Libanonin kapinan_ Beirut — Libanonin hallitus antoi torstaina 19,4. majuri Saad Haddadia koskevan van- gitsemismaarayksen. Oikeisto- laisiin kristittyihin kuuluva Haddad julisti keskiviikkona 18.4. Etela-Libanonin itsendi- _ seksi alueeksi. Libanonin hallituksen istun- non jalkeen ministerit tuomit- sivat Haddadin julistuksen ka- pinaksi ja maanpetokseksi. Israelin viranomaiset ker- toivat ettei Israelilla ollut mi- td4an osaa sind, etta majuri Haddad oli julistanut Israeliin rajoittuva Libanonin etelaosan ‘yapaaksi Libanoniksi’. Diplomaatit ovat kuitenkin suhtautuneet epaillen israeli- laisten viranomaisten ilmoituk- seen, etta Israel on vain aut- tanut Etela-Libanonia ‘huoleh- timaan asukkaidensa hyvin- voinnista’ sekaantumatta Liba- nonin sisaisiin asioihin. Diplo- maatit ovat muistuttaneet, etta Israel on antanut runsaasti so- tilasapua Etela-Libanonin ol- keistokristityille. Samoin on huomautettu, etta israelilaiset luovuttivat raja-alueen oikeisto- laisille vetaydyttydan sielta itse viilme vuotisen hydékkayksen jalkeen. YK:n asemat tulituksessa Tilanne raja-alueella oli tarkkailijoiden mukaan jannit- tynyt. Libanonin armeijan 500 miehen vahvuinen osasto lujitti asemiaan. Joukot saapuivat keskiviikkona 18.4. Etela-Li- banoniin korbatakseen sinne sijoitetut YK:n valvontajoukot. Kuusi irlantilaista ja kaksi hollantilaista YK:n_ sotilasta haavoittui oikeistokristittyjen tulittaessa heidan péamajaansa Nagourassa Etela-Libanonissa varhain torstaina 19.4, Majurt Saddadia kannatta- Washington — Yhdysvalta- in taloudellinen kasvu on hidas- tunut jyrkasti vuoden kolmen ensimmaisen kuukauden aika- na. Maan kauppaministerion julkaiseman selvityksen mu- kaan kasvu oli jakson aikana vain 0,7 prosenttia vuodessa. Viime vuoden viimeisen neljan- neksen aikana kasvuprosentti oli 6,9. Viranomaiset olivat odottaneet taman vuoden alku- puolelle noin kahden prosentin kasvuvauhtia. Kasvun hidastumisen arvel- laan johtuvan vaikeista saa- oloista ja hallituksen saastdtoi- mista, joiden avulla on pyritty rajoittamaan julkista kulutusta ja hidastamaan inflaatiota. Viranomaiset uskovat, etta kasvun hidastuminen on tilapai- nen ilmid6. Yhdysvaltain halli- tuksessa on kuitenkin erimieli- syyksia tulevasta talouspolitil- kasta. Valtiovarainministeri Michael Blumenthal pelkaa, etta talous kuumenee liikaa, ja haluaa tehostaa sddst6toimia. Maan keskuspankin paajohtaja William Miller on puolestaan sanonut, etta enemmat saasto- -toimet johtaisivat uuteen la- maan. 2 vat joukot ovat sulkeneet tiet, jotka johtavat ‘vapaan Liba- nonin’ alueille. ‘Vapaan Libanonin’ alue Is- raelin rajan tuntumassa on noin 800 nelidkilometria, ja siihen kuuluu parikymmenta pikkuka- upunkia. Asukkaita talla alueel- la on n.100,000. Majuri Haddad, on vastus- tanut kiivaast: sita, etta Liba- nonin armeijan yksikdita on Ja- hetetty Etela-Libanoniin. Ma- jurin mukaan armeijan joukot ovat syyrialaisten kannattajia. YK lahetti valvontajoukkoja Etela-Libanoniin vuosi sitten, senjalkeen kyn Israel oli veta- nyt sielta joukkonsa, jotka oli- vat ottaneet alueen valtaansa joksikin aikaa. Valvontajoukkoihin kuuluu 5,000 miesta. Mukana on osas- to norjalaisia sotilaita. 