i: sabes Berees One te, fe ee oy er a sPeeDoGergagos Re Mee Pra Ger Pac Qee Gee Mee QrrG cok de Per Per Mee Gyr Haederhss Boe Pee Rivg ce Beem: o> eR or engine Bhar nc Re ec eie ei a ved cade Deve Bice ee Beek eh 6 eh on ee ch eG cok ah oo conn Bec crane e Men heen vr B99 He cd 04 ok Gees ad eos coye Taalla ylimaissa on aina ol- lut hyvin sisukkaita thmisia, ja ei taalla ole oikein ’leipaluokal- la” ajaen monikaan pdaassyt silla elama ainakin talven aika- na on kovin kovaa. Nyt on eras liikemies Mr. Wendell Brewer suorittanut ylioppilastutkinnon Laurentian yliopistolla Sudbu- ryssa ja on nyt muutamaa kuu- kautta vailla 80 vuoden ikainen.. Han lienee tuon yliopiston van- hin Bachelor of Arts degree at convocation oppiarvonsa kay- nyt. Han on kylla alkuopin-— tonsa aloittanut McGill yli-- opistossa vuonna 1923, mutta tietenkin varojen puutteessa joutui hankkimaan vellikupin hintaa vahemmdn oppiarvoja vaativasta liikemieselamasta. Taalla Timminsissa han on va- littanyt vuosikymmenia kaivos- tyOssa kaytettavid koneita ym. sen alan tydkalustoa. Nuo ar- vokkaat nimet ja monikulmai- nen ylioppilaslakki seka muut tunnukset tekevat miehesta hy- vin arvokkaan nakéisen, vaikka el olekkaan pitkaa tukkaa, jota naismaailma Saisi ihailla. Ranskan naiskahertajilla oli hiljattain vuosikonvetsooninsa, jossa heidin ansioitunut pu- heenjohtajansa antoi halpoja neuvoja naisille hiusten laht6a varten. Han neuvoi arvonnaisia tahan tapaan. — Alkaa milloin- kaan riidelk6 miestenne kanssa, vaikka he tulisivatkin my6halla | Kaivaten ilmoitamme, etta | Aino: Kauppinen | | (0.8. Tiilikainen) | kuoli tiistaina tammikuun 9, | | pnd 1979 Sudburyn Memo- | | rial sairaalassa ollen kuol- | lessaan 88 vuotias. | Lahinna kaipaamaan jai- | | vat sisarensa Miss Toini Tii- | likainen, Hameenlinna, Fin- | | land, sisarenlapset Mrs. Paul | | (Aino) Eklund, Sugar Island, | 'Mich., Paul Jayson, Pensa- | | cola, Florida seka tuttavat | Sudburyssa. | | Hautauspalvelu suoritet- | | tiin torstaina, tammikuun 11, | | pné 1979 Lougheed hauta- | ustoimiston kautta Park | | Lawn hautausmaahan. Kaivaten ilmoitamme, etta Leo Taisto | Kilpinen | kuoli perjantaina tammikuun | |5. pna 1979 Sudburyn Me- ;morial sairaalassa_ ollen | kuollessaan 62 vuotias. | Lahinna kaipaamaan jai- | ‘| vat vaimonsa Florence | (Norlock) Kilpinen, Sudbu- ry, Ont., tyttarensa Mrs. Pe- /ter (Wendy) DiLullo, Sud- | | bury, Diane, Burlington, Ka- }ren, Fort Frances ja Judy, Waterloo, seka lastenlapsi Steven. Hautauspalvelu suoritet- Lougheed toimiston kautta maanantaina, tammi- | kuun 8. pnaé 1979 Park Lawn | | hautausmaahan. | | tiin kotiin tai muuten menettelisivat epamiellyttavasti. Han oli pan- nut merkille, etta joka kerta kun nainen riitelee ja suuttuu hanen paansa kuumenee, eika tama ole hyva hiusjuurille, joten vah- vempikin tukka karsii tasta vuo- sien varrella. Mutta han ei selit- tanyt sita, mista johtuu kun miehissa on niin paljon kalju- paita ja naisissa taas tuskin ai- noatakaan. Viime_ kirjeessani_ kerroin niista