mene 4 in . may SESE ie ae rt mus . el oem ye o_o oie . _ ro Fao | : . _. oe ‘4a <5 ree _ Se =" L ' . ey ee = Nm eee mee I tee . 1 e. ree Le ee 2 ee ert ae ie a rl = Beret nen I " * a pl Re el gel eho ate we ee - H ss on oe n ee ee ee ee ty ateo=t ed 7 om Toe _ 8 . a ol mete on an .. _" wb wat . "one “ . - se 8 os . . . 0 . toe, wl . Pe A erp ee Lata oar Oe rea ee ae ea A oe ed an ec deere erp aE tre * yc °> Tuesdays Foursdays and Baturdars by Varaus Publshiag Company Lid. at 100-102 Thayevaltolsea: 1 vk 2.06 & kk, 4.26 Eta 8. W., Sudbury, Ont., Cansda, Auomens 1 vk. 8.50 6 kk 4.75 wd Pepe ial -— iyettie. se tree es 86. see + Ps - Canadan syntymipiiiva — * _ ft Huomenia, ‘heindkuon: “aaj maan Carmdali paiva, Metts ‘Cariadan’ ‘suomalaisilla on ‘tiysi syy osallistua . timd oe £ imimdiisens ‘paivind vietetdiin kautta ‘Canadan 86: tta syniymapanda:- * de aa wt z 4 = oe " Kansallisen jublan. vietioon, sill. willidisesti lukumaarasta. hivolimatta . a ws ‘Jakalajset. maanmiehemme’ ovat yksilillisesti, ja yhteisesti. antaneet cae aman panoksensa taman- maan rakentamisen hywaksi -— ja toisaalta’ B ae “andidan kaikkien -tutevaisuttdenkohtatoi, onni ja. toimeentulomahdol-- | eee 3 “; Tisundet vat erottamattomasti sidotut Canadaan, © 078 = ” Canadan paivind. juhlitdan Canadan historiallista merkkipi nary, * es “anionina, 1867 heingkuun:1 pri voimagn astuneen BNL-lain. yuosipiil.. = ei ? Vaikka: surety Tahan yoimalla ‘on .oikeistolaisille lehdille ‘o- Bane * Koonkylatyssd €, Sin: erdassa artikkelissa’{ julkaistu: min." Toronton - ance So, Oo Vapaa 3 Sandssa kesdkuun’ 36 pnd) annetaan ceflainen taysin Harhaan- HEE jobtava hisitys, ett canadalaisilla ei ole juuri osaa etki arpa mdatt- are : isa. itsendistymisen. suhteen, -koska “muntamat canadalaisten: keskuu- Bee :. désda ‘kapahtuneet taistelupurkahndukset olivat vain vahin- enemmiin oy sia, jarjestettiin suuria. Himienkeriiyksia,. Lantouseen lahefertyjen ane- apeer musten ja vaatimusien. tueksi, valitliin “kapinoitsijoiia’? lainlaatija- . aa “kuntiin. — “useita kertoja perdkkain “-kuten tapahtui esimerkiksi STac- ': Keazien suhteen,. jonks valitsemista ejvait sillotset: taantumusyoimat,. ARES ake “ain “kahakolta”: niin tosiasia on, ett Cahadan kanisalla on kuanial-- Sil - a) vVapaustraditiot,. jotka vii Ame - vuosisacalla kehittyivat: taisielussa os 4 =cu-Nastuunalaisen” eli- itseniiisen ia demokraaitisen: hallitusjarjestelmiin: eae pwolesta, os - -_ 3 oo . es tes ee Totia tictenkin on, ott William Lyon ‘Mackenzien, ia. Louis Jo. iste PRD Papineaun johtzmien patrivottien taistelu patty’ ageelliseen- Sida hayidén’ 1837—38 |. olleessa __potvarillisdemokraattisessa: ~ kapinassa. : ce na Miatta: tamion vain osa, pieni murte osa keko totuidesta. ¥ikiolevan _ Be: = estes or: muisteitava, jos miclitain sanoa keke | “totaus,. eu. Mac- Bikes © | kenzien ja Papineaun johtamat. patrivotit ofivat sitd ennen ‘kayneet BAS, yuostkausia: poliittista taistelua Canadan itsendisyyden eli.‘‘vastuun-_ a fay : “plaisen®® hallituksen., puplesta. Ontariossa ja Quebecissa, jotka siltoin. E cs depnettiin: Ya iA. Ala-Canadan nimilia, pidettiin twhansia kokouk- van . : wr ™ ‘ sh 7 ee ee ee . 1 = cei e 1 ea Wa pee : “ . ". ae | 1 . . a | - . . . .. opm ro [) ccpehetivmin miehet, “hyviiksyneet™, | te Bobs ES eK aipke timi meni Kuurellie korville j iz ‘mivain el tity ‘canatla- 3 oa Bs “! aisten valitusten korjaamiscksi. Lontoon siirtolaisviraste herisi vasla-. ie o.* “ynoden'- 183738: porvarillisdemokraattiseen “kapinaan.. | Totea- ni- oo “csaugmittiiin on, ettd solilaallisesta haviistdin huolimatta Mackenzien ja M1"ei{3 Canada‘menetétiiin kokonaan, kuten oli aikaisernmin menietetty ee 1 -GMbvate "elle ‘Katsan vaatimuksia kuunneila’ ja toivenruksia tay. . 7 Lctela.. “Tamiin | “herdtyksen™ yuoksi. ryhdyttiin ‘uitkimaan .Canhadan. is -alosubteita ja.se johti siloister liittovaltion wien -avustamana BNA:n. _ Jain: laatimiseen mika antoi Canadaile sin, mith Mackenzie ‘ja Papi- - neausolivat Kannattzjineen: niin ‘kalian: vaatineet — ‘kangallisen' Atse- indisyyden ja. demokraattiset vapaudet, ‘vaikka: Robbin, Nasgnaising ares -aluksj., . mond aD tie Co) ants a secre + my oN oe ee ". . _ ae ma co ' Sal er er eri 7 ae viper: oe ran “— i a a nv =J = wetear 4 tet . ‘I f 7 “Wahainkia: abjektitvicesti: asia. tuthien: havaitaap, ‘ett BNAL n! hee nt . - Bera Ww * poe wt avan. my-d cus - torbaasa,. i “Mys s tiedetdan, ‘ett sen, jailkeen on tags madséa.“saavi-’ * feltu- wseita, muita, suuris " demokraattisia - voitteja, lukéutuen . sifhen :. * Wastmiinsterin lain’ hyviksyminen, mika teki Canadasta Jopulta -tasar’ es oh SS apvolsen. sisdtmaaa - Britannian Commonwealthin: muider ‘itsenaisten ‘maiden rinnallas.