aS ws * a! Se x A aS % Se rates ate 2 *. ‘3 2 iS NOS xe TAT. 5 am oes ase Fy SS a eratets ¥ %. ‘e ONS ES ON i. ENO ID 4 CRS : Eraalla australialaisella linnulla on oma munanhautomiskone. | Linnun nimi on pensaskana 1, malleekana (Leipoa ocelatta) niiden pensaiden mukaan. joita kasvaa sen elinpaikoilla. Lintu muistuttaa fa- f saania ja on aika kaunis ruskean-valkoisen-harmaine héyhenpukui- f neen. Kukko upottaa "hautomiskoneeseensa’’ vaikuttavan ty6maaran, f Seka valmistelut etta hautominen kestévat monta kuukautta. Ensin | kukko kaivaa ison kuopan, metria syvan ja 3 m ldpimittaisen. Sen se | tavttaa oksilla ja lehdilla, jotka se lopuksi peittaa hiekkakerroksella, Hl niinetté ne saavat lahota. Muutaman kuukauden kuluttua kukko pot- kii hiekan pois, poistaa oksat, jotka eivat ole lahonneet, vaan kuivu- i neet. ja kokoaa lisa 4 kasvimateriaalia. Vihdoin koko rakennelma nayt- taal capvatirelta. jonka huipulla on kraatteri — se kolo, johon munat f lasketaan. Kaikki peitetdan hiekalla ja saa jatkaa lahoamista. Joka Matkalla musiikkijuhlille Jaa niin otti ja tuota, missa saakka me oikein oltiinkaan kun viimeksi tuota tiekarttaa tut- kimme, Nestor Fallsin olimme sivuttaneet ja Fort Frances tuli eteemme, jossa pari paivaa vie- railimme sukulaisten ja tutta- viemme luona, Pistaytyessim- me Roiny Crest lepokodissa saimme puhutella Anni Ruissa- loa ja Arvi Pirttisté. Kylla to- dellakin senkin perukan entiset suomalaiset ovat haipyneet hyvin pieni lukuiseksi, mutta se on luonnon laki tietenkin. Aamulla varhain jatimme paikallisen parerimyllyn hajut taaksemme ja aloin tyyrdaile- maan tuota ajoneuvoamme 1- taanpdin. Thunder Bay olikin ensimmainen pysahdyksemme jossa poikkesimme suomalai- sessa ravintolassa kahvi kullal- la kuivaa kurkkuamme kostut- tamassa. Senjalkeen jatkoimme matkaamme oikein kauniin saan vallitessa kunnes saavuim- me Nipigon kaupunkiin, jchon yOvyimme lepottelemaan mat- kalla vasyneité iakkdaita “krup- pejamme. Aamu taas valkeni lintujen visertdessa ja auringon sAteet | alkoivat kovin lammittamaan. Tiella liikenne oli hiljaista joten oli viihtyisaa ajella. Tunnit ku- -_juivat hupaisesti, uusia ja uusia maisemia ilmaantui eteemme. Tyttoystavani, joita minulla oli kolme, puhelivat mukavia etta pysyisin valveillani, etta. en kaantdisi ohjauspyoraa vaaraan suuntaan. Aloimme Ilahesty- maan padmadardamme, Sudbu-. ‘rya, mutta yOvyimme vielakin yhdeksi yéksi valilla, kun tie- | simme etta sijoituspaikkamme oli varattu meille vasta seuraa- vaksi paivaksi. ' Perille saavuttuamme en- siksi etsimme ja léysimmekin sen Finnish haalin, ja kun sisdan astuimme niin kukas muu kuin Toby Hakala ojensi lampdéisen katensa toivottaen meidat tervetulleeksi heidan kotikaupunkiinsa, heidan -vie- raakseen ja juhlajoukon jatkok- $i. Kun.emme tunteneet kau- punkia niin pysyttelimme hyvin Tobyn kintereilla etta loysimme sen meille varatun majoitus- paikkamme, jossa saimmekin oikein lampdisen ja toverillisen vastaanoton. Sylvia ja Sanni majoittui Ida Mannistdlle, Bertha ja mind Ida Holmstedt’- ille, josta taten haluamme lau- sua kauniit kiitoksemme. Juhla-aikamme alkoi 1a- hestymaan. Kun sen pdaivan ilta saapui niin kenganpohjat killotettuna saavuimme Wa- nupin haalille, josta kuuluikin niin erinomaisen railakas pol- kantahti, etta ei ottanut kauan aikaa. kun Uunonkin tallukkaat olivat eloa taynna ja sydanpar- ka lapatti kuin neulomakone, josta ruuvit ovat l6yhtyneet..