Mustalaisia on 2-5 miljoo- naa koko maailmassa. Suomen 5,000 mustalaista muodostaa maan suurimman vahemmist6- kansallisuuden. Ruotsissa on 1,000 mustalaista, lisaksi 500 Suomen mustalaista oleskelee maassa. Norjassa ei ole ainut- takaan mustalaista, Tanskassa 200-300. Mustalaiset ovat lahtdisin Luoteis-Intiasta. Siella elaa yha loharit-niminen mustalaisten laheinen sukulaiskansa. Intias- ta mustalaiset lahtivat liikkeelle vuoden 1000 paikkeilla. Syyta lahtd6n ei tunneta. Olettamuk- set vaihtelevat luonnonmullis- tuksesta nalanhataan, ruttoepi- demiaan, sotaan, orjuutukseen. Vahan-Aasian ja Turkin, osin Pohjois-Afrikan kautta musta- laisia saapui Eurooppaan 1300-luvulla. 1500-luvun alussa musta- laiset saapuivat Ruotsi-Suo- meen, 1500-luvun puolivalissa manner-Suomeen. Padosa Suo- men mustalaisista lienee saapu- nut Ruotsin kautta, joitakin Norjan, joitakin Baltian kautta. Vuosisatoja Suomen musta- laiset ovat elaneet taalla eristy- neinad muun Euroopan musta- laisista. Kulttuuritavoissa ja kieless4 on sdilynyt sellaista, joka muun Euroopan mustalai- silta on saattanut havita kaytés- ta. Mustalaisten osakulttuuri on selvasti enemmist6sta erottuva kulttuuripiiri. Tavoissa, nor- meissa, tabuolosuhteissa on pirteita, joilla on suora yhteys syvan nomadismin aikoihin, vuosisatojen taa. Romanes, romani (rom _ ihminen, mies) on mustalaisten kieli. Perussanastolla on yhteys kieliin ja murteisiin, joita yha puhutaan Intian pohjoisosissa. Erityisen laheiselta vaikuttaa sukulaisuus hindin kanssa. Al- kuperdiseen intialaiseen mur- teeseen on kauttakulkukielista tarttunut sanoja, sanontoja, muotoja. Suomen mustalaisten kielessa on paljon ruotsalaisia lainoja, suomen kielen vaikutus kasvaa yhtamittaa. | Kaikkialla mustalaiset ovat olleet vainon kohteena. Vlad, Valakian vojevodi lahjoitti 1370 joukon mustalaisia orjaksi luostarille. 1560 arkkipiispa Laurentius Petri kielsi papistoa olemasta missdan tekemisissa mustalaisten kanssa, 1637 Ruotsi-Suomessa annettiin kas- ky, etta miespuoliset mustalai- set oli hirtettava. 1725 Preussin Fredrik Vilhelm I kaski kaikki mustalaismiehet havitettaviksi. Naisilta ja lapsilta leikattiin toi- nen korva. 1845 ilmoitettiin bukarestilaisessa sanomaleh- dess4 myytavaksi 200 musta- laisperheen parttia. 1840-luvul- la Imajoen soilla surmattiin lu- kuisia mustalaisia, 1956 Pan- kakoskella. satakunta seipdin aseistautunutta miesté hajoitti useita mustalaiskoteja. Oikeus kohteli terroristeja lempeasti. Tapauksen jalkiseurauksena e- laa tana paivand nuori neitonen mielisairaalassa. a 1950-luvulla valistunut suo- malaiskunta hankki mustalais- 10 perheelle sosiaaliavustuksena hevoset ja rattaat, ja vannotti perhetta, ettei tama tulisi lahim- man kymmenen vuoden aikana kunnan alueelle. 1966 poliisi ajol Kapylaan teltan pystytta-. neen Sandra Hagertin matkoi- hinsa, koska han oli turistien silmissaé ja antoi virheellisen kuvan meidan maastamme. Talvella 1968 6-vuotias Leif Nyman asui teltassa. Hitlerin keskitysleireissa kuoli lahes 600,000 mustalais- ta. Keskitysleirin taytté aloitet- tiin useinkin mustalaisilla. 40- henkinen norjalainen musta- laisperhe oli -1930-luvun puo- livalissa kulussa Keski-Euroo- passa. Heilla oli muukalaispas- si, muukalaisia kun ei heille kotimaassaan annettu. Kun he olivat palaamassa Norjaan, he eivat padsseet Tanskan eivatka Ruotsin lapi. : Oli taparat ajat, muukalais- passia ei suvaittu. Perhekunta jai Saksaan. Joitakin aikoja myOhemmin natsiviranomaiset ratkaisivat lopullisesti Norjan mustalaiskysymyksen. Perhe- kunta oli nimittain ollut Norjan viimeiset musStalaiset. Var- hemmin Norjan Kodittomien Lahetys oli eristanyt muut mustalaiset tydlaitoksiin ja ha- joittanut perheet. - Sota vaikutti syvallisesti Suomen mustalaisvdest66n. Karjalan suuri mustalaisva- hemmist6 joutui mierontielle. Sodan jalkeen Helsingissa kes- kitettiin suuri joukko mustalai- sia yhteen seutuun, syntyi mus- laiskasitteena Malmi. Sodan jalkeinen murros on merkinnyt elinkeinomullistusta ja myés asenteiden kiristymista. Trakto- torit ovat tehneet hevoskaupan kannattamattomaksi, tehdastuot- teet syrjayttaneet naisten kasitydt, lakkisepat ja tinurit on tehnyt tarpeettomiksi muovikulhojen tulva, siansalvajat ja kuoharit ovat menettaneet markkinansa, povaus ei kannata kun lIehdet ovat horoskooppeja_ taynna. Ennen tupaan tullut mustalais- perhe kertoi uutisia lahikylilta ja tiesi yhden illan ajankulua. Nyt puolitoistakerroksisen o- makotitalon keitt6ssa on omal- lakin joukolla olemista, ajan- vietteen antaa tv ja uutiset saa selville puhelimella. — Samalla kun mustalaisten vanha elin- keinorakenne on tullut tarpeet- tomaksi, ennakkoluulot ovat estaneet sosiaalisia muutoksia. Seurauksena on kurjistuminen ja slummiutuminen. Laskelmi- en mukaan 60 prosentilla on vakinainen asunto. Se voi olla entinen kioski, kuten Kirkko- nummella syksylla 1968, tai kellariloukko, jonka lattialta kosteilla ilmoilla saa ayskardi- da vetta tyOkseen, ja jossa ei voi seistaé suorana, ja jossa sahk6- kissa on ainut lammdnlahde, kuten oli Gunnar Blomeruksen perheella talvella 1968. Loput 40 prosenttia asuvat naiden parempiosaisten luona. Kolmannes aikuisista mus- talaisista on osittain tai koko- naan tyékyvyttomia. Helsingis- bas sa aikuisista mustalaisista oli 1964 osittain tai kokonaan ty6- kyvytt6mid nelisenkymmenta prosenttia. Tyékyky alenee jo verraten nuorella ialla. 16-19 vuotiaista joka kymmenes on sairas, 20-29 vuotiaissa joka ttavin tekija. Ve as Yli puolet mustalaisista on alle 16-vuotiaita. Vahemmist6 vw, kasvaa siis voimakkaasti, voi- < : makkaammin kuin vdest6 kes- kimaarin. Ongelmat moninais- tuvat, kasautuvat, mutkistuvat. Mustalaisvaest6n keski-ika on alhaisempi kuin koko vaest6n. Yli 60-vuotiaita mustalaisia oli 1954 4,8 prosenttia, kun koko vdaest6ssa oli yli 60-vuotiaita a-~ 10,1 prosenttia. neljas on sairaana, 40-49 vuoti- aissa on Sairaita jo yli puolet, yli 60 vuotiaista sairastaa yhdek- sin kymmenesta. Sairauksien jakauma osoittaa selvat