ne Sioa Englannin sotavoimien kayt- so 2 Suomen tasavalian itsendisyyspaiva A. Koivulan juhlapuhe (Lyhennys) Sudburyn Savel-kuoron juhlassa. Nyt kun vietamme tata pai- vad Suomen itsendisyyden mer- -keissa, niin on paikallaan etta jossain maarin kajotaan Suo- men elamaan ja suuntauksiin 56-vuositaipaleelia mitaé Suomi on kulkenut. » suomi saavutti itsendisyy- den ensikadessa, kun Suomen eduskunta hyvaksyi itsenai- syysjulistuksen joulukuun 6 pna { “yt 1 1017 Suomen silloisella valtio- vallalla oli pyrkimys saavuttaa tunnustus tahan julistukseen erindisilta ulkovaltioilta ilman etta olisi kaannytty Venajan oolsheviikki hallituksen puo- leen, mutta kuitenkin joutul eduskunta loppukadessé kaan- tymdaan Venajin kansankomis- sarion puoleen joulukuun viime viikolla ja sai talta mm. Leni- nin allekirjoituksella vahviste- tun asetuksen, minkaé mukaan Venajan — bolsheviikkihallitus uudenvuodenaattona, joulu- kuun 31 pna 1917 tunnusti Suomen itsendisyyden. Lainaan, niinkuin esipu- heeks: Antti Hyvésen kirjoit- se * Viking Foods & Imports Suomalaisten lihajalosteiden | valmistajya Torontossa, 133 Laird Dr. Torento 17, Ont, | Puhelin 425-0450 | Maysname Kathhut Lbsapatosterta, biahaar tuoretia saibykhetta, ruokatavaraa | | ines | Juustoja. derpaa vn. Posuoraan tebtaalta Aukioloaal Maanantana suljettu : ASAE sed hes eee So i 8-6 | Keskiv KO. cece Reo | POT SEE ant pet errant tener 86 PCparitAl. acces tateivdaidespous 8-7 Lauantal.... eid | CSJin osastojen kokoukset ~ CSJ:n Toronton Osaston _ kokoukset pidetaan johtokun- nan kustusta, 215 Danforth | Ave. | CSJ:n Vancouverin Osas- kuukauden toisena sunnun- | taina klo 12. Kineenvaihto | | 3436 tai 298-4706. | :suudet alkavat klo 12.30. i.p. 805 Pender St., E. _ @SJ:n Sudburyn Osaston | | kokoukset joka kuukauden | | toisena maanantaina klo | | | aamupdivalla. Postiosoite: P.O. Box 354, Station “B” | | Sudbury, Ont. P3E 4P2. | CSJ:n Wanupin osaston ko- | koukset pidetaan joka kuu- | kauden ensimmdaisena maa- | | nantaina. CSJ:n Thunder Bayn O- | ) | saston kokoukset joka kuu- | kauden toinen lauantai klo ton kuukausikokoukset pide- | tain ukrainalaisten haalilla | 805 FE. Pender St., jokaisen } osovitteella 805 E. Pender St. | Vancouver, B.C. Puh: 254- | Sampolan ikinuorten tilai- | | suudet kuukauden joka toinen | keskiviikko. Joka neljas on | _ omistettu kokoukselle. Tilai- { tamasta kirjasta “Suomen van- han tyévaenpuolueen historia” siv. 260: “Kun itsenaisyys olf saavutettu, astui esiin kysymys siita kuinka ja mihin suuntaan itsenaisen Suomen eléma olf ohjattava. Porvariston johtomiehet olivat suuntansa valinneet: He olivat ottaneet kurssin maamme tyo- vaenliikkeen vakivaltaiseen murskaamiseen ja siina tarkol- tuksessa jo saattaneet vaaraan maamme nuoren itsendisyyden ryhtyessd juonitteluihin imperia- listisen Saksan kanssa, jotta saisivat taman sotajoukot mie- hittéamaan maatamme’”. Saksalaiset nousivat Han- gossa maihin huhtikuun _ 3. paiva ja Loviisassa huhtikuun 7. paiva, yhteens4 noin 11-12,000 sotilasta