- _ or “Kuten sanoitu, meilit, canadslaisilla’ on. tiysi yy viet: jubla-— . “paielelli iti kansallista lisendistymispaivaimme. ‘On syyti nalautiaa | “micleemie, miti {mi piiyd Cunadalle historialtisesti merkitsee ja _‘korostettava sith seikkaa,etta jos me mielimme rehellisesti titi -Kan- - saflista: meckkipdivad kunnisittaa, meidan tiytyy pyhitead’ itsemme kansakuntana: Iiaath demokraattisten traditiojen vaalijaksi. Qn- pua-_ ‘Vustettava demokraattista hatlitusjarjestelmiimme niita vastaan, jot- ka haluavat itsekkiiden sryhmiietujensa ja. paheellisten sftasyunnitel- _miensz vuoksi hukuttaa Canadan demokratian ‘MacCarthysmilaiseen - . hysteriaan ja neitajahtiin. - ‘ Demokraattisia kansalaisvapauksia ja Canadan ttsendisyytta on, puolustettava kaikkia niitd todellieia vaa-- '- raja vastaan, mith niité .tuind paivana ubkasvat, luketi{uen'. tihan -atomisodan havitys ja- sen ‘aiheuttama joukkomittainen Kuolema, ‘el- sei Maan turvallisuutta saada 1aztuksi rauhan vakautlamisen avulla. Canadan: suomalaisina, joiden | kehtalot ovat yhdistynect kiin- feasti timan oigan ja kansan elimaan; me liitymme amalla vaatimat- | ‘4omalla tavallamme. miuihin canadalaisiin taman kansallisen merkki- . palvan vietossa. Tami suuri maa, jonka korpia me olemme pelloiksi ttarvamneet, jonka vuorien wumenissa ja ‘suurissa metsissi. lemme . -tydskennelleet, jonka lapi. maan rakennetlujen rautaleiden sek Ju-. ‘kemattomien muiden Sutirempien fa pienempien, raxennustoiden suo- Titukseen olemme gsallistuneet, on- kohtalon voikusta ‘table. ‘meidén Corn aaa 4 ie 1 rac aatras Ae a eee " —_ u . prec oe a 4, rf Sandee He ee ar etree cree: “oom | . o " Pa . . ae ast . 7 = . oa = J. rr * 1.6 . ae = oem * . ot “Fe 1 _o-4 ve oo ed a —_ 77 ae a : pte eet . - le ee pole, rT ie es .* . ns . ere Ree ae re ond as =m e oe oe la a" "aay ln Ot i . ohew F Ma . 1 oo . woh qt eee tee he ee ee 7 . = . =. .° 3. a 1 = -_ ata aT Ts abot ea Le " ' " lemme. oppineet rakastamain Canadas | ia luotlamaar sen SULriin te. ee Jevaisuudenmabdotlisuuksiin, — : 7 _ ¥hdessa muiden canadalaisten. kanssa,. timii mas. on “peidiin’ - Canadamme ja Uima paiva, meidin Canadan puvamme,- “Muiden kanssa’ me kunnioitamme . demukrauttisen hallitusjarjestel- . dn es "st - . . "al . qyolli ‘ovat tehneel tasta maasta subteellisen pienes ta vakiluvustaan “huclimatta yhden johtavan maainious- 73 teollisuusmaan, | Me clemme aikaisemimin, korostaneet ja katsomme tarpeciliseksi Sania ny#kin, etta fyvind ja vastuundiaisina tanadalaisina me emme : - . . i rd a . a _oo8 “sitkenta. Suomen’ kansaa., jonka poikia ja tyttiriii me olemme, Tiin- vastoin me uskomme, etti vaalimalla parhaita kansallisia perintei- * aimee jf kulttuurisaavutiksiamme, te voimme pathaiten rikastut- - tadeaineellisesti ja- kulttuurillisesti Canadaa.. Tosiasia himittain on, + ot ‘jos THe emme vaali silta’ peritty if vapaustraditiojamme; ‘Wkan 7. ‘Poutun seki Suomely. tyovaenliikkeen. vapausperinteita,- me. jiiim- , tne nollaksi muiden canadalaisten rinnalla. . Domielin me vaimmekin todeta uink juhlapaivaba,” vit “takldiset maanmichemime. eivit ole -Rultturellisestikaan. nitaneet kynttilagnsa vakan alla. | om - a "oe vs . ' » * . = " ‘oo. ‘oo "at . ' ‘mo 1 - a . . ys a . oo . . . . . . . . . . on . . i . . eo _ . . Hevesi eemece. —s a “se “ree eo ee ee ee ee wees re ira anus Ae i alt Tinea etme neite on a ee “huomenna ‘Canadan.kansan ja valtion demokcaattisia’ stavsuksia_ me. jubtimerie Myos mHiden Jukematiomien lyomtekijain: saavutuksia, | | ~ Jota ovat kehittineet Canadan nykyiseen asemaansa —— ja “johon | vy fohin. takglaiset. maanmiehemme ovat. anlaneet oman vaatimatto’ . aan: “panoksensa. | 4 MeCarthy. ylistiii Washlagtent — _ Edistyamletisten ih- F enteten: ‘walnoamisesss mainetin fade. wutbanut senaattion MoCarthy* Juiisti ‘mniautaiae Paiva sltten, efta “wepautte - uae inmisten kautta. manil- man Cubist - osolttaa sucsiotaan presi- dentti Rheelle” sen" Johdosta, eta Rhee on ‘provosoinniijan onnistunut viivyt tannin vBlradtansopimutsen niekirjoittamista oreassa. : i a a wnwceeteties eee CRIP alta racy en Seem Eee mameage qe sy . . . . . 