kyé ésti i Skytta - ~— - Paivi Skytta Os Snellman — Bi h oe J. V. Sneliman syntyl 1806 pohjalaisen merikapteenin poi- kana laivassa, Tukholman sata- massa. Hanen varhaisin lapsuu- tensa liittyi Tukholmaan, mutta kun Suomi oli Haminan rauhas- sa 1809 irroitettu vuosisataises~ ta yhteydestddn Ruotsiin, nuo- ren Jannen (kuten poikaa perhe- piirissa kutsuttiin) kotivaki muut- ti takaisin Pohjanmaalle Suo- meen. Kuluvaa vuotta vietetaan Suomessa Snellmanin juhla- yuotena. Suomi sai Haminan rau- hassa autonomian, siita tuli Ve- najan kanssa personaaliunio- nissa oleva suuriruhtinaskunta. Suomella oli siis yhteinen hal- litsija Vendjan kanssa, mutta sita hallittiin omien lakien mu- kaan oman hallituksen, senaa- tin toimesta. Suomen autono- mialla ei kuitenkaan ollut sisal- tod, eika voinutkaan olla niin kauan kuin maan suomenkieli- sella enemmistolla ei ollut mah- dollisuutta osallistua omalla kielellaan sen kulttuuri-, talous- ja yhteiskunnalliseen elamdan. Vieraskielisen virkamiesyli- mystOn paamaarana oli sailyt- taa oma aSemansa ja omat etu- oikeutensa tsaarin avulla kan- Saa vastaan. Snellman otti paamaarak- seen antaa Suomen autono- mialle kansallisen sisall6n. Jot- ta tama onnistuisi, oli kansa heratettava omanarvontuntoon. Snellman matkusti marras- kuussa 1839 puolittain maanpakoon, puolittain opiske- lemaan ja tekemaan tyota — syntymakaupunkiinsa Tukhol- maan. Ruotsista kasin Snell- man sai Suomen oloihin etai- syytta mika ei merkinnyt etta han olisi jaanyt ulkopuoliseksi. Ystavat pitivat kirjeiliaan hanet Vastaisen tilanteen tasalla, Suomi ei hel- littanyt otettaan hdanestd, se poltti hanta. Hanen nakemyk- sensa kirkastui, tietamyksensa syveni, vakaumuksensa vahvis- Han onnistui keréamaan Ruotsissa henkisia voimia koko elamansa _-varalle. Kuuluisassa kirjeessaan Fred- rik Cygnaeukselle han uskalsi julistaa etta ‘mita vastaisuudes- sa olen tekevd, sen teen voi- dakseni paremmin menné levol- le’, Snellman pyrki siis luomaan Suomen muodolliselle autono- mialle sisall6n, antamaan Suo- melle oman olemuksen. Ulko- poliittisesti se merkitsi, etta Suomi ei voi luottaa eika tur- vata muuhun kuin itseensd ja etta sivistyksen voima on sen ainoa pelastus. Sisapoliittisesti se merkitsi sen laht6kohdan ta- juamista etta: ‘Kansakunnan maapera on sen historia ja ilmanala sen kieli’. Silla yksilolla tai kansakun- nalla joka ei tieda ja tunnusta menneisyyttaan, historiassa, ei ole myéskaan vakaumusta eika omaa olemusta, identiteettia. Omaa — yksilén tai kansa- kunnan — historiaa ei taas voi- da kuvitella ilman omaa kielta, silla ‘—ihminen ei ilmaise sa- noissaan vain ajatuksiaan, han uskoo ja tuntee, tietaa ja tahtoo sanoissaan, hanen ajatuksensa, hanen koko jarjellinen olemuk- sensa liikkuu ja elda kielessa’. Snellman taisteli suomalai- sen kansan historian puolesta, so. kansansa omanarvontunnon puolesta niitaé vastaan jotka tahtoen tai tahtomattaan levit- tivat kansaan uskon ja oman- arvontunnon puutetta ja ala- Kaivaten ilmoitamme, etta veljeni ja setamme Lael kuoli Kirkland Lake'lla heinékuun 13. paiva 1981. Viimeinen palvelu Aarnelle toimitettiin Syming- ton hautaantoimistossa Kirkland Lake, Ontario heinakuun 16. paiva. Aarne oli syntynyt Suomessa Nivalan Sarjan- kylassd elokuun 23. 