_ Albanian kirje Kiinalle sen jalkeen, kun Peking oli kutsunut asiantuntijansa kotiin pienesta Balkanin maasta ja Albania oli lennattanyt kotimaahan opis- kelijansa Kiinasta, oli yksise- litteinen ja tyhjentava. Se oli katkera loppupiste ystavyydel- le, joka — kuten nyt tiedetaan — ei alun alkaen ollutkaan yh- ta lammin ja virheeton kuin mita virallisista lausunnoista oli ai- emmin voinut paatella. Nyt Tirana sanoo olevansa lopultakin vasynyt seuraamaan Kiinan johtajien ‘sik-sak-kurs- sia’ ja lahettelemaan albanialai- sia mielipiteita heijastelevia kirjeita Pekingin ‘pohjattomaan kirjelaatikkoon’. Samoin ilme- nee Albanian kirjeesta, etta Kiinan apu viime parinkym- menen vuoden aikana on ollut vahintéaan 3 miljardia juania (noin 7,5 mrd mk), joskin — kuten Tirana tahdentaa — avun laskentaperusteet eivat one ko- vinkaan selvia. Tata ennen Albanian — tuon ennen sotia viela puolisiir- tomaa-asemassa olleen takapa- juisen maan — laskettiin saa- neen Jugoslavialta apua noin 80 miljoonaa dollaria (320 milj. mk) ja Neuvostoliitolta 250 milj. dollaria (eli noin miljardi mk). Suunnitelmat poltettiin Tana paéivana tilanne Al- banian kohdalla on ratkaise- vasti parempi, sanoo Albania kirjeessaan. Maa on kehittynyt suuresti, mutta mikaan kehitty- nyt teollisuusmaa Sse ei viela ole — eika mydskaan teollinen ~ maatalousmaa, mika on alba- nialaisten ensisijainen tavoite. Pekingille lahetetty kirje paljas- taa myds, etta joukko teolli- suushankkeita Albaniassa on jaanyt keskenerdisiksi senjal- keen kun kiinalaiset asiantun- tijat poistuivat maasta ja ‘polt- tivat suunnitelmat lahtiessaan’. ‘Yksinaisena kotkana’ kal- liolla’ (kuten paaministeri Mehmet Shehu Albanian 7. puoluekokouksessa syksylla ‘den 1976 asian ilmaisi) ei Albania ilmeisesti toistuvista vakuuttelu- ista huolimatta voi tulla toi- meen taman pdivan maailmas- sa, Aivan ilman kumppaneita ja kosketuksia ulkomaailmaan Albania ei myé6skdéan koskaan ole ollut. Sen yhteydet Rans- kaan ja vanhaan siirtomaaval- taan Italiaan ovat jo pitkdan olleet vilkkaita ja asiallisia. Huolimatta suhteiden katkea- misesta Neuvostoliiton kanssa, on kaupankaynti jatkunut mui- Ita-Euroopan maiden kanssa, ja puolalaiset, unkari- laiset, tshekkoslovakialaiset ja ddr-laiset asiantuntijat ovat tar- jonneet auttavan katensa alba- nialaisille. Suhteet Kreikkaan Kun Kreikan nyttemmin syrjdytetty presidentti Papado- poulos 1970-luvun alussa lo- petti puheet ‘kreikkalaisesta Pohjois-Epiruksesta’ eli Etela- Albaniasta, on Tirana pyrkinyt lahentamaan suhteitaan Atee- naan. Erityisen tehokasta tama lahentyminen on ollut tana vuonna — ehka se tapahtui jo valirikon Kiinan kanssa ollessa nakyvissa. Niinpa maaliskuun lopulla avattiin suora lentolinja Tira- nan ja Kreikan paakaupungin valilla, ja Kreikan kauppami- nisteri sai lampiman vastaano- ton vieraillessaan Girokastaran kaupungissa (kreikaksi Argyro- ksastron),joka sijaitsee juuri tassd aiemmin kiistellyssa Poh- jois-Epiruksessa. Pekingin kanssa tapahtu- neen valirikon jalkeen Albania on ottanut kaksi uutta askelta — toisen aatteellisen ja toisen ta- loudellisen — kohti