turkispyytajista, ja etta tassé Timminsin kaupungissa on 50 rekisterdéitya turkispyyta- jaa. Nyt vuodenvaihteessa pi- detyilla turkismarkkinoilla North Bayssa hinnat olivat en- tistaé korkeammat. Kaikesta paattaen nayttaa silta, etta tata ammiattia kannattaa pitda leipa- tyOndaan. Esim, punaketun tur- kin hinnaksi merkattiin $93.7] ja hopeaketun $120. Ristikettu, joka on aina ollut kallis, oli nailla markkinoilla $158.00, et- ta kun ndette talvipakkasella kadulla jonkun turkki paalla ka- velevan, niin.saatte arvata etta se on hyvissa4 varoissa oleva. Edesmennyt hyva tuttavani, entinen turkismetsastaja Eino Laamanen kertoi silloin hanen parhaimpina pyydystysaikoi- naan, etta punakettua ei kannat- tanut muuta kuin “huitaista”’ hannasté metsdan, koska sen nahalla ei saanut edes kotiin- vientikustannuksia, puhumat- _takaan nylkemispalkoista. Ve- sirotan nahka oli ennen 50 sent- tia, nyt se on yli kuusi dollaria. Timminsin ’’Safety Council”, kaikki kasittava tapaturma- ym. vahinkojen aiheuttamista tutki- va komitea sekaé neuvoja anta- va elin kaikenlaisen vahingon estamiseksi, mutta ennen kaik- kea liikenteessa tapahtuvia on- nettomuuksia varoitteleva elin, sen johtokunnan jasen Les Bai- ley varoitteli takalaisia autoili- joita, etta ei yksin loma-aikoi- na olevassa liikenteess4, mutta jatkuvasti pitéa ajaa varovasti. Hn selostaa etta y6n aikana ta- pahtuu enemméan liikenneon- nettomuuksia. Siksi han ehdot- taakin,ettaé nukkukaa rauhassa yonne ja aamulla lahtekaa lii- kenteeseen. Ja talven aikana han kehottaa huoltamaan eri- koisesti auton ikkunoita ja pyé- ria, seka ajaessa ehdottomasti pitaa turvavyét kiinni. Ja jos mahdollista niin jattaa nuo val- tion myymat viinapullot kotiin, on parempi opetella kaappijuo- poksi, vaikka se ei kunniakas nimitys olisikaan. Vuoden vaihteen pyhien ai- kana ei ollut ensinkaan varkaita -. liikeella, joten senkin ammatin harjoittajat halusivat pitaa juh- lat juhlina. Mutta-.kylla nailla seuduilla on vakituiset joukot, jotka elattavat ‘itsens4 aivan varastamillaan tavaroilla: Vuo- den lopussa oli tehty ilmoituk- sia maakuntapoliisille, etta ai- nakin 20 kesadhuvilalle oli mur- tauduttu ja niista oli viety pal- jon arvokkaita esineita. Oli vie- ty lammitys ’stouvejakin”’ , pu- humattakaan tv:ista ja radioista, joita ihmiset pitavat noilla kesa- asunnoillaan, Maakuntapoliisit eivat oikein hyvaksy sita kun huviloiden omistajat eivat peit- tele ikkunoitaan, eika ole paljon lukoistakaan tietoa noissa ovis- sa. Siksipaé maakuntapoliisien taholta pyydetaan kamppien omistajia, etta he veisivat kaik- ki arvokkaimmat tavarat kau- punkikoteihinsa ja peittaisivat huviloiden ikkunat hyvin vah- voilla levyilla ja laittaisivat ovet salpojen kanssa lukkoon, No niin nyt tassa odotellaan niitaé maineikkaita talvikarne- vaaleja. Suurimpana mielen- kiintona on niiss4 vanhan lan- nen malliset kapakat, naisten kauneuskilpailut ja avantouimi- nen. Tanakin talvena on kovin vahvat jaat tassd Mattagami joessa, eika ole viela tietoa kuka Saataisiin