. i Sivu a Telephones: Bus. Offire O8. 4-4284; | Editorial | Ottice O8. 4-426. Suomesca: ~*Kuten lukijamme ovat havainneet viime torstaina lehe | temme etusivulla julkaistussa: uutisessa kerrotaan kuinka Neuvostoliiton piiministeri Hrushtshey on lahettanyt ys- - tivallishenkisen kirjeen Canadan: paiiministeri John Diefen- : hakerille. Kirjeessa kiinnitetian huomio siihen vaaraan min- ki“afheuttaa se kun amerikkalaisten pommittajien sallitaan jent#i Canadan yli vetypommilasteissa. | “a@anadan johtajien, joiden alueiden ylldé Yhdysvaltain | -pormtimittajat lentavat atomi- ja vetypommilasteissa ja mised — sijaitsee naiden lentokoneiden tukikohtia ja teknillisia va- rusteita, ei tulisi olla valinpitamattdmia sellaisiin lentoihin . mhden, jotka muodastavat vakavan vaaran Canadalle itsel- leen”, sanotaan Hrushtshevin kirjeessi. Esittdessddn -alahuoneessa: Hriushtshevin kirjeen sina]. lén, ‘padministeri Diefenbaker lupast antaa’ ‘ehsitilassa vas- ” Paaministeri Hrushtshey savioi, etta Canada on osaltaan vastaussa. naista lennoista, kuten dskettdin solmittu sopimus Yhdysvaltain ja Canadan ilmaveimien paamajojen yhdista- misesti oscittas. : Han lisdsi, etti Yhdysvaltain pommittajien lentoje atc- ‘tipommilasteissa Neuvostoliittoa kohti ei voida mitenkaan gikeuttaa koska Neuvostoliiton taholta ei ole_ryhdytty mi- hinkidn sellaisiin toimenpiteisiin, jotka obkeuttaisivt tal- laiset: ‘lennot. J * Keugn ennen paiaministeri Hrushishevin kirjeitta menien canadalaistén jarjestajen ja yksityisten henkildiden taholta on kiinnitetty huomicta ndihin-lentoihin ja asoitettt, sellais- tén Jeritojen aiheuttaman vasran. Canadalaisifla on kaksin- kertiinen syy vastusiaa vetypommien kuljettamista lentoko- neissa Canadan-ilmatilassa. Pommeja vol vahingossa pudota lentokoneista ja aiheuttaa rijahtaessdin suunnatonta tuhoe. ‘Tamiin lisaksi ei ole ensinkdan ihme, etta pohjoinen naapuri- manmme on huolissaan kun amerikkalaisten lentokoneiden annetaan Jenté& vetypommilasteissa Canadan yl!a, jonka osoittaa Hrushishevin kirje. ‘Neuvostoliitossa on useamman kerran osoitettu, . kuinka. Yhdysvaliain eri juikaisuisss kirjoitetaan ayoimesti amerik- kalaisten hydkkéyssuunnitelmista Neuvostoliittoa vastaan. _ Elikkeilld olevien amerikkalaisten kenraalien ja amiraalien mielsiheiksi on tullut kirjoittaa ndisté suunnitelmista. Nai- den kirjoitusten yhteydess{ julkaistuissa kartoissa osoite- taan mista tukikohdista téflaisia lentohyékkayksia suunni-. tellaan ja usein ja ddotustemme mukaisesti Canadan halli- tuksen - tahtomatta, tailaisia osoltetaan sumnniteltavan | Ca- nadan yl. ~" ttt heratti joku aika sitten suurta hammistysta, on iat- Kkivasti “uhkazillut: Netvostoliittos. |Neuvostoliiton jchtajat ore ole voineet.sivauttes tallaisia uhkailuja vaitiololla. On- ~ han kysymyksessa Yhdysvaltain ulkopolitiikan johtaja. .. Neuvostoliiton paaministeri Hrushishey myiskin sani, wile he toivoiyat Neuvostoliitossa, jotta Canada tekee jotain yritthikseen vaikuttaa siihen, ettd Britannia ja. Yhdysvallat lopetiaisivat atomiasekokeilut. . * “Joitain perusteita tallaiselle toivolle antoi teidin dskei- “ritit lausuntonne Toroniossa, jossa te ilmaisitte toivovanne : Winsivaltain lopettavan atomipommikokeilut”, Sanoi mr. On myiskin otettava huemioon, etth Yhdysvaltain val: teeri Dulles; jonka tunnettu puhe sodan partaalla ole-,, | Hrushtshev. “Valitettavasti kirjeenne ei osoita sit.” ’ Canadalaiset jdavat odottamaan pdaministeri Diefen- rin vastausta toivassa; etta seilainen johtaisi parempiin iteisiin pohjoisen nzapurimaamme kanssa. - Paiministeri Hrushishevin kirjeen ystavallinen savy a “ odbittaa Neuvostoliiton todellista halua parantaa suhteita ‘Cenadan kanssa. Canadan asema on sellainen, etta se voisi: | toimia erittain hyédyllisesti kansainvélisen jannitystilanteen ligvittamiseksi. ¢ Suhteittemme parantaminen Neuvostoliiton kanssa ‘ei vain vaikuttaisi rauhan takaamiseksi, mutta se myodskin loi- sifvakavamman pohjan kahden maan kauppasuhteitten pa- -rantumiselle, jolla ‘olisi suuri etu sellaiselle maalle kuin Ca- néda. Jos poliittisessa jannitystilassa tapahtuisi lieventy- mists, niin suloin- olisivat mydoskint fuuret mahdollisuudet talus kauppaamme itaan pain ja sitd tieta ratkaista yksi ouselamimme Yakavin ongelma. eg | _ 039 . . . | | Kommunisti jokaisen puun takana_ —*« Joitakin paivia sitten.Washingtonista tedoitettiin, etth Chnadan itarannikolla on néhty joitakin neuvostoliittolaisia kilastusaluksia. Untisessa vihjailtiin, etta kysymyksess#- olevat alukset eivat suinkaan voi olla talla Grand Banks -alueella (kuuluisa turskaupyyntiaiue kansainvalisilli vesil- dit) kuin jérjestaakseen jotain subversiivista. Sarnaiia ilmoi- tettiin, etta Yhdysvaltain ilmavoimat pitivat niité silmalli- pion alaisena. : Todellakin nayttas siltad, etta “elmantapansa” haviimi- sen. pelossa Yhdysvaltain hallitusherrat alkavat nahdd kem- munistin jokaisen puun takana — aivan samoin kuin arka- . luontoisten aviottomien ikaneitojen sanotaan tarkistavan Vucteensa alustaa jokainén ilta, Nama samaset hailitusher- Tat. yrittivaét néin epatoivon vimmalla pitid ylld kyimia . 8Otaa ja todistaa Yhdysvaltain kansalle ja muille maille, ett laisimaista sivistystamime todelia uhataan asevoimin Neu- vostoliiton. taholta. | - --Heidin mielestain sitla ef ole mitdin merkitystd, etti ‘nara neuvostoliittolaiset ‘kalastusalukset ovat olleet samoil- la: vesilla jo neljind vuonma. Nyt vasta havaitaan, etti ne ahgodastavat “vaaran" paljon ylistetyile lansimaiselle elin- Mayall . Samoihin aikoihin. Ottawasta saapuneen tiedon mukaan > Gioadan. puolustusministeri Pearkes olj tunnustanut, .etta — -y Abgentinassa, Newfoundlandissa on yhdysvaltalaisia sotilas- ~ lefitokoneita, jotka suorittavat rutiinilentoja merelie. Ni- ie lentokoneét: olivat mastojen kerkeudella lentineet ka- ra * aptusalubsien yli, Kummastelemme muuten, etti néiden yh- ftalatsten lentokoneiden sallitaan pitdd tukikohtanaan : aista maaperia. Erikoisestikin siiti syysti kat- 7, soame- ‘Sellaisen sopimattomakst kun puolustusministerims f “Misting, kesik. =0 p. — Tuesday, June 10, 1958 Kysymyksia ja vastauksia . Kyuymys: Miehellini on kansa. laispaperit, routta minulla ei ole. Nyt olen kuullut, etta man karsa- Faispaperia ¢1 saz vanhuudsn eli. ketté, Olen elinut 30 vuotta Cane- Gassa ja sykylli tiytan 70 vuotta. Voisinko saada tihan vastauksen. — Tiedosta kiitollinen. Vastacs: Vanhuuden elikkeen saannin ainoana edellytyksenii till kertaa on se, @tta aneja on asunut jatkuvasti Canadassa vihintiin 20 vuotta. Vanhuuden cliketta voi- vat kaikki 70 vaotta tiyttineet hen- kil6t anoa ansiolulojen suwruudes- ta huclimatia. Canadan kansaijai- suus © tule kysymykseen. Taistelut jatkuvat Kuuban yuorilla Havana. — Kuuban hallituksen joukot hyGkkaivet Mastran vuoris- tossa vallankumouksellisten asemiz vastaan, tiedaitettiin taal torstai- na. Tarkeituksena on léyiaa heik- koja kohtia vallankumouksellisten rintamassa. Treonannbssa sanotaan,. etts ih. 100 sotlesta on Eaatunut ja: haa youtunut VYiimesen viden psivalh aikana kivydyissd taisteluisga. Val- nkumoukselliset taistelevat erin- Gmaisissa puciustusasemissa ja tel- dan uskotann kirsimeen pienempii 1 =} tapploita. Luotettavissa Fraporteissa sano qaan, etts hallituksen lJentokonei. den ilmapomtituksilla on allut vahin tehoa koska puolustajat ovat hyvisss asemissa. Vallarkumouk- seliiset avat syvissi ampumahen Geisca seka Luolissa. Hallituksen arviciden mukaay hyokkayksecen ostllistuu (iN 11.000 miesti ja kapinailisten ryoi- nien vYabvunrden arvellaan olevan 2000-5000 miesti. samaan aixaan xun- hallituksen tankit ja tykista yelitad ajaa vallan. kumoukselliset asemistaan niig me Tivaimi toimitiavat patrullitoimin- taa rannikkovesilli esthzkseen val- lankumoukselliset- _ pakenemasta meren Eauitpa. Huligaanien joukko karkasi kahden | poliisin paalle Londos. — Eilen juettiin poliisi- oikeudessa syyttect kahdeHe nuoru- kaiselle poliisin vastustamisesia kun hoin 30 muérty huligaenia oli karan- ndt kahden poliisin pablle. William J. Henry ja Wayne Eden maarattiin piditettiviksi 1nd pai- vind tapahtuyaa kuulustelua yarten. Nakemyksia matkalla Wieniin Wien. — Laiva livkur hiljalieen Southamptonin satamaai. Olimme olleet merelld § pkivia ja Olimme Hoisia astuessamme j&een naanks- mnaralle, vaikka merimatka ohkin allut tyyol ja ihana. Koska moatkareitti kulki Lontoon koutts, palitimme viettia siellii 2 paivaa ja katsella maaliman suurin- man kaupungin thmeallisyyksiz. Sat- tui kuitenkin piin hullusti, ett lon- toolaisilia oli lomapaiva ja kaikki paikat olivdt kiinni. .Kuikua myis- kin kaupungilia hidastutti 50,000 bussiajurin lakko. Niinpa katselim- mekin vain sunnuntaina turistel- le tutut paikat kuten Tower of Lon- donin, Westminster Abbyn, Buc- kingham Pelacen, Parlamenttitaton Tit. * Lonptoossa nadytti kaikki olevan hyvin Kallista kun vertasimme hin- toja Canadan dotlareihin. Ibouiset Layttival siiti olévan byvin puetty- ia, ainakin sila osalla kaupunkig nissi kuljimme. | Maananisiaamuna jétimme Lon- toon jz suubtasimme matkamime Brysseliin katsomaan mavilmannadyt- telyi, koske sekin oli matkamme varrelia pistimme katsoa sitakin ja slits kerron enemmin kun passe takaisin Canadaan. [Elman vaikeuk-! | sia nayttelyn majoituksesta huoleh- tiva komites hankk) meille siistin ja halyan buaneen sivan |ahelli kes- kustaa, S§iiti oli bhelppo kitkea jalkasin era puoililla kaupunkia. Bryssel onkin byvin vanba kaw- punki sataja vuosia vanhotne raken- nuksineen j@ kirkkoineen. IJhmiset tuntuivat olevan byvin yipeita nais- ta ja keboittivat meita kaymain jo kapaikassa. Heth ensimmaisena aamuoa mat- kamme kulki kohti niyttelya ja en- simmaisend, lihellaé sitd porttia mi- ti menimme sisitle, sattui vastaam- me Suomen paviljonki. Sanoin to- vereilleni, etti mennsanp’ sinne ‘ja kaisotaan pienen Suomeb nayttelya. Rakennus tietysti oli Suomen puus- ta. ja tavallaan’ erikoinen. Niytte lyst ei jiinyt paljon mieleeni muu- ta kuin meija isoa marmorilaattaa, jotka olivat erikeisen kauniita. Seyraava oli Neuvostoliiton pavil- jonki ja siind me kuijimme kolmi- sen tuntia, _ Olisimme voinent - kul-, kea vaikke paiviin emmeki me sit:" tenkaan olisi voineet kaikkea sulat- taa, Nayttely oli kerrassaan Silt- renmoinen, sielld oli kaikkea mifS ajatelly voi Stella mm. nabtiin r Nima keksi piditettiin sen jal- keen kun poliisit olivat saaneet -li-. teloivdd nuorisojoukkoa. Poliisin ensin 12ntaessa maaraye- sen hejaantua olivat jotkul joukos-. la heti ryhtyneect kasikahmaan po lisien kanssa. jonotuksen ja viivytyksen tuotta- dan pienen pahanmislen takia. shapua yrittaessaan bajoittaa me-; ‘kaikki Evi, ‘salojen jaljennikset ‘kalmesta. sputrikista. Pavilionki oli tiynnl Himisif, Lap- siryhmis opetiajiensa. kangsa, pun- nia, wiinkkeja ja pappeje pitkissh hameissaan, Kaikki olivat uteliaita nikemiin Neuvostoliiton afyttelyn. Sielli tedellakin niytettiin maail- malte suuremmoisia ‘Bpavutuksia do vuoden ajalta. Monen eri kie- lista kirjatlisuutta jaettiin, Sanoina et ¥oi kuvata millaisen valiavan vai- kutuksen koko tug mahtava Neuvos- toliiton nayttely ihmiseen teki. Kivimme niin monessa paviijon- gissa kuin. ehdimme kahden js auelen paivin aikana, rautta ei niité kaikkia tissi voi kuvata. Mainitsen kuitenkin kuinka mitzitdmalta Vh- dysvaltain. nayttely funatui menty- ‘| amme singe Neuvostdliiton pavil- jongista. Rakennus oli kannis, mut- 1a sisdllS ei olfut paljon mitaéan. E- rikgisuutena’ stel]h oli muotiniyt- tely, joka oli menossa koko piivin. Tytét esittelivit amerikkalaisia hie- noja pukuja ja ihmiset katselivat ib- meissian ‘amerikkalaist2 kulttuuria. Canadan paviljongissa esitettiin padasiassa Draarome elamak kuin. Huomiota herktti lapileikkaus isos- ta British Columbiassa kasvaneesta puusta, joka oli lipimitajtaan 5—€ jalkaa. Tapasimme kaksl: KCMP:n. miesth univermuissaan. Kertoivat iklivdlviinsh takaizin kotiinsa Cena- ‘daan. ‘Yleiavaikutus koko niytte- lyst oli se; etta haluttiln kuvata hy- vin Mmodernisesti, rakennukset olivat kaikki erikokeisia ja erilaisia, Suuri Atomotum keskelli niytte- ly ojenteli hirvittaviin paksuja “ka sivarsiaan” 335 jalkaa korkeuksia kohti ja jotka kennattivat yhdeksid | 69 jalkaa Jhpimitaliaan olevia pal- loja. Koko. rakenna painoi 2.200 tonnia. Elevaattorilla testettiin ih- Misia vlimmiiseen palloon, josta naki koko niyttelyn Ja osan Brysse- liskin. Kolmarnnen pilviin iNalla olimme inneissamme jiHeen matkatome Io- pullista paamgbrad kohti. -Aamulla E-| tapasimme 4 henkilji klsittivin |- berittildisen ja 6 henkijoa kisittivin austraalialaisen lihetystin, Matka kul hauskasti rupatetlessa naider lahetystijen jisenien kanssa. Ilta- paivalld climme Wienissé, jossa wie- niliiset naistoverit alivat meit vas- tassa. Seuraavalla kerralia kirjoi- tan Kongressista, — Kertty Laakso. Kun 462 Amerikan suomalaista Saapul Gripsholmilla Helsingin safamaan. Helsinkl. — Keskiviikkona, kerd- kuun 4 pod saapul Huotsin Ameri kan Linjan Gripshelm laivalla 462 Yhdysvaliain ja Canadan svuoma- laista Helsingin Katajanokan sata- man. Jublallisen vastaanoton jal keen, joka sisalsi peliisién torvisoit- tokunnan esityks:t, minister: Tyy- ne Leive-Larcsonin ja kaupung no johtaja Lauri Ahon tervehdyspu. heet, ym. tervehdyksia, naytettion vierailijoilie Helsingin nablavyyk- sid, mm. eduskuntatato sisalta. EKaunis Helsinkimme kylpi aurin fon paisteisena, lausucn luontoii. din avustamana Suomeen saapu- neet matkustajat mita sydameli simmin tervetulleiksi synnyinmaa- hansa . Kaupunki ol) muutenkin pukeutunut juhiaasuunsa, Ensin Juutikin, etta liputus alt matkusta- jien kunniaksi, mutta se osvittautul kuitenkin virheelliscksi, koska kau pungissa oli suuri solilasparaati ja juhla. Joka (Capauksessa oli tuo liputus omiaan nostattamaan mat. ‘kustajien miefen, joka - oli hinkan ‘JasSkKuUsuunnassa m atka tavaroiden - Mallikelpoisesti se kuitenkin kun ottaa huomiaon matkustayen suunnaton matkalavkkujen ja kirstujen maé- ran. “Kunpa voitaisiin jarjestas nikn, eta muitkustajat paisisivat =<, KAIKENLAISIA “SOSIALISTEJA” Vancouverissa ilmestyvin = tyi+ Vienlehoden Pacific Tribunen toimit- taja Tom McEwen kirjoltti dskel- Lain behiensa pakinapalstalla seuraa- ¥aa: Suuri maard mits erikaisimpia al- | - kakauslebtia ja mimeografatuja len- tolehtisia sekd samanluontoisia pai- notuctteita on saapunut kenitoriim- me‘eri puolitta Canadas sek ¥Yhdys- valtoja ja me asoittavat, eftd paljon ihmisii CCF-n ja LPP:n wlkopus- lella pitivit larpeellisena uutta yh- teiskuntajarjestelmaéz. ‘¥hdysvalloissa on ménia cellaisia kirjoittajia, Umeisesti younakkaasti ¥eSiGlisid, jotka avet kuluttanect paljon aikaa ja rahaa (me Hedam- me jotain kustannushinnoista) sel- laisten painotuetteiden julkaisemi- seen ja postittamiseen. Yleisend sivynd miissk “sosialistisissa" jul- a me ilmoitti; etta nama lento- koneet eivat kuulu edes Yh- dysvaltain ja Canadan yhtei- sen ilmaegsikunnan komennoa alaisuuteen. Samalla muistamme kuinka Yhdysvaltain varapresidentti Nixon sai osakseen paheksu- mishuutoja kun han vieraili Eteld-Amerikan maissa. Silloin myos huadettiin Yhdysvaltain hallituksen taholta, ettaé setlai- set . mielenoseittukset olivat kommunistien jarjestamia. Muistamme myos niita lu- kuisia tiedoituksia, etta ranni- kciliamme, aiin ita kuin lansi- rannikollakin, cli nahty vierai- den maiden sukellusveneita, widen ainoana tarkojtuksena oli vakoilla Vhdysvaltoja vas*’ (aan. Ndin yritetéan kaikin mah- dollisin tayoin uskottaa ihmi- sille, ett manterettamme uh- kas “purainen” vaara ja niin- ollen on altava valppaana sen varalta. Todellisuudessa, us- komme, kysymys on lansival- tojen asevoimien - voimitktta- Taisesta sling misrassi, etta niilla voitaisiin joskus aloittaa sota sosialistisia maita vastaan ja tuhota tuo “punainen” vaa- ra. : kalsuissa on se, etta ne ovat anti- kapitalistefa, antikatolikkeja ja an- tikommunisteja, mutta kannattayvat kuifenkin WNenrvostoliitioa ja. Kan- san-Kiinaa, ' Se miti mind pidin kaikkein EHIMMn suurimmasta osaste odisth lentolehtisista ja aikausjulkaisuista fl Suinkaan ole niissd ilmeneva hammentava individualismi, vaan 52 rohkews (ja rahalliset yphravkset) milla niiden kirjoittajat jevittaivat sosialistisen ajattelun siementi. He ‘| eivat pelkai liitth#a oimiiin mieti- Piteislinsi ja siihen kuinka he usko- vat sosialismi saavwtettavan. Timdn lisiksion olemassa toiser- laisia “sosialistisii" julkaisuja, joi- ta voilaisiin sanca 20. kongressin (Neuvostoliiton kommunistipuoln- een) jalkeistyypnisiksi. Naiti ovat pabasiassa tuottaneet entisek kom- munistiryhmit ja entiset LPP:p ai- nekset. Monet heista ovat paenneet komimunitstien riveista koska he yht- ékkid tulivat hvomaamaan, jotkut eshnnytityian vudsia kommunistisi- a “johtajina", etti Karl Marx ja ¥. 1. Leninin yhteiskunnallinen fle- de on kekonaan “yierasta” ja sovel- tumstoota Canadassa ja toisissa eng- lannin kielti pubuvissa maissa. Harvoja iukuunottamatta néiden nudentaisen maailmanl “sosialistis- feo” arkkitehtien suurimimaksi a- }ankuluksi ja huvitukseksi on tullut Kivaéistd marzilaista puoluetta, jos- ta he hapedllisesti karkasivat ja ‘tarjeta vilsaita newvejaan puolen- toista topnin painsisen sputnikin jahettajille kuinka beidiin tulee johk- taa maansa sisi- Ja ulkapolitiikkaa. Timi muistuttaa pikkupoikaa; joka heuvog isodidilleen miten valmistaa omeletteja. Niiden Lliskksi on olemassa kol- Manmenizigiz “sosististisia’ aika- kauslehtld ja kirjoja, kaikki tiukas- ti man julkatsijain nimii. Niibin kirjoittajat kuuluvat “myrkkykynii Lijjiden" tyyppiin erikeistuen her- ‘Jauksiin, valheisiin ja vildrintulkin- taon LPP:ts ja sen jigsenié vastaan kaikiia tolminnan siocills ja Newyos- tollittog seki kaikkia sen toimintaa yottaam. He voittayat Marxin mar- Xiislswudessa, he voilttavat Zionin Slonisgmin sionismillaan. Luannalli- ses. vihfinen yhteistoimintn RCM- P:h kangsa ej viepols “linjalta” hei- Gin “marxilalsuusutvemisessaan”, | Jitt@essimme viimeisen listien” kategorian, jotka tunnetun "405)0- jJyrsijalajin tavalla haluavat jaytas pimeydessa ja jolka crvat voi plet- faa oléVansa marxilaista vielikin va- hemman shddyliisia, nim on selvai- Kin, ett@ suuri sosialistinen kaymis- tila on kaynaissa yksityisten ihrpis- ten ja ryhmien keskuudessa ul- kopuolelia wvarsinaisia marxilaigia puslueita Canadassa ja Yhdysval- 1oiss2. On myiskin selva, huolimatta nista astteellisista ja muista eroil- javista erimielisyyksisti, etta kapi- talismin kriunsista johtuva edessim- me oleva taistelu yndessi maailman susialisinin volon kanssa ilman epailystakin liittaa nama erilaiset ryimat yhieen saavuttaakseen ha- [uamansa pasmaaran 50s Jalis- mitt. Monissa niissi tuotteissa liytyy ‘“gatteiden itu’, josta pian voi julla mahtava materigatinen voima Foh- jois-Amerikan sosialismulle. PAIVAN valiliomasti omaistensa syleittavak- Si ja Kukitettavaksi ja sitien sai- sivat hakea tavaransa. On sydianta sarkeysa odhda oméisten seiscvan tuntimiici hirveso hermojainni tyksen vallassa. Silla aikaa olisi. vat matkalaukutkin jo saatu laivas- fa wlos. T_¥.-, radio, ja kameramiehet olivat miclityossaan.. Kauniita jai- leentapaamisia oli liikuttava Katsel- la. Laivan saapumisaika oli ilmoi- fetta kello W:kst Jo paljon ennen tata aikaa oli thmisia aivan ranta mustana. Variloisteen antoi tuolle joukoll2 kauniit keviiset kukat, joita oli yastaanottajila runsaasti TmuUKAnAa. “Jollet osaa sanoz sita Sanoin, niin sana se kukin" ja se pitt paikkansa, siHi monen oli mah. doten itkulta sanoja léytai. Kaikki matkustajat olivat aurin- fon paahtania ja virkeits. Kaikki vakuuttrvat olfeensa kovasti tyy- tyyaisia oo matkustamiseensa thlta laistavalla botellilla . Vahinka, eta alekirjoittanut. ei enaa mahiunut Kkutstlvieragiden joukkoon kierto- | kiynitiin laivalla, ken Ruotsin Ame rikan Liajan johtaja ‘Fageholm oli . Timminsin valtuuste ‘Yaatil ° ‘ronnonkaasun hinnan alentamista Timmins. —— Timmingin ja Tis- daien -kunnanvaltuustat: yrittivit}’ saada -luonnonkeasun : hintas ‘alen netuksf ‘nail ‘alueilla, kasha: tind alue on lihempind kaasin lihde~ tohtaa- ‘Kuin muout alaect. piirisad. Valtuasten jisen J. EF. Bartle ‘fan ° Timminsista. ja konnan esi- mits Charles: Shields Titdalesta .| odottavat neuvottelevansa poltto- Ainclautakunnan Eanssa Torontossa timan viikon Euluersa. He tulevat esitlimaan Pohjois- Ontarign kuntiert yhdistykeen vali- tuks7n asian johdosta. Frobisherin lahdel- le ohjusvaroitinlaite Edmonton, — Tiilla puhutaan jokseenkin varmana, ett? Yhdysval- tain asevoimat tulevat perestamaan tutkalaitteita Frebisherin lahdelle Baffinin saareile Canadan it&tselte ;° arktiikan gsalle osana varoituslai- tosverkestosta silth varalta, etti Pohjois-Amerikkaa vyastaan hytkii- thin kavke-ohjuksin Canadan pob- jolsestz suunnasta. Yhdysvaltain puolustusyoimat, jotka jo ovat kovessa touhussa Fro- bisherin lahdella, sanovat, etta mit- taustyot suoritettiin eréan canada- laisen yhtién toimesta jo virme tal- ven kuluessa. Nyt ryhdyttinee kuu- meéeisen kilreellisesti rakennustyi- | ka hen fameén tukikolidan rakentami- seksi niin pikaisest:r kuin syihkin mahdotllista. Frobisher on viimealkoma jou- tunut lentopiirien keskeisimmaxsi nuomion kehtecksi puotivalin koh- tuna Canadan ja Linsi-Furoopan yalilli tapahtuvalle Jentoliikenteel- le. Tasta syysta stella alevaa lento- kenttia on laajennettu ja sen edel. teen Janjentsmista odotetaar. Alu- bella on noin 1,500 ihmist2, joiden joukossa eskimot, joitakin, valkoihoi- sia canadalaisia ja kahden yhdys- valtalaisen puolustusyksikiin muehi- tysjoukot. r jo jakanut kutsnkorfit ennakolta. Tyydyn kertoilemaan muiden ya- kuutuksta sits, etté taiva on kaik- kia vagtioksia vastaayva. Tapasin torontolaisia”§ toavereita Rouva Harjun, Jokiset, Antdlatl, Fostromit ja ¥uoret St. Catharine- sista. Kaikki lihettivit ,tarveisensa ja kebuivat matkan oljecn suurta juhiaa. Liitao ematkin terveisenit Meri. T, ae We Ri a ae ty wela tinne ehtineet. ‘|aaston. kokouksessa, -|Sarnian asasolla v tulossa. jubla -. Sarita — Resiiset terveiget jantia- | kunnelte ja toimitakseen; . . Mell ' iia Sarhlossa alkaa jo :“papetea™ .. vaizca #) olekaan ne BQmret helteet Glen ruullut danottavan, etth thss# maassa el ole. mtkéan “salettia”.. Niinollen el ole | Tarmpn Dama Umatkaan, kun mist& eivat tleda& enad viralliset [mojen eonustajatkann. Tahtoo kiiydil aing. . painvastoin kuin raditossa lUmolte- - 1aan, Canadan Swomalalken Jarjejton o- , joka pidettiin toukekyen 29 phivind Suonpaalla, kisiteltiin fayalliset lwikauslrapor- . tit ja kirjeenvalnto, jolsta Lassd Flier leydessi ef ale snurempaa malnitta- -. VRS. | a ‘Kekouksecsa esitetiiin eris ‘tkava - asia, alla meldao tarmokay lehtl- afiamiehemimne, Ola Halminen, joka tiimd mypia osastomme poheenjohts- jana joutul eroamaan molemmists | tolmista PalkKakunnalia polemugton [ekin. Lehtiasiamieheksi tull nyt va- lituks! Frank Granlund. 8e, kuka hetluttaa puheecjohlajan xuijas, pihdiiin ens! kokouksessa, joka pl- detitin Eitusella keskivilkkona 25 palvanS (ath kuuta keldo puoll § il- lalla. Hivitolmikunta jirjeatia ne tayal- Iget mojaktkajuhlat kesikuun 15 p. Ed. Kinjselan paikalla, missh nilté on pidetty jo monta vuotta. - lel tulee mdieniwaan bletysti pelejA ja eh- ka ohjelmaakin. Falkalle vol saapoa Teixein heti kun slimansi aukalyee, faan mMiivallinen on silnk Fello ¥h- den Fmphrils.. Jakelu kestia niln ksuan kiln mojakkaa TULbena. Tetrétulta WAhella ja kaukaé& Diti- hin sarnialatsten timin kesin en-+ almmiiisiin juhiin. — Liina, SIT A cm TATA ARVO MUUTTUU | Neiti: “Sanokaappa miki on nol- den sievain pikkuelainten oimi? _ Farmari: “Well, se on liikekyay- mys. Taalig maalla niita sanotaan vesiroukei, mutta kaupungin: tur- kiskaupoissa ne tunnetaan «Hudson lahden hylkeini. RAHANAHNE PASTORI Pastori seurakunnailecn: “Kun mjna %atson teita, rakkaat seura- Kuntajaiseni, niin kysyn itseltani: ‘Missi ovat kdyhit?’ Ja kun katson kolehtihaaviin kertyneita pennosia, — olin ‘Akysyn: ‘Missi ovat rikkeat'?” ah Honolulun piiricikeustalon ovienpyéreis‘é ikkunoista nahdaan pasifisti Albert Bi- Felow (vasermmalla)) ja tuomari John Wiis. Bigelew tuomitiin vankilaan siksi, kun han yritti toisen kerran purjehtia purjealuksellaan “Golden Rulella” Eniwetokin ydinpommien kokeiluaiueelle protestiksi kokellaja vastaan. . PAKINA Milli ostaa kun éi ole “tekevaa’? Kyla niin lampiisempien ifmo jen tulléssa palaa mieliin, etta se yanha avtorahjamme, joka kaikesia huolimatta on meité palvellut us- kollisestl jo useita ywosia,. olisi jol- [ain tavalla saatava uusituksi. Al- keahan se jo olla stllé idS, etta jas se olisi oikein eliva hepo, niin se pbastettéisiin bopuksi idksecen laitumeile, -niinkuin Mutta kn 5¢ on s€0 verran tarpeel- linen kapine matkalla tyohon- ja tydstii taas Maijan luo, emnit-oikein dlisi halukas luepumaan auton tar- joamiste mukavuuksistakaan, Pitka- han tuo matka obisi saapagtellakin. Nain vanha mies liukkaine sanppat- neen eébhtisi mabdollisesti tyaihon juuri sikai, ett& olisi ehki aika lah ted takaisin kotiin. Timi palauiui micleemme kun tark2stelimme viime. piivina Kova- painelsesti kiytya auteomyjntikam- panjas, Kalkkizila nakyy vain mat- noksia, etd “You auto Buy now? (taldin olisi oatettava nyt — j@ juonpollisesti se “autoe’-sana tulee alihen missa pitiisi olla sanan “'oli- si"). Sen jarjettinampha kampanjaa r “elakkeelta”, amerikkalaisineé § myyotimetoodei- nee emme ole pitempadn aiksan nghbnyt Ot Timin kovepainelsen kampanijan toimeenpanijoiden Juaisimme saattza sen, ett? on ole massa tiysin patevi syy miksi ihmi- set eivat asta autoja. Ja se on 58; etta heilld et ole rahaa maksaa niita kiskurihintoja, joita rahanab- neet autotehtailijat vaativat. Sen Ii- Shksi on olemassa viel§ se, etla tyottomyys ja yha lisdintyvin tyét- témyydeo ‘whka saattaa monenkin Pojan’ vibin ajattelemaan ja niin hawt ei ote liheskiin valmis sito maan itseian syureen velkaan. | Joskus tuntuu kyll& vihan silti, ett tila kaikkea olisi tarpeetonta selostaa naille herroille, mutle niin, #1 nayta olevyan, asia. Jos timid wusi, ja volmaperainen myyntikampanja anhlstuu missin, hiin alnoastaan slind mieless5, et- tu siten voidaar ergittaua jokin tyé ldinen vaivalla, ja hielli gaaduista shasthistdiin ja siirtad we jo enneés- thinkin publoliaan oleviin suurpai- aman kassaholveihin. Ja kuks tietéh, tama voi olla td- huontioon ha- min kampanjan’ tedellinen tarkoi- tuskin. Nyt on aika ereiltge tyon- tekija slithkin vahisti, mita ban on mandoliisesti itsekieltaytymi- sellin saanut sigstéin —- Ja nat- tikin ithmisia lienee vain antharva! Mutta pohdittuamme titd asiaa hitusen olemme piityneet siihen, etti ei tarvittaisi minkidnleista jenkkimiisti kovapaineista myyuti- kampanjaa jos tyildisten palkkaja korotettaisiin, Iyhennettiigiin tyi- viikkoa, avattaisiin wusia markki- noite tai myytaisiin edes niiile jat- ka ovat. tarjolla, sdilytettiisiin Inaassamme taystyillisyys ja tehtai- siim lainlaadinnallista tieti mabdoi- tomaks? ylenmiirbinen hintakiskon- ta. Eylli silloin olisi autajen &y- syntdk kun jekaisen mieheo Caskus- se plist tarkoilukseen tarvittava hinta: Siltoin veitaisiin saasth& yh- teiskunnalta sekin vaiva, ete fay- |tyy niin kovaidnisesti korosiaa ja tyrkyttia tuotteita ostajille. Mutta iilkainen jarkeva menette- ly ei mitenkiéin sovl suurpisoman kaevoihin. Siili olisi sellainen keu- histuttava tuloc, etti naiden uppo- rikksiden satumaiset voilot jossa- kin miarin vihenisivit! Sellainen el sepisi niiden herrojen mielesta maille eiki halmeille. Suaressa epi- toivassanh he vihan yvimmalla vain tyrkyttivit autojaan ihmisille, joil- la ej ole- mjlli ostaa. Nyt,ips Biiden, nykyiiin tarpeel- lisiksi katsotiujen kulkuvalinciden hioteja hieman laskeltaislia vwahan ~ sledettavitamalle tasolle, ehkipe vaikka Jainbsadinnallista tieta, nun siloin niiden kysyntS mousis) alvar Juennastaan tissh kysynnan ja tar- — jonnan lain yhteiskunnassa, Naiden hintojen Jaskemiseksi ja vakiinout tamiseksi ei tarvitéais muuta kuin - pahtui viime sodan aikana jolloin wadrsttiin joidenkin tuoltemen maksimihinnat. | Mutta siima tazs tie nowsee pys- lyvn. On valitettavaa, mutta totta, éetth maamme hallituksessa on milt- - ei yksinomaan niiti thmisii, jotka kypsin hampain ja ihmeteltivan it- sepintaisest! haluavat suojella ys- tiviensa suurpadoman etuja. Siind st Laas oliaan, vaikka mis- ti pubuisimmme, ofin paidymme ai- na hallituksemmeé, oman maamme hatlituksen, arvesteludn, Ja kun silie ei talid haavaa voi, téhd& jour: mitéin, joka kaden- kéanteessh muuttaisi tilanteen tyo- . michelle eduljisemmaksi, niin j&- lelia ¢] JAK muuta kuin korkeam- pien pukkojen ja iybyemmin tyi- viikon vaatiminen, jotta yha useam- Di mies paiisisi ‘téihin hankkimaan siti tekevii, jolla voisi ostaa. Siti tekeviihin me tissi kaikki tarvitsemme — muuten e) tehoa jenkkimainen kovapaincinen mai- nostuskaan. — Nemo. ” |