Vietnamia ja Intiaa. Ulkopolitiikan rajat Albanian uusilla ulkopo- liittisilla tunnusteluilla on kui- tenkin ilmeisesti rajansa, Ja huolimatta amerikkalaisten a- lustavista pyrkimyksista ‘pitaa relta’ on. tuakin diuviteltavias etta Albania lahtisi mukaan $a- mantiaiseen ‘kosiskeluun ame- rikkalaisimperialismin’ kanssa, jollaisesta se on syyttanyt Kii- naa. Yhta vahan on toisaalta ajateltavissa, etta Albania ‘lan- keaisi Neuvostoliiton syliin’. Tama kavi selvaksi seka niista syytoksisté, joita Tirana on. -Kiinan suhteiden katkettua esit- tanyt Neuvostoliittoa vastaan, sekA Kiinalle lahetetysta kir- jeesta, jossa katkerassa aanen- savyssa syytettiin Moskovaa siita etta se oli ‘yksipuolisesti katkaissut suhteensa Albani- aan’ 1960-luvun alussa, Tiranan nakokulmasta kat- sottuna paavastustaja on kui- tenkin naapurimaa Jugoslavia. Kautta aikojen on naiden kah- den naapuruksen valilla ollut epdluuloisuutta. Lyhyt suoja- saa taistelussa yhteista vihol- lista vastaan partisaanisodan aikana oli vain ohimenevai il- mid, Niinpa esim, Turkki‘ ‘500-vuotinen sortaja’, nayttaa olevan Albanialle laheisempi kuin Jugoslavia. Selvaksi on my6s kaynyt, ettei Albania ole.voinut vuoden 1948 jalkeen kertaakaan istua samassa veneessa pohjoisen naapurinsa kanssa. Kun Belg- rad on tullut mukaan, on Ti- rana hypannyt pois. Kiinan-suhteiden katkea- misen jalkeen Albania on jo korkeimmalla tasolla ehtinyt muistuttaa ‘historiallisesta epa- oikeudenmukaisuudesta’, jonka seurauksena kolmannes Alba- nian kansasta on jaanyt Jugos- lavian puolelle rajaa. Lontoo ja Bonn Englannin kanssa Tirana- suhteita rasittaa riita kullasta, jonka kuningas Zogu kerran vei mukanaan maasta, kun taas esteena suhteiden normaalista- miselle Bonnin kanssa on Ti- ranan ehdoton vaatimus sota- korvauksista. Nadissa kahdessa tapauksessa kysymys on kul- tenkin vain yhdesta esteesta, joka lienee helpompi raivata tiel- ta kuin se viidakko, joka erottaa Albanian Yhdysvalloista, Neu- vostoliitosta ja Jugoslaviasta. - lahelle. Norsunpoikanen kasvaa hyvin nopeasti. Sen ollessa viisivuotiag Vielakin Tshekkoslovakiasta Viikkosanomien _ kirjoituk- sen “Arvostelu ja tyévdenlii- ke”, johdosta muistelen kuinka silloin kun Varsovan maiden joukot puutturvat Tshekkoslo- vakian tilanteeseen, pohdimme oikein joukolla, oliko toimen- pide oikea ja silloin tulimme Siihen johtopaatékseen etta se toimenpide esti tilanteen jou- tumasta suureen verildylyyn myOhemmin — sellaiseen mita tapahtui Chilessa. Mutta jos Chilesta olisi muodostunut kansojenvalinen voimakeinojen kriisi, olisi se saattanut johtaa kolmanteen maailmansotaan. Matti Varila Vancouver B.C. * * Tarkeda ja... Viikkosanomien syyskuun 19 p. numerossa oli kaksi mie- lenkiintoista kirjoitusta, ensim- maisessa teki W.E. reunahuo- Ystavia ja suhteita etsies- sain Albanialla on kadessdan pari arvokasta valttikorttia — maaperassaan joukko harvinai- sia ja tavoiteltuja mineraaleja kuten nikkelia, kuparia ja éljya seka strateginen asema Vali- meren rannalla. Tata taustaa vastaan on nahtavissa ensimmdaiset ame- rikkalaiset vihjaukset mahdol- lisesta avusta Albanialla. Tahan