-Tallaistahan se talven alku
taafi tavallisesti on niinkuin
nytkin, étta joskus sataa hiukan
lunta ja sitten jonkun paivan
kuluttua sataa vétté kuten ta-
naankin. Sitten ilmma taas kyl-
menee ja tulee liukkaat ja vaa-
ralliset kelit. Useimimiten jou-
lun aika on luminen, ja se muis-
tuttaa mieille ‘vanhanmaan’
suomalaisille lapsuus- ja nuo-
ruusajan jouluja aikaisemmilla
kotiperukoilla Suomessa.

Taalla Torontossa ikinuor-
ten viime vuotinen joulujuhla oli
viimeinen juhlatilaisuus Don
haalin 60-vuotisessa toimin-
nassa. Vahentyneen tarpeen ja
suurten verojen ja.muiden huol-
tokustannusten vuoksi oli haali
jo monia vuosia ollut suuri ra-
situs ja huoli CSJ:n Toronton
osaston jisenistéle. Haali
myytiin pois téman vuoden
alussa ja niin tuli meille ikinuo-
rillekin muutto tuosta hyvin
tutuksi kayneesté rakennukses-
ta.

Don haalin ulkoseinat ovat
lujatékoiset ja uuden omistajan
palkkaama arkkitehti Thomas
Martin on suunnitellut niiden
seinien sisdlle tehtavaksi 8 a-
siihhudneustoa ja kadunpuolel-
le kélme liikehuonetta. Nama
suuret muutostyét rakennuksen
sisalla ovat olleet kaynnissa jo
uséita kuukausia ja tulevan
vuoden helmikuussa kaiken pi-
tdisi olla valmiina.

Sen mukaan mita olen kuul-
lut, niin Don haalin rakennus-
plirustukset teki raatali Karl
Lehto, joka oli urheilumiehia ja
pitkaaikainen voimistelu- ja ur-
heiluseura Yrityksen jisen.
East Yorkin kunnan virkailijat
olivat ihmetelleet sita, etta raa-
tali oli tehnyt noin suuren ra-
Kennuksen piirustukséet, mutta
ilman moitteita ne piirustukset
oli hyvaksytty.

Niin eteva rakennusmies oli
raatali Kalle Lehto. Han kuoli
lahes parikymmenta vuotta sit-
ten yli 90-vuotiaana.

Vaikka muutto Don haalilta
monen ikinuoren mielessa tun-
tui haikealta, niin uudessa toi-
mipaikassa Finn Centressa on
kuitenkin viihdytty aika hyvin.
Joulujuhlamme on jo mennyt,
kun tama tulee luettavaksi,
mutta viime viikolla pidetyssé
kokouksessa . paatettiin pitaa
uudenvuoden vastaanotto tilai-
suus aattopdivana, lauantaina
kello 1-4. |

te

Suomen lehdesta luin, etta.

Lansi-Saksa yrittaa vahentaa
sielia olevaa lahes kolmen mil-
joonan suuruista tyétt6mien

joukkoa maksamalla huomatta-

van suuria rahamaaria siella
oleville wulkomaalaisille, jos

suostuvat lahtemaan takaisin

kotimaihinsa. Maassa asuu
noin 4,5 milj. ulkomaalaista,
_jotka parempina aikoina ovat
tulleet sinne tyShdn ja jaaneet
sifhe asumaan. Turkkilaisia on
naiss4 eniten, noin 1,7 milj.

Rahan voimalla yrittaa hallitus
nyt houkutella ndité ulkomaa-
laisia maasta pois, jotta maan
omat kansalaiset saisivat hei-
dan tyépaikkansa ja tyollisyys-
tilanne taten parantuisi. Aikui-

TORONTO

Toini Kuusela .... OU
Aune ja Uano Sorvali .. . 10.00
Aili ja Victor Kauppila... . 10. 00
Lempi Riviniemi .....

Tyyne ja Kaino Nitya. “00
Aura ja Vainé Koivula .. . . 10.00
Rauha ja Jussi Lahde .. . 20.00
Reino Keto . 95. 00

Salme ja Eric Jannila , . 10.00

SUDBURY

Tyyne Harju ...
Siiri Sillanpaa
Lempi Jokinen ....... ;

Elina Sinisalo dares 4
Alina ja Wm. Eklund .

Uno Korpi

Ida Mannisté

Esther ja Toive Hakala a 20.00
Hilda Valimaa ......... 25.00

eye! $20.00

Canadar 1 tahassa j nid: mai-

rat tekevat moin $4,700 ja $670.

Jos nelihénkinen perhe suostuu
lahtemadin pois, niin he saavat
noin 10,700 Canadan dollaria
vastaavan rahasumman, joka
on melkoinen houkutus lahte-
maan, En ole ainakaan viela
kuullut, josko syétti on auttanut
tilannetta.

