.o as ‘Jélatl, . Ben ALMESTYY. Y. AUSTAINA JA TORSTAINA. | ERUSTETTU. 1917. ingtonin pollisien kanaga, sotien, oidbetvat kaik- kiaan yli 7,000 rathanpuolustajaa. Sata ihmists. loukkaatitui -niisst kahakoissa.. Viranomaiset oli- . vat mobiliscineat paljon poliigeja -ja. koiria ea-— tiikveen tottelemattomuuskampanjaan turvau- ~ tuneet mielenasoittajat ‘halveaannuttamasta maan ~-pliikaupen gin katullikennetta- : Pollisipaallickkd Jerry Wilson -sanci, ett suu-— . ‘yin o8a maahantaina piditetyist rawhanpuolur- |. 7. tejista joutun olemaah vankilages tiistai-paivaan, , Asti “vyaikka me késittelemmekin heidiin asianga : niin hopeasti kuin se on mahdollista”.. , Kaupungin vankisellit tayttyivat nopeaati rau- . han puolesta miclenoscitukeella olleista . heakis .’ amin Hihettyville. Kehdekdan tuomaria on saanut . sen pouthesssa taattiim vuositubpon | f : tebtivikei kisitelld pidaitettyjen rauhanpuolus- -; tajain asiat. Useimpia’-niisti pidatetyiste Ayy- tetiin hidiridn aihenttamisesta. : Villistkainen: vankila on ulkoilmassa . amiga lanrpttilan uskottiin laskeneen tilstainvastaisensa yin 30 asteen paikkeille F.. a Renn Davie, Chicagon seiteemisti ykai, jon- ka tehiivani . oli koordingida maanantainen mie- lencsoitus, Vangittiin FEBI:n toimesta maanan- —talna. itaniivalla eyytettyni salavehkeilysts pia - kKaupungin kangalaiaten perustuslaillisten otkeuk- sien =‘vaikeutiamizeksi, Oikeuentinisterideté tie- 4. doitettiin, etti Davisilta tullaan vaatimaan $160,. O00 takgusta vapaake] piiseminen [ynaaiksi.. ' Toinen Chicagon seitzemasta, “Jahn. Froines, “on nyyde syytettynd siti etta ban on “palaveh-. kelllyt: Davigin” kangaa.. Froinesia. ei. ole. kui-. tenkaan piditetty. Myis on ssnottu etti kalmas “Chicagon ‘seitgemaste” Dayid Dellinger maini- - taan Vangitsemismiarsyisessé, mink . perusteel- ds Davin - piditettiin. ' Viranomaiaten aelitysten mukaan Vhdyavaltain : liittovaltion lakien mukasn on Fikos jos kakai tai useamnpi henkilé “salavehxeilee Youkatakeeen, Painostgpiseen, ket ‘tatiansn Kansalaists vapaasti® Réyttamiela Fea AAD - -perustusiain ‘Doukpan dnuluvis- oi= ia.” . Vangitsemismaaraphuesaa sanotzan, ett Davis on oeaHistunut timintapaiseen “dalavebkellyyn” Frolnesin ja ‘muideskin kansas, - Tallainesta “aalavehkeilyayytokeesta” voidagn langettaa horkeintasn. 10-vnotinen | vankeustan- gaistus ja $10,040 eakko. . : _ Poltisit Kayttivat kyynetkaasus jz Koiriakin /KEVAA AN. TYON we 'RAUHAN PAIVANA’ ‘Brandt vetosi Lamsi-Saksan tafouselantan valauttamiven puolesta_ Kaikilla pita olla oikeus tydhén sanoo Quebecin uniojohtaja ‘Quebec.’ '— Jokaisella kansalaisel- la taytyy olla otkeus tyohon — tai ~— Beno Confederation. of National liniksi muodostettiin vValiaikainen . ' ““alkoilmavankila’ Robert F, Kennedyn stadiu- .., Montreal. paikalia. ollut stvullinen’ — menetti henkensid ja - ~pikakivdérein aseistettua miesti ja Brink's ‘hatakaean, . tai pelotellakveen ” mnieletioaoitusten hajoiitamiaekei maanteilti, mit | . 