Argentiinan tie Peronista Videlaan Tangon, pampan, gauchoromantiikan ja jalkapollokiih- kon maa Argentiina on kumman kauan pyorinyt yhden nimen ymparilla. Peron kappasi vallan 1943, tuli presidentiksi 1946 ja joutui maanpakoon 1955. Han palasi riemusaatossa 1974, kuollakseen seuraavana vuonna. | - Sekasorrosta toiseen kulkeneessa maassa kaappasi vallan Videlan sotilasjuntta 1976 ja muutti maan ‘kadon-: neiden valtakunnaksi’. Nyt on kaynnissaé kamppailu mal- tillisten ja vanhoillisten kesken, Tana vuonna fapahtuu Var- masti paljon. Argentiina on aina ollut pidosaltaan valkoisten_ siirto- laisten maa jossa suurtilat, es- tanciat ovat olleet rikkaan luo- kan symboleja. Taalla maare- formia ei oikeastaan ole yri- tyttykaan. Maailmansotien va- lilla talouselama kaantyi nou- suun jota ohjasi paljolti englan- tilainen padoma. Teollisuus- kauteen harpattiin toisen maa- ilmansodan jalkeen. Armeija kaatoi 1943 kon- servatilvisen pfresidentin Ra- mon Castillon, Upseerien jou- kossa oli 48-vuotias eversti Juan domingo Peron Sosa. Tuohon aikaan ulkomaisista sijoituksista oli 60% englanti- laisten ja 20% amerikkalaisten kadsissa. Gringoja vihattiin. Te- ollisuuslaitoksia oli jo 60,000 ja tydlaisia miljoona. Peron. joka oli tutustunut kansallissosialismi.n aatteisiin, ' jarjesti itsensé ty6voimaminis- teriksi, Han loi ammattiliittojen keskusjarjestésta CGT: sta voi- matekijain ja alditti sosiaaliset uudistuksensa jotka loivat poh- jan hanen vallalleen. Hanen taikasanansa oli jus- ticialismo, kansalliskiihkon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuu- den sekoitus. Peron nosti tun- tuvasti tyGnantajien sosiaali- turvamaksuja, madarasi tydlai-. sille ylimaaraisen kuukausipal- kan (aguinaldo), vahensi ty6- aikoja, toteutti vuosilomat laa- jens! elake-etuja ja saattoi voi- maan tyOtuomioistuimet. Maan piti paasta irti ‘kapitalismin ja kommunismin holhouksesta’. Varsinainen epajumalatar oli kuitenkin hanen avovaimon- sa, sittemmin vaimonsa, juma- joitu Evita eli Maria Eva Duarte, kaunis vaaleaverikko ja entinen yOkerhon tahténen. Kun aseveljet vangitsivat Peronin 1945, Evita marssitti 250,000 tydlaista hallituspalat- sin eteen ja Juan vapautettiin. Hanet valittiin presidentiksi aanivyorylla 1946. Johtaja. El Lider, osti ame- rikkalaisilta ITT:n, kansallisti brittilaiset rautatiet ja nosti teol- lisuutta jaloilleen. Mutta pero- nismin suosikkijarjestelma kor- ruptio ja toisinajattelevien fasis- tinen vaino saivat aikaan vasta- rintaa. Peron yritettiin kaataa kia kirkontornien joukossa Eu- roopassal 4 : = By 1951, mutta yritys epaonnisbyi ja hanet valittiin uudelleen presidentiksi, Evita kuoli 1952 ja Peronin alamaki alkoi. Han kavi kirkon kimppuun ja muhinoi rakasta- jattarien kanssa. Yhden epaéon- nistuneen kapinayrityksen jal- keen vallankaappaus onnistui syksylla 1955. Peron kulkeutui Madridiin, Espanjaan, siepat- tuaan Panamasta mukaansa ar- gentiinalaisen . tanssijattaren Maria Estela Martiezin, josta Argentiina oli mydéhemmin kuuleva. EL VIEJON PALUU Armeija yritti kitkea pero- nismia siina onnistumatta. Si- viilienkin annettiin valilla yrit- tad, mutta aina sotilaat kaappa- sivat vallan takaisin, Pedro A- ramburun (1955-58) jalkeen tuli presidentiksi Arturo Fron- dizi, jonka sotilasjuntta kukisti 1962. Samoin kavi toiselle si- viilille, Arturo Illialle (1963- 66). Sotilaspresidenttiksi nousi kenr. Juan Carlos Ongania (1966-70). ~ Sotilaat vaihtoivat toisiaan tiuhaan tahtiin. Ongania vaih- dettiin R.M. Levingstoniin (1970-71) ja hanet lopulta Ale- jandro Lanusseen. Tama salli poliittisten puolueiden toimin- nan, paattt vaalit pidettaviksi maaliskuussa 1973 ja antoi itse Peronin tulla vierailulle jo 1972. Maa eli tuolloin mels- keisen vakivallan kautta. Tapahtui ithmeellinen val- lankeikaus, Vaalit voitti pero- nistivanhus Hector Campora joka toteutti lupauksensa: jai syrjaan ja teki tieté epajuma- lalleen, Itse vanhus, El Viejo, palasi riemusaatossa Buenos Airesiin lokakuussa (joka taalla on kevatta) 1973. Into kuoli pian. Vanhus oli jo suojelijansa Francon kaltai- nen muumio. Han ei puhunut edistyksesta eika sosialismista. Ideologisen taistelun kaynnis- tyttyd peronismin sisalla itse ‘aatteen’ isd kuolla kupsahti 1.8. 1974, Ohjaukset jaivat hentoiselle leskelle Isabelita Martinezille jonka ymparilla pydri kaiken- laista kuonasakkia, mm. enti- nen poliisikorpraali, ‘tahdista- ennustelija’ Lopez Rega joka auttoi organisoimaan sittemmin tunnettua kuolemanryhmaa AAA:ta (Argentiinan antikom- munistista liittoa). Trotskilainen sissiliike ERP ja peronistisissit montonerot painuivat maan alle ja kaynnis- tivat taistelun. Peronistien oi- keisto tuki ‘La Presidentaa’. Maan talous ajautui. taydelli- seen sekasortoon ja aika oll kypsd vallanvaihdolle, taas kerran. e es R NGENTIINA: ° Pinta: 2 776 889 Vakiluku: 25,4 miljoo- har , | Itsenaistyi: 1816 (Es- | panja tunnusti 1842) ' Paakaupunki: Buenos Aires (n. 3 milj., esi- kaupunkeineen 8 milj.) UUSI JUNTTA Maaliskuussa 1976 fanaat- tiset oikeistoupseerit painosti- vat asevoimien komentajan, kenr. Jorge Videlan vallankaap- paukseen. Argentiina oli jou- tunut ojasta allikkoon, seka- sorron maaksi. ~ Tuon kauden aikana kadon- neiden maaraa on vaikea arvi- oida tasmallisesti. Pienhimmat arviot liikuvat 7,500:n, suu- remmat noin [5,000 hengen paikkeilla (suurempiakin arvi- oita on esitetty), Ainakin 4.000:n arvellaan saaneen sur- mansa. Lakimiehet ovat rekis- terdineet yli 20,000 habeas corpus-pyyntoa — pidatettyjen puolesta eika naihin pyyntoihin ole saatu vastausta. Buenos Ai- resin torilla Plaza de Mayolla vaativat pidatettyjen didit tors- taisin vastausta kadonneiden omaistensa kohtaloihin. He o- vat saaneet nimen ‘Plaza de Mayon hullut didit’. on pida- tetty jopa pienia sylivauvoja jotka ehka ovat ajautuneet ot- tolapsiksi jonnekin. Viime syyskuussa pdaasi maassa kuitenkin kaymaan ih- misoikeuskomissio, joka yritti tutkia luetteloitujen 2.655 ar- gentiinalaisen ja ulkomaataisen Saharov menetti arvonimensa Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehisto on e- vannyt Andrei Saharovilta oi- keuden kayttaéa sosialistisen tyGn sankarin arvonimea. Syyna arvonimen ja kaik- kien Saharoville aiemmin myOnnettyjen valtiollisten pal- kintojen menettamiseen on jat- kuva toiminta Neuvostoliittoa vastaan, Viime aikoina Saharov on kehottanut avoimesti imperia- listisia valtioita ja niiden taantu- muksellisia voimia sekaantu- maan Neuvostoliiton sisdisiin asioihin, Muutama vuosi sitten Saha- roville, jota oikeistolainen lan- silehdist6 nimittéa ‘tunnetuim- maksi toisinajattelevaksi . my6nnettiin Nobelin rauhan- palkinto tunnukseksi aktiivises- ta tyésta neuvostovaltiota vas- taan. ‘maasta kadonneiden’ ; cad “Sg s Ps " r pO ae NT OE, eee Argentiinan vanha ja uusi katoamista. Hallituksen komis- siolle antaman ‘selityksen” mu- kaan katoamiset ovat luonnolli- nen seuraus sodasta vasem- mistolaisia kumousyrityksia vastaan., Totta onkin ettaé tuo sota sissiliikkéita vastaan on ollut