mennessé Tirana on kuitenkin ehtinyt ottaa vain ensimmiaisia askeleitaan senjal- keen kun se katkaisi suhteensa Pekingiin. Kehitys kohti uutta, pysyvaa tilannetta on viela il- meisesti pitka. Sukupolven vaihdos lie- neekin suurin tulevaisuuden ky- symysmerkki my6s kaksoiskot- kan maassa sen strategisilla kallioilla Valimeren rannalla. mautuksia “sanavapaus: ’ kirjoi- tuksesta ja toinen kirjoitus oli nimeltaan “Tarkeaa ja valtta- maténta”’. Nama molemmat kirjoituk- set olivat mielenkiintoista luet- tavaa, silla ne selvittivat useita epaselvia asioita. | En ole: pornokirjoitusten kannalla ja toimittaja on vas- tuussa mité han lehteen paas- tad. | Ehdotan puolestani, etta W.E. ja V.K. jatkaisivat naiden asioiden selvittelya Viikkosa- nomien palstoilla silla pidan sen tarkeana niille jotka tyd6vden asioiden eteen toimivat. Pidan V.K:n kirjoitusta hy- vana ja ajankohtaisena, enem- man vain keskustelua naista aihersta. Fistakes. vain _Polat custelfaii asiat sabveneetitt ~ Olen ollut toistakymmenta vuotta tietoinen siitaé etta Kii- nan johtajat eivat ole oikealla tolalla. Kylla Kiinan ja Neu- vostoliiton tulisi sopia erimieli- syytensé keskenaéan — kaksi maailman suurvaltaa. Samoin ‘W.E:n ja V.K:n tulisi paasta sopimukseen siité minkdlaiset kirjoitukset ovat sopivia tyé- vdenlehteen. Parempi laiha so- vinto kuin lihava riita! KAR. * ke * Tarkeda ja... Nimimerkki V.K:n kirjoitus Viikkosanomien syysk. 19 pai- van numerossa ansaitsee tay- den 10. “Qikeasuuntaisen kehityk- sen perusedellytys on avoin ajatustenvaihto”. V.K. ‘Jos demokratia sdilyy, niin . se jattaa tilan luonnolliselle kehitykselle — se ei voi hypata yli luonnollisen kehityskauden, eika-tehda sita olemattomaksi, mutta se voi lyhentéa ja lie- ventad (uuden jarjestelman) synnytystuskia”. Karl Marx. —-Ajatus molemmissa sama - sanamuoto erillainen. E.Lahtinen Thunder Bay, Ont. Lahjoituksia Rauhanhitolle E.ja L. TEKKALA, Kirkfield, 1 Ont. $5.00 ja. 1. KITUNEN, sen paino on kaksinkertaistunut, mutta se jatkaa kasvamista 20-vuoti . aaksi saakka. Kaikki aikuiset norsut ottavat vilkkaasti osaa lauman uuden jasenen: syntymaan. Eraassa Afrikan eladintarhassa ‘nahtiin, kuinka kuusi naarasta oli vahtimassa synnytysta: ne ajoivat pois muuf norsut ja korppikotkat, jotka yrittivat tunkeilla. Kerran Kongossa py sihtvi liikenne kokonaan maantiella, kun joukko norsuja seisoi suoje- lemassa synnyttavaa naarasta. Vasta kun pienokainen pystyi seuraa-t maan aikuisia, tie tuli vapaaksi. Lauman naaraat vartioivat myds mui- den poikasia ja sovittavat kulkutahdin pienimpien mukaan. Vaikeissaj vlityksissa naaraat aina pysahtyvat auttamaan pienokaisia. Vaaran] » - uhatessa urokset pakenevat, mutta naaraat jaavat jalkeen poikastenj .;, 2 oe ee ~ kanssa ja Cs aaah niita ee karsallaan, jolla. ne kiiruhtaisivat.| Sarnia, Ont. $5.00. Lausumme lampimat kii- tokset rauhanty6n tukioille. | CSJ:n Toimeenpaneva komitea Nuori aviovaimo miehel- leen: — Rakkaani, kohta ‘per- heeseemme kuuluu kolme jasenia. | — lhanko to tha! ! Olen niin onnellinen. = Niin, ajatteles! Van- “‘hempani eroavat ja ditini “REGS meille. |