88 niiden panotain” ehkdisseen autojen © kulun. .: . Myds. on tiedoitettu etti Joitakin auorts ihmi- Bia pamputetthiin patukoilla. * | KUOLEMAN Ti OMIOITA : TAYTANTOON JOURKOMITASSA - CANADAN- SUCHALAIBTEN TYOVAEN KEHTI. ttomia; Stanfield; ‘Bourassa yksin: “murheissazan” | ae: tarpee | isja David Lewis ihinsjal euuren mielihyvausi. “Biits, ettd Public , PUBLIC. ORDER-LAKI KUOLI KUTEN _|TOIVOTTHN VIIME: PERJANTAINA — Hialtitus myénai' asinllisesti puhuen, etté -poildceustibalakeja —_ ei viime sykeynd tarvittu; jalestiipdin: ajatellen ne olivat oo Ottawa, =: ‘Alati kasvavae of opposition osaksetn Baanut Pub lic: Order (‘Temporary Mea-- . sures}-lakt kuoli vilme- perjan- tuina .toutta hallitus iimaitti, - etth gen tofmesta mucdostetaan [-mythenimin alahyoneen ta se: naatin jiseniat’ koostuva par- i: | Jamenttikemites, mink tehti- ving on—lastia wuel: “terroria mivaatainen” laki. - Tiedon slitd, etté hallitue an- Beem tae timdn poikkeustilalain kuol- “i la; anto! toretai-litana alahuoneen Washington. — Yhdyevaltain korkein oikeus’ |. _kieltiytyi eilen tekemisti muutoksia valamics- alidéksiin . kuolemantuomictapauksissa, . aiheut- taen pen, etti osavaitioiden edessi on nyt B50 kudlemantiomion ‘tiytintédnpano. Yknistain Kalifornian ocaavalticgia on kyole mantuomion taytantidnpanca odottamases - 98 miesté ja naiste. Korkein olkeus patitti sinin 63, ett ge el voi perustuslailisetta kannelta muuttaa kebden © Koelapaukeen tiimoilta menettelytapamiiritel- mii. kyaymysta silité,. ett& loukkaskoe kuolemantua- mio perustuslain viti kohtaa mika kielthi raa‘an ‘ja eplicikeudenmukaiven. tuomion jangettamisen. Fleisend kisitykseni on kuitenkin, ett jolaea- ‘kin daavaltioissa tullaan laatimaan jakeja kuo- -lemantuomticiden poistamisehai sen. sijaan etta odotettaisiin oikeuslaitokzen. lopullista kiizitte- | ays asiasta. KAKSi HENKILAA KUOLIT RYOSTSYRI TYESEN YH TEYDESSA — Kahksi miests. — toinen heieta nelji muuta haaveittui maanantaina kun kakei EX- preaa Companyn. nelja vartijan turvautul am- muntagn- Bell Canada rekennuicsessa kaupungin liikeosagaa. - Kaksi rydatéon valmiatunutta miextl oli ra- -kentuksen. sisillzk kun sinne tuli Brink’sin var- tijat kudjettasikaeen Hiketykaen’ Bank of Mont- tealin eraiseen haara-taastoon, | Vartijain mentyi heidin ohitseen, rydstiyri- tyksen jarjestinect michet vetivat purjekankais | nista pusseigty automaattiaseensa je ryhtyivit ainpumaan. -Kakal yartijaa haavoittui mutta hel- din m kumppeninen jatkoivat gznmuntas. Yeai rytatoyritykacen - osallistumeista, 26-7u10- 7 tias Raymond Lytich, menetti henkensd. Han sai 4 luotia paihansi. Miehén kumppari pekeni lai- tokgen .sivuovesta ilmeisesti autoasa colleen kol- mannen miehen_ avustamana. Keski-ikiiinen pariskunta joutui ristitulituksen -Kkohteekei, cilli seuraukselia etta