300 kranaattia tunnin aikana New York — Etela-Libano-- nissa YK:n rauhanturvajoukon Unifilin esikuntaa tulitettiin raskaasti 19.4. YK:n edustajien ~ voitti yli kaksi tuntia kesta- “ * wet ae « . .Mukaan ainakin_7, ihmisté haa-- - x Re neess4 kranaattitulessa. - Unifilin komentaja ilmoitti esikunnasta puhelimitse New Yorkiin Libanonin oikeistolais- teh joukkojen ampuvan tykeilla ja kranaatiheittimilla YK:n ase- miin ja piti tilannetta Naqou- rassa hyvin vakavana. H4n ker- toi edelleen esikunnan alueella ammutun noin 300 kranaattia tunnin aikana, ja YK:n kaluston karsineen huomattavia vaurioi- ta. YK:n paamajasta otettiin heti yhteys Israelin ja Libano- nin YK:ssa oleviin edustajiin. Yhdysvaltain ulkoministerid6n seka Lahi-idan rauhanturvajo- ukkojen paakoordinaattoriin kenraali Ensio Siilasvuohon. Valikohtauksesta _ tiedotettiin my6s Libanonin rajalla toimi- ville Israelin sotilasviranomai- sille. Keskiviikkona 18.4 oikeis- tokristittyjen tulituksessa kuoli YK-lahteiden mukaan_ kaksi lasta seka norjalainen Y K-soti- las. Vakivaltaisuudet alkoivat. jalleen Etela-Libanonissa, kun libanonilainen vakinaisen ar- meijan pataljoona pdéatettiin liittaa YK~-puskuriin. P Kaupan tasapaino esilla Varsovassa Varsova (K U-Pekka Lehto- nen) — Suomen ja Puolan kauppavaihdon _ tasapainotta- minen nousi keskeiseksi ongel- maksi tiistaina 17.4. alkanees- sa maiden valisen taloudel- lisen sekakomission istunnossa, joka kesti Varsovassa perjantai- hin 20.4. asti. Suomalaisval- tuuskuntaa johti ulkoministeri- On alivaltiosihteeri Paavo Ran- tanen ja puolalaisvaltuuskuntaa varaulkomaankauppaministeri - Dlugosz. Suomen ja Puolan kauppa on vilme vuosina ollut varsin huomattavassa epatasapainos- sa. Viime vuonna kaupan ali- jaama Suomelle oli yli 500 mil- joonaa markkaa. Suomi osti Puolasta 730 miljoonan mar- kan arvosta ja Puola Suomesta 218 miljoonan markan arvosta. Maitten valisen kaupan on- gelmien keskipisteessa ovat suomalaiset suuret hiiliostot. Suomi toi vilme vuonna noin 3,5 miljoonaa tonnia hiiltaé Puo- lasta ja se kasittikin 85 pro- senttia koko tuonnista. Puola- laiset olisivat halukkaita myy- maadn enemman myés pitkalle jalostettuja tuotteita, varsinkin koneita. Suomalaiset toivoisivat puolestaan, etta puolalaiset ta- soittaisivat kauppavaihdon os- tamalla enemméan_ tuotteita Suomesta. Ndisté ostoista neu- voteltiin mm. noin vuosi sitten piaministeri Sorsan vierailles- sa Varsovassa. Myés maiden valilla - voimaan astuneen kevsos-sopimuksen pitaisi edis- taa kauppavaihdon molemmin- puolista kasvua. Puolalaiset ovat kuitenkin omien maksutaseongelmiensa ja lansimaisen velkansa johdos- ta joutuneet vahentamdan tuon- tiaan lannesta ja haluavat liittaa miltei kaikkiin ostoihinsa luoto- tusta. Luottakilpailussa Suomi on usein havinnyt suurille lan- tiselle teollisuusmaille. Puolalaisten viime syksyna tekemat hotellikaupat suomala- isten kanssa vaikuttavat jonkin verran taman vuoden kauppata- seeseen, mutta parhaiten ne na- kyvat ensi vuonna, jolloin sisus- tusmateriaalit ja huonekalut