8 . . . ' k I r cert aT, Bee Dk — te eas * Avi 100° te. 25 kk: 2.25 Donut Fankkineensa sie ‘copyright- ~Papineaun . johtsma kapina sai Britannian hallituksen Wasitlanmbian, -. Bi lastiminen edustaa suurta demokraattista’ edistysta. Canadan ‘his-;- f J telligeinse-toimston padpales, ” maaksemme, etka meill§ dle siind mitidn valittamisen syyta, sila me Vadessa . mMAamme esitaistelijoita | ja kaikkia Tita, jotka kasiensd tai aivojensa | sujgkaan_ unhoita, emmeka. byl ji hansallista alkuperidmme — sili “Tiss mieless vaidaan hyvalid syylS sanoa, ett jubticgsamre : pei as Sey ee es a re = a . | KORKEIN Fup Ryeymye: Oatko. punspuit, ictkes kasveval - Californian © Tannixolla, miten piticikst | ne kasvavat? — - Laki- " Vastaus: Par FE - ovat. maaliman | plsimp!4 Fulta. Pisin mitatty fa mube tin merkitty masilmao puy on Juri punapun, ‘joka kagvol Bull . Creek Plat=ntmise)?i paikalla Callforniasss. fe ‘ol W3 ‘Jalan | ‘forkiinen. ‘/Seura2-. va Korkein pruu on eucalyptusput, jo- ks kasvol Victortary. valtlcesd Ast Faallagad. (Be oll ‘He fala korkul- nen. LF Ls ieee oy Mita muut ‘sanovat TKEN A [KUMPPANIEN. FPUOLESTA! « ; -‘Teilan aikananne Tuer caniadalai- nén mitls! uskot yipedatl. “Bk. hen, etta hin - ralvetee kuningasta Jz manta nif sodan: kuin rauhankin alias, Nyt: han: tateoa. pohiciseen | Fadar- “verkoatoon jota ei ole vainstettu ha- ‘Ten emah ‘Tanna ‘puolustamiseksi da han epdilee vankaat., ettd ite. hiinet -«*Pkuteitasn taiateluun.. ge el bapahdu kuningattaren ja maan,- ¥aan- [ken fa kongressin puolesta. — Judith Ra- hinson, Toronte. Telegram. kest. 10 +. ) an MUSTTINDIASTA AMERIKASTA | Canadian Film: Weeblyi Hye ‘Bos- ain, joka on juurt.palanzut Hellywoo. dlin: ja Mexleg Cityyn ‘tekemajiaan matkalta, tol tullessaan |casakin mat- kelia kuwlenansa jutun Han -el sa- gikeutta Ja nlnmuodoin Cassa se on: Orava ja janis juoksivat ‘amaan suuntaan tlen vieregsd. Js alkansa .| juosttiaan orava -kysyy Janikselt, et ta mink yuoks! se juoksee:: |‘ ‘MeCorthy futell Kalkkla - -oravia” vastasi ‘Jinlas : Mita Sind ijt perustet” ganol | o- rava, “ethan sing cle orava.” - 3 ‘Wiio, mutta miten vain Fen to- distaa” ‘ganoi ‘ank, — | Globe” and ‘ibfall, Toronto. ; pe fF a utd oa Ar oe sw tt ie "Berllind.~:Vilme vitkoa Tepulle ayyttl ‘Berlin radio, - ett “Yhdysveitais - yaltios hteerin Joho Foster Dullesin “tT... well]. Aller Dulles, joka. on UBA: n In-.1: —antol lakkorméllakolmismairhykset © ~ It He rliimiasi. Laalatiukedssa ranottiln, esta John Freter Dulles mira vel. densh Allenin Ja aiharena : Eleanor] Dullesin “yrittamddn mucdostaa up- ten 3a.~ leveysasteen" Berblinin. Eleanor Dullesin, valtioviraston Bak- Ban asain: talounneuvojan, ilmoite- tian: polatuneen Berl inLata. kesik. 22 pnd. viivyttydain slel& 10 palvad, Sanomalenhtl ‘Neues “Deutschland ' kirjoittd viime aiknielsta. tapentumis- ty seureasvaa: _ “Linnen.. sotapolitilkct k'tkuvat, kuinko He ovat onnistuneet atheutta- mast tti-Bortiinisal: levattomuuksla. Be civil ‘ole kuitenkaan -yoineet sl- vuultan. siti. Lossasiaa,- ettii’ “‘Tnsiloh- kolla valmistetut yielalakkosuunil- teimat epEonnistulvat, LiydellisesH. ‘Suunniteimana | ott’ “sleislakan li- silkst Banda . viesth nousemaan de- mokraattigen - tasavallan - hallltusta vastaan. Se el onnlstunut koska jou- kot, Jolten keskelli ‘daslstiset isku- joukot tySskentelivit, ‘“suhtautuivat néchln vihamyellsestl. Saksan kanas |. vihas “sodentietaojia.’ Jota: ovat joh- tanect katastrofiln..ja. ¥aksi kertaa, he elvit halua fen tapattuvan xol- miatiea kerlaa,.” ° VUSIA OHJEYTA. HAETAAN Ronn, — Lénalsa bsalainen “puotits- tusvallcicunta” Tmatkustag, (vilme yil- holla} Washingtoniin. . tarkottuksella saada tarkat tiedot slita, minkilalsta apua USA on valmis antameaan LAn- si-Sakaan tuleville’ asevolinille. Val- ‘tuuskuntaa -jontaa 'Theedor Blan. -Hiinen Whinpind neuvonantajanaan tcim kenraaliiuutnantt: Heusingen. Valtuuskuntaon kuluu lists! ustlta éntislh upseeréja, foe. |: Valtuuskunta netrottelee WSACR puclustusvirkailijain kanssn ja auc Tittas vierailuJa sotilaalisissa Liuki- | kohdissa. VYASTAUS LANSIVALTOJEN VASTALAUSEISIIN . - Berilind, — Itd-Berliinissy olevien venalaisten : ‘foukketen - komendanttl kenraalimn suri Dibrove torjul lirisi- veltohth vaslaluaserk Tia -Berbinin meliakoissa kaytettyjen menetelmlen ‘ Jeddah, Didrova Himottet olevansa valmis Palauitamaan kaupunglin eldman normaaliin, jos linsivaltat puolestaan eVMVEt -rikollister ainesten pilisyn Sth yypinyerecile. . - Lilthoutunelden : . komendanteille Maailman plimpla pultat Tiedatteka | . ri epdonnist komendantit . naluavat ‘tuksen ja meltakan. Miclenosoitulc- saattin hajaantumaan, Mielenosott- ‘tajaln talstellessa- pollisien nybkkirs- ‘kaupungila ja uwselden mauppojen ik. ‘Kunal sarkyivet, Poilisien ja mieienosoitta fain ‘al . Neuvostoliittoon ovat . tervetulleita kaikki reheliiset _Vieraat ovas ayolmne kalkile, joka Teheili- sessi. tarkoitursesca haluarat tutus Pravda pakirjoituksessaan. _ 1 . . Capea a Crt eee ret Faas ™ . . 