1901. @ ae’ Lahimpia omaisia jal ve li Onni Sikola ja hanen vaimonsa Alina, Toronto, Ontario, 4 veljenlasta perheineen Canadassa ja 11 veljien ja sisarten lasta perheineen vimegaa. KIITOS siunaustilaisuuden osanottajille. Erikoinen kiitos Teille Hilja, Kirkland Lake ja Aili, Noranda, Que. puhelinsoitoista. Ilman niita emme olisi voinut osallistua velien ja sedan siunaustilai- Suuteen. OMAISET ~‘Tyénpaivatervehdyksemme! 294 Memorial Ave. Pub: 345-7387 Thunder Bay ‘P’, Ont. KUN TARVITSETTE BUSSIA — KYSYKAA MEILTA! Busseja vuokrataan — erikoisbusseja — koulubusseja “Kaikkein arvokkaimman lastin miaailmassa kuljetamme maisuusajattelua — eli ajatuk- settomuutta: ‘K ansakuntien lai- ta on sama kuin yksildiden. Toi- senhan taytyy pysya enemman vastaanottavalla kannialla.... Me suomalaiset olemme todella kansakuntien joukossa_ talon- poikia, verrattuna sivistyksessa korkeammalla asteella oleviin, aristokraattisiin’, kirjoittaa Snellmanin vanha ystadva fil. prof. J.J. Tengstrom., Taman- kaltaista ajattelua Snellman ei hyvaksynyt. ~ Snellmanin testamentti on, etta yksilolla kuten kansalla taytyy olla annettavana oma- perdinen panos koko inhimilli- seen sivistykseen. Kansakun- nan sivistys saa ‘“m4aaratyn muodon’ vasta vuorovaikutuk- sessa_ toisten kansakuntien kanssa. Suomalaisten oman- arvontunnon luominen edellyt- {aa erityisesti, etta suomalaiset oppivat uskomaan ja tietamaan, etta heilla on jotakin omaa an- nett.vaa ja opetettavaa enti- sen emamaan asukkaille alemmuudentunne koetaan eri- tyisesti suhteessa ruotsalaisiin. Aenennnninse ‘Laman vuoksi Snellman o- soittaa suomalaisille ruotsalais- ten tyhmyyden Suomen suh- teen: ‘Ei ole vaikea huomata, mika ruotsalaista harmittaa, kun ovat puheena Suomen olot. Paasyyna on, ettei Ruotsissa tunneta ndita oloja. Ruotsissa ndet tieteellisesti sivistyneetkin ovat niin tietamatt6mia kaikes- ta, mika koskee Suomea, etta helposti havaitaan, kuinka tama tietamatt6myys on perintéa jo niiltaé ajoilta, jolloin molemmat maat kuuluivat yhteen, vaikka se ehka onkin viela lisaantynyt vuoden 1809 jalkeen. Toiseksi on anteeksiannettavaa, etta ruotsalaista kansallisturhamai- suutta, jota tukee tama puut- teellinen asiantuntemus, kiu- kuttaa jokainen suomalaisen tyytyvdinen lausunto maan ny- kyisista oloista, Samasta turha- maisuudesta on kenties johtu- nut, ette: Ruotsissa ole ilmesty- nyt ainoatakaan naiden olojen, vuoden 1809 jalkeisten Suo- men kohtaloiden kuvausta’. Monet Suomessa ovat sita mielta, etta maan pitaisi olla yksinomaan kiitollinen kaikesta siita mika sen osaksi Ruotsin vallan aikana tuli. Tahan seik- kaan Snellman mydés takertuu muuten kiittavass4 arvostelus- saan J. F. Kajaanin kirjoitta- masta ensimmaisesta suomen- kielisen Suomen historiasta: *Paljoa ankarampi taistelu- jen