saalimatOnté ja painanut vasta- rinnan matalaksi. Jalkapallon MM-kisoja kesdkuussa 1978 kaytettiin verukkeena aseistaa armeija ja poliisi ja tehostaa valvontaa modernin tekniikan keinoin, Armeijan keskuudessa tais- televat vallasta haukat ja kyyhkyt. Maltillisten ryhmaa on sanottu ‘kaksois-V:ksi° Vide- lan ja armeijan elakkeelle siir- tyvan komentajan, kenr. Ro- berto Violan mukaan. Haukko- jen Siipi on saanut nimensaé ‘kaksois-A° laivastosta (arma- da) ja ilmavoimista (aeronauti- ca) joiden johdossa on vallalla kova linja. Viime syyskuussa meni m6énkaan kovan linjan miesten kapinayritys ja Viola erotti kaksi kolmannen armeijakun- nan (Cordoban sotilaspiirin) komentajaa. kenraalit Luciano Menendezin ja Alberto Maja- ‘nan, Ndista etenkin Menendez on tunnettu jyrkkyydestdan: han on tapattanut vasemmisto- laisia, vastustanut ihmisoikeus- komission tutkimuksia, paavin valitysyrityksia Argentiinan ja Chilen aluekiistassa jne. | Tama kiista paljasti asevoi- mien johdon sardéilyn, Maltil- linen Viola on jaamassa elak- keelle ja jyrkkaa Menendezia pidettiin yhtena seuraajaeh- dokkaana, vaikka han nytjoutui pois pelista. Torailun kerrottiin menneen niin pitkalle etta itse Videla oli uhannut erota. Tama vuosi nayttaa minne Argentiina ajautuu, Haukkoja vastaan tasapainotellut Videla on luvannut asteittaista liberali- sointia. Sita ennen on ratkais- — tava mita tehda haukoille ja miten pitaa heidat kurissa. Vil- me aikoina ovat ihmisryéstot ja vakivalta lisdéantyneet. Kansan elintaso on lamassa ja inflaatio raivoaa. Vuoden 1977 “keskus- telu’ oppisition kanssa ei joh- tanut tuloksiin, Kuinka se on- nistuu nyt, vuonna 6 jalkeen Peronin, Pekka Leskela (iina ‘yhteistyéssa imperialismin kanssa Moskova — Neuvostoliiton kommunistipuolueen lehti Pravda sanoi asken Kiinan toi- mineen Afganistanin ja Iranin krilseissa yhteisty6ssa Yhdys- valtain imperialismin kanssa. Kiinan pyrkimys palvella Yh- dysvaltain imperialismia tuli selvasti ilmi Afganistanin ta- pahtumien yhteydessa. —~ Lukuisat tosiasiat osoit- tavat, etta Peking toimi yksissa tuumin Yhdysvaltain ja paikal- lisen taantumuksen kanssa pyr- kiessaan kariuttamaan Afganis- tanin vallankumouksen saavu- tukset ja kukistamaan Afganis- tanin hallituksen, sanoi Pravda. Pravda sanoi Kiinan ryhty- neen heti Afganistanin huhti- kuun vallankumouksen jalkeen aktivoimaan ja tukemaan Pe- kingille mydtamielisia ryhmia Afganistanissa ja edistamaan niiden yhdistymista taantumuk- Sellisiin ja kansalliskiihkoisiin jarjestéihin. Parhaillaan Kiina kouluttaa afganistanilaisia kapinallisia Ainjiangin rajamaakunnassa. Se on myds lahettanyt neuvon- antajia ja ‘islamilaisasioiden tuntioita’ Pakistaniin, jossa he yhdessa amerikkalaisten kans- sa kouluttavat ja aseistavat af- ganistanilaisia kapinallisryh- mid ja lahettavat ne sitten Afga- nistanin alueelle. — Afganistanista ja muista Lounais-Aasian maista on siten tullut jalleen yksi alue maail- massa, jolla Pekingin ylivalta- politiikka ja amerikkalainen im- perialismi toimivat rinnakkain. Pravda sanoi Yhdysvaltain puolustusministerin Harold Brownin 4askettdisen Kiinan matkan olevan uusin osoitus Kiinan ja Yhdysvaltain yhteis- tyosta, joka on uhka maailman turvallisuudelle. Pravda syytti Kiinaa myéds hapeallisesta Whteistyosta Yh- dysvaltain kanssa Iranin krii- sissd, Se sanoi Kiinan tukevan yhdesssé imperialismin kanssa Iranin kansallisia vapautusliik- keita. Taten Kiinan lupaus tuesta kolmannelle maailmalle on valhetta. Yhdesta seal ef lau- maa tule.