mies kuoli ja- - y¥aimo jouduttiin viemédn _phahaavan | wooks - sairgalaan hoidettaveksi. Timi, -piitéa ei kuitenkaan koske Janjempaa Trade Union presidentti Marcel Pe-| New York. — Neuyostoliiton uusi lai Podgerney seki puolustusminis istunnolle oikeusministeri John Turner. . Tatuntosalin - uikopuole!la mr. eae | - Turner sanoi, ett Front de Li- 7 Poe -‘beration du Quebec pyeyy: edel- a leen, laittomana jarjesténi nykyi- {gen rikostain kapinalleta: aalavel- ‘Kellyi koskevan kohdan- perne- | | teella. Hin aanol tAmiin kBsityke " RICHARD ) KIXON NIXON El HALUA | KUUNNELLA gen perustuvan FLQ:n tarkoltus- periin ja tavoitteisiin. KANSAA . Sanoi rauhanpuolustajille, etia heidan | ‘Brotestejaan ei oteta, huomioon | San Clemente. — -‘Tunnugtaén, | tuspaikatle 10, 00 sotilasta ja a, eltt yhdyavaltaiaisten sta Vast al. set mielenoscitukset: on huomici- tava Valkcisessa talossakin, pre- sidentti Richard -Niaon julisti lavuantaina,. etta “protestit eivat Muodosta Yhdysvaltain . shjel- maa’, Samalla kertaa han antoi. rauhanpuolustajille varoituksen, ett hajlitua on-valmiina tarpeen tullen kayttimain .voimakeinoja niita vastaan, .jotka ‘vaativat Vietnamin sodan lopattamista, Noin 45,000 Tathanpudclustajaa oli Jauantains Washingtoniesa mielenosoitukesellg Vietnamin so0- taa yastaan. Viranomeisten toi- mesta. oli . Aesicitetty mielenogoi- Pohjotsmaat ovat Jakobsonin - kannalla - Pakhoinna. — Suomalaisen diplo- Taatin Max Jakobsonin valitsemista YK:n . padsihteeri Thantin - seuraa- jaksi svositellaan pchjismaiden t!- cotninisteriicokouksen antamiasaa {i | kilausumassa - tiistaina, hubbtilrutn | 27 png, Kokous paaltyi mainittuns paiva hit Tukbolmassa. Julkilansiman mukaan: pohjois- |- roniden hallitukse! patevat arvea suurlahettilas Jacobsonin edellytyi- formaatiotilaisuudessa (O00 poliisia. | Presidentti Nixon aanoi kKiireel lisesti -kutgutuesa Jehdiatin in- Jauantai- na, etti rauhan puclesta protes- toimiscikeuteen ei kuulu ravhan. hairiteeminen kotimaassa. . Mr Nixon antol taman uf- kaushenkisen lausuntonea semat- aikaiseati lnm nein 35,444) rau- hanpuolustajan aloitti Washing- | toniage tottelemattomuuskampar jansa jonka tavoitteena:' on ka- tuliikenteen: vaikeuttaminen jne. Kuten toretai-iltsisenkin haas- tattelutilaisuuden yhteydeesa mr Nixon puolusteli hallituknen Viet nam-ohielmaa ja iimaisl mieli- Piteen, ett rater puolesta- nyt mielenosoituksiin osalliatuvat tn- levat ‘niikemiln, ett® hinen. oh- jelmansa johtaa pyeyviln Fau- haan Vietnamisea. . “KMinulla ei: ole mitiiain halua tavata’ ketiiin heisti. Olen thy- sin tietoinen - heidan asentees- tHan”, sandal. ‘presidentti_ Nixon rauhanpuolustajiata. - Hin ubkasi myds, etta. Kaka tahansa mielenoscituksiin osailis- bujista rikkoo lekia, hanet van- Murkawa iia yiitti | paeta vankilasta : Nashville, Tenn, -— Komissioneri Mark Luttrel tiedcitt] maansntaina, Kingin Jr mur- - canadalalaten