Seurakerhon kuulumisia Seurakerhon 14, vuosijuhla 27. paiva lokakuuta avattiin seurakerhon lauluryhman lau- laessa O’Canada. Valittomasti sen jalkeen minuutin hiljaisuu- della kunnioitettiin kaikkien seuran edesmenneiden jasenten muistoa. Seurasi lauluryhman kolme laulua: "Elakeldisten marssi’’, “‘Kosijat” ja “Suku- polven vaihtuessa’’. Nuori lah- jJakas hanurinsoittaja Markus Lehto napparasti soitti kaksi kappaletta, jota seurasi Break- dancing, Wanupin koululaisil- ta, viisi poikaa ja tytt6 nayttivat taitoaan pydrimalla ympari har- teillaan lattialla ja kaikki muut temput, aivan kuin sammakon hyppyja, kaikilla kehonsa osilla kaannellen ja vadnnellen vaikka mihin suuntaan. Mieleeni tull etta padsevatko enaa ollenkaan normaaliasentoon. Uutuus oh- jelmistossa ja kylla katsojat Kauneimmat kukat muistollesi HELEN RIGG Timmins, Ontario Vieno ja Jay Toini Gernecki Toronto, Ontario san ¥ at y J a. ee Rate es saivat nauraa ja nauttia nake- mastaan. Douglas Santala esitti kol- me kaunista laulua mieliin pai- nuvasti: ‘“Kotkan ruusu’”, “Time to remember” ja “Sun rise sunset’, vaimonsa Lorai- nen sdestaessa pianolla, Seura- kerholaisten voimistelun jal- keen John Passi puheessaan selitti seurakerhon toiminnan alkuaikoja, sanoen etta silloin laadittuja saantdéja on noudatet- tu ja tullaan noudattamaan Jat- kuvasti. Perustavia jasenia saa- puvilla oli viisi, heille kaikille laitettiin kukat rintaan ja luvat- tiin seurakerhon kunniajase- nyys. Puhuja myOskin toi ilmi etta seurakerhon jasenet ovat kaikki uhranneet paljon aikaan- Sa ja Varojaan seurakerhon toi- minnan eteenpain viemiseksi ja totesi etta kaikki se ty6 mita on tehty on ollut suuriarvoista: “kun olemme ottaneet jasenis- ton tyOn ja lahjoitukset vastaan on tehtava vastapalvelu jase on tehty paivallisten ja kesamatko- jen muodossa”™. Valiajalla saimme nauttia kahvia emantien kotitekoisten leivonnaisten kera. Kahvi- loman jalkeen Savelkuoro avasi iltapdivan toisen osan obhjel- masta laulamalla;’"Bandura”’, “Kaki kukkuu’’, “Vanha keh- raava rukki ja“ Kitkat katkat”. MSN a an Soe ste RO Sane Rakkaan poikani ALLAN LAINEEN amuistolle Kuoli Sudburyn Memorial sairaalassa elokuun 21. paiva, 55 vuoden ikdaisenda. Hautaus J.R. Barnard toimiston kautta 23. pdiva elokuuta. Pastori Y. Raivio toimitti viimeisen palvelun. Niinkuin meidan ruumiistamme kerran on oleva vain kou- rallinen multaa haudan pohjalla, on meilla kerran henkildsta jaljella vain muisto sydamemme syvyydessa. Kun ihminen tulee luoksesi, ala unohda, etta han ei tullut iaksi, jottet sarkyisi hanen lahdostaan. Ala rakasta maailmassa mitaan omanasi, sill4 omastaan on niin vaikea luopua. Katso; elama antaa, mutta ef koskaan iaksi vain lainaksi. Sinua aina kaivaten, Aitisi, Bertha Laine-Kauppinen ' Seurasi fein canal ja sen | - - jalkeen Liisa Lehto lauloi kau- niisti kaksi laulua poikansa Markuksen sdestéessa hanuril: la; “Syyspihlajan alla’ ja *Vanha keinutuoli”. Ei mikaan juhla ole taydellinen ilman Leo Niemen hanurin soittoa. Talla kertaa han veti yleison mukaan- ecm, sa soittamalla kaksi kappaletta: g , Joka tahan ai- xy kaan vuodesta, luonnonvoimien J, “Syysmyrsky” myllertaessa oli ajankohtainen. Seurakerhon lauluryhmé lo-\ petti iltapaivan ohjelman laula- Tyy- Bry malla “Uralin pihlaja”, kuja”’ ja “Tuli lauantai”. tyvaisena nakemastaan ja kuu- lemastaan yleis6 hiljalleen alkoi siirtya kotimatkalle, mieless4an ajatellen seuraavia kohtauksia. Parhaat Keitonses kaikille oh- jel lle ja nakemiin seu stantcatn Eetratle: Mukana ollut. SRE OE SA ete sere Kalevalan Naisten kuulumisia Syksykin onjojaanytja talvi tekee tuloaan. Ruska-aika oli- kin erikoisen kaunis ja pitka, tuhansine vareineen, Sitten oli se kova lehtien haravoimi- nen. No kun sen ottaa urheilun kannalta