Ultradanit) .utkimus on kivuton, nopea ja! helppo tapa tutkia esim. odott avia diteja. Laakariliiton miele :sta kaikille odottaville dideille pitaisi ajna- kin kolmasti raska uden kesta- essa tehda ultrad: anitutkimus. Tata ei viela kuite: nkaan voida toteuttaa ty6voima. pulan ja va- ineiden vahyyden _ takia. Nykyisin odotté ivalle aidil tehddan ultradanitt itkimus vain, jos raskauden ke :hittymisessa on jotain epataval lista. LTRAAANITL JTKI- USTA TARVI TAAN yt jo voidaa n sanoa, etta melko uusi daniaa ltoihin ja ‘kai- kuluotaukseen’ pe rustuva ultra- danitutkimus on sivuuttanut varsinkin odottav ien ditien tut- kimuksissa koko naan rontge- nin. Réntgensate: iden vaaralli- suushan on tosias. iia eika nykyi- sin réntgenia kay teta kuin ehka siind tapauksess; a, etta didi epaillaan liian ah dasta lantiota. Kaikki sikiédn ki 2hittymista ja yleista raskaudi.2n seurantaa vaativat kuvauks: et pyritaan te- kemdan ultradani tutkimuksella. Ultradanitutk .1muksen suu- rimmat edut ova’ t kivuttomuus, nopeus, turvallis uus ja helppo toistettavuus. Ul Juden keinon kayttdalue ei su inkaan rajoitu pelkastaan rask: auden kehitty- misen seuranta: an, vaan sen kayttOmahdollisi sudet ovat var- sin laajat: Rontge 2ntutkimustase ei viela ole sivt tuttanut, mutta sen ohella ultr aaanitutkimul sesta on Suome: 3sa saatu paljon hyvia kokemuks ia. NKO KAIK] esittaa. VAARATT “OMUUS ETU Ontgen itutkimuksen kdyt- tamien siki¢ .jn seuraamisessa on viime vuos):ien aikana huomat- tavasti har .ventunut. Nykyisin tehdaan k :uukausittain lahes 8,500 ultradanitutkimusta. Tasté mai irasta runsas kaksi kolmannes taonsynnytinelinten ; ee “a. Mon Se er eee: ahs . » er < ray Ss MS tn oe %; Sah eo Kerns tein afekete: ss oe Sonate as we RP Suat 4 aS ‘ sa) *, See a * At F, vaaraton reitti ja siten valttaa sikién tai istukan vahingoittu- minen. | LINEN ERIARVOISUUS Jokainen odottava 4iti ei toistaiseksi paase omasta tah- dostaan ultradanitutkimukseen. Koko maan tarpeen on arvioitu olevan noin 600,000 tutkimus- kertaa vuodessa. Nykyinen tut- kimusten madara on vasta noin 100,000. Suomen Laaketieteellis- Biologinen Ultradaniseura on tehnyt syksylla 1979 maamme kantajapojat yleens4 vain istus- kelivat kahviloissa ja juttelivat suomalaisten tyttéjen kanssa. Ranskalaisiin suomalaisilla oll hyvin vahan kosketuksia. Y- leensa Paavolaisen jengi istus- keli Cafe du Nordyissa Mont- Fn parnassella, joi viinia ja heitti huulta. Toisaalta Paavolainen myés kaveli suunnattoman paljon yksin kaupungilla ja kat- seli ymparilleen. utta suomalaisilla tulen- kantajilla oli hyvin vahan kos- ketuksia ranskalaisiin ja yleen- sakin partisilaiseen todellisuu- teen. He istuskelivat suurissa kahviloissa ja kantakuppilas- saan Cafe du Nordyissa Mont- parnassella, He huusasivat itsedan absin- tilla ja jazzin sykkeella. Huo- kailivat Josephine Bakeria kat- sellessaan, yrittivat peittaa viat- toman hammastyksensa trans- vestiittikahviloissa ja Pigallen tytt6kaduilla. He ihailivat uusia en Fe pilvenpiirtajia ja tehdasraken- muistolle Kuoli syyskuun 21. paiva vuonna 1973 sairaaloiden ultradanitutkimus- ten kaytt6a koskevan kartoituk- sen, Tuolloin oli kaytéssa 