aika oli suomalaisille his- torian todistuksen mukaan kes- tettavana heidén puolustautu- essaan toiselta puolen hydk- kaavid slaaveja, toiselta puolen skandinaaveja vastaan. Herra Kajaanin kasitykset nayttavat kuitenkin hanen tata aikakautta === esittdessdan johtavan hanet o- _TEIDAN Lokcntamin tached sittain virheelliselle nakdékan- nalle. Taistelevissa suomalai- sissa on ndet hanen mielestaan erds vika — etta he ovat ‘paka- noita’, jotka hylkaavat ‘autu- aaksitekevan kristinuskon’ (Ka- jaani oli pappi— kirj. huom.). Me puolestamme voimme pitéa heita ainoastaan jalona kansa- na, joka taistelee urheasti yli- voimae vastaan uskonsa ja it- senaisyytensa puolesta, ja kris- tinuskon voittoa voimme pitaa ainoastaan taman kansan hen- kisend ja aineellisena sortona. — Silla kansakunnan usko ja vakaumus on sen kallein omai- suus, Mutta kun se tukahdute- taan vakivalloin, tuhotaan kan- sakunnan elinvoiman syvin juu- i. Kansan laita on tassa sa- moin kuin yksilén’. Snellman et koskaan vaadi tai pida selvana rannikkoseutu- jen ruotsinkielisen vahemmis- ton sulattamista valtavaest6o6n, han ei aja hallinnon rationa- lisointia vahemmist6n kielen ja persoonallisuuden riiston kus- tannuksella: “Teen eron epa- oikeutetun vahemmist6n: kaik- kien valtion ja kunnan palveli- jain ja oikeutetun: ruotsalaisen, epavirallisen vdestén valilla. Viimeksimainittu elakG6n Her- ran rauhassa, ensinmainitun tulee totellaja palvella herraan- sa. Siita sille maksetaan. Silla tulee olla noiden 7/8:n (suo- menkielisen kansan) kanssa yk- si kieli, yksi mieli’. Snellman arvostelee niita joiden mielesta kansallisuus on vaate, jonka kansakunnat voivat pukea ja rii- sua sita mukaan kun vallan kah- vassa olevien kansallisuus vaih- u: ‘Ruotsalaisten, turkkilais- ten, irokeesien kansallisuudet voivat heidaén puolestaan va- paasti vaihdella ja seurata toisi- aan, ne voivat ajan mittaan omaksua ja taas hylata nama eri olemukset ja siuta huolimatta sailya sina, mita sanovat ole- vansa, ‘suomalaisina’, vielapa ‘rehellisina’, ‘maltillisina’ suo- malaisina. He otaksuvat em- pimatta, etta jokainen kansa- kunta voi ansaita taman nimen, vaikka silla ei ole mitéan omaa alyllista omaisuutta, el omaa kielta etka omaa kirjallisuutta’. Ihminen rakastaa usein sita maata, missa on ensimmaisen kerran nahnyt pdivanvalon. Mutta viela oleellisempaa Snellmanin mukaan on etta ih- minen rakastaa sité henkista olemassaoloa joka on tullut hanen omakseen — ‘sanalla sa- noen kansansa historiaa’. Ja jos sellainen rakkaus puuttuu, on yksil6n sivistys’ temmattu irti siita maaperasta, joka sita ra- vitsee ja antaa sille kyvyn kan- taa hedelmaa, tuoda osansa in- himillisen kulttuurin kehityk- seen. TYONPAIVAN JUHLA- ONNITTELUMME! 219 Pine St. Sudbury, Ontario P3C 1X4 PHONE 674-4289 PARHAIN JUHLATERVEHDYKSEMME! Jauhelihaa, jauhettua rian. verta, porsaankyljyksia, tf jaatelda Tuoreita grillimakkaroita Vancouverista Liike on auki 7 pd 307 Bay Street IVa Hallitery. kaikile ee Be d viikossa klo 9-9 Puhelin 344-3632