altasahaajaksi, silla viimevuotinen on kuollut. Mut- ta kylla tahan mainetyOhén on paljonkin pyrkijéita. Tassa pi- taa jo ruveta katselemaan uima “syyttia”’, silla se on viehatta- vaa istua nuorten tyttéjen kans- sa tilapdisesti rakennetun sau- nan lauteilla. Kuolonsaailista. Tammikuun 2, paivana kuo- li Timminsin St. Maryn sairaa- lassa paikkakunnan pitkdaikai- nen asukas, entinen kaivosty6- mies Uuno Erkkila, ollen kuol- lessaan 77 vuoden ikdinen, Edesmennyt Erkkila oli synty- nyt Jalasjarvella ja hanta kaipa- uksella muistamaan jaivat 2 ty- tarta ja 1 poika perheineen, 8 lastenlasta seka laaja tuttava- piri Timminsissa, jossa han eh- ti asua yli viisikymmenta vuot- ta. ® Aikakeskus Otaniemess4 Sata vuotta sitten saatiin Helsingissa tarkka aikamerkki Tahtitornimaelta, jossa tasan klo 12 pudotettiin Tahtitieteen laitoksen katolla oleva merkki- pussi alas salostaan. Kun pu- toaminen nahtiin Katajanokan rannassa, siella ammuttiin ty- kinlaukaus joka kaiutti ajan yli kaupungin. . Nykyaan ajanpito ei ole enaa vain tahtitieteilijdiden asia. Suurta osaa nayttelevat insindérit, jotka rakentavat huipputarkkoja kelloja. Kansallinen mittauskeskus, joka yllapitaa Suomen virallista aikaa, on nyt muodustumassa Espoon Otaniemeen, kertoo Tahdet ja Avaruus-lehti. Taman vuosikymmenen alusta lahtien on Otaniemessa rakennettu tarkkuuskelloja ja niihin luttyvid radiolahettimia. Jo useiden vuosien ajan on Ota- niemesta lahetetty tarkkaa aika- merkkia Helsingin ymparisté6n. Otaniemen aikamerkki on lukittu. kansainvalisiin lahetti- miin, ja se antaa ajan sekunnin miljoonasosan tarkkuudella. Otaniemessa seurataan my6s maapallon liikkeen hidas= tumisesta johtuvaa eroa tahti- ajan ja virallisen ajan valilla. Esimerkiksi nyt vuodenvaih- teessa jouduttiin aikaan taas li- saamaan yksi ylimaarainen *’karkaussekunti’’, LUE JA TUE MAA LEHTEASI! Uni vaan — Niinkuin kaunis uni olit mulle vain. Viivyit hetken — sitten lahdit pois — Muisto kaunis, nuoruusvuosien. Sen ajan viell’ jos kerran elaa vois! Sen lumoissa olen elanyt vuosia, kuin kauniin unen, jonka ydlla ndain. Jo tunnen tuskallisin sydamin, jos tuo muisto jattdad, kalleimmasta jain. Niin paattyi satu, unimaailman. Kuin sadut usein aina paattyvat, etta ihmiset ja lapsuuspaivat, toisistaan ikipdiviksi eksyivat. Ei tiemme yhdy, se kulkee erillaan, ja kulkea se saa kohden loppuaan. Vaan unelmissa Sinut usein naan, ja usein palaan lapsuusmaailmaan! Vuoden vaihtuessa No, ensiksikin onnea ja ter- veytta teille kaikille lehtemme lukijat ja kannattajat. Tie- tenkin meidan kaikkien suurin ja sydamellinen toivomuksem- me on, etta rauha sailyisi ja lu- jittuisi tassa meidan sekaisessa ja epajarjestyksessa olevassa maailmassamme. Niinkuin me hyvin tiedamme, etta on ole- massa, ja uwusia perustetaan nii- ta kauhun ja pimeyden jarjesto- ja jotka ovat valmiit jatkamaan niita raakuuksia, jotka tuhosivat miljoonia ihmisia ja havittivat vuosikymmenien tal -satojen hyvinvoinnin ja rakennustdiden saavutukset. Niinhan se vuosi taallakin paattyi ja toