seein eterno oten retorts beetrcterbe One OrtertnsOee beer dort Bre oboe ser artes ic TIMMINSIN LIEPEILTA MP renown ends nliredngo anger gs orbeeterdeeBeobeehu en GeeGeeb epee Berm pedemmgog: SHI OD eGo Gceprr gargs Tama kaupunkimme 70. juh- lavuosi alkaa kayda loppupuo- lelle, mutta paljonhan on il- mennyt tam4an ajan tapahtumis- ta ja korkeista kulttuuriesityk- sista kuten olivat mahtavat jaa- revyt, jotka alkoivat vuonna 1942. Neljakymmenta vuotta takaperin ei ollut monessakaan paikassa keinotekoisia luistelu- jaita luistelyoiden kaytettava- na, mutta tassé McIntyren kai- vantoyhtidssa oli hyvin edistys- mielisia ja kansankulttuuria kannattavia johtajia ja naiden ansiosta tekivat taman luistin- arenan, jonka paarahoittajana olivatkin yhti6n johtohenkildt, joita tletenkin voidaan sanoa paiaosakkeenomistajiksi. Nai- den suunnittelujen ansiosta te- kivat tanne seutumme suurim- man arenan, ja siihen tehtun keinotekoiset jaat, jotka olivat tuolla ajalla hyvin harvinaisia. Suurimmalta osalta nimittain odotettiin vain pakkasherran apua jaiden teossa. Juuri syyskuun puolivalissa oli sellainen jalleentapaamis- juhla nailla entisilla luistelijoil- la, jotka joka kesa pitivat sel- laista luistelukoulua. Naissa oppipaikoissa tulikin monta kansainvalista kuuluisuutta, ku- ten Barbara Ann Scott, Bob Paul ja Robert Wagner ja monet muut, jotka olivat taman are- nan oppilaita ja ovat saavutta- neet kansainvalista mainetta — ovat olleet olympiavoittajia ym:ta revykuninkaita. Tuon a- jan suurimpana tapahtumana on merkittava vuosi 1939, jolloin oli 168 luistelijaa. Luistelijoita oli ympari Yhdysvaltoja ja Ca- nadaa, koska se oli ainoa ta- mansorttinen jaa koko mante- reella ja siksi se tuli kuuluisaksi kautta Pohjois-Amerikan. Nykyisin noita luistelukou- lulaisia on joka puolella maail- maa, joista toiset ovat tehneet korkeapalkkaiset pdivatyot tas- s4 taitoluistelun ihailtavassa ammiatissa. Heilla kaikesta paattaen oli hyvin mieluinen tapahtuma ta- ma jalleentapaaminen vuosien jalkeen — sydtiin, juotiin, tans- sittiin, seka muisteltiin ihaillen niita kauniita nuoruusaikoja, mité he viettivat MclIntyren Kaivaten imoitamme etta AINI (TORNIAINEN) VALJAKKA kuoli Sudburyn Laurentian |sairaalassa syyskuun 22. | paiva 1982 ollen 58 vuoden | | ikainen, | Suremaan jaivat miehen- | | sa Veikko Valjakka, poikan- | 'sa Seppo (vaimonsa Claire) lapsenlapset Karl ja Anneli, veljensa Erkki ja sisarensa | EI. | Hautaus toimitettiin i syyskuun 24, paiva 1982 | | Lougheed hautaustoimiston | | kautta Espanolan hautaus- | | maahan pastori Lari Junkka- | rin suorittaessa viime palve- | | dun. 10 arenalla. Taman arenan yhteyteen hankki MclIntyren kaivanto- yhtié suuren torvisoitiokunnan, jossa lienee parhaalla ajalla ollut yli 40 soittajaa ja kapelli- mestari taydella palkalla. Soittajia oli monesta eri kansallisuudesta, koska vaesto muodostui tassé kaupungissa kymmenista ert kansallisuuk- sista, Suomalaiset olivat tassa- kin torvisoittokunnassa hyvin edustettuina. Muistan ainakin seuraavat