8 . “O41 . ' . . + [Rite _(enrostetltton fehdiaté kansdto- willisista hyrymoykesista) * _ iriic Ja : | PUN hi, aT . *. . . a . . . tk a Se ed ee ee . Lm - oo ane . ot + Hrsg fo Zivewta’” kisjoiteas, os “3 lalsien - mosepolistlen merikks "Heuvestoliiten lehdet ovat ‘fulieais- hydickiys Englannin aseMmia vastaan see? Uselta Kirjoltuksla Xap: ‘tallstisen: mzailman markkinollia - vallitserasta ‘tiantecgta. Tosdasiat ja ‘nBumerotie- dot esoitleayat vakuuttavasti, ets: tae loudeliiset: subtest Eapttallst| © mal- |i den - villa - oval “pauheastl” darkyt- tynect, Eapltalistises mast ‘koetta- OT ‘kaput, #rikoisen FuUuren faajuiden ulkomaankaupassi’ jossa englantiial- ‘sille ‘Suse On annetty -ankara is- 1. Kia! ‘RuLas Kuo sanotaan, eth yesis- i. diay vuimnn “7951 Yhdysrallat veiviit | Lattialteee n Amerikan mathitn bave- rhita kehdekaan.” ‘kertaa: ‘enemémin vat katkin kelnoln“teata vientiian Ja] yuiy Englanti mel, pbbi vudsina ‘18- supisiga "- tuontings ‘mahdolletiniman | +ihin. ‘Sen vdoksl. kar jistyy pha Eg nemmdin kilpaitu jmentikiniarkkinoil - la. Sangen turmicllsesti “ wWalikutian kansalnvaliseen - ‘kaupankiyntlin: Sh- dytvaltojen saneluvalta. Asettaen y- he uusia esteita Lans!-Euroopan mal- den tavarolden pidsyle ¥ hysvaitoi- ‘hin. amnétikkalzisct monopollstse.: ‘fae matla Kleltivit. kanesacsakkajltaan kaupankiiynnin, demokraattlaeen: fel- rin kiuluyien maiden katana, - ¥hdysraltojen ulkomaanikauppa kireli sUuria valkeuksia. - “Pravda” kirjcittaa, etta “hiljattain jwikatstut lop uitieee ‘tledat ¥hdyeval- tojen viennis:d vucdella 1952 oso.tha- vat, etti Vhdysvaltofen yiteinen vientiarye olf yilme vuonna yan -hy- ‘win vahin’ suuremp! xkutn. vuonna ics). Mutta tamakin’ kasvit tapoh- tul -ykrsinomaan ettatarviikelden Hennin -kKustannukssia. Ottamatta Luomiorn ‘sotatarvikkelden toimitus- ta” Yhdyavaltojen lilttolnisilie |. Wh- dysvalicien .vienti on euplsiunut 4 miljardista dollarista (tv. J#01) “IF2 miljardiin dollariin cy, 1992), : Brikol- sesti-on suplstunul maataloustuottel- | den veotl Puyvillan, tupaken, vil-| - Jan. ja mukien maataloustuottelden vienti alent vitae vyuonna 15 prcsen- tila, -Huomattavasti supistul. THY, c- kin kivihilen, kemiallisten fuat i- den, autojen sekd tekatiili- ja uzelden mutden. Lesiiisnustavarciden vient”. ‘Viela thhuonommassa sseMassn Hon Englantt,. jolle on ulkomaahkaupalla elinthrkes merkibys. Taistelu TEBE - kinarkkinolsta Yhdysvaltajen ja Englanoen valila sai erlko}sen “ei | S = suunnitt \"Nea-Sa aksan kap tofen ‘iopettamisekal: Hiin Jaizul “2- deliver, etta mellakat oli: jarjestanyt éinst-Berliinin | fasistiset asiamchet. . Hitma asiamiehet olivat’ saapuneet | 21 Itd-Berlliniln varustettulina aseilla ja radtoldhettim 14 ja’ hiin -huomautti etta lansibertiinilainen’ Werner. Kal- kowski.oli tunnustanut -[th-Berliinin viranomalsilie kuuluneensa’ 90 aéla- uniéhen ryhmdan, joka oll wlkomeisen Yallan palveluksessa Liinsi-Berlinia- Linslvaltojen komendanttlen vas-~ talause osotttan, ettd iittoutineiden lise vastata provokwattorien rikolisista - teorsta, Dibrova sano. edeleen. Hitn kys¥t, mith he itse tekis’ ait, jos [th-Berliini. lihetthlsl asiamlehia lansHohkolle jatjestamain mellake!- te.. Tietenkin mellakoitsijat asetet- taislin syytteeseen ja ranga‘staisi an-- karastl, bin Hsisl. Lopiaks! hin sel.t- tl olevansa hajukas palauttamaan kaikEl normaalit yhteydet edeliytta- en, @ttei Eclme lansholtain: komen- ‘danttia’ ena lahete rikoqusta ainek- sin #erlinun. Suuri tyéldisten mielenosoitus.. ™ Lansi-Saksassa Mynchen, -- Kun eristi suurta vaatecustarpelden Hiketta sritettiin | pltdd auki tavaltisen tytajan jalkeen, aiheutt! taalli vallavan milelenosol~ seen osalistul atnakin 10,000 ihmisti. . elenosoitusta yritettiin ~“hajott- tan 6) kaupungln. ja valtjion politsin yolmalia. esti tultenkin . useita tuntejJa ennenkuln miclnosolttajat la vastaan, pyadhty! likrenne keski-' ‘glist yhteenctolssa lowkkeantui jouk= ko inmisif.. Pollislt Fangitalvat | oO mizlenosolttajaa. . Moxkora. Neu vostoliiton ‘‘ovet tua maahamme, Eir)oitti Asketiain Lehi Malnital siimalla, etta vitme aizolna on lukuisla ulkomaataista Jievosklipailuten: whteydessi, ‘Erieksonin nein $750,000 arroiset o- Tiaan Suctnen ettelta, no Cs Cae REY * Nykyaani Engiaints' teks katkkensa Falauttselscen® ‘SGsetleen entieet ‘aze- manea ) Latinalafsen’ ‘Anderice’ mats: ea. “forasnala. aveoda” eirjittaa, etti. “sling ‘tarkoltuksessa ES?! -Englannin rauppevaituuakunta Latinalaisen AH TmeTHean, wnoabega, Tv. ‘pelnikyusaa al- lekirjottettiin | ‘eh “Eauppesopimus Englaihin ja Brasibas -valillé, Huh- ‘UU . _Epglannio yauppaminister.a fulieatal * Hedonannon “Eoglannin - ja Atgentinan nenvattelulste kaupan- kiynnin iaajentamiseks! niiden -mai- den -kesken, - . Englannin. Hikepitr:t pabtivat kysyniiyeta Englannin. ents ten aserien: Falauttamlscsta. Latine- laisen Amerikan Taissa. Nail soud- nitelmia: laadittaessa pidetaain esimal- ld ‘sit tyytymndtioniyyita, rit - Aime rikkalaisten monepolistlen ednndim- fen synnyttad Latinalaizen Amerikan malssa.., ‘Englantilatéet ‘kapitaletit #i-' vit “kathda kuyttia hyvdkseen tata tyytymatiemyytta. sikdakacen syTjay-. TetyEsi: sleita. emer ‘Kealalset ellpaiit- jansa™ ‘apitaltatisitle maitie ay joka pii- vi Fhe Kir keviimmikest (Liinsi-5aksan cilpailun. kasvu. Pasdiivicen. kewp- pataseen valiitessa Yhodysraltojen Karissa ja. vapattuakeeén Yhdysval- tojen tnjoudetlinesta ' vdkivallagte Linsl-Saksa koeltaa saintual vient. ain mulhokin malhin, . - “tsvestija” “‘klrjoittaa, eth “sakea- lainen, paso pyrich. Itsepinta' sesti vat AAT itaelleen vankat aeemat kapitalist. zen maaliman margkinoilja. aRoy: tcird Glen x ~ . . an f% lL. 7 titaitt ities ee Toinen vankeustuomio:: : 2 Frank. Ericksqnille... rar + wd: vert. —_ Siomelaissyntyinen Frank Erickson, joka tuomIEtLin : ai- foindar yooderst-venkilaan lalttoman veikkavétoiminnan ~ harjo:ttamlsesta ‘tuctiin vilme:: viikolia ‘ Bergeniatutin Van- Kilasta - ‘New © Jergeyata- Brookly- niin, jossa in sad toisen. vankeys- tuomlon,.. Binet tuomittiin kuudekrs! kuvtkaudersi een johdosta, etti han oli Jattinyt meksamatta nein §75,000 Yunsien 1415 Ja 1$6 tulovercina kun han oli salarovt tulonsa tehdessiiiin buloveroilmottiksen, Hallltis “on myds takavarikoinut maisxudet sen‘ tahden, etté hallitus WEILL haénelli olevan vield’ vero- velkag ‘rvullta-‘vuoslita. - Nalden ve- rovelzojen - maksemisesta . kiydaan parhaillaan ‘nevvotteluja Hallitukeen ja Exicksonin edustujien kesken sii- ith mielezsa, - PAIVA iN pitlstisen arkl inoilla — 7 ‘markklnoltia muuttunut--sihde ‘keys, | we demokrpattiseen , _ | maiden kanesa. ‘buonontaa ee e- ) Tannietta ta 20 ‘ett hdysvaltat tuopulsivat, orjuut- taisivat vapaan kaupan #olitlikeaa. etl mist pidistatalin : | Be. ei tunkewdn: aincastaan ‘Engtan- ‘vielapa. Altea abdistella amerikkelai- fakin.” ‘Lansimakealaisen ‘padoman Ja tayargiden ‘:. palnostus kapltailstisen masiiman markkinolila kay yh& val- makkasmmaket.. . Argentiinataisten ‘taverddiden. tucntl Litsi-faksaan Kaz Foi siime Foonna akoinkertolsest! vuotern’ 4950 -verraten, orutta sakaa- laistert ‘tavaroiden : vientti_: . Argentil- aa NX 1 Whdyevallat. menetti 7 291,557 miesta : i maailmansodassa . Washington. — “Sadyevaltair hale: Utuksen viimeisten. Jaskelmien inii-.{ kaan “menetii Thoysvalat: toisess2. masilmangodassa ‘alnoastaar - 4.195, 263. poiesta. joista. on ‘todetta: kuolels- si vain 291,557 mierta Muut ollvat Rankkan rkkin ‘gan faaroitiuneita, . Joukkanntune.ta “Jal ap | A. ma oie, Suurlart. jnlesbuzan. kiirsl armeija, 936.259 mnlesta, joists sotavanke!s. . 294.874 oll kuollelta. .. -- Kosda | jn2an ABP VoLMisss. gaik)"aan 10,420,000 mlests 4: ralste, ollvat. menetykset noth ‘pass ae pros, sentila keko maarasta .. Pee Tay kasvol: nellikertalsest » ‘Léjnsl< |:4 2 sabksalaisls - ‘tavarolta tusikentud - yh i eneraman Afrikksen sekii Labl-. fa ‘Reskl-Itaan. samoin. kuin. myoskin Raakkols-Aasian: maihin; mom. :Ma-|- laijilie ja Burman | ahdistaen sipité ‘pols englantitats.a ia ranskalaisia faxarol re Kaakkols-Aasian- malden’ markt | noila ovat katipparist!riidat rsirjisty- ‘neet enui tiagsa: slicsi, eth Japani on Alkantth ‘unkeutua ulkoroaiden mark- xina‘le. ' “Pravda” kirjoittaa, ett ‘amerike Kalaisel monopelistit, Jotka ovat-haa- lineet kasiinsi Japanin® tirkelmmat taloudellset .asemat, kAyttavat nlista riipnuvaiala japaniials. &- FHS lisa- voimana:’ taistelussaan engtantilaisia Kilpailljoita -vastaan suunnaten nite. Englannin markkinoille, ensi. t'las- 53 Kaakxois- Aaalaan. _Japanin aze-. Hen . voimistiminen aakkois~Aa- Sian markinoitia karjistai Veli -e- nérman TishiTiitejs naiden- Elipaili- famalden” ‘Kesken. Englanti, jolla “on 7olmakksat asemal Keakkols-Ansian maiden marxkinollla, on Fyhtynyt, dn- karlin’ imenpiteigiin Japanin kag~ vavaa kilpa. luvelmaa yastaan”. * Rivaten ‘eapitalistisen ‘Iaaiiman -Markkincijla vall'tsevaa ylelsti tl- latinetta Varga Eirjoittaa Pravdas- a ““Yiime “ynesina Linsi-Eurooran maat ovat gtrin yalvoin kohottaneet. tuctantonsa. sodanedeliiselle- tasolle, Kapital stisen maailman matkkinoll- Je ovat dimagntuneet Japan) ja’ Lin- $i-Gaksa, joidén valkutusvalta kay sella” vhs 4c imakkabimmaks!. -Sa- mago