syy- yhteydet ala-arvoisiin elinoloi- hin, jolloin asuinolot ovat vai- Suomen vakiluku laskuun 1990-luvulla Suomen vakiluku kdantyy laskuun jo 1990-luvulla, jos syntyvyys ei nouse nykyiselta tasoltaan, Nain arvioi Tilasto- keskus Suomen tulevaa vaes- tonkehitysta vaestOennustelas- kelmissaan. ; Ennusteessa on tarkasteltu vaestonkehitysta aina vuoteen 2020. Jos syntyvyys pysyy koko ennustekauden nykyisel- laan. alkaisi vuosittain synty- neiden madara laskea heti 1980- luvun alussa hedelmallisessa idssa olevien naisten maardan vahetessa. 1 990-luvun puoliva- lissa olisi vuosittain syntyneita vahemman kuin vuosittain kuolleita, joten vakiluku alkaisi vaheta., Myos lasten suhteellinen osuus vdestdsta pienenisi koko ennustekauden ajan. Kun vaes- t6sta nyt on lapsia 20 prosent- tia, niin vuonna 2020 heita olisi enéa 17 prosenttia. Korkeim- millaankin Suomen vakiluku jaisi taman ennusteen mukaan HOOOOOCOOOOOGOOOCOCOO - yuosikokous pidetaan helmikuun 27 paivana v. 1980 alkaen kello 12.30 paivalla UKRAINALAISELLA HAALILLA * 805 East Pender St. Vancouver B.C. Ne * ~~ alle 5 miljoonan, Tata nykya hedelmallisyys- luku Suomessa on 1,7. Luvulla kuvataan sité lasten mdaaraa., jonka hedelmiallisessa iassa o- leva nainen keskimdadrin syn- nyttaa. Jos syntyvyys. laskisi vuo- den 1973 tasolle. jolloin hedel- mallisyysluku oli vain 1,5, kaantyisi Suomen vakiluku las- kuun jo 1990-luvun alussa. Tal- ldin lasten osuus vdestésta olisi vuonna 2020 enaa noin 14 pro- senttia. Ennusteen mukaan vanhus- ten madara ja myés suhteellien osuus vdestosta kasvaa. Kun yli ¢ Useat mustalaiset ovat jaa- | neet vaille riittavaa perusope- tusta ammatillisesta jatkokou- lutuksesta puhumattakaan. Parhaassa tydiassa olevassa mustalaispolvessa on _ paljon | ammattitaidottomia, jopa anal- | fabeetteja, joiden tydhdnsijoit- | tumismahdollisuudet luonnolli- sista syista johtuen ovat heikot aikana, jolloin§ tydntekijéilta vaaditaan yha korkeampaa koulutustasoa. Puutteellinen peruskoulutus johtaa toimeen- ’ tulolahteille, joiden tuloksena on tuntuvasti muiden suoma- laisten elintasoa alhaisempi e- lintaso. — Et lainkaan kuunnellut, mita .sanoin. Jos olisit kuunnellut, oli- sit nyt raivoissasi. * Ej niin korkealle Velkaperan Jahvetti ajaa heindkuormaa makea ylos kiroillen kuin soraa@aninen kippari, Rovasti tulee vas- taan ja sanoo: — Et sina Jahvetti taivaa- seen paase, kun tuolla tavoin 65-vuotiaita nyt on noin 570, kiroillet! O00, arvioidaan heita vuonna™ 2020 olevan yli 900,000. Vuonna 2020 eldkelaisia arvi- oidaan olevan yli 19 prosenttia — Kunhan perr... paasisin edes tuolle maen nuppulalle, sanoo tyolastynyt Jahvetti. vaestosta, kun heita nyt on vain senttina vuoteen 2020 saakka. [2 prosenttia. Tydikaisten suhteellinen o- suus koko kansasta pysynee Saman suuruisena eli 68 pro- Senjalkeen tydikaisten osuus a- lenee ja on ennusteen mukaan vuonna 2020 noin 64 prosent- tla, | i. SSE ees — SE ee aE eee, " Sor lai ‘ 4 ROS ae AN IKINUORTENKEF BO OOo trerarace”” Ooo or er er er ores