Turun poika Jatk. Siita se lahti kuin lahtikin siunattuun alkuun, mutta sita kesti ennenkuin sain ne valmiik- si. Sain’ vihdoin ja viimein housut valmiiksi kolmen viikon paasta ja kiskoin ne ylleni lahtiessani asunnolleni. Tuumailin, etta olivat raatalin oppipojan tekemat, ensimmiaiset ja my6és viimeiset. Tati ei huomannut nuta pitkaan aikaan, vasta ennen nukkumaan menoa mina aivan tahallani kavelin siina edestakaisin, silloin han yht’ akkia sanoi: ‘Ei sinulla ennen ole ollut sinisia housuja.’’ Sitten kiersi ym- parillani pitkan aikaa ennekuin sanoi mitaan. -No, ei ole mitaan vikaa noissa nousuissa ensiker- talaisen tekemiksi ne ovat aika hy-: vin tehty, han sanoi. Kavaisin illalla kaupungilla kevein mielin, kun olin saanut entisten housujen tilalle uudet ja viela itsetehdyt. Jonkinlainen hy- van olon tunne mielessani palasin asunnolleni, jossa talon vaki olijo nukkumassa. Hiljaa hiivin kop- piini ja sain unenpaasta kiinni heti kovan olkipatjankin unohtaen. Housujentekovaiheessa _sattul sellainen kommellus, etta polvis- tuessani slivoamaan pdlyista kaksoipeilikaappia, housuni re- pesivat. -No, mutta mika se oli, kysyi mestari. Tiesin jo naky- man kun ei alushousuja ollut ol- lut aikoihin. Mestari arveli, etta kylla ne pian korjataan. -Mutta otetaanpas nyt se housunmitta, niin voit sitten alkaa tekemaan itsellesi housut, han sanoi. “Aijan kai kavi saaliks! nakemaansa, jotta helttyi melkein lupaamaan kankaan housuja varten. Jos menemme verstaan puolelle, niin tulee asiakkaita, mutta nousepa tuohon tuolille seisomaan ja Erkki neuloo halkeaman kiinni, han sanol. Mestarin siina jutellessa as- keista tapahtumaa peilikaapin edessa mittanauha niskassa alkoi koko verstaan vaki neuraa ja tapahtumasta puhuttiin viela monta viikkoa jalkeenpain. Liikkeen ovikello soi, mestari tirkisti ovessa olevasta pienesta reiasta sisaan ja sanoi matalalla aanella: ‘‘Konsuli Wallin on siel- la’’. Han heitti mittanauhan Kuva vuodelta 1913. Colemanin(?) suomalaisia. Kerttulle ja kaski ottaa housun- mittaa pojasta. Konsulin kan- kaan valinnassa menee paljon aikaa aina uutta pukua varten. Kertulla meni mitanauha kadesta toiseen. Erkki riivattu) nauraa hihitti. Kertun posket alkoivat punottaa silmat olivat kuin tinanapit. Muut olivat kuin hiiret. Minaseista tollotin tuolilla, vaikka housuntakamus oli jo ammeltu. Astuin alas tuolilta, kun Kerttu naytti jo paasseen tasapainoon. Han tokaisia reippaasti: ‘‘Seiso tuolilla vaan, olen mina ennenkin mittaa ottanut miehista. Mita sit- ten viela korvantaustat markina olevista .. .”’ -Kuules poika, mita se puhuu, sanoi Ville harvakseen ja iski minulle silmdan. Neiti Kerttu. oli vahvahermoinen, puolensa pitava kaikissa tilanteis- sa. Viisipainen miesjoukko ei saanut hanesta oicitaa nimeksi- kaan, silla pitkaaikainen ty6s- kentely, n. 20 vuotta, miesten parissa oli kasvattanut hanesta hyvan miestuntijan. Sita todisti hanen yksityiselamansakin. Neiti otti sivuvy6tarén ja alemmat ymparysmitat ja 'merkkasi kirjaan. Ville seurasi tarkasti mittaajan liikkeita suu leveana. Kuneliuskin yritti yli lasinsa saada ilon aiheen naky- viin. Suvanto ei juuri nayttanyt minkaanlaista kiintymysta, Er- kilta voi odottaa rehevan naurun tuossa tuokiossa.- tyotenko kaikilta yht’aikaa. Jan- nitys oli korkeimmillaan. Neiti sovitti mittaa haarojen mitan saamiseksi. Erkin kimakka nauru sai mestarinkin kurkista- maan oven raosta. Kerttuneiti ei ollut tietavinaankaan, han suoritti tyonsa loppuun saakka, varmisti viela mitan ylapaata varmuuden vuoksi. Villelta paasi ala-aa-aa-al-ala-alahan nyt. Kerttu ei hermoillut, laitto1 numerot kirjaan, kaantyi minuun pain ja sanoi: ‘“‘Saat menna.”’ Villelle han sanoi vahvalla aanel- la: ‘‘Nouse, nyt, tuolille sinakin. Mittaan sinukin vehkeesi, jos niissa mittaamista on.”’ Mestarikin selvisi konsulista ja kuuli aika huutoa ja naurun sekamelskaa_ verstaalta. . -No, mitas taall4 on menossa, han Verannalla ylim- panda Sanna Kannasto, sen ajan yksi parhaita CSJ:n_ kiertavid puhujia. Bice: : huhtikuun § Pp 1977 Nyt - seishtut- Muistelma Suomen Turusta vuodelta 1916 | kysyi nauraen. Keskikesa oli tukala, ei niin- kaan paljon kuumuuden vuoksi, vaan juoksupojan menot kaupungilla sen tekivat. Piti juosta toistakymmenta neliota, hakea puku liikkeeseen ja vieda takaisin puolen tunnin kuluttua taas. Naita matkoja oli usein puoli tusinaa samana paivana, kahvin, tupakan ja muiden pikku asiain vuoksi. Keskiviikkoisin ja lauantaisin oli aiti lahettanyt ruokakorini jonkun talollisen mukana kaupungille torille ja sen hakemiseen piti saada aikaa. Elokuu oli jo menossa hyvalla alulla ja iltaisin kovan juoksemi- sen jalkeen piti saada hikiset kengat pois jaloista ja alkaa hautoa niita kylmalla vedella. Hautoa piti ainakin puoli tuntia ellei enemmankin pari kertaa i- lassa. IIman hautomista ne eivat olisi sopineet kenkiin seuraavana aamuna rakkuloiden vuoksi. Tama hoito oli tehtava poik- keuksetta joka ilta kuukauden ajan ennen kuin sen saattot jat- taa pariin hoitokertaan viikossa. Elokuu meni. Raskain mielin otin syyskuun vastaan ja olin jo ajat sitten paattanyt etten enaa juoksupoikana jatka, koska pal- kan lisdysta ei tullut. Raatalin oppikoulu jai yhden housuparin ~ Omsk! "teknologisessa tek- | _hikumissa voi oppitunnilla tutus- tua kaikkien. vuosisatojen kam- pauksiin. Taalla voi nahda kam- pauksia, jotka olivat. muodissa varhais-, tays- ja mydhiisrenes- sanssin aikoihin, Kampaajiksi opiskelevat piirtavat niita paperil- le, tekevat niita mannekiineille ja: selittavat asiantuntemaksella, mi- ten muotinuket kampasivat tuk- kansa muinaisessa Egyptissé ja Roomassa. Kampaustaidon osasto Omskin teknikumissa on yksi kahdesta Venajan Federaatiossa. Toinen on Moskovassa. Opis- kelijat peréhtyvat kuvaamatai- teen historiaan ja maalaustaitee- seen. Kampaajan on oltava laajatietoinen ja alaansa innos-. Aurinkovalaisimet Paivan ~koittaessa sah- kévoiman kulutus pienee jyr- kasti. Sahkévalaistusta ei kuitenkaan sammuteta kaikkial- la. Esimerkiksi kellarisuojissa, elokuvateattereissa ja kon- serttisaleissa, erindisissa tuotan- tolaitoksissa, sanalla sanoen paikoissa, missa joko ei ale -ik- kunoita tai ne lapaisevat va- hemman valoa kuin normaali tyoskentely kaipaa. Voitaisiinko auringonvaloa ‘“kuljettaa’’ paikasta toiseen samalla tavalla, kuin vetta tai kaasua putkia pitkin? Siten, etta se tunkeutuisi sinne, minne au- ringonsateet eivat paase suo- ompelemisen “suorjtukseen.” Tati’ p44, °°” sanoi, etta minun pitad ottaa yhteys isaan ennekuin mennaan pitemmalle. Kenkasi olet juossut ihan loppuun kolmen kuukauden aikana ja muutkin vaatteesi ovat huonot talven varalle. Sina iltana en saanut unta. Kuitenkin sitten saatuani unen, nukuin niin hyvin etta Vihtori oli kolkutellut moneen kertaan tur- haan ovellani. Viimein han tuli sisaan ja kysyi, etta onkos henki lahtenyt? -Olet varmaan jo saanut raatalin touhusta kyllak- sesi, han sanoi. -Kylla te olette siind aivan oikeassa, ettel minusta sen paremmin kuin muistakaan tule kraataria vain juoksemalla katuja ja. kaiken lisaksi ilman palkkaa, minulle on sopinut kirves kateen jo ensim- maisesta vuosikymmenesta lah- tien, sanoin. Sina aamuna olin jo puoli tun- tia mydhassa, mutta onneksi oli puut jo valmiina hellan vieressa. Niin laitoin tavallista vahvem- man tulen hellaan, jotta se kuumuisi ennenkuin sallit tulevat. Syyskuusta oli kulunut jo kaksi taytta vikkkoa ja kolmas oli meneillaan. Oli satanut tuhka - tiheaan, kenkien pohjissa olevat ‘reiat vetivat vetta sisdan. Saattoi melkein sormin laskea kuivat paivat. Kivien muruset tekivat jalat aroiksi ja toisinaan olivat sukat verissa rlisuessani ne pois illalla. Raatalin oppiin kulku ei ollut taivaallista ihannutta. Ei edes taivaisiin kulkemista, kuten Wiljo Westerinen sanoo eraassa laulussaan. Jatk. oe Ryhma kieévilaisia ja mos- kovalaisia tiedemiehia on kehit-’ tanyt menetelman, jonka avulla mita hyvansa ikkunatonta -huonelstoa voidaan valaista au- ringonsateilla. Se tapahtuu nain. Aurinkoa ‘seuraava optinen jar- jestelma ohjaa sateen valo johdinputkeen, jonka sisusta on pinnoitettu valoa heijastaval- la aineella. ‘‘Ponnahtaen peilimaisista seinamista aurin- gonsateet kitavat yha kauem- maksi ja kiertaen: mutkat haarautuvat ja lopulta saapuvat valaisimeen. Se on pitka ontto lierid, jossa on pitkittaisrako. Tasta raosta auringonvalo virtaa huoneeseen. Pitkasta tiestaan huolimatta sen kirkkaus ei heik- kene. Uudella menetelmalla voi- daan ‘‘kuljettaa’’ myd6s sahkévaloa. Se on tarkeaa rajahdys- ja tulipalovaarallisissa tuotantolaitoksissa, missa valon- lahteet joudutaan sijoittamaan. tyGosaston ulkopuolelle. Tama omaperainen menetelma on jo kaytéssa eraissa Leningradin, Kievin, Gorkin ja Rjazanin tuotantolaitoksissa. tanyt, tunut.” “Sit meilta on ‘oms- kilainen kampajaa Alla Omeljan- juk, joka on voittanut Prahassa sosialististen maiden kampaajain kansainvalisessa - kilpailussa paapalkinnon — _ ¥stavyyden kristallimaljan. Viini vatsanne virkistykseksi_ Hallituksen tutkijat ovat havainneet virkistavan korvik- keen: tavanmukaiselle kevat- vasy mykselle. — Hiukan viinia! - Viinin terveellisyyden aiheut- taa viinitypaleen kuoressa ‘esiin- tyvat kemikaalit. Koeputki tutkimukset osoit- tavat viinin tappavan madrattyja tavallisen nuhan basilleja. Puhaviinissa on todettu ole- van naita hyddyllisia ke-- mikaaliaineita 10 kertaa enemméan kuin valkoviinissa. Hyvana uutisena niille. jotka eivat pida alkoholipitoisista juomista kuten viinista, voidaan mainita etta viinirypalemehy eli grape juice sisaltaa naita ke mikaaliaineita jopa enempi kuin punaviini. Vaarallisen polioviruksen vai- kutusta on vahennetty tuhat ker- taisesti viinirypalemehu (grape juice) hauteella. | Muinaisen Egyptin armeijan tiedetaan sekoittaneen viinia ve- teen, koska viinin tiedettiin puhdistavan vetta. | Viinia on pidetty laakkeena jo vuosisatoja. Timoteus sanoi Uudessa Tes- tamentissa: .“Alkaa juoko enaa vetta vaan kayttakaa hiukan vii- nia vatsanne vuoksi” Juuret ja latvat Nykyisin puhutaan usein siita, etta thmisen pitaisi pysya juuril- laan. Ja etta ilman juuria ei pysty todella elamaan ja luomaan. Mita nailla juurilla tarkoite- taan? Mikali olen otkein ymmar- lahinna synnyinseutua, lahialuetta, omaa murreperintéa. Siis ihmisen kasvumaastoa. Mutta maaston ohella my6s ilmasto on tarkea kasvulle. Monet lahjakkaat ja luovat nuoret ovat todeneet kas- vualueensa ilmaston niin tappa- van tunkkaiseksi etta ovat nos- taneet juurensa maasta ja kavel- leet vahan hapekkaampaan il- manalaan. Ja puhjenneet varsinaiseen kuk- kaan. -Kanank: , k kakauppaa << aniacikeakchiee on Suomen uusin vientituote. Eurooppalaiseksi statustavaraksi noussutta kanan- kakkaa viedéan kaikkiaan 20 re- kakkaa viedaan kaikkiaan 20 rek- kaautolastia tanskalaisille omakotiviljelijéille, nontuotteen avulla saasteettomia vihanneksia. Varikkaisiin ja jotka. houkutteleviin muovisakkeihin pakattu luonnonlannoite on aitoa ‘‘kananpaskaa’’, joka. on kuivattu ja rakeistettu. eraassa euralaisessa broilerikasvatta- mossa. Alkanutta vientia on tar- koitus laajentaa ja Tanskaan on nyt alustavasti sovittu vietivaksi 400 000 kiloa eli 20 rekkakuor- -