aikaan alksa tuntua yha riaike- Brmmio kapitalistisen maalimen | synniin, ja tarjohtian” villa: Kysyn- tH el ole ena yitpaans SUUreTa pi Lar. jousta, Washingtonin valmaansaat- tama : kauppakielta Atlantin littcon kuuluvilie Tia ‘Tie ° _kaupenkaynnizsa dethiin ~ Euuluvien om oe we oe rh paid’. “‘taustaita” “Yhagavaitojen kateppapolitilises: —tucnnin ’ jyrkka | Fajblttaniinen 12 polkinnyynait - Jqaja. ‘eoveltaminert,, ‘Th. ameérkkalaisten. tre ‘varotden i tydntaminen ‘Mapitalistisen | masilman markkinoille — syiunyyltaa viel SiréeInpaa vaslarntaa muidch kanilalististen maiden monopolistien taholta.” Lansl-eurcoppalalsien . “maider: e- dustajat ovat motita kertaa asetts- heet kysymyksen ndiden maiden ta- loudellisista vaikeuksista. jctka joh- tuvat ‘sith, eta niiden kauppavaijaus Kasvaa Yhoysvaltojen kanssa. Eng- lanti on heltlanyt tunpuksen: “Eau- pankiynti avun asemesta”, vaatien, tatien lainojen politiikatta je ‘tobeut- “Isvestija’ kirjolttaa, etta “vaatimuk- set Yhdysvaltojen tucntirajnjtusten lerentamisesta Kohtasvat kuitenkin ¥idyavaltojen | Yakutugyveltalalsten mongpolististen plirien. jyrkkiad vase tarintaa”. ‘Hauppapolititkan pchtiminen fae raljlaan. “Zhdysvaltajen Fongressissa PAKINA Sao siella, ‘vetela faalla . ws ‘Syuinén sosdemn: ‘pomot — "junta mlehet ja aseveljer — ovat taasbint jouturest pkamoiseen. pinteeseen, jnssa -klppurcivat kuin mata pihdisss. Talla kerralla elvil ole kysymykses- Sa - “galaputket”~ etka “kaljakalliot”, eL vaition enempea kuin tyivientar- jestélenkiiin: TErOjJeN Fadrikayttami- set, Jotséa esloissa . sosdem. pomot ovat: viime yugsina Kunnostautuneet tind maadrin, ett: joitakin mministeri- mighis, an .alkein. ecushultaticta paa- tetty’ panna restaamaan Korkean | Faa- an. portsa. - hie? : ‘Nyt op. coil, Kokonaan, tolsénini- net jut :. _Kyamys, ¢ on kustannusten aletita> misesta, “erikoisestl | Suomen Vientite- a { ottsugden - tuotanlokustanntsten B- lenniilsesta: : “viagiad niet kehittyivat — knten oll alvani tugitatliata —- sill lailla, «bth -Famerikkainisten fsantlensi maarayk- sen mukuan sotavarusteluun “oma Jo varastetut" .sysinneet ELAnai-¥urop- pn Mant «lvait pysty enis ‘ psia- Ja, mikaéll rystyvat, - niin perio kehnoils hin- roils. ted - Suomen vientitentiisuus, joka - lAn- sestl avalkin Halllisevinaan Tmalals- ‘hin, vaikka Ida ssa pain elisi patjon arvolsuuden _periaatteelle. oa ers 3 _ tuomitsevat’ etta hanen. beerpeeal New Work, cto: ia] tekstillityé—- lalsten inion lehti “Textile Lebar” Kirjoitti vilme vilkmlis _toilmituspais- tallaan, etta Syngman. Rhesille olisi } Sapottava “slLOraai, eta parempl on prsya valli’, Sen lsksl ainitto Tehti kirjottti. . *Syngman- Rhee oso.ttaa sits, jatkaa “Isvestija”, kyinen tarlffitaso tulee t7jen ‘hallitus © on korrTessille. Miutka H¥K, rincazddn tarlfiitaso el lainkaan terdyté muita nikien kauppavajaus Yhdssvaltojen kanssa kasvol Fl Euotella miljnrdilla dollarilla! Y¥hysvaltefen kongress! akOO muuten sazttaa volmaan viela Sutremmat tullitariffit, “Yiedysvalte- jen tuontin edelicen Supistimisesta oo kes METESS: Nie esitetky.:, 39 daxeh~ dotusta. . Missi sltten on ulospalisy FUCA IE- tuncesta tilantecsta? ‘Pravda” kirjoittaa, etta * hitoles- tuneesti arviolden . Kapitalististen malder talouden twevan kel tyEzen ja mm. niiden ulkimannkaupan ni+ ebeloje. Linsl-Euroopar wseiden ill- kepliren edustajat vaativat kansain- valylsen EAUpAr laajentarnista yvedo- teo siiben, etta ‘kaipankayonta- kiel- Laminen demokraattisten Ranséa, vaiktittaa tavattoman ‘ “vWaHin- gollisestl. kapitallstiseten maiden ta- louteen. Sen vuogsi e? ¥EK:n Talow- ‘deilisen ja yhteiskunnallzen neuros- fton ja ¥Kin Euroopan taloudellisen -valiokuinnan, istunnolssa suotta kur. iumut ' aaioi kelnatekaisesti | ‘Keskeyte- tym ‘kauran Kehittimisen vHILtAmBt- tomyydsta - (La fnen ~ fa. Toa. macden Villa, “ kapitalististen- maiden. ja ‘Kansand wnckraattisten ° . maiden ja Neuyostoliiten ‘valua. *~Juur! Be enkin Bakottanut KY -n -Eucoopan ‘telous- valiokunmnan Eutsumaan koolle asians tuntijain Kokouksen - Easittelemsan kysymysta Kaugankdytrinin jaajenta: misesta Linsl- Ja Itd-Euroopan mai- Gen val Ua, Hckouksen lopussa puhu- out ¥E:n Euroopan talousval.ckun- nah sihteeri.Mwdelle sanoi aslantuo- -Lijoiden sntaneen Suliren arvon talle EsKoukeselie ja etta Linsi- ig ‘Tti-Eu- roopan matlien aslantuntijain hei- rottejujen tuloksena on luotu. edelly~ | aykeel mise le". “Nenvostoltiten, ja kansandemck- ‘kauppaneuvottelujen jatka- raattisten maiden kokemus rathan- omalisen taloutensa kehittimisessii’, kitjnittaa “Pravda” lopuksi. “oscittaa havannollisest, ettd