Dakar, Senegal (IPS — Fous- senou Cissoko) Heita kohtaa kaikkialla Dakarissa harhaile- massa kaduilla ja pysdkdéinti- paikoilla. He kokoontuvat yhteen ulosa- joteiden varsilla ja liikenneva- loissa toivoen, etta tandan ei oll- si nalka. Heidin vaatteissaan on enemmian reikia kuin kangasta ja heidan kasvonsa ovat kuin vanhojen miesten ja naisten, vaikka he ovat vain kuuden tai seitseman vuoden ikaisia. He elaivat kadulla. He ovat kadun lapsia. Daouda Diarra on yksi heistd. Han on vain kuusivuoti- as, mutta hdnen sanoistaan het- jastuu kaksi kertaa vanhemman pojan kokemus. - “Mind olen Malista, Kouli- korosta’, han kertoo. “Olen (dalla setani kanssa. Han on Fan ew spitaalinen ja nankin kerjaa. Siksi tulimme Dakartin, juuri kerjiamain. Kotona ei ole mi- tiin. Tarvitsemme paljon ra- haa voidaksemme menna takai- sin ja toivomme, etta voisimme joskus ldytaa siella ty6ta palveli- joina,”’ Seydou M b o d j tulee Podo- rista, kuivuuden koettelemalta alueelta maan pohjoisosasta. Hanen vanhempanisa ovat viela siella4, mutta he lahettivat kuu- sivuotiaan poikansa_ koraani- koulun opettajan luo Dakariin. "Han opettaa minulle koraa- nia, mutta hyvin usein koulussa ei ole lainkaan ruokaa. Silloin otan pienen kuppini ja menen talosta taloon etsimaan ruokaa tai ruoan tahteita. Perjantaisin menen aina moskeijaan kerjaa- maan. Rahan annan opetitajal- leni. Olen tehnyt tata jo kuusi viikkoa enka tieda, milloin pa- laan tai haluanko palata takai- sin Podoriin.”’ Yhdistyneiden kansakuntien tilastot osoittavat, ett ainakin miljoona lasta kahdeksannesta ikavuodestaan lahtien elaa ka- duilla Etela-Amerikassa. Vas- taavaniaisia tilastoja Afrikasta ei ole edes olemassa. Mutta Dakarin kadut, kuten useimmat Afrikan kaupunkien kadut, ovat tdynna hylattya lapsia. He tulevat hajonneista perheistaé; yha useammin he ovat yksindisten aitien lapsia tai heidan isdnsd ovat kadonneet jonnekin. Lukemattomat lapset ovat joutuneet kaduille, missa hei- dan on pakko oppia selvtyty- maan omin neuvoin maailmas- sa, jonka vakivaltainen todelli- suus on liian julma jopa aikui- senkin kestaa. Ongelma on suurin Afrikan padkaupungeissa. Ne houkutte- levat yha enemman kGyhtyneita maaseudun ihmisia rajahdys- mdisesti kasvaviin slummeihin- Sa, joissa vain harva voi léytaa tyéta, viela harvempi toivoa. Dakarissa, bussipysakeilla ja liikennevaloissa, pankkien Ja elokuvateattereiden edessa lap- set parveilevat kuin karp4set. Kengankiillottajapojat, | sano- malehtien kaupustelijat, auto- jen pesijat ja pienet kantajat ymparoivat paivittdisille asioil- leen menevan ohikulkijan, Monet heista ovat isdtt6mia tai diditt6mia, jotkut koraani- koulun oppilaita. Eras tallainen oppilas on seit- senvuotias orpolapsi, Ndiaga Ndiaye. "Setani lahetti minut koraa- nikoulun opettajan luo Yembeuliin. Mutta mina kay- tin hyvin vahan aikaa Koraanin opiskeluun, Suurimman osan ajasta kerjaan rahaa tai rilsia tai hirssid. Kaikki mita saan kerjatyksi, kuuluu opettajalleni Yembeylissa.” Teoriassa sosiaaliministerid huolehtii pienista kerjalaisista orpolaisista ja muista “talibeis- ta’, kuten heitd kutsutaan. Se- negalin hallitus tuntuu suhtau- tuvan valinpitamaétt6masti on- gelmaan tai sitten se on sille lil- an ylivoimainen ratkaistavaks1. Kkankou Coulibaly, ministerién johtaja, kertot IPS:lle: "Muutama vuosi sitten ndiden lasten tilanne alkoi tulla halyttavaksi. Yritimme kerata heidat Dankarin kaduilta ja vie- da Thiaroyn uudelleenkoulutus- keskukseen, Emme onnistuneet siind, sillai meilla ei ollut tar- peeksi rahaa”’. Viime vuonna hallitus anto! 42,48 miljoonaa CFA-frangia (noin 100 000 dollaria) Dakarin lasten hyvaksi toteutettavaan ohjelmaan, mutta tana vuonna voitiin myéntda vain 25,48 mil- joonaa frangia. Tama on va- hemmdn kuin monen Senegalis- sa tydskentelevin ranskalaisen vuosittainen palkka. Raha on kaytetty joidenkin ammattikoulujen § perustami- seen ja vastaanottokeskuksina toimivien darojen rahoittami- seen. Darat ovat koraanikoulu- ja, joissa marabout (koraanio- pettaja) huolehtii lapsista ja vastaanottaa hallituksen avus- tuksen. Ap ee %, “a. ae as *<) - o KIS Ae, SRS tials hy sats tet ae A * re OP tet ». ran cca * . $ MM, fe Re oie > BS SALES Be oe ste Pe Fok g a’ e > Moron ete: Paka Make. ee PEE ARKO eae POS oe SRS Biers sates v we Dhaka, Bangladesh (IPS — Tabibul Islam) Bangladeshissa kuolee joka vuosi noin miljoona Mutta Thierno Ba, marabout Grandyoffin darasta Dakarissa, selittéa, ettd heidin saamansa rahasumma on aivan liian pie- ni, jotta silla voisi ruokkia lap- set ja huolehtia heista. Ruoka- kustannukset kohoavat jatku- vasti ja lasten vanhemmat asu- vat usein satojen kilometrien paassa, eivatka siksi voi auttaa. "Tama pakottaa minut ker- tomaan lapsille, etta heidin on mentava kaduille kerjaamaan ruokansa’’, hiin kertoo. Todellisuudessa kadut anta- vat enemman mahdollisuuksia kuin koulut ja usein tuloksena onkin se, etta yhd enemmian lapsia parveilee liikennevaloissa ja pysdkéintipaikoilla, 2 oe alle neljavuotiasta lasta. Heista lahes 60 prosenttia ei ehdi viet- tad edes yksivuotissyntymapai- vaiinsd. Jo yksin ripuli tappaa vuosittain neljannesmiljoonan bangladeshildislapsia ja kuole- mantapausten lisdksj noin puoli miljoonaa lasta vammautuu py- syvasti kurkkumadan, polion, jaykkakouristuksen tai tuber- kuloosin takia; kaikki vanhoja tauteja, jotka on jo kauan pystytty estimaan muualla maailmassa rokotuksella. "Jokaisesta tuhannesta vasta- syntyneesta lapsesta 27 kuolee kahden ensimmaisen elinviik- konsa aikana jaykkakouristuk- seen. Ja kaikki nama lapset voi- taisiin saiastéa antamalla odot- tavalle didille pari kertaa jayk- kikouristusrokotus’, kertoo Bangladeshin rokotusohjelman johtaja, tohtori Lutfur Rahman Palukder. Viela helpompaa oll- si ehkdista sikotautia. Sihen kuolee paikoittain jopa 10 pro- senttia vastasyntyneista ja tauti olisi ehkdistavissd yhdella aino- alla rokotuskerralla. Vuodesta 1980 lahtien Bang- ladeshissa on toteutettu laajen- nettua rokotuskampanjaa Unicefin avun turvin. Kampan- jan tavoitteena on rokottaa kaikki vastasyntyneet lapset ja odottavat didit kuutta yletsinta tautia vastaan, tavoitevuodeksi on asetettu 1990. Tydnjako on tehty Bangladeshin valtion ja Unicefin valilla siten etta Unicef hoitaa rokotteiden hankkimisen ja rokotuskeskusten rakennut- tamisen, viranomaiset huolehti- vat kdytann6n rokotustyésta. Unicefin panoksesta huoli- matta kampanja ei ole edistynyt odotetulla tavalla ja rokoteai- netta seisoo kayttamatt6émana varastoissa. Henkilékunnan va- jaus, kylmtilojen puute ja mo- tivaation puuttuminen ovat toh- tor! Rahman Talukderin mu- kaan suurimman kompastuski- vet. 'Erityisestt motivaation he- rattaminen on kampanjan kan- nalta ratkaisevaa. On turha yrittad vakisin rokottaa ja antaa hoito-ohjeita fukutaidottomille ja vahvasti ennakkoluuloisille ihmisille, jolleivat he ensin ym- marré miksi tama kaikki teh- dan.” Kaikista ongelmista ja vas- toinkaymisista huolimatta kah- den viime vuoden aikana lahes i2 prosenttia maan lapsista on saatu rokotettua. Padasiassa ro- kotetut ovat vastasyntyneita lapsia, mutta ajan mittaan pyri- 4 ae OX (aan rokottamaan kaikki alle {5-vuotiaat lapset. Viime vuo- den aikana kaikkiaan 381 000 lasta sai rokotteen kurkkuma- ta4 vastaan, 231 000 tuberku- loosia ja 296 000 poliota vas- taan. Tulevan talven aikana ter- veysviranomaiset pyrkivat ro- kottamaan lihes 10 miljoonaa nuorta naista jaykkakouristusta vastaan. Rokotusten ohessa toinen te- hokas valine lasten hoitamises- sa on suolaliuos. Se on osoittau- tunut erinomatseksi keinoksi estéa ripulin aiheuttama kuivu- minen. Rokotusten, suola- liuoksen, rintaruokinnan ja las- ten painontarkkailun avulla voisimme lyhyessa ajassa vahen- (aa Bangladeshin lapsikuollei- suutta nykyisestaé puoleen", us- koo Unicefin Bangladeshin edustaja Anthony Kennedy. Viime vuoden loppuun men- nessa Unicef oli ehtinyt jakaa jo 30 miljoonaa suolaliuospak- kausta ja taman vuoden tavoit- teena on 10 miljoonan pak- kauksen jakaminen. Liuos- ten valmistamista varten Uni- cef on auttanut Bangladeshia rakentamaan nelja suolaliuos- keskusta, joissa viime vuoden aikana valmistettiin kaikkiaan seitseman miljoonaa pakettia suolaliuosta.