eika hosu nita yhtena paivana, niin se tulee hauskaksi ulko-urheiluksi. Siina saa li kuntoa joka lihas. Muotindytéskin onjo taakse jaanytté aikaa, mutta haluan mainita muutamalla_ sanalla viela siita ja luetella nimet jotka saivat ovipalkintoja, joita olikin S. Porcupinen Saalem-seurakunta Marraskuun 23,-24. paivina Saamme ryhman nuoria Sudbu- rysta tanne. Heilla on johta- janaan poliisikonstaapeli Michael Mieto. Tilaisuudet, joissa nuoret laulavat ja puhu- vat, ovat lauantainna 23. pai- vana klo 7 (19) ja sunnuntaina klo 12. Tervetuloa kuulemaan! Sunnuntaina 24, paivana ei Saalem-kirkolla ole iltatilai- Suutta. Natti-Jussi: ~ balivs 6 hyt x edes varsi i poikki, ¢ etta hatte janiben paahan! heti toistakymmenta. Eri lk- keet olivat niita meille lahjoitta- neet. Joten kaunis kiitos heille. Luettelen kolme nimea Brenda Johnson, Marja Kirk- wood ja Sharon Orlack. Onnit- telemme kaikkia voittajia. Niin eikés vain ollutkin uut- ta tyylia ja vauhtia naytdkses- sa? Kylla yleisésta huomasi, etta olimme osuneet oikeaan, Siina oli vauhtia ja jokaiselle jotakin sopivaa, niin nuorelle kuin iakkadmmiallekin tytdlle ja pojalle. Oli vaatekertaa joka laht66n, haapuvusta ja_ ilta- leningisté aina yOpaitaan ast. Sama oll miesten puvustossa- kin. Kun ottaa huomioon etta siella siina ajassa esiteltiin yli sata vaatekertaa, niin voi kuvi- tella miten joustavasti kaikki su- jui reippaan ja valloittavan mu- siikin tahdissa, Valiajalla juo- tiin kotitekoisen kahvilei- pien kera hyvat kahvit. Lavas- tus muuten oli kuten tana vuonna kuuluu Kalevala-aihei- nen, Vainamdisesta oli suuri profili pliros jos se on oikein sanottu? Varit hillityt sinival- koinen niin pdytaékoristeissa kuin kukissakin, jotka oli val- koinen ja sininen neilikka. Kiitos kaikille “‘siskoille” kun olitte vaivojanne sdasta- matta tehneet niin suuren ty6n muotinayt6ksemme onnistumi- seksi. On ilo huomata etta ai- nakin silloin jokainen “siskois- ta” kantaa vastuuta ja tekee voitavansa. Tama kun onkin meidan oikeastaan ainoa rahan hankintamuoto, ettaé saamme annetuksi stipendit ja pitaa klu- bimme ylla. Viela tassa lopuksi kiitan yleis6a kannatuksesta ja toivon etta taas ensivuonna tavataan samoissa merkeissa, Nain tuemme nuoria opiskeli- joita opinnon tiella. Teita kaikkia syddmellisesti kuittaen. Kalevalan Naisten puolesta, Kati Timberg “emanta”’ Elakelaisille oma puolue Suomen elakelaisten puolue -niminen yhdistys on pitanyt jarjestaytymiskokouksen Sei- najoella ja samalla koolla olleet elakelaiset paattivat hankkiutua puolueeksi. Yhdistyksella on tahtaimessa vuoden 1987 edus- kuntavaalit ja jasen- hankinnan tehostami- nen. Seinajoen koko- uksessa uskottiin, etta puolueen rekisterdinti pannaan alulle jo ta- Suomen kielté alkoi vasta Agricola 1500-luvulla kirjalli- sesti kayttad. Joitakin yksityi- sid sanoja on kiydetty vanhem- muistakin lihteistdé. Niinpd Ta- cituksen (roomalainen, eli ajan- laskumme alussa) kansannimi oxiones sisdltinee prof. Tuomo Pekkasen tutkimuksen mu- kaan suomenkielen sanan oksi (=ohto eli karhu). -Pekkanen on jatkanut suo- menkielen sanojen etsintdd, Viimeksi ilmestyneessi Suo- mialais-ugrilaisen seuran Vuosi- kirjassa (n:o 79) on Pekkasen uusi tutkimus "Suomen kielté 500-1 luvulta” , joka on kiintoisa ja youmiérre ttivasti kirjoitettu esitys. Ei tieteellisen kirjoitel- man tarvitse valttimattd olla kuiva ja vaikeaselkoinen, se voi olla hyvdd kieltd ja jopa haus- ka. Historioitsija Jordanes eli 500-luvulla. Hin kirjoitti teok- sn goottien historiasta (tosin se on vain lyhennelma Casio- aes . ae oe viassa ruotsalaisten ja lappa- laisten (skrerefinnien) vélissd asuvan _ vinovilohth-nimisen kansan. Skandinavian itdraja- na on Vagi- (Vaga-) joki, Vaga on suomea, sama kuin vakaa (Vaka vanha