Bins <=: | Pin téaild sunmuntains. Tamé ofkers — tyohon tai tast- ‘fmm yoositaioon — ‘on tumustetta- avarmusalis Salut — cizesmmin sen! teri Andrei Grechko. . maili —- vei huomatiavaa osaal Salut-avaruusaseman malli vei Moskovassa pidetyss vappujuhlas- | huotiattavaa osaa vappuparaatizsa, gille {ti tehtivad -ajatellen. Minis-| etti Martin Lather terit toteavat - tyydytykselld, etta| ‘basta tuomittu James Earl Nay Jacobsonin ehdekkius on Saahut with paeta maanantaina, tutta 4a Mithan sotilasperaateja ei ollut, ‘va siitakin huolimatts, vaikke sen sill koko. jubla oli omistettu: tye toteuttaminen vaatisi . kapitalistisen dirjestehnin poistamista Quebecissa - ja Canadasaa, han sami: . Palven. CONTU:n jarjestamaest “solidaarisuuspdivin” tilaiswdesea | Puneensa mr. Pepin sanoi, etti ej ofe vain tar tunriustaa oikeutta’ tyihin | peelizta ) : ‘kaikille Kansalaisille, ‘vaan oa taa- F ' Aleksei Kosygin ja presidentti Niko- _ Betrut. — Laajakantoiset mutta rauhalliset mielenosoituk: - set “terveltivat’ Yhdpsvaitarn ulkoministeri, William Rogessin Jordan- -Vierailua: maanantaing. Hanet kuljetettiin kijreesti hy- vin jarjestetyn. vartion silmaflapidon alaisuudessa Betrutin lentokentaita Yhdysvaltain suurlihetystétn, Saattojoukkuees- . sa.off ‘kolme panssariajekkia ja muits sotilaita kuljettavia - | vatnfa. Pufeensa yhtepdessa mr Rogers sanot, etta Yhdys- vallat ef vor antaa tekeita_srabimaiden | ja Israelin § keritsin. rauhanomaisesta raikaisusta, Prom Penh. — Koksi vitkkos kestinyt hallituskriisi ‘Sia- git Juuftavasti_rathaistuksi vitkonvaihteen sikang silli, -etti sikaisemman hallituksen paimiehen, tofmesta eronnut kenraali sessa, missh .valian ohjaksia pitia kisiss#in Sisowath Sirtk Matak, Tima paités tebtiin ostitain halvaantunesn Lon Nolin | vuotecn vieres sa pidetyssi konferenssissa. . , [td-Bertiini. — Saksan demakraattisen fasavalian .77-vuo- — tins Walter. Pibricht Uedottti maanantaina, etta han fuovuttaa — puotuese Ghtajan toimen follekin nuigremmuatie henkifatie. Valitts- midsti ¢aiman jalkeen puolueen heskuskomitea valitsi Ulbrichtin | gpula isjohtajana toimineen, 58-vuetiaan Erreh Honeckerin So- . sialistisen yhtendisyyspuolucen ensimmiiseksi sihteeriksi, Ulb- richt tulee olemaan edeileen valiion piaimichend ja puolueensa kunniapuheen fohtajana, | | . Vancouver. —_ Kuningavar ja prinssi Phitip “sok prin- sestn Anne saepuivat maatantaina Vancouveriin ‘vieraillak- geen 10 paivdé British Columbian. satavuotisjuhlier aikana. -Kuninkaallinen perke sanpui erikoisest] tata lentoa varten va- yustetussa Air Canadan BC- & konestla, suorittaen fennort- , 912 tunnissa, - thutta yksityiskontaisemnpia Hetoja| saluten paimeta ja koosta” ay kuiten- Kaan annecttu, Tahekoclovakian kommunistises | puolueen johtala Gustay Husak sa- nol lauantaisen vappapubeensa yi- teydesss, ella kelme vuotta sitten afkanut kuchunta.on Tshekkvslova- kisasa oyt. chitetiv.. '. Puboen yli. 100,000 ihriselle Pra- han . Wenteslas-aukioila mr. Husak sanol, ett parolue on totenttanut ¥. 