toi- mitetaan. Myés uusista hotel- liurakoista on kayty alustavia neuvotteluja. Suomalaiset toivovat talla hetkella voivansa myyda ennen kaikkea meijerilaitteita, joita Puolan kehittyva elintarvikete- ollisuus tarvitsee. Samoin met- satyOkoneet ovat perinteisesti suomalaisten vientivaltteja. Suomalaiset yritykset toivovat paasevansa toimittamaan ko- neitta ja laitteita myés Puolan uusiessa vanhoja paperi- Ja selluloosatehtaitaan. Panaman kanavalla Panama — Panaman kana- van alueella pidetaan sotahar- joitukset, joihin osallistuu kaik- ki kanavan vyGhykkeella olevat USA:n armeijan aselajit. Har- joituksissa on mukana my6s raskaita pommittajia seka he- likoptereita. USA:n armeijan esikunta kanava-vyOhykkeella luonneh- tii harjoituksia ‘tavalliseksi kat- saukseksi USA:n ilma-, meri-ja maavoimien yhteistyOn totea- miseksi’. Panaman kanavan varrella asuva vadesté pitad 14 amerikkalaista sotilastukikoh- taa, lukuisia harjoitusalueita ja asevarastoja--kanavan alueella Pentagonin toimina suojella USA:n taloudellisia ja strategi- sia etuja latinalaisessa Ame- rikassa, jotta voitaisiin hillita kansallista vapautusliiketta ja antaa apua Somozan tyyppisil- le diktaattorihallituksille. - Kiina on siirtynyt — Moskova — Kitna on ot- tanut paikkansa kansainvalises- sa taantumuksellisessa leirissa purkamalla historiallisen ysta- vyyssopimuksen Neuvostolii- ton kanssa, kirjoittaa Neuvosto- ‘liiton kommunistipuolueen lehti Pravda. Kirjoitus on Neuvos- tolliton ensimmainen arvoval- tainen lehdist6kommentti sopi- muksen irtisanomiseen. Aleksandrov kirjoittaa, etta Kiinan johtajien paat6s sanoa irti sopimus on seuraus Kiinan uudesta suuntautumisesta lan- teen. Nimea Aleksandrov kay- tetaan silloin, kun Pravda va- littaa Neuvostoliiton korkeim- man johdon nakemyksia. — Tana paivana Peking ei tavoittele vain taloudellista, vaan my6s sotilaallista kytken- taa imperialismiin ja taantumuk- sen ja sodan puolustajiin. Pe- kingin nykyiset johtajat pitavat Kiinan ja Neuvostoliiton sopi- musta esteend pyrkimyksilleen luoda laaja yhtendinen rinta- ma taistelussa nmaailman sosia- lismia vastaan, sanoo Pravda. Lehti my6ntaa, etta vuonna 1950 allekirjoitettu. sopimus kaipasi jossain maarin tarkis- tamista ja nykyaikaistamista, koska kuluneiden kolmen vuo-' sfkymmenen aikana on tapah- tunut valtavia muutoksia maa- ilman_ tilanteessa. Lehti viittaa mahdollisesti artiklaan, joka velvoittaa osa- puolet auttamaan toisiaan soti- laallisesti, jos jompikumpi.jou- tuu Japanin tai sen lijttolaisten hy6kkayksen kohteeksi, Liitto- laisilla viitattiin silloin Yhdys- valtoihin, — Mutta totuus on, ettei so- pimus ole vanhentunut, vaan Kiinan politiikka on aikansa elanyt. Pekingin johtajat ovat liukuneet vihamielisyyteen Neu- vostoliittoa kohtaan. Suurval- taherruus- ja laajentumispyrki- mykset ovat yhdistyneet im- perialismiin, Pravda jatkaa. Mao kaansi kelkkansa jo 50-luvulla Aleksandrov palauttaa mie-_ liin sen avun, jota Kiina sai Neuvostoliitolta kansantasaval- lan ensimmaisina vaikeina vuo- sina ja toistaa Mao Tse-tungin sanat: ‘Jollemme tee liittoa Neuvostoliiton ja sosialististen maiden