ynna sota- kalusto, Mutta jo elokuussa Suo- messa oli, englantilaisten soti- lasasiantuntijain (vakoilun) mukaan, 55,000 saksalaista so- tilasta. Suomen porvaristo edusti Suomen _ taantumuksellisinta kansankerrosta. Se oli rikastu- nut tsaarin valtiovallan turvin, ristamalla Suomen tydlaisia ja pikkutilallisia, torppareita, aina tarpeen vaatiessa turvautuen venalaiseen virkakoneistoon, jos ei yksin suomalainen vir- kavalta ollut kyllin luja ja pa- teva pitamaan Suomen tyotate- kevia kurissa ja nuhteessa. Jo vuosikymmenia ennen sisallis- sodan syttymisté Suomen por- varisto kaytti kasakoita ja Ve- najalta tuotuja lakonrikkureita murtaakseen lakkoja ja suorit- taakseen torpparien haatdja. Ehka julmin ja kuuluisin oli Laukon haad6t tammikuun 1 5.- 19. 1907, jolloin kotimainen virkavalta haati 150 torpparia ja heidan perheensd, yhteensa 895 henked, ulos talvipakka- seen kodeistaan. Nahty aan etta heiddn valta voi mahdollisesti murtua Loka- kuun vallankumouksen tuotta- miin vapaampiin virtauksiin ty6vdestOn keskuudessa porr- varisto ryhtyi alkuvalmistelui- hin turvatakseen olemassaolon aseellisesti, vaikkakin todelli- suudessa nama valmistelut oli- vat jo kaynnistetyt jo ennen vuotta 1917. Vuonna 1918 tammikuun loppupuolella alkanut sisallis- sota paatty! saman vuoden huh- tikuussa Suomen ty6vdest6n taydelliseen havidon. Porvaris- to, Mannerheimin johdolla, ryhtyi kostamaan joukkoteloi- tuksin ja sullomalla punakaar- tilaisia ja epailyksen alaisia ALUMIINIMIESTEN HUOMIOON 2 | Halutaan ostaa aluminium si- | ding scarp (romua) paivan kor- | | keimpiin hintoihin. Rehellinen | punnitus. | HOUSE OF METALS 45 Commercial Rd. Toronto 17, Leaside | Kolme korttelia etelaan Eglin- | | tonista, itaan Laird Drivesta. | Puh: 421-1572 henkiloita vankileireille, joissa . kuoli tautien, ravinnonpuutteen ja teloituksien johdosta-suun- nattomat maarat Suomen par- hammistoa tydlaisia ja heidan puolella ollutta alymyst6a noin 30-32,000 henkilda. Voidaan todeta etta itsenai- syyden ensivuoden aikana Suomen porvariston mielival- taisuudet ja kostotoimenpiteet altwat manin kerroin julmem- RPREY FE4 ARRAS ARATE Seta A eR mat kuin mita Suomen tyolaiset | joutuivat karsimaan tsaarin vallan aikana. Hetimiten sisdllissodan paattymisesta Suomen, tydlai- silta riistettiin ne vahaisetkin poliittiset, ammattiyhdistys ja kokoontumisvapaudet, miutka heidaén toimestaan oli voitettu kovalla ty6lla tsaarivallan ai- kana. Esimerkkina voidaan tode- ta, etta Suomen ammattiyhdis- tysliikkeessa oli vuotena 1917 yli 160,000 jasenta ja aina toi- sen maailmansodan loppuun jasenmaara vaihteli 15,000 ja 80,000 valilla. Sisallissodan edella olevaa jasenmaaraa am- mattiyhdistykset eivat saavut- taneet ennenkuin 1945, ollen se silloin vahan vaille 300,000. Pikkujattilaisen § mukaan Suomen ammattiyhdistykset saivat vasta vuonna 1944 hy- vaksymisen _ tyGnantajaliiton kanssa tyGehtosopimuksista. Paapaino Suomen ensivuo- sien ulkopoliittisiin suuntauk- siin oli porvariston vihamieli- nen asenne