Jani,

THUNDER BAY

Arvo. Niemi |

Hanna Anderson .......
Lahja ja Wilho Alanen .
Sanni Lampainet

BC. |
Webster Cornerin

Rauhan Clubi . .

Bertha Parssinen .

Bertta ja Matti Kallio wi whe

KIRKLAND LAKE

Kusti Rantala ....
Annija William Jakku ..
Saimi ja Vaina Jarvi .... 20.00
Aino Pitkanen ......... 10,00
Laila ja Olavi Nupponen ...10.00
Elli ja William Hankanen...10.00
S, PORCUPINE

Anni ja Paul Oja

Kerttu Aho .
H, & H. Panttila .

5.00

20.00

Laila ja Unto Penttinen, Aurora, Ont. .
Adele ja Jules Paivié, Mattava, Ont.
Kerttu ja Matti, Parry, Sound, Ont. ...................

Ella Luoma, Huntsville, Ont.
Mary Erickson, Nolalu, Ont. .

Elsa Hoffren, Parry Sound, Ont. .

Tassd katsauksessa ...
Aikaisemmin julkaistuja ..
Yhteensa

: $760.00
. $2,483.00
$3,243.00

(Huom. tenkaa maksuosoituksenne: CSJ:n nimelie.)

KIITTAEN CSJ:n TOIMEENPANEVA KOMITEA

tyéllistaa metallia

Vuonna 1982 nousi metalli-
teollisuus Suomen suurimmaksi
vientiteollisuudeksi. Perati 36
prosenttia Suomen koko vien-
nista oli metalliteollisuuden
tuotteita. Suurin ansio taéhan
kehitykseen oli metalliteolli-
suustuotteiden viennin kasvulla
Neuvostoliittoon. Vuonna
1982 ylikolmannes metalliteol-
lisuuden viennisté meni Neu-
vostoliittoon.

Nimenomaan rajusti kasva-
neen Neuvostoliitonviennin an-
sioksi on katsottava se, etti me-
talliteollisuuteen kyettiin vuo-
sina 1979-82 luomaan uudel-
leen ne runsaat 12, 000 tyé-
paikkaa, jotka 1970-luvun jal-
kipuoliskon lamavuosina oli ha-
vitetty. Suomen metalliteolli-
suuden sotien jilkeinen historia
ei ylipaiinsa tunne yhtii voima-
kasta ja tasapainoista kasvu-

kautta, kuin edella mainitut

vuodet dlivat — ja padasiassa
juuri Neuvostoliitonkaupan an-
siosta. :
Suomen metalliteollisuuden
koko kasvuhistoria — ja siten
luonnollisesti sén luomien tyé-
paikkojenkin — on tiiviisti si-
doksissa Neuvostoliitonkaup-
pamme kehitykseen. Paitsi
maarallisté vetoapua, tama

kauppa on merkinnyt myés’

tieteellisteknisen- kehityksen
vauhdittamista. Neuvostolii-
ton-viennissa keskeisella Sijalla
ovat teknologisesti kehittyneet,
érikoistetut ja tyévaltaiset tuot-
teet, Tydllistavyydeltaan ta-
man viennin merkitys onkin sel-
vasti suurempi kuin 30,000
hengen suora suhteellinen o-
suus metalliteollisuuden tyélli-
syydesta. _

Taman hetken nakymien
valossa _vientimahdollisuudet
Neuvostoliittoon myés metalli-

On ulkona yo ja pakkanen,
mulla on pieni tupa.

Hillos - hiipien lammittaa
onneenkin on mulla lupa.

Jalleen kauan harhaillen,
l6ysimme onnenmajan.
flo on Syva, Sun ja mun

.unohdan murheen ajat.

Hilllos hiljalleen lammittaa
muistojen kelfot helaa.
Silmiss& kyynel kimmeltaa
sydamet sykkii - elaa!

ULLA.

Britit pelkaéavat
ydinsotaa

Lontoo — Useimmat eng-
lantilaisista 15-18 -vuotiaista
nuorista uskovat, etta heidan
elinaikanaan puhkeaa ydinsota.
Tama ilmenee askettdin ilmes-
tyneesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen oli teettanyt

Englannin riippumaton televi-
sioyhtié ITV, joka aikoo esittaa
kohua herattaneen amerikkalai-
sen elokuvan “The Day After’.
Filmissa esitetéan pieneen a-
merikkalaiseen kaupunkiin teh-
ty ydinhyokkays.