1988 antamansa lupauksen maan ti- lanteen normalisoimisetksi ja Va- kiinnuttamiseksi, Parilsissa poliisit ampuivat Kyy- nelkassupommeja vappua- jublivaan vekipukkoon. Vaiijoukon sanotagn sytyttaneen inuorina-guton patariaan mutta. mielenosaittajal selittiviit puolestaan, efti se oli poliisien auto. Linsi-Saksan sosialidemokraatti- nen kansler; Willy Brandt hyékkasi vappupubeessaan. inflaatiolaista pa- nitkkimiclialaa lietsovia . vastaan, kuten hitn-selitti, Hin pyysi kaikkia/ | veestékerroksia antamaan tukensa Bottnin hablitukselle. talouselimin vakauttamisen byvaksi. Konseryatiivi erosi- Quebecia Loskevan kiwtan johdosta | Ottawa. —- Quebecilaista Jolirtte- ‘| Vaalialuetla algzhuoneessa edustava Roch Lasalle tiedsitti sunnuntaina, ett hin eroza konservatlivipuotuces ta siksi, kun hin on kansalliseri joh- tajan Robert Stanfieldin kanssa eri!. miaite Quebecin roolista itittoval.- | tlossa, Timia 42-yyotiaen parlamentaa: rikon ero than tulee toimimaan it- senalseni) tarkolttan siti, elti to- Typuolueella on mt enai vain 3 ‘Va- littua jasentd koko Quebeciska, Gue- becista valitaan kaikkinan 74 jasen- 48 olahuoneeseen.. Eronaa perilite- Juksi Lasalle sanel, otf nyt el ole ena mahdollista pabella samoanai- knisest] torypreoduetts da Quebecia. Simardin oikeusjuttu alkaa _ konservatllyisempana, osakseen ‘paljon kannatusta. ‘Poveten Kitnan hyve YE'n jasenyyteen, Sucmen wlhkomi- nsteri Valné Leskinen sanci Hel- singin Sanomille Kiironan léntoken- tala -antamassaan Mmm. seuraayar: “Uskoisin ‘pohjaismaisen utkomi- | nisterikekouksen yhteydessé- imen- melden seiltkajen perustgella, etta Kiina tulee jo ensi syksyni Yhdis- tymeiden. kansakuntien }iseneksi." Leskinen sanoi kokouksen osvitta- neen, ett pohjoismaat ovat yhteis- tyissaiin paljon pilemmadi kuin mitkaan muut maat, ~ maanantaina Montreal. — Frantis Simard, 23, oli’ maanantaina Montrealissa oi- keuskuulusbelussa mussa miarittiin, etti hinen juttunsa kasittely atkaay ensi maanantaina. Simardia syyte- titin Quebecin tytmlnisteri Pierre Laporten kidnappauxsesta ja mut- hasta, mika dapahlui viime loka- -| kuussa. Hiinté syytetéan myés FL- Q:n jasenyyteen kuulumisesta, — NIXONIN OMAKIN| PUOLUE KAPINAP Moskova, — Capitotin kukkulalla ‘Lisdiintyvat vastalauseet Vietnamin gotaga vastaan. Toisin kuin. yilme- -yuonna ne'ovat vallanneet. nyt el valn senaatin, yaln myta edusta- jalnhuoneen, jota on alna pidetty M, Sturua vilme keshlvilkkora’ Iz- veatijasad New ‘Yorkista Jihetti- - mmissehn * kommentisga, Undet tuulet eivat ole koskettancet vain demolanatthtisenii. Myda rebupti- kaanion rivit ovat jontuneet kua- - | saatiin . ., aluealla. hasstattelussa kirfolttaa. uiteriin | kiinnt vankila- ‘Rayn kerrotaan: murtautuneen BEi- nan Jap, Brusby Mountain State