37 sai- raalassa yhteensa 75 laitetta. uoden lopussa ultradanitutki- muksia tehtiin jokaisessa vil- dessa yliopistollisessa sairaa- lassa, yhta lukuunottamatta aikissa keskussairaaloissa, ahdeksassa aluesairaalassa ja kymmenessa erikoislaakarijoh- toisessa laitoksessa seka neljas- iatrisessa Sairaalassa. Laitteita on kuitenkin tulos- sa koko ajan lisaa, ja hankinta- suunnitelmia on esim. vireilla 34 sairaalalla, joilla ei naita laitteita viela ole. My6s tutkijoita on uusi me- netelma kiinnostanut: suoma- laista alan julkaisuja on aihees- ta jo 450-500, ja onpa kym- menen vaitoskirjaakin jo ehtinyt ilmestya Suomessa ultraaani- tutkimuksesta. oneille, heidan mielestaan Pa- riisin metrojunankuljettaja oli uusi Prometeus, joka kiitaa Pa- riisin alla huimalla nopeudella valittamattakaan nahda mitadan muuta kuin tunnelien paassa vilkkuvan uuden aseman valon. Suomalaiset kulttuurimat- kailijat asuivat 20-luvulla Pen- sion Suede-nimisessa paikassa, jonka Madamen ja kissat Mika Waltari on ikuistanut kirjassaan ‘ksindisen miehen juna’. Ma- dame oli kovin huolestunut suo- malaisten poikien tyttdéjen puut- teesta. Tulenkantajat esiintyivat nuksia. He kirjoittivat runoja Pariisissa kovinkin siveellisesti, se ‘s! a x? ne G48, be * oe WFR, 3 Poy Ss tn CO) PRE e Sek NEE Rates 8 % SPIES " URS se ‘ate ae? Re RES i € nie Sr joitten mielesta oli metrojunan kuijettaja. Seitseman vuotta sitten laksit luotani pois. Aina muistan sinua!’ Vaimosi MARTTA Montreal, Quebec aivaten ilmoitamme etta KANSANAHO KOSKI) kuoli Laurentian sairaalassa Sudburyssa lauantaina syyskuun 13. p. 1980, La- hinna kaipaamaan jaivat poikansa Ed Nevala ja Ron- nie Kansanaho, molemmat Sudburysta .ja Don Kansan- aho Sault Ste. Mariessa, lastenlasta, veljensa Emanu- el Koski Sudburyssa ja Bill Koski Thunder Bayssa. Hautauspalvelu suoritet- tiin Lougheeds hautaustoi- miston kautta Park Lawn hautausmaahan tiistaina syyskuun 16.p. Pastori Jari Junkkari suoritti hautaus- palvelun. silla “Makuuvaunujen madon- naa he eivat koskaan tavan- neet. Han oli unelma niin kun oikeastaan koko Pariisi, jonka tulenkantajat suostuivat ndke- maan. Nuoret ihmiset pakotti- vat itsensa lumoutumaan tie- tyista asioista, jotka oliyat ‘muodissa’, mutta kuitenkin he olivat jotenkin syrjastakatsojia, tapahtumien rekisterdijia, ei o- allistujia. Itse asiassa vuosisadan vaihteessa ja sita ennen Parii- sissa oleskelleet taiteilijat Edel- felt, Jarnefelt, Rissanen ja Gallen-Kallela ja kumppanit viettivat huomattavasti ‘pariisi- laisempaa’ elAamaa. Heilla oli suhteita mallitytt6jen kanssa. le istuskelivat ranskalaisten ja muunmaalaisten taiteilijoitten kanssa kapakoissa vuorokausi- kaupalla yhteen menoon. Sita paitsi he saivat lisdoppia tai- teessaan Mutta tavallista Partisia he- kaan eivat loytaneet. Silla pik- kuvirkamiehen, — lyhyttavara- kauppiaan, metallisorvarin, ompelimotydlaisen elama Pa- riisissa oli olennaisesti erilaista kuin latinalaisen korttelin tai Montmartren kukkulan_ ulko- maalaisten kulttuurituristien ja heidiin siipiveikkojensa elim. Itse asiassa se ei eronnut ko- vinkaan paljon samanlaisten tavallisten ihmisten elamasta 20-luvun Helsingissa.