Neuvostoliittoa kohtaan. Kauppa katkesi tay- dellisesti, ja pa&éhuomio oli jo- tensakin puutavaran myynti Englantiin, joskin polkuhinnal- la. Vasta itsendisyyden saa- neen Suomen sotilaat ylittivat Neuvostoliiton rajan yksin tai yhdessa saksalaisten sotavoi- mien turvin yhteens4 17 kertaa vuosina 1918-1920, tahan mu- kaanlukien surullisen kuuluisat Pohjanpoikien “Viron vapau- tus” ja muut samanlaiset Viron- matkat, joihin vasta leivotun uuden Suomen sosialidemok- raattipuolueen puheenjohtaja Vaino Tanner, antoi varaukset- toman siunauksen. Vaino Tanner: Puheessaan Tampereella hei- nakuun 30 pna 1947 sanol: ‘Sotamarsalkkamme on mm. esittanyt omana mielipiteenaan rajantakaisen Karjalan littami- sesta Suomeen.... Tannerin mielesta oli kuiten- kin tam& asia selva - jos uusia alueita maahamme liite- tdan, eivat niista saa yksityiset hydtya, ne kuuluvat valtiolle”. Suomen sosialidemokraatti 31. p. heindkuuta 1947. Ja viela pitéa muistaa, etta Suomen valkokaarti otti osaa yhdessa venaldisen valkokaar- tiupseerin Judenitsin (Yude- nich) kanssa hyékkaykseen Pie- taria vastaan lokakuussa 1919, | jolloin Pietari oli jotensakin Saarroksissa. Samana vuonna 1919 britti- laisella laivastolla oli 238 so- talaivaa ja laivasto yksikké6a Suomenlahdella ja Itamerella. t66n eraan tukikohdan, luulta- vasti Koiviston lahettyvilla ja mista kasin englantilaiset suo- rittivat vakoilulentoja Pietarin ja Kronsdatin ylla. Nain saa- duin tiedoin englantilaiset me- rivoimien upseerit Agar ja Cowan tekivat kolme hy6kké- ysta, kesakuun 17, elokuun 17, ja elokuun 26 paivadin yéna 1919. Kayttéen pieniad torpee- do- ja tykkiveneita niiden onnis- tul upottaa useita neuvosto- venajan laivastoyksikk6ja. Ei ole lainkaan ihme etta Suomen sotilasmenot lisdantyi- vat vuonna 1913 Smk 14,000,- 000 - vuonna 1929 450,000, Q0O markkaan. Naina vuosina luotiin pohja Suomen ulkopolitiikalle, mista oli tuhoisat seuraukset Suomen ty6vaestélle ja josta ei paasty irti ennenkuin vuonna 1944-45, Tassa haluan vertailla kah- den tunnetun Suomen henkil6én lausuntoja heti itsendisyyden alkutiimoilta: Mannerheim: “-etta haénen sai- lansa ei ruostu ennenkuin Suo- men sotavoimat ovat tunkeutu- neet Pietarin porttien taa”. Tai oikeammin helmikuun 23 pna 1918 Mannerheim antoi paivakdskyn kaikille Suomen- ja Vienankarjalaisille: “Mina vannon ett@ en pane miekkaa tuppeen ennenkuin maassa vallitsee laillinen jarjes- tys, ennenkuin kaikki linnoituk- set ovat kasissamme, ennen- kuin viimeinenkin Leninin soti- las ja hulikaani on karkotettu Suomesta ja Kauko-Karjalasta”. Otto Ville Kuusisen artik- keli ““Kylma helvetti” kuvaili Suomen oloja. Ulko- ja sisa- poliittisia katsauksia julkaistiin Tyémiehen kalenterissa Suo- messa vuonna 1923. Han huomioi etta olisi ollut Suomelle edelleenkin edullista, etta silta taholta olisi pidetty kiinni kaupankéynnisté Vena- jan kanssa ja etta koneteollisuu- den alalla saattoi suurteollisuus kehittya Venadjan teollisuuden nojalla ja e@elleen kauppasuh- teitten solmiamisneuvottelut jaivat