vankilasta, mutta saatiin kiind e- neo kuia han paisi vankilaa ym- ee Tmutrille, Kaksi yhdysvaltalaista helikopteria taas alas — Saigon. — Vhdysvaltain aqe- ¥voimien piimajasta tiedoitettiin sunnuntaing, etth kaksi amerik- | _ |kalaista helikopteria ammuttiin viikonvaihteen aikanga alas Bhau Velleyn pohjeispuolella, : . Mélemmat alas ammutut heli- kopterit olivat sotilaita kuljetta- via keneita, mutta yhidyevaltaleia paallyatG vilitthd, etti miesmeone-. tykald ei tullut niiden tuhoutu- misen yhteydesai. Molemmat koneet anumauttiin alas: perjantaina ja ne putosivat noin f— mailia Alousin lou- naispuolella. Mithiin avurempia “ maavoimien taisteluja ei Shau lasksosaa .vil- konvaihteen atkang ollut, mutta funnan valtaan. Sodanvastalaten - - niatielauselmien tekijbistd on se haatissa melkein joka toloen re- ‘publikagni. - | ‘Padsyyna. tahiin “kaplan” on indoklinan aggression epaoniaki- voinen. Taman epdonnistumisen ‘koko’ syvyyden paljustl - eritylgen - selvisl kaksi viime aikojen tapah- tumaa — myttyyn mennyt tunket- tuminen Laosiin ja Song Myn': pydvelille .Calleylle annelan tuo .tmion alheuttama skandaali, - ~ Mitta ‘nyt on. todettava’ ‘salar | yehkellyn tapahtuneen sen “pijaan un poikkeualain ‘perusteella yoi-(Order-Inki annettiin :! ‘kuolla, “Mutta minua’ ephilyttaa” _ hin varoitti, “ettd hallitus yrit- "| thd snada ‘parlamenttikomitesn | | kaunatukesn’ uudelle lakiluonyok-.. gelle, miki on: tarkoitun ‘ealbtal'!:: | Tamati “epiilyn”: ‘aiheuttajana’ .) 3h. on ne, kun hallitus aikoo nimittéa 7: 8 pysyviin tecrorigmivastaisen Jain. | tarvetta tuthimaan nimitettivan erikoiskomitean jasenyyteen myie - 7 senaattoreita saadakseen-tuken “taantumukeelliselta . senaatilta”, tiln: tuomita’ pelkiin jdaenyyden pohjella, hain selitti. .. ‘Public Order laki astut yoimean. parlamentin’ pistékaen .perusteet- la joulukuun 2 poi. Sllloin myte paitettiin, etti sen volmassaolo-| . alka piiittyy, jos ei haliltua toi- fein pasta, hubtikuun 30 pnd. Pub- lic Order-lakt tuli titen Iokakuua 16 pu& pollittisten kidnappausten johdosta volmaan julistetun War Mendures-leln - tilalle. Se oli en- simmiainey kerta Canadan -hiato- Tinsea, jolloin tami psotalakl ju- Ustettiin volmaan rauhan olois- oS * Measures lain mukaan FLO: n jiisenyydestd: tuli “rikes”. Sen lisiksi se antoi poliiseille etikolavaltuukesia -suorittae Koti- tarkestuksla, piditykeli ja taka- vyarikointeja. . Public Order-laki loukkaa aamalle. tzvalla, joakin hleman Hevennetysss miuodossa, kanpalaiavapauk- BOURASSA . ON TYYTYMATON | ‘Quebecin liberaallpuotueen hai- lituksen © pasministeri - Robert Bourasta ilmaisi torstaina tyyty- mittémyytensh sith kun Public Order-leki sei. kaikessa huiljaisuu- desan kuolla. Hin moitti oikeuz- minister! John Terneria “peh- meydesta, logiikan puutteesta ja epdjohdonmukaisuudesta™.. Paiministeri Bourasaa - ilmaiai telipiteen ja toivomukaen, etta FL@ ja