soittajat: Richard Vuorimaki, Carlo Sundholm, Vain6d Valo, Lauri Salo, Oiva Hannula ja lienee ollut muita- kin. Mutta kun puhutaan naista Suomalaisen Jarjest6n musiik- kimiehista, niin nama soittajat olivat nuta Nyt nuo edella mainitut miehet ovat pois jou- kostamme. He ovat siirtyneet sinne, johon meidan kaikkien on siirryttava ajallaan. Ensimmaisen maailman- sodan paatyttya kun tuli naita siirtolaisia tanne Canadaan, niin samalla heidan keskuudes- saan syntyi sananparsi: ‘Van- hanmaan torvi, Talla tarkoi- tettiin jotakin sellaista miesta tai naista, joka ei aina tehnyt kaikkien mieliksi naita elaman tehtavidan. Toisen maailman- sodan jalkeen tuli taas toiset siirtolaispolvet ja rupesivat hankkimaan tata vellikupin hin- taa, niinpa erds mies oli lausu- nut ndissd oluttupa keskuste- luissa: ‘etta jos silloin on tullut torvet, niin nyt on tullut soitta- jat perassa . Tama nykyaika on muutta- nut taman Timminsinkin ela- man aivan erilaiseksi, mita se oli neljakymmenta vuotta sit- ten. Sithen aikaan tehttin viela raivaustoita) monella alalila, mutta mielestani suurin ral- vausty6 on tehty tassa sosiaali- huollossa. Nyt vain kaikki koit- tavat padsta elaman tehtaviensa kanssa hyvin vahalla tyolla. Ennen atkaan oli vanhusten huoltokin aivan puutteellinen. Oli sellaisiakin ettaé vanha mummo otti hoitaakseen toisen vanhuksen, josta tyésta han sai pienen tulon kaupungilta jonka PAB Gee Ger BeBe Be * turvin hans voi oi viettaa itsendista. elamaa: Han. oli. toiskielisten puheiden mukaan jonkinlainen ‘Land Loordi’, vaikka itsekin olisi tarvinnut yhteista huoltoa. Mutta jokaisen oli pyrittava eteenpain, eika naihin menoihin yhteisesta kansasta liiennyt sa- nottavammin varoja. Huomattava edistys on ta- pahtunut talla alalla — on ra- kennettu vanhainkodit, joissa vain pitdisi oleskella sellaisten terveiden vanhusten, mutta ta- ma asia ei ole viela tullut ai- kaansa vastaavaksi, Vanhain- kodeissa on paljon sairaita van- huksia, joiden hoitopaikka olisi mahdollisesti jossakin sairaa- lassa, mutta tahan tilanteeseen ei ole viela paasty. Alle kym- menen vuotta sitten tuli toinen hoitolaitos, ‘Nursing Home , jo- ka on tarkoitettu taysin huono- kuntoisille ihmisille. Kaikesta pdattaen nayttaa etta nama ny- kyiset laitokset eivat ole rutta- vat, joten tallakin alalla on viela paljon tekemista yhteiskuntam- me suunnittelyjoilla. Hiljattain oli paikallisessa sanomalehdessa kirjoitus noista ihmisten avustusasioista. Onta- rion yleisené sdant6na kerrot- tiin olevan avustus aidille ja lap- selle $453 kuukaudessa, mutta Timminsin kaupunki maksaa vastaavasti huoltoa $446 kuu- kaudessa. Viime heinakuussa 696 henkiléa, jotka elivat niinsanotulla velfare-avustuk- sella ja koko avustus huomioon ottaen Timminsin§ kaupunki maksaa naitéa yhteisia avustuk- sia kansanhuollossa $4.9 mil- joonaa vuodessa. Tahan sum- maan sisaltyy kaikki sosiaali- menot, vanhainkodit ym. EEC REEEISERREEEORE AO + Ajatelmia Robert C. Ingersoll Onni on omaisuutta. Me voimme olla onnellisia ilman rikkautta, virkasemaamme. ee Ss St nN Kaivaten ilmoitamme etti JOHN WATAJA kuoli yllattaen syyskuun 26. Pdiva 1982 St. Catharinessa 85 vuoden ikdisend. Syntynyt Suomessa Honkajoella vuonna 1897. Suremaan jdi tytdr Mrs. Bruno (Saimi) Leppanen, yksi lapsenlapsi Anita Leppanen ja sisko Emma Suomessa, seka muita sukulaisia Thunder Bayssa, Torontossa ja Suomessa. Varoitus Noin parikymmenta vuotta sitten oli Toronto Starissa juttu kuinka eras nuori siirtolaistytt6 kielta taitamattomana nautti pesusoodaa ja joutui turvautu- maan laakariin, Han oli koti- maassaan tottunut kayttamaan ruokasoodaa, eika tiennyt sitaé taalla olevan kahta lajia. Tama tuli mieleen kun joku alle sitten Jaen sienna ker- ikinthn myynitiin edianpent: koneessa kaytettavaa pesu- ainetta, joka tuoksuu kuin tuore sitruuna, Se on saanut liiankin hyvan menekin. Ympari Yh- dysvaltoja noin 2,500 ihmista on erehtynyt kadyttamaan tata Nain ollen me kaikki elam- me sellaista tietokone aikaa, cikaé kukaan voi vastata asiasta. Taytyy kysya vain compiute- rilta ja sekin vain voi sanoa: tama raha on vain sité Abitibin paperia. H, iiman huomattavaa Mutta sitta mind en ole varma, voiko olla onnellinen korkeassa asemassa ja kuuluisana? Vapaata ja jaloa on toimia sopusoinnussa velvoituksen kanssa. Yksinkertaisesti, todellinen sivellisyys on vapauden ja viisauden kukka ja hedelma! Hyvat teot kantavat hedelmia ja hedelmassa on siemenia, jotka vuorostaan tuottavat hedelmia. Hyvyyden ja lenpeyden sanat eivat koskaan havid maanpdaaita. Ainoa pimeys maailmassa on tietamattomyys. Tys on kohta sellalsta herkkua, ettel sita ole kuin herroillal Koonnut: ULLA RS Aaa cede en mr : SEEN Ne \. SOON < ss Sh a < Ss he \ We : oo fe, . % eS x he ss Bs 7 RR ANE \s i ks ee se SIAN SSN oN ainetta jaateehensa, kalaansa ja salaatteihinsa. Pittsburghin Kansallisen Myrkkykeskuksen johtaja, toh- tori Richard Moriarty sanoi ih- misten kayttavan ainetta ruo- kiin, kuten yleensa sitruuna- mehua. Siita ei kuole, mutta sita nauttineet ovat pari tuntia my6- hemmin valittaneet pahoinvoin- tia,ylenantoa ja ripulia. Viimeksi kuluneiden kuu- kausien aikana on New Yorkin Lever Brothers yhtion taholta jaettu ilmaisia naytteita uudesta Sunlight astianpesuaineesta. Se on pienessda kirkkaan keltaises- Sa muovipullossa, jota viela koristaa sitruunan kuva. Yhti6 toivoo voittavan kilpailijansa laittamalla tuotteeseensa vah- vasti tuoksuvaa sitruunamehua. Marylandin yliopiston Myrkkykeskuksen laakari Wendy Klein-Schwartz sanoi monen aikuisen kayttavan tata ainetta juomiinsa. Kansallinen Myrkkykeskus toimii puhdistuslaitoksena 1é- hettéen tietoja myynnissa ole- vista tuotteista. Tohtori Mo- riarty on lahettanyt Sunlightista varoituksia 56 ryhman jasenil- le. Useimmissa tapauksissa nama pesuaine naytteet on ja- tetty portaille tai jaettu postin kautte myynnin edistamiseksi., Nyt yhtion taholta on ilmoitettu lopetetun tama naytteiden jake- lu. Lipa. Kesken parranajon kuultua: ~~ Sai/sinko lasillisen vetta? — Kuivaako kurkkuanne? ~~ Ej, haluan vain tarkistaa, vielako se pitda vetta.