tuloksettomiksi, péa- asiassa Suomen valtaluokan si- sdisten ristiriitojen takia; osa halusi, toinen osa pani vastaan ja suurin osa halusi ja vastusti yhtaaikaa. Suomen porvaristo kiersi houkuttelevia Vendajan markkinoita, niinkuin kissa kuumaa puuroa. Taman jalkeen ne (porvaristo) hyékkasi Neu- vostoliiton kimppuun_ kerran Virosta kasin, toisen kerran Aunuksesta ja kolmennen ker- ran Pohjois-Karjalasta, mutta joka kerta heidat heitettiin ta- kaisin. Kuusinen ei kertaakaan sanonut, etta pitdisi hydkata Suomeen, On paikallaan tehda tassa se havaintor, etta Suomen ja taman mantereen oikeistopiireissa pal- jon haukuttu ja paneteltu Otto Ville Kuusinen esitti jo vuonna 1923 sita rauhaisan rinnakkais- olon linjaa, mika oli neuvosto- venajan ja kommunistipuolueen ulkopoliittinen linja jo silloin. Suomen porvaristo omaksui sen linjan Paasikiven opastuksella sittenkin 1944-45 vdélirauhan jalkeisina vuosina, ja mika on sittemmin savyttanyt naitten kesind "Susi oats Kuri kovenee Englannissa Selkasaunan kaytt6 rangais- tuksena on liséantymassa Eng- lannin kouluissa. Selkasauna- tapauksia on paivittain 1,256, ruumiillista rangaistusta vastus- tavien opettajien liitto sanoo. Selkdsaunoja annetaan vuo- sittain lahes 239,000 koulussa. Englannin opetusministeri Sir Keith Richards on esittanyt lakia, jonka mukaan koulut sai- sivat pitéd selkasaunan rangais- tuksena, mutta vanhemmilla olisi mahdollisuus ottaa lapsen- Sa pois sita kayttavista kouiuis- [8 Koska Ecuadorin paakau- punki Quito on 9,300 jalkaa merenpinnan yldpuolella, on siella aina kevainen timasto. fi isdtén on orpo, aiditon on seitseman kertaa orpo (taba- saranilainen). LAHJOITUKSIA Toronton Ikinuorten sairas- huoltokomitea kiitt@a seuraa- vista lahjoituksista: Victor Kauppila ...... Uuno Sorvali . Ida Pihlainen Lempi Kiviniemi Hilma Lehto . Aune Niemonen ..... $10.0 00 Tyyni Lampi . 5.00 Esther Vickman ..... . 10.00 Toini Kuusela Elli Wilen... * #® & & Komitean puolesta, Gunnar LAHJOITUKSIA Sudburyn sairashuoltoko- mitea on saanut seuraavat lah- joitukset: Aini Grungsten Elina Sandholm . Sydamelliset kiitokset kai- kille lahjoittajille! Komitean puolesta, IP. naapurimaitten talous- ja ulko- poliittisia suhteita toisiinsa. Suomen porvaristosta voi- daan sanoa kuitenkin sen etta heissa ei ollut mennyt oppi- vuodet hukkaan. He jo kaikessa viattomuudessaan huomasivat rauhaisan rinnakkaisolon hy- veet. Mutta kuinka monet vai- not, karsimykset ja sotien me- netykset, kuolemat ja raajarik- koisuudet olisikaan Suomen ty6tatekeva kansa jaanyt kar- simatta, jos aikoinaan porvarit olisivat Suomen itsendisyys- taipaleen alkuvuodesta olleet valtioviisaampia. Mutta Suomessa on viela monta taivalta ja latua kay- matta. Tyétt6émyyslukemat o- vat perati korkeat, ero k6yhien ja rikkaitten valilla ovat sovitta- mattomat. Mutta tama ja4ak66n suomalaisen tydldisen selvitet- tavaksi. Mutta siella Suomessa ndytetaan maailmalle, mitenka kaksi toisistaan vastakkaista talousjarjestelmaa voi elda so- vussa ja kayda kauppaa.