muut senlaiset jarjestét kuten Public Order-laissa mAdri- teltiin, on pidettiva “pyeyvisti laittominge” jotta poliisit voivat tolmia “tehokiansti”, kuten hin Randi EI MITAAN POI KKEUS- LAKEIA ENAA | : NDP:n uuai kansallinen joh- vistonta ihmiataé joita pidettiin oo {Blin syytteitd nostamatta. Kai” kuten mr. Lewy aanoi,. Mr, ‘Lewisin mielestd on mer- ' ‘killepantavaa oikeusministert Tur - nerin lausunte, etté FLQ on‘edel- leen jaiton magn rikoslata peruse ; teella. "Mini sanoin juurti. siten lokakuun 16 pilvinéd ja mind tois-. tin nen useita kértoja etté FLQ.. edustaa rikollista salavehkeilyé - rikoglain mukaan. Oikeusministe- mi mybnsi: asiallisesti. puhuen ta nadn, etti War Messures-lain voimaan julistaminen oli tarpee- ton teke", sallitti mr. Lewis. Mr. Lewie palauttl kuulljainaa : ‘|micteen, etth ko. polkkeuslakten.. peruateella vangittiin- nein 450 vankeudessa piivikausia ja ersis ea tapauksiesa vilkkomairid en- nen kuin heidat vapautettiin mi- ki ne vakavammet syytékaet, ri- ti poikkeuslakien perusteella ot _ ‘olist voitu nostattas | nostettu, maen. rikeslain perusteclia, sanoe. hin Pelletierin asiasta - kirjoittamsan Kirjann je oikensministert Tur- nerin nyt antamaan lausuntoon, - mr. Lewis sanoi hallitusministe--- rien omien lausuntoien oscittavan etth. Public Order laki ‘oli tar- peeton”, sekit lian pitkalle me- neva, ja “atta gill jymaytettiin “tJathuy sivul[e 4. ERIC KIERANS. EROSI LITTTOHALLITUKSESTA | Eron syynil erimielisyys piiministeri Trudeaun kanssa maan. talouspoliittisista asiorsta © Ottawa — Eric Kierans erosi torstaina puaministeri Pierre Tru- ‘deaun hailituksesta voidakseen ar- vostella vapeasti liittehallituzsen ta-. lousohjelmia;-joien perusteelia ca- nadalaisista tuilisi pysyvasti puiden hakkeajia ja veden kantajia- Yhdys- valtain byvaéksi, kutea han sélitti, Kierans oli atkaisernmin posti- '| asiain hoitajana ja viimeksi tiedon- antoasiain ministering, Hin oli tui- nen Trudeaun hatlituksesta eronaut ministeri, sila Paul Helleyer erosi litkennessiain ministerin toimests fubtiuossa 1969. Myis Helleyer ero at riitaanputtuaan objelmakysymyk- sista mr. Trudeaum Kamssa. Tiedoittaessaan alahuoneen istun noble testa yikneisihomssta erosta, neensi, ett Kieraos harkitsisi asisa | uudelleen Ja jaisi. edelleen hablituk- 1880) puoluatugvoimat. SurmASgi- Vat yaijytyksen avulla viisi ame- Tikkslaista taistelussa misad 10 muuta _amerikkalaista haavoit- tui. Salganin anevoimat aloittivat shaw laakson operaation. 