V4indmbdinen), merkitys mydés rauhallinen. Nykyisin joki on Vienanjo- ki, yksi sen sivujoista on Vaga. Viena, vieno taas merkitsee hiljaista, rauhallista. Nimi sopii kuvaamaan Vienanjokea. Vie- nanjoen suusta (nyk. Arkange- li) alkoi skandinaavien vesireit- ti Kaspiaan. Veneet vedettiin kannaksen yli Volgaan. Tuo- hon aikaan purjehduskausi oli pitempi ja ilmasto lampimampi kuin nykydin. Kansannimi vinovilot (tai - vilhot) on suomea. Sen alkuosa on suomen sana vino, loppuosa Pekkasen tutkimusten mukaan sama kuin nyk. viilu, vilho, ohut puusuikale. Alkuperiiinen merkitys on kilan, kolmion tai vaajan muotoinen kaistale, kangastilkku. Samaa ldhté4 on sana viillos, viilto, viiltt#a. Lap- palaisten suomensukuisilla ve- rottajilla oli tunnuksenaan tuollainen kolmion tai vaajan muotoinen tilkku tai killa. Sana vaaja on lapinkielessd vuovjos, vuojo, itdmerensuomalaisilla sanasta on tullut vatja. Tunnus on myés muistuttanut kol- mionmuotoista evdd, jonka sy- nonyymi taas on vepsd. Vatjalaiset ja vepsdldiset oli- vat vanhimipia saamelaisten verottajia. Nimet on nain ollen saatu verottajien ja kauppiai- den (sek& rydstjien) jdrjesté- tunnuksesta. Koska vepsdldiset ja vatjalaiset puhvivat siihen aikaan jokseenkin samaa suo- ‘mea kuin muutkin suomenhei- moiset Vienanjoesta linteen, ei kielen perusteella tehty eroa. Jordaneen vinovilohth olivat siis verottajia, joilla tunnukse- na oli vinot vilhot. Pekkasen kdsityksen mukaan sanaan voi olla yhteydessé myds viro {al- kaisemmin viiro), AIA ja drra sekaantuvat nimittdin helposti (viel4 nytkin hinteld — hinte- rd, kukkula — kukkura). Kolmas sana 600-luvulta on kaleva. Englantilainen mui- naisrcuno =Widsith (= kauko- matkaaja) luettelee eri maiden kuninkaita: "Attila hallitsee hunneja, Ermanarik gootteja .. keisan kreikkalaisia, Caelic finnejé (=lappalaisia)”, Tata Caelicia on jo aikaisem- min epdilty Kalevaksi. Pekka- nen vahvistaa tétd tulkintaa. Kuihtelysvaaran murteessa vie- 14 1930-luvulla Kaleva tarkoitti viiryydentekijd4d, ahnehtijaa, joka laittominkin keinoin haa- li tavaraa. Tima ominaisuus varmasti olikin saamelaisten verottajalla, ja luonnollisesti Widsith tulkitsee yleisen kasi- tyksen mukaan tdllaisen ryé- virin kuninkaaksi. Samanlais- ta vainolaista ja ryOvand kuvaa lapinkiclen sana tshudde (alku- aan=kiila, vaaja), josta ve- ndjinkielessd on kehittynyt vatjalaista ja vepsdlAistd verot- tajaa seké yleensd suomalaisia, virdlaisia ym. tarkoittava sana tshuudi (haukkumamuodosss tsuhonts, tsuhna). Nimet vatja- ovat sarletiaten saamelaisten antamia haukkumanimid, jot- ka kelpasivat naapurikansojen- kin kdytt6éin ja merkityksen haimdrryttyd4 suomalaisille it- selleenkin. Mutta jos evd eli vepsi on muuttunut kansallisuusnimeksi, niin se on voitu Pekkasen mielestd kdin- tid germaanisiin kieliin evdi merkitsevall4’ sanalla (engl.), fena (ruots.), finne (norj.), jolloin on jo melko lahell4 nykyinen kansallisuus- nimi finne, finnish ja tietenkin © Finnair, Finnjet ja Finlandia- talo. Kielihistorian todistuksen mukaan olemme siis lopultakin vinovilhoja vepsdliisia. Myéhemmat kolme heimo- nimeimme Suomi, Hime ja Karjala eivat liene-samalla ta- voin saamelaisperdisia. Nimille on etsitty selvityksid, mutta aikkien hyviksymiéd tulkin- taa ei toistaiseksi ole. HELGE RONTU jarjestOnimesta — fen: ‘ hoidon, syntyi man vuoden puolella. a Maailman korkeim- milla elaimilla, kirah- veilla, on kieli 27 tuu- man pituinen. @ Florence Nightin- gale, joka perusti uu- denaikaisen sairaiden 1820 Florencessa, Italiassa. & Pohjois-Amerikan Vanhin yhtajaksoisesti toimiva yhtyma on Hua- son's Bay, Co., joka perustettiin 1670. m Maailman_ suurin kukka on Rafflesia ar- noldii, jonka kasvu- paikka on Sumatra ja Borneo. Kukat ovat yli metrin suuruisia lapimi- faltaan. I]