vain sellaisel ta- toudelliset suhteet erl maiden valillé VASAaYat Kansojen etuja, jotia pe- ristuvat keskingiser hyodyn ja tasa- mithain tuola kapitalistien suunnitel- Maa vastaan, Silla heldan lpipiamsi el suunnitelman totevittaminen EA Yen= taisl — > paremminkin palnvastoli. Asiassa on Eultenkin eras mutta ja atka ‘paha mutta. . MS Seon -s¢, etla Suomen tydvaesta oft alkanut whkaavast! murista. Se an- tai varoituasen heli, kun suunnitelma Pilis] Lesklsen ministerisalkusta iip- vakavammat pernsteet Kkaupaile, on sahtamaan jwkisen sanan palstollic. abcanut ajautua “PiTun Kaulalle’. | ASki ef UetenkGdn olisi valkeast] Tatkalstavissa, jos. ratkalsy. tehtai- sin tavallists Kansanciisiste heyos- Aya Kayttien. Slmdi kun naet of tarvittaid muuta kuin lsata kaup-. faa itaisten Ja kaakkelsten naapuri-. maiden, Ja Klinan kanssa ta toiselta puolen vahiin nipistad vilmekst kulu- neina vitoaina erittdin ihavikei [ral- suneita rientiteslisuudén Folttefo. — . ERbombssa | buitenkin avat halljtus- oh jaksissa | porvarit © — Pparemminiin | Kkapltalistlt - — vaikka slella ndennal- Uttolaiset pikkuporvarit: ja S$0sdem. Ppomomlehet. | WEin ofen haltitus, joka an taysin hatutan astumpan suUrkapitallstien-| - varpaille, -onkin “kokdimustien” Jel- Friin kyulurien vlentlteollisuiuskaplia« Ystien- ¢ ensikadens3 PuUuDjalostustes. ellisuuden omistajoint Jaatimlen oh- 7 jelden perustecia ‘tela leet kitttan- nusien - alentamissuunnitelman, ton- ka muznan kustannusten alentami- nen yrannsan. kokonaan tyOkansan kannetiavaks vigsa. vaaileissa, ja se meinasi, minls- eee sunnuatalne jatamaesatin Taobess ‘Dibrova fimoltth, ett hEoen - ‘tolnen- pletrisi: olivat vaRthnnttanis Wiik{- valtatelojen, ryostdjen ja tuhopott- . t a a . =F mie wees mm “ap as. "ho a i a Valhiuskintia vieraiut el - paola Neuvostoliittoes juetté mean trOlaiset fa . . ' 7 . . . . .t . . . moons ~. we . oe : roth py near 7 ' py . “eT ON Si ce 1 | a] Jypa tisten . markkinokien: epivarmuniesta -Sosdem., . mMencilla, sitarikollisuades- ‘helluvaismidesta - huolimatta,’ on} ta: gikoingar ‘tunmitilla Isolle Vai- ‘Asiia Ppahentaa vield 62, ebta syk- sy8. pidettivien: kunnalisvaaiien: li- Saksl sliorltetann ensl yuonna édus- kuntavaalit: ja kun.sosdem. pomojen pPaperit ovat--io entisestiinkin alka pahastl . takriintuneita, niin ei. olisi vataa niita nyt lopuilllsesti ‘jervata, dos nil Kayisl, sillcth: oNsk perin’ Plenel mahgoll’suudet saada tyikan- salta mimkSdnlatsta kannatusta tule> terltuolien ym. Uhapadan : ‘Hikressa olevien paikkojen menettimista “ > Fite main’ om asia. Eiy -ilmi phii- Trinisteri ekkosen - kesak, 1° pne pitamasts nS. Mynamien Puheesta. Hexkooen. Trlrt. ‘sanoi: - “ll. ‘Tilanne on. vakava, yadic~ kes toivabon ... @l-ole kwin kaks mahdéllisuutta, devalvaatio _.. tat - bristannustason: aientaminen sop-villa toimenpiteilla.”: : Ja sitten: “J im ohlel- [me Fletsesti tunnustetaan cikeaksi, Mutta monista pifreinsd, selite tain pttes ole clemassa pollittisia mah- Holisubisin sen toteuttamiseksl, Jos ‘fe toteutetaan, tuevat Es Te eg ar paijel | yalirauhasopt- et- tel: linsivaltojer edusta tain pyblinva-, elluksesta Washibgtoniin viime ke- tains ollut mitdsn hyotya. He voivat Juctiaa korkeintaan. siheo, etti my- Rly maa n vlela Wooden verrani,. josta Yhdysval- tehnyt “es.tyksen maita, elit - vkastiin Siime vuonna maiden ae Saksnssa. ‘Se on’ ge, ettS paritakoon {atu ; ‘woittzia. kerinneet tcollisiudet malt ie : i brat i eats POTEAIE eoillas” selgal - Faromattoriass;: an Lihella mun thkamiksis i loth piel ented hinelle ty ribs tdrdykeen: fakakaviollizan. ae Eun (eset sotitaat: Rantoivat ban, ti paareilis galraalsan avas| bin ; ral mansi ja nk) pelkkAd tajyasts’ tice hiljjag. Feinovansa. elk3.. tlintenut. i. elliain +eivulta: ‘snitean, ‘Bitola tis aa apres te Te, ee a ale 8 338 Wi i uF oe ll 1 “ 8 8 pk lt Peer 2 . . aia merit ert Tata “1 musvaitainen ‘houto on kyllin busts asia. Mutte viela pahempi selkks mf ‘se kun hanen huutonsa on- : mydtanilelisui kuuntelijolta | viseley fp amerixkaisisplirien, Keskuudessa,” Ly, Varolttacn, eta Rhee tier “pits F A catuks!" jos han. lahtee WheESusteny a ‘mutatsesti- yisin jatkamean sotss “h Jehti ‘hiomeutaa: “Matsokaa lope # ‘jen lopuksl Chian: Eai-shezia” Be Taisetia - ‘puclen malnitun ee i tolmuttaja Kenneth Fiester julkalsie iB TaUEz 36a. numerosga artikkelin, mind fi aK kiinnitetdén huomiota Neuvostolittay, a Tukiistin rauhanterjouksiln, "MMe emme vol sivuuttaa: Able Munistien propagandana,’ . jos em: ce mieli jadi aivan yislo suureen iy. fe. ‘man sotaan’, hiin sango ja jathag: # fie “303 Venaji ‘tarjcaa kaupankiyn e rin jarjestam’ sth liittolaisilie, foie ray tavaroita a me kieltdydyrome - sty. $e masts, me joudumme hiviblle. ia a VYen& js. ehdatiia kaytgnndllisen esi. : ‘tyksen Saksan yhdistiimiselsl ja me 4 eslanione sei, me ‘foudimme: patie Be are “Lyhyesti SAnICET, (jos Vendja eh esthaa jovesin Eohtuulliste né em vol vattustaa sita: yaln fen waka Ea. Venifa Lummis brad s1ta.” é Flester huomauttaa, att “jog mt emme ole‘ valmiing raunan tekoo E ailloin kin se niyetas mahidollicell, ‘meldai Idimataan Epsikkialla mani -massz scdan Kannattatiksi. Silo Vata. me satginminekin yksinalsyy- oe bem 20 Bia “Oliainamme:.: ysl. EuUréysyaya. a punalzen “‘Kilman ° tunnusiamines Olettaen, ebte.’ Korean Soba pasty, miki pidetaain sill sellaiste Pilar “Tne - Hines mr) plomaattisess mieleszii) ei merkitse- hyviksyralste 1s zh . erry I cs 4, Ki Res fel At = r a a : ae | = co ‘fe tunnustamine Venijan, Espanjan, : : Atgentinan; ‘Tehekkeslnyaklan, Bue & lan, Rtimanian ja Btelé-Afrikan- An (oo famatta | minkkan - man tun may {4 halutaksele hyviksymlstamme.” ae on, ira _ . if Turkissa. Murhattu’ to: BB KOM munistivankeja s be Bsterad. — Seitsemiini komununit- a vankia.-murhattlln Bagdadio vank- Ea larsa tapahtunecssa “malinkassa”, ie Boa moitettiin. yime viikella viraless bead tiedonannossa. Heevolttuneite timeie (hag tetaan olevan 73, jJoukossa joitauin wartijoiip. © ° Jarjestys saatiin palautetikst vasa kim pollisijoukot saapulvat paikalls. a ne Terrozi- ja murhajar- jyestojen rahortiamuista .. : berlini. — Tli-Saksan wutistetmie- of ‘fn ganoi, etta Eisenhowerln toiment- teesta _Lansi-Berliinille mygnnely 50,000,000 ‘ei ole mitadn muuta kop terrori- ja murhafdrjestdjex yilap idimilsta. .Pyrkiniyieenk on. prom * kaattoritekojen Jarjestaminer. Tt. ay LU eet ee aR =. Bre, Bit pees Poa shite Hind oll 1° foe eee F Siinghin se olikin se pihti rake lix‘staii sosdem. pomoja -hannisti ft -panee ne kippuroimaan. Oilist- 1 mittain Jéydettava sellainen kent, Gq jolla saataisiin lytkanhsa usiOmanh fm Ra Rane ou La 3 wean Cr “1 an etid he. tappelevat kynsin hampil ae 7a kustannusten alentamisen. taakaa ty) ansan., yastaan, ¥oikka | ovatkin -heakest mukana kuten olkelden. america : muelisien. sosdemien fieeh nh - . Tata kirloittaessa emme viela | miter Juttu on ratkennut ja onko ite. 1B, ratkenout. ollenkaan. nae Bi HKezkosen hallitus jo Kerran, vahen : ‘Lalsta viikkow aitten, keracli kanye SUjaan kasagn aikoen Ihbed Ivkéd- inain, koska sopimissty Rahden miu: Ten. hallituspusiueen — gosia lideme kraattien ja malalsliiten — keskes ei Kustannusten alentamisesta saath ‘Holtitutsen |. tahta kultenkin isk- Raantyi, Lin gosdemit riensivat U-. moittamaan, ettd he haluavat neuvotelia “kynoysobjelmasteaty maalaisliton. johtajam kamssa. | Tyilaisten: nékikannalta asia F: ae selva. kuten © kansindemokraattie fl eduskuntaryhmaé ja monet tyo7e WI ™ ‘e wil Tia ty! aL tao, aT ed 5 wate eer ae hy are weg Tat fa 7 Sil EE oe Set Sevag a in ’ : gieedn ci fr. fa rte firlest6t,-, ammattiyhdistykeet © 7D IM OFA. pastaslaitselmiaisan esitianetl |: rae soniaan “kustamitisten -alentanses. oy i mibili se kay tarpeellisexal fa I oy fattakoin ; ‘Eauppaa. nijhin moaibitt ' Ke joita sotavarustelu el. ole paattany a . romahduksen partaalte, * Matta sehin @i sovi cmertickalas® | : ~|-clim&ntapas. Ehanndlville sosdeio a ear - miunixtit Futtaroaan ; : a ottavat | ‘vleraiajat fervetullcina” vas porkinvt idintiimadr “Ghjelleri- ‘iu-'| BOLE, dsevell-Lesbieitt, rapajuopolia| vaalivoltan, etta | moian a nasine opal : ehille J3; ee — ste Bs a nn : yistoomaant’ - lctenkadire ot, aa Pe “is Hikere seen Le tenn. | 2 kaisest creas Reread _—_ lle | Penal Ferveliay ym el the ole sapaing | ‘varickyy Spar eit Be I _ " sayy hea ites 7 1 as _ es aga 7 a. tyme ahaa Prat a . : - - Fi ‘1 :. 7. -, oe wor . . - | . ' wear | “ . : rt fr: - — “v . cw! ! "wo : ' - - -: - a es, F oo. a ~ahn m1 = - ale ent a, . gt uns ih is — ” 7 * os me sa = 7 mi core a thin at sasha sip ba vier. wal ante anne? ee Mal at ite te (ha aE at Phy Bee Re Ea Ee ne dk ners 2 aa, ERTS EME OE te Paar ees hee’ Since fe aries ae mein at? aT MTTTTITT IT ett eh leeds harteille - silyttimith Sal teerlon SE en STOP See Bas ae i: i | Sydimell -le South Pe P kun yllatit -kunnalta p ‘dasla, kesat Kiitos ar’ ta, kukista ‘gusta kahvi oper. Kiltas Teit# ka della muist: ALLAN. BAY] ‘ey Howland A Trifittiir -, kort 4% - teille nj = St. Cath a C cbessete | ort TSN EE SE LFA i AION _ VIER Suunnit LAISTE Ppulia ¥L Ei ole. il Wwuotta ¥ ‘Kayttak Sanne: “BRC Sucl | Oso; Min! 1 7 meme COONS SOUR WANED EERE POSE EE PCER EEE PEER ES EL .