18% pil- via sitten, mutta mitiin auv- rempia taisteluja ei cle -vieli kayty. Toisnalta Baluongin keak keoispuolelia oleva Saigonin aze- voimien tukipaikka joutui vii- kon vaihteessa maan ‘puolusta- jain.. kranaattituituksen — ‘oh- teeksi, Vhdyevaltain iimavoimat jat- koivat edelleen Lacsin alueitten pommitusta - Etelaé-Vietnamin - ra-. jan _Bhettyvs. Washingtonin Capitolista on nyt muodostunut ristirlitaisten intohi- mojen ja intressien keskipiste, to- tesa. lavestijan kirjeenvaibtaja. Kin larkastellaan Capitolin nykyi- sen miclenkuchun muotola, ef vol . olla tulematte ightophatékseen, et- ti ne helostavat-tevalla- tal: toi. -- sella ¥hdysvaltola: vaplsuttavaa “myrakyi ja osolitavat Ininsiiati-.,. jien pyrkimysté mukautua maze seen, miutta viimeksimainittu e. kat-. sonut vorvansa siti: tell. - Paadministert Trudeaulla {ahettii- _erukirjeessai - ST-yuetias miljondéritecliisuusniies Kieran sa- MASSaan noo, tla hin on pettynyt liittoballi- tuksen talouschjelmien . johdosta.. Aikaisemimin mr. Kierans on ib maissut hallitusoljelmista pelkkes- via ajatuksia vaatimalla esim., eta —- ‘Cenadan pitiisi kotiuttaa Eaikk NATOvoimansa -jne. Hubtikuwn 23. paivtyssi erokir- jeessaiio_mr. Kierams sanon vansa, eltd Canadan talousongelmat. 197HLuvulla erikoisesti tyittamyys-— tilamne, vaatii kaikkikasittavad hal-. linischjelmien wideTeen Etkimists. Han sanoo, stté keskeisend tavoil- teens 70-luvulla -pitiisi kaikkien kansekvolien kobdalla olla tiystyol lisyyden sanvultamizes. - Taha-, fiskaali-, keuppa-, yolma-, Viitaten | valtiosihteeri Gerard 7 “Tassa mielessi’, sanotaan Kieransin oe jeessii, “kaikki chjelmakohdat — Taudhassa resursai-. ja maatalousobjelmat ae on liitethivii toislinsa, jotta ne eiviit- - haittas toisiaan, van avttavat yleis- tavoitteen saavuttarnista.” ‘Hierans sanoo, etta kansainvalis- i ten korporatioiden syuty on jobianal 7 jotkut ekonomistit ja puhuriaan- “Maazilman yleishiotaa- posta” mika on muka paramp: het- jastin talouskasvusta Inlin kansalli- nen tuotanbomasrd. Kansantuton Ko- konaismairaits tarkcitetaan maa: tuotantea tavarassa ja palveluksissa vuoden alkana. - Tiss (kansainvalisyydess) Git . cuitenkin havaittavissa tarkoituksel- linen olettamus, ett Canadan riooli- ne olisi ragka-aineiden vareaminen, oletettayasti siksi kun meilia ita on, ja mys sik kun kotimarkki- Tamme evat ole riittayoo suuret tehdasvalmisteiden tai: ‘pueltvalmis- _ teiden -tucttamsta. varten, Kieran sanoo erakicipessiilin, etti juori niibin .ajatuksiin ja ohjelmiin hin tulee kiinnitLimaan hyomiota,-; AALLA pelkkiind sattumana sith, ott “ka- pina” Capitolilla osui yhteen “ke-. vaisen rauhankampanjan” kanssa, joka merkitsee maan sodanvastal- sen liikkeen uutta mouwsua. Washingtonissa ja San Francis- cossa viime Jauantaina pidetyt moavat vakuuttavasti teorlan, etti amerikkalaiset. olisivat muka “'kyl- mentyneet” Sodanvastaiselle tals.’ Jen miellaiolhin.. Sut ae val. pitta talulle, - ty 5 oa ii uplt tose “ orl rows Le one Loam 4, ule an, LJ ee ee ee | hom af cen Obey oy pe - . I. i . es Pu wt h : rd : 7 Xe a : 14 bisa, s Po ae, . - ay oe im" s=,=.:. . Ce lal a . "8 a per Le Pe” a "8 . 1 =4 ay oo. a 7 - a “8 . . . . Oye ee i et an or = ee Lk et et 7 er er ee eee — : a hee Te Re . . " i et eo Dp ee suurentnolzet -mielenosoitukset “kus ~----—*