tuntuu ettaé meidan urheilijoillemme Moskovan il- masto ei sovi ja onhan siella niita punaisuuden solujakin il- mastossa, joista urheilijamme voisivat saada turmiollisia tar- tuntoja ja eika se ole terveellista meidan sivistyneille kansalai- sillemme, joilla oli aikomuk- sena matkustaa kisoja seuraa- maan. | Siis kuule nyt Jussi, niinkuin olet kuullut etta sen ryssan punikkiarmeija tunkeutui sinne Afganistaankin, joten se véli- aikaisesti pysaytti meidan ai- keemme sen maan valtaami- seen, Niin nyt me yksimielisesti pdatimmekin tehda vasta hai- rinnén ja vaadimme etta te hyvana ja naapurina yhdytte meidan kanssamme tahan kunniakkaa- seen hdirint66n, nimelta “boi- kottiin’, No niinpé tietenkin hihkaisi Clarkin Jussi riemuissaan, in- toa ja uhmaa taynnd. Se on aivan oikein, elemme samaa mielta sanoi Treadon Eliotti. me too, mdlahti Brédbendin Eetu. Memories in Ruins Along the winding pathways ! slowly strolled along, Enjoying the walk as always In gay mood as a song. Mellowed now by many years, | thought of bygone days, About laughter and the tears, For pleasure of them stays. Now, that quaint old building There on my right appears; lt looks like it is crumbling as finally it nears. There, | clearly see it now, The roof has blown away. Now there in ruins that haymow Has tumbled in decay. | recall when full of hay That building used to be. On that hay we used to play, We'd bounce and shout in glee. ..ouddenly | turned around, Departed from my past. | spurted like a greyhound, Ran down the path so fast. JOE KAKSONEN arvokkaana pohjois. Ja kun ne kolme yhteiseen aaneen alkoivat mélisemdan, niin koko meidan kansa yhtyi heidain ralliinsa, lJukuunotta- matta muutamia soradania siel- ta taalta. Ja hupaisa tassa onkin ollut, kun olemme tuota naa- purimme musitkkia kuunnelleet , ja noyrasti polvistuneet. No, ne olympiakisat ovat nyt ohi ja meidan urheilijoiden ej tarvitse hikoilla ja hermoilla, eika kansanmekaan turhan pdalta vaivaantua seuraamaan kisojen touhua ja aikaisemmin vierailulle Moskovaan aikoneet sdastivat arvokkaat roponsa jo- honkin tarpeellisempiin tehta- viin, Kylla kait todellakin olim- me onnellisia, etta saastyimme kaikista naista ja nyt saamme kaikessa hiljatsuudessa alkaa jarjestelemaan seuraavia olym- pialaisia tassd rauhaa ja ysta- vyytta rakastavassa vapaassa naapuri maassamme, jossa kaikki ovat varakkaita, tasa- arvoisia ja erikoisella nerou- della pyhitetty. Carter tietenkin sanoo etta heidan maansa sotavakea ja so- tilaallisia tukikohtia taytyy olla monissa maailman_ kolkissa, suojellaksemme ystavyydella ja hyvantekevaisyydella eri mait- ten hallituksia. Jos joku alkaa ryppuilem4:in ja vastusta- maan meidan hyvasydamista apua ja komentoamme, me vain yksinkertaisesti pyyhkaisemme ne pois laudalta. No, mités siind — reilua meininkiadhan se on ja sellais- tahan se on olllutkin jo vuo- sikymmenid. Me amerikkalai- set, sanoo Carter, annamme puolustusapuamme jokaiselle maalle, pyytaako he sita tai ei. Me emme odota turhaan pyyn- t64, kuten nuo ryssat sielta Afganista. katsos kun me o- lemme sen verran reilumpia ja tarkkaavaisempia. Mina otaksun etta Carter vain nyky aan hymyilee ja tuu- mailee itselleen, etta eihdan mei- dan urheilijamme ole minkaan kullan tai hopean puutteessa, silla meillA sita taalla onkin aivan yltd kyllin ja maasta lisaa joka paiva kaivetaan, jos va- haksi alkaa kaymaan. Ja toiseksi, jos me emme olisi jossakin urheiluotteluissa voittaneet, niin pahamieli meilla olisi ollut ja kunniamme tahraantunut. Siis seta Carteri pelasti mei- datkin kaikista vaaroista, seka murheista ja mielipahoista. Niin eikés sellaista heppua tun- neta sen suuren kirjan mukaan Herran rauhan ja vapauden en- kelinad? Niin ainakin mina sen kdsitan, isani joskus sen niin minulle kertol. Uuno Soderholm