Tutkituista 70 prosenttia oli
sita mielta, etta ydinsota on
vaistamat6n ja 52 prosenttia
arveli, etta se syttyy heidan
elinaikanaan,

runsas kolmannes nuorista
ei tiennyt, etta toisen maail-
mansodan aikana Japanissa ra-
jaytettiin kaksi ydinpommia.

teollisuuden osalta ovat heikke-
nemassa. Kuluvalle viisivuotis-
kaudelle sovitut kiintiét alkavat
tiyttya, eika lisakiintidihin ole
edellytyksia tuontimme laaha-
tessa pahasti vientiedellytysten
jaljessé. Metallitydlaisten akti-
voituminen Neuvostoliitossa
tapahtuvan tuonnin lisdamisen
puolesta on tappelu omasta
leivasta.

Parhaillaan valmistellaan
seuraavaa viisivuotista runko-
sopimusta vuosille 1986-90. Jo
Pitkin Ajanjakson Ohjelmassa
vuoteen 1995 on viitoitettu kau-
pan kasvua tallekin edessa ole-
valle runkosopimuskaudelle.
Tasta lahtékohdasta on pidet-
tava kiinni. PAO:n suuntaviitat
sisaltavat esimerkiksi telakoil-
lemme noin kolmen vuoden
toimituksia vastaavan kiintion.
Tulevaisuutta telakoillakin siis
on. Hatikéidyista ty6voima-
supistuksista on nykytilantees-
sa kaikki syy luopua.

Tulevaa kehitysta ajatellen

nousee tuotannollisen yhteis-

tyén syventéminen yha tarke-

si, etta yksi hakalahioonen ‘i.
kan tiilista oli puhdasta kultaa,
kertoi ammattiyhdistyksen sa-
nomalehti Trud.

Naisen epaluulot herasivat,
koska tiili oli paljon raskaampi
kuin muut ja puhdistaessaan
sita han havaitsi tsaarin vaaku-
nan. Tiiliskivi osoittautui kol-
men ja puolen kilon painoiseksi
kultaharkoksi, joka on valmis-
tettu 1917 ja ilmeisesti katketty
turvallisuussyista, kertoi lehti.

Neuvostoliiton lain mukaan
aarteen léytaja saa 25 prosent-
tia sen arvosta léyt6palkkiona.
Nykyisilla lantisilla hinnoilla
kultaharkon arvo olisi noin
250,000 markkaa, mutta koska
kullan virallinen hinta Neuvos-
toliitossa on paljon alhaisempi,
saa léytajé noin 3,000 ruplaa,
eli noin 22,000 markkaa loyté-
palkkioksi.

Humpuukille kosto

“Ah, te kynankayttajarita-
rit!
Olkoon kunnia teidan kilpenne
ja totuus keihaanne terana!
Olkaa lempeita kaikkia
lempeita ihmisia kohtaa. Olkaa
s4adyllisia naisia kohtaan.
Kohdelkaa lapsia herkkatuntoi-
sesti. Mité tulee Humpuuki-
hirvid6n niin, miekka paljaaksi
ja hydékatkaa hanen kimppuun-
sa’, :
-William Mukepeade Thackeray,
19, yuosisadan kirjailija.

YK:n tuki
Swapolle

YK, New York — YK:n
yleiskokous on yksimielisesti
vahvistanut vapautusjirjestd
Swapon ainoaksi Namibian
kansan lailliseksi edustajaksi.
Samalla kokous tuomitsi Etela-
Afrikan toiminnan Namibian
itsendisyytta vastaan seka vaati
turvallisuusneuvostolta toimia
Etela-Afrikan —_ eristamiseksi
muusta kansainvalisesta yhtei-
sosta,

Yleiskokous tarjui 1.12. ko-
es Etela-Afrikan
kannan, jonka mukaan Nami-
bian antes pitdisi kytkea kuu-
balaisjoukkojen poistamiseen
Angolasta. Etela-A frikkaa vaa-
dittiin vapauttamaan kaikki
namibialaiset poliittiset vangit
ja suomaan vangituille namibia-
laisille vapaustaistelijoille sota-
vangien aseman.

Etela-Afrikan entisen hal-
lintoalueen Namibian itsendi-
syys hyvaksyttiin yleiskokouk-
sessa vuonna 1978.

ammiiksi. Se avaa myés me-
talliteollisuudelle © mahdolli-
suuksia oman tuontinsa lis4é-
miseen Neuvostoliitosta. Mutta
se vaatii myds entista avoimem-
paa ja ennakkoluulottomampaa
ponnistelua yhteisty6n syventa-
miseksi. Viime kadess4 metal-
liteollisuudenkin ty6llisyyden
turvaaminen edellyttaa Suo-
men ja Neuvostoliiton hyvien
suhteiden vaalimista.
Eero Hovi
tutkija