- Kylla se hikipisarat pinnalle nostatti ja ndin vanhaa miesta se piti lujilla pysya niiden nuorten mukana. Valilla piti aina istahtaa niin sitten taas sai tehda uuden pyrahdyksen. Kun kokko oli poltettu niin silla aikaa ehti va- han liiaksikin j4ahtymaan. Seuraavana paivana olikin se oikein kaunis ja mielenkiin- toinen ndaytelma, josta me kaikki nauteimmekin suuresti. Jokainen sopi osiinsa niin mainiosti ja esitys oli taydel- linen. Minun omakohtaiset tun- teeni kostuttivat silmani niin usein etta aivan havetti py- hiskella niita niin usein. Naytelman paatyttya naa- puri haalissa saimme nauttia herkullisesta ruokatarjoitusta, jonka jalkeen kokoonnuimme seuraamaan ensimmaista osaa siita suuresta ja miellyttavasta laulu- ja musiikkiesityksesta. - Edwin Suksi hyvin rauhoittavin sanoin avasi juhlamme, toivot- taen kaikki yleisén tervetul-— leeksi. Yhteiskuorojen al- ku laulujen jalkeen saimme kuulla tervehdyksia eri edusta- jilta. Minun kunniatehtavaksi tuli onnitella juhlaamme: mei- dan B.C:laisten puolesta, joita olikin toista kymmenta. Seuraavana pdivana ko- koonnuimme sinne yhteen suu- reen yliopisto alueella olevaan nayttelysaliin, jossa jatkoimme —edellis’illan aloittamaa_ kon- | lJaahattamaan, . n " ae e . " > oe: SONS ee aS Se es 2 coe Ss ae IN a Se a SES . Ls Re oN oo pees Ses Rete et c ee Se ERS ISS ae ee oe oe s Ree paiva kukko tarkkailee kasan lAmpdétilaa nokallaan, joka toimii lam- pémittarina, Kun on kehittynyt oikea lampdtila, 35 astetta, kana alkaa munia. Kerran viikossa se laskee kuoppaan yhden munan, ja sita jat- kuu puoli vuotta. Munat peitetéain joka kerta, ja kun niita on kertynyt 22324 kappaletta. kasa suljetaan jalleen umpeen. Lampétilaa tark- kaillaan joka paiva. jos se laskee, kukko lisa kasan paalle tavaraa, jos se kohoaa. kukko poistaa katteita. Ajoittain munat paljastetaan joka aamu, niin etta aurinko saa lammittaa niité. Kun poikaset kuoriutu- vat. ne saavat itse kaivautua ulos kasasta. Ne ovat heti lentokykyisia ja lahtevat vmpardéivain viidakkoon. Kun tietaa, miten valtavasti tyota vanhemmat ovat panneet munien hautomiseen, ihmetyttaa, etteivat ne lainkaan valita poikasista. Nima selviytyvat kutensanottu omin pain eivitka ole missdin kosketuksessa vanhempiinsa. serttia. Kylla sité ohjelmaa piisasikin ja kaikki oli niin juhlallista, aarett6man viehat- | tavaa, monipuolista ja hyvin esitettya. Meilla B.C:laisilla ei ollut mitaan suurempaa tarjottavaa, vaan oli meilla kuitenkin yksi viehattava neitonen Anni Tyn- jala, joka lauloi kolme niin nattia laulua meidan kaikkien puolesta. Kiitos Anni. Hauska oli taas tavata niita entisia tuttavia ja solmia uusia tuttavuuksia. Nyt on taas vain kauniit muistot jaljella. Mina voinkin” elaa siina juhlatilai- suudessa uudelleen koska vain haluan, silla nauhoitin sen kaiken ja suurin Osa onnistuikin aivan