: ; ' solan akan, Aeneaty iistaina, forstaina ia lauantaina - Porustetty | 1917 - | No. 2 — Vol LI viosikerta _ Sudbury, Ont zi ' Canadan suémalatston Usondinen tydvaenlehti J UHLAYV UODEN KOLME SYMBOOLIA Lauantai, heinak. 15 p. — Saturday, July.15, 1967) Bonn ja ashington eri nuotissa? — “ Lansi-Saksan j ja Ranskan sopimus vetaa Bonnia ulos USAn 7 vaikutusvallasta; McNamara. peruutti L- -Saksa-vierailunsa Bonn, -—— Linsi-Saksa ia Ranska- _allekirjoittivat torstaina sopimuk- bene jonka perusteeHla muodoste-_ ‘faah kia- niiden maiden poliittisia ja . turvallisnusasioita kisittelevla ky symnyksia Seuraavan - kymmenen ‘wuoden afalta, Tarkkailijat arvele-— vat, e144 tim’ sepimus vélia Lin- SkSaksaa Whdysvaltain pollitti- sésta vanavedesti Ranskan (un: tumaa kohdl, . ". Neuveteliuaan - kaksi pala _ Kansleri Kurt Georg Kiesingerin ‘kanssa; Ranskan presidentti Charles de Gaulle’ vetos tors- taina Lansi-Saksaan ja Euteopan . thuihin mannermesmathin, eta «me pitdisivat kiinoi kansallisista. a Eshkol myéasi Israelin E hydkanneen ensiksi — ~ . Pariisi—Eonn- ministerika - nilssioni, janka lehidiviind on tut- ‘eduistaan ja pysyitelisivat: ¥apai- na Yhodyevallain masrdyevailasta. —EBritammia voi tulla tadelliseksi eurdoppalaismasksi, hiim sanoi, muuttamolia eliminlapansa erikoi- sesti suhtautumisesa Vhdysyaltoi- hin. Kunnes néin-tulee tapahtu- maaan, séelitt? de Gaulle, Ranska ei- hile hvviksymain Hritannian Fu- Toopan talousyhteisiin jasenyyieen. : Presidentt) de Gaulle alleviivasi Pariisin ja. Bonnin yhteisen -komis- slonin merkilysta mainitsemalla kol me ehica “meidan kansallisten hen- kiliHisyyksiemme sdilyttimiseksi’”: — Hanska ja Sak&: ¢ival ero IIman. sita {yhdess§o)aa) ei voida valttaa ¥hdysvaltain ylierructt.. Jos ne pysyvil yhdessi, nama maat | ‘> Antoi samaiila ymmirtaa etti kenraali . se ' Tel Aviv. — Israelin’ paaminis- | terl Levi Eshkol kumosi perjaa- taina jolkisesii sein esileiyn viiltteen, jonkz mukaan egypti- laiset jouket olisivat aloittaneet ‘Vahlidin sedan 5. kesdkauta: | Kiippumattomalle israelilaisete Yediet miassaan haastattelussa . Eshkol Mmyons1 ensiminiisen kerran ‘i- Fallisesii, etta israelilaiset jow- kot bhyodkkd@sivat ¢nsinemaisini. Eshkol sanoi, elth niilli oli sii-- hen “lailiinen oikeus”.. SA Tyottimia enemmant Pa kuin vuosi siffen Ottawa. —- Tydéssdelevien mairi - «disiiintyi Canadassa kesikuun aika- na 1AOOO hengella, jattien kuiten- icin viela tyittGmiksi 292,60) mies. 1E ja naista. . Tyottimirz oll nyt a7 prosent- fia Canadan koko tyivolmamaaras- 1a. Vuosi. titten kesakuuséa oli. Ca- Nadassa 2HMOOO tyotonts. el 31 ‘proasenttia koko tyévoimamddrasta. Miesypoimaministerién ja’ DBS:o vhteisen caportin mukaan kausitét- den mira lisdintyi yleisesti, mut- 2 rakennistééllisuusalalla — tydlli- RYYS oli mormaalia heikompi, seu- '.yalen se vViimeaikaisla suintaa ke- sikuussa. Rakennusteollisuudessa al: kesdkuresa FH000 tyolaista vi- ‘hemman. kuin vactaavatia aikana Vite sitteil. Surin - tydvoiman listiys tapah: tui ‘palvelualalia, sisd]tyen siihen tiedonanto — dransportt, kauppa- ja minut sellaiset alat. | | Nyt dyithémanii -olleessa 292.000) henkilisti oli kuusi -kahdeksasta Clit tyittijmind vahemman