kanssa, edessa on vais- tamatta liitto imperialismin kanssa’. | — Tana paivana Pekingin, johtajat ovat valinneet juuri ta- man toisen vaihtoehdon, toteaa Aleksandrov. U gandassa rauhoittuu Lontoo — Kampalasta saa- puvien tietojen mukaan Ugan- dan padkaupungissa tilanne on vahitellen normaalistumassa. Kaupungilla partioi Ugandan kansallisen vapautusrintaman sotilaita ja tansanialaisia soti- laita. Kampalan radio lahetti va- liaikaisen hallituksen vetoo- muksen kaupungin asukkaille | ryhtya .jalleen tydh6n, erityi- sesti kehotus kohdistettiin palo- Neuvostokansa ntoi Kiinalle veljellista apua Neu- vostoliitolle raskaana aikana, jolloin maa, joka itse vastikaan oli paassyt tuhoisasta sodasta, jalleenrakensi ja kehitti kansan- talouttaan. Tama apu on ha- vainnollinen osoitus neuvosto- ihmisten vilpitt6masta, ysta- vallisesta suhtautumisesta Kit- nan kansaan, sanoo Aleksand- rov. — KKP:n keskuskomitean toimintakertomuksessa_ puolu- een 8. yleiskiinalaiselle edusta- jakokoukselle, joka pidettiin vuoden 1956 syyskuussa, sa- nottiin: kuluneidén vuosien to- siasiat osoittavat, etta Kiinanja Neuvostoliiton suuri liitto on tarked rauhan linnake Kauko- idassa ja koko maailmassa. — Kuitenkin KKP:n 8. e- dustajakokouksen jalkeen Mao Tse-tungin ryhma toteutti sisa- ja ulkopolitiikassa jyrkan akki- kaanteen ja paljasti sosialismin ja kansan vastaisen olemuk- sensa. Maan sisalla se kohdisti ennen nakematt6mid vainoja miljooniin Kiinan kommunis- teihin ja tydldisiin vahvistaak- seen sotilaallis-byrokraattisen diktatuurin. | Maolaiset kadnsivat jyrkas- ti ulkopolitiikkansa ruorin syr- jaan yhteisesta taistelusta Neu- vostoliiton ja muiden sosialis- tisten maiden kansojen rauhan ja turvallisuuden puolesta, uu- den maailmansodan uhkaa vas- taan ja astuivat avoimesti suur- valtaisen kansalliskiihkon ja_ ylivaltapolitiikan tielle, viha- mielisyyden tielle Neuvostoliit- toa ja muita sosialistisia mai- takohtaan esittden aluevaati- muksia naapurimaille, sanoo Aleksandrov. Rees seeaeae Koko vastuu lankeaa Kiinalle Neuvostoliitto on usein esit- tanyt ehdotuksia, joiden tarkoi- tuksena on ollut pysay‘taa neu- vostoliittolais-kiinalaisten suh- teiden huononeminen ja saattaa n4ma suhteet hyvien naap- ruussuhteiden ja rauhanomai- sen rinnakkainolon raiteille. Tosiasiat osoittavat, etta Kiinan johtajat ovat jo kauan aktiivisesti valmistelleet ny- kyista Neuvostoliitolle viha- mielista tekoa, joka on risti- riidassa Kiinan kansan etujen, rauhan ja sosialismin etujen kanssa. Neuvostoliittolainen osa- puoli ilmoittaa, etta koko vas- tuu Neuvostoliiton ja Kiinan valisen ystavyys-, liitto- ja a- yvunantosopimuksen voimassa- olon lakkauttamisesta lankeaa kiinalaisen osapuolen kannetta- vaksi. kunnille, vesihuoltopalvelulle ja paakaupungin sairaaloille. Ugandan toiseksi suurim- man kaupungin Jinjan lahella 90 kilometria Kampalasta itaan tapahtuu viela yksittaisia aseel- lisia yhteenottoja Idi Aminin joukkojen jaannésten kanssa. Aminen olinpaikkaa ei tiedeta. Englanti, Yhdysvallat, Ca- nada ja Australia ovat erdiden Afrikan maiden ohella ilmoitta- neet tunnustavansa Ugandan.