tyydyttavasti. Paluu matkalla pysah- dyimme tervehtimassa Mr. ja Mrs. Emil Rakkolaa Sault Ste. Mariessa. Suuri kiitoksemme kuumasta saunanloylysta ja tarjoilusta. Sielta lahtiessimme yli- timme Yhdysvaltain rajan ja ajelimme numero. kakkosta. Yévyimme kolme eri kertaa, palaten taas meidan maaham- Yévyimme jalleen Hilma Collettin luona Rassland, B.C. Aamiaisen jalkeen aloimme porhaltamaan kotiamme kohti. Vastaantulijoita oli todellakin darettoman paljon, kun jokai- nen oli jonnekin matkalla ke- sdélomaansa viettamaan. _ Vielakin oikein suuri kiitos kaikille teille, jotka annoitte niin ystavallisen kohtelun moeille. Nyt kun tuli se yhteinen paatés -etta B.C:ss4 tavataan vuonna 1979, niin sitten yritamme tehda parhaamme viihdyttaak- semme teita. Uuno Soderholm “Tommost pitsi’, sanos Rauma flikk, ko hamahaki verko nak! Pitsin nyplaaminen on raumalaisilla veressa, on ollut jO vuosisatoja, mutta vasta vuodesta 1971 lahtien on jar- jestetty oikein Rauman pitsi- viikkoja. Rauman taidemuse- ossa pitsiviikolla nayttelyssa on eri ndayttelyosastoja, joissa mukana oli eri paikkakunnat. Yli 200 nyplattyad kasitydta oli e- silla nayttelyssa raumalaista ja satakuntalaista kulttuuria, pe- rinteita ja nykypaivaa. Pitsi on ollut aikoinaan Rauman alueella_ elintarkea. Sen toivat merimiehet lannesta 1600-luvulla, jajo 1 700-luvulta Jousipyssyn kappale jonka arvellaan olevan perdaisin kivikaudelta, lé6ytyi Paltamosta Kivesjarven kylasta. Koristeltu jousen palanen on pituudeltaan vain kolmasosa alkuperaisesta . lahes kahdenmetrin mittaisesta kasijousesta. Se Idytyi suosta noin 60 senttimetrin syvyydelta ja on materiaaliltaan ilmeisesti sembramantya. Vastaavanlai- sia jousia on léydetty eri puo- lilta Eurooppaa, ja osa naista on |ollut perdisin kivikaudelta. | 6.00 ip. Palermosta: 6.30 ip. - | Kuubaan.) tésta sai 24 ag ee a Ke 2. # Kauniit muistojen kuk at sinulle ystavimme Lempija OlaviHirvela : Siiri Sillanpaa Lempi Jokinen Martha Ekholm Impi Tommila Hilda Huhtanen Ida Mannisto Sudbury, Ontario 10300 50-60-0"407 9-40-0706 74 0"6708"6°60"0°0070°00 aaa ae alkane Pitsin nyplaaminen raumalaisten veressa lahtien perati kolmasosa vdes- elantonsa nyplaa- malla. Rauma on Suomen pit- sikeskus, josta raumalaisten laajojen myyntimatkojen yh- teydessa nyplaystaito levisi en- tista laajemmalle. Teollistuminen oli vieda nyplaystaidon hautaan. Vuon- na 1949 perustettu nyplayksen harrastajien jarjest6 on kuiten- kin onnistunut taltioimaan vanhoja malleja, kehittelemaan uusia seka opettamaan jo miltei unhoon jaanytta kasitaitoa. Ympé4ri maakuntaa pidettyjen kurssien tuloksena on saatu koulutettua viitisensataa nyp- laaja4 ja kansalaisopistossa mainittu kurssi on suosittuna. AUUC:n hiten puistossa Plarascess lauantaina elokuun 19, pn, klo L:sta pa&ivalla - I:n ydlla KonserttiohjeImaa - - lasten kilpalluja ja leikkejé - virvokkeita - ruokia monista er! maista. | Parbecue ja tanssi elkas | Linja-autot lahtevat Bathurst St. 300:sta kello: 11.30 - 12.00 - | kello 6 ip. 7 ip. - 12 yolla. | Hwy 5, pohjoiseen.Oakvillesta, lanteen Trafalgar Rd:sta. | Sisddnplidsy $1.00. (PSadsylipulla arvotaan 2 matkaa’ TERVETULOA!