kuin -4 kuokautia. Seitsemis (kahdeksas: ta} ol, obit tyottimant neljasta — kartleen kuukauteen ja kahdeksas ‘¥li T Koukaelta, Arabijohtajat keskustelevat Kairo, — Nelji arabimaiden joh- txjaa alot? taalla lorstaina keskus- telut sii? miten he saaviil takai Sin Isractin valloiftamat alueet. Syyrian valltion piimics- Nowed din Atassi, luli lentaen Damaskos ta torstalacmuna, ryhtyen . keskus teluun Yhdistyneen Arabitasavallan presidentin Nasserin, Irakin presi- dentin Abdel Rahman Arefin ja Algerian paimirister] Houarai Bou- mediennen Kanssa. Yukon alussa eli Jordanian kuningas Hussein {BSIIG keskusteluissa..Sudanin p4di- jirusteri Mohammed Ahmed Mah- goub saapuu Kaircon perjantaina. Aharanot- lebdelle anta- “Dayania ei tarvita endi hallituksessa” Piolustaukseen tata hyokkaysti Eshkol torshi tsraelin’ kamran, OTL ka mukain sotatila alkoi jo, kun Yhdistynyt arabitasavalta = saursi Akubua lahden, israelin ainoan. me- renkulkuyhieyden etelaiin. Paami- turterl sanoi myés mielipiteensa jeukosia onzelmia, jotka’ ovat nyt Jeraelin edessi: Nala oval mm. Folavisluu, pakel#isonpelmal ju py- hien paikkojen tuleve valtiollinen asema. Tarkkaihijat pitaval hiaasLat- lelussa esilettyja mielipiteila kui- tenkin Eshkolin omana nikemykse- nd, joka poikkeaa. - IsraeLin halle fuksen Kamnaste, Ezhkol “antoi haastattelussa ym- maras, ettei puolustusministeri Mexhe Dayania ena’ tarvita halli tuksessa. .- | a New York, — Israelin ulkeminis- ten Abba Eban sanoi pulla New Yorkissa. ettei’ hanen haltituksensa ole tehnyt paaldsia Gazan alueen liittimisesti. “Israelilla -el ole: kantaa asiaan talli hetkellA", vastasi nelle esitettyyn kysymykseen. Hin imoitti epiilevensé néiden tietojen fadenperdisyyild, joiden mukaan teraclin puolustusministeri Moshe Dayan olisi sanonut Gazan Kaul: val Isruélijn. ; Filmatly teievisiohaustattcla £o- disti kudtenkin Lorstai-iJtana Lon- tonssa Dayanin sanoneen, ella Ga- gan alueesta’ am tultava -Tsraelin OleTULGINGN O54. a Gazat kuupungissa keskivilkkona pidetyssa4, EBCn filmaamassa leh- distékonferenssissa kenreali Daya- Khilta kysvlliin: “Prdalieko muutto- vapand ta Gazasta Isracliin uulena uikeleena kohti Gazan alween yh- distamista Israeliin?” 7 Dayanin vistas eutalul: Guza kuudluuw U[sraciiin.. Mielestani sen on oGllava olennainen ‘Osa Js: Taelia.” Keskiviikkona myis Israelin ‘Va- did kertoi Daoyunin lausune)n; “tr min wluc- on Israelia ja sta on Li llava maa. olennuinen oga". “K yimiil ka teisti” Bowling Green, Ky. — “Varas, joka ilmeisesti oli dietoinen shits, mila. hinen piti tehda, murtautui mr, ja mrs: M. L. Brooksin ko- iin pariskunnan ollessa Joma: matkalla, Hin: meni suoraa paa- ia syvajatidvitifin lio, heilti pa- ketin jauhetlua lihaa Brooksin koiralle ja rupesi -sitlen avaa- Tiaan jaddyletiyja pakkaukala, “kylmaad kiteisii' minka Brook- fin perhe off sinne laitianut. viikon Jo. Eban -ha- “Kya Lunnes J6¥51 hakemansa — $300 .- -koslovakiasti, - yoivat siilyitia Persoonallisuuten-} Sat. — Kahden TAN thiytyy myiis ‘sti- lyttiid sen mitd ne ovat rakentaneet yYiteismarakinalston (Euroopan. yb- tesmarkkinat) puitleissa, “Muussa tapauksessa me vedetiiin Vhdysval- lain maaraysvallassa olevaan Allan- tin jarjestelmdin. . . — Niiden taytyy loytad Hk-Eu- roopassa keinoja yhteisymmitryk- seen ja y¥hieistoimintagn niin effi mod ost uisi kaksi blokkia — Iti- ja Lansiblokki, ‘Kalmannessa kohdassa on yiittaus kenraali de Gayllen sudsimaan Fu- roopan = turvallisuusjarjestelmaadn, mist? hin pirhut keskustellessaan kansleri Kiesingerin kanssa. Ratska ja. Neuvostoliiitte katse. vat, etti Yhdysvallat voidaan pitaa pois Exroopan turvalisuuskysymys- ta kasittelevasta -konlerenssista. Lansi-Suksan sanotaan olevan viel -| Silla kannalls, ctta USA olisi hyvak- syitayva mukaan. Lansl Suksan hallituksen viime| viikojla tekema pialés varustelu- menojensa vahenlamiseksi $25 mil- jardilla seuraayvan neljan vuoden aikana johtt sithen. etla Yhdysval- tzin puolustusministert Rebert Me- Namaru peruutti suunritelman, jon ka peruslee!la ‘hanen piti vierale- man taman hemakuanp aikena Bon- AiSsa. Saalitjen tietojen mitkaan mor. - Me. Namaran tarkoituksena oli tulla so. viltlelamaan Lansi.Saksan johltavien politikkojen ja pudlustusasiain ert- koistuntijain valisii kiistoja. Mutla flinanasikriisi, minka jen dasa kansleri Kiesinger youlu: ¥a- hentamaan puctuslusmendjuan, muodesti mr. McNamiaran mielesti kokonaan -uudenlaisen tilanteen. — | Taman varuslelamensjen vihen- nys alhevtiaa Bundeswehrin . perus- teellisen uudelleen jarjestamisen Ja vahetmtas -panosta, mink Lanéi- Saksa vol NATOlle antaa, ja siksi Oo: kalsottu, ett@ mr. MeNumaran vierailu on sopimeaton. — ‘Kansleri Kicsinger hyvdksyi. ma. ralonn‘tiaisen hallituskeskusteion J: jalkeen viime perjantaina ehdetuk- sen varustelumenojen | vihenlimi- seksi. Bonnin diplomaattipilreissa on ketrottu kansleri Kiesingerin kuirjailtancen presidentti Johnsonil- le, ella tama varustelumenojen va- hemnys er heikenna Lanst-Saksan soljlaallisia ponnisteluja. Kansleri Kiesinger ja ulkominis- leri Willy Brandi lykkasivit viime viikoksi suunnitellun Washinglonin matkan hallituksensa Finanssikriisin yuoksi Kansleri Kresingerin arvel:- laan suorilfayan Washinglonino vie- railunsa tulevan syyskuun pucliva- lin paikkeilla, . SOSIALISTISET MAAT jotzkin muuta kuin eva | Nurmen patsas — kumoon Expossa : MontreaL —- Sueme@laisen syur- juoksijan Paavo Nurmen paieas, . maki seisol “alastomana” Expo - 67 masilmannivttelyn Olympic Housen edusialla Cite du Hav- ‘essa kaatui tiistai-iltana joko sa- . - teen. johdosta tai lodtandkeéisem- mln jJonkun lkityénteld jain put kemisesta, Fam 1,400 paunan palnoinen, “S Jalkaa horkea pa Oli. Vakutu- tetla $65,000 - summasta, “kerrotaat fulleen Kaksi ohulta murtuman baulan = oodkealle puolelle ‘ja vase ina kinden sisapuolelle, . insu Te TTL “ILMAI EN” USAn TYOTTOMYYDELLE Senaattori Kénnedy ehdottaa monesti.kokeiltuja mutia kovin heikkoya tuloksia tuottavaa ‘kemoa “Washington. — Presidentti John- sonia syytettin keskiviikkona sn “joukkueen”. (a, ett. hia kay. vain inajuisia selaa koyhyytta vastaan. Taman arveslelun: esitti senaattert Robert .F. Kennedy ehdotlaen, et- th sotuan’ koyhyydoen: poistamiseksi 2,000 kapinailista surmatiu Nigeriassa Lagos, Nigeria, — Nigerian hal- ldwuksen: joukol aval surmanncet ¥li-- 2.000 kupinallista solasta vii- kon kestaneessas laisleluséa Biasran ovavaltion Nigeriisla eroamista vas- (aan, . -Hallituksen iiedonannossa. sandt: {iin myisicn etla te ovat valloit- Lancet tirkedin Hatsoh maakunte- knutfpalan Ogojan, {aistélin jat- kuessa' Nésukka yliopisto-kaupungts- sa, 4] mailia pohjoiseen eroamaan pyTkien ' piakaupungista Egunusta. Liittovallion sotilaallisel - mene- ‘yRoeL ovat: 25 kuollut, 190 -haa- voittunut ja 20 kuteissa taistelussa itisld kapinullisia vastaan.~ Isorokke tappanut 3,060 Pakistanissa Dacca, 15-Pakistan. — Yi 2.000 | ihmista on kul at isorokkeon Mfa- nikganj-alueella Daccassa viimeksi- kuluneen 5 kuykauden aikana ja lisdd 1ieteja :- kuolemanj apauksista tulee joka paiva -kerloi Morning News keskiviikkona, — | — Jerveysministerid .on * ryhtynyt rokottamaan veestoa, mutta se on vaanut oOsakseen = vilinpitamittd mywti kylakuntien johtajilta vectariniag kylalatstita, kerloo Ichti. TUKEVAT ARABIMAITA Konferenssin piatyttya julkaistussa lausunnossa luvataan taloudellista ja polittista tukea Budapest. — ‘Euroopan sos lalis- listen maiden jehiohenkildt lopelli- vat Lalli pidelyn 2 piivdisen kon. ferenssin keskiviikkona luvalen yt- leistoiminnassa antua taloudellista, polii Lista ja solila: Wista tukes rg- biniaalle. | Konferenssio padtytlya julkais- lusda lansunnossa tuomituin Esrae- lin hydkkdyssota ja luvataan tukea hyokkaykecen kohterksi arabimuille, ollen kerostuksen kKoh- leena pilkduikainen talowsupu, | Kokoukseen osallistui Neuvosto.- liiton paaministeri Alekeei Koayein. ja Leoni Brezhnev seki johtavia Dallitusmie- hid Unkerisla, Jugoslaviasta, Tshek- [ti-Saksasta, . Bulga- rinsta ja Puolasta, mutta ei Rome | nig tin joutu neille Tuomilen Israelin hyokkavssedan kokeuksecn osailizluncet hwomioi- Vat yhtetsessa lavsunnovsaan, etl “jatkaessaan ardbimaiden alueiden miehitlamisls lamiin hyikkaysepe- ration pobjaita, Isracl polkee - jul- kothings Yen peniskirfin ja Kan- sainvdlislon lukicn perusperiaalleet, esittsen sSiamulla lalsleluhousteen irabimitden itsenaisyydelie ju kos- komaLtomuudelle.” Yhlelsesss kommunikeassa mark Lelladin aisthimaille anAnedlaya pojut. [men iuki setraavasti: ~*Osanoblajamuaitt .. Lwisuocessa antamain iN kensa y80a- vallisten awrabimaiden otkeuteluble Loisteluile [sraclin hyokkayksen sew THaAMEsten POlsdamiscksi ju ennen|: kvikkea, Israelin jowukkojen viivyt- telematta arabimaiden alucilla pots- lamjsekst,” JORDANIALLE LUVATTU ASEITA YHDYSVALLOISTA . Ammaii, _ Neuyostoliiten vilile- {ain tarjonneen valine Jordanian armeijan wudelleen jarjestimiseksi, mutta tieloisista piireisti kerrotaan Jordanian Kdyttivin 483 tarjousla hyvakseen, saadakseen VYhdysvallat .. ja Britantian otitamaan Jordopialle ‘aselita pian. sd Jordania. menetti paijon. varustel- taan Israelin ja Jordanian valisen Kuningas Hussein saupui Gistaina koliin Kairossa pidelysla4 arabimal- den “pienesta huippukokeuksesia”, mihin dsallisLui myés VYhdistynecn Arabitasayallan presidentli Gamal Amel Nasser ja Algerian president ti Houari Boumedtenne. Heskiviik- kona kuningas. Hussein oli Yhdys- ¥altain ja Britannian suurlibetti- laiden puheila. Jordan tarvitsee ennenkaikkea lentokoneita Yoidukseen’ uusia 5¢- dassa miltei kokonwan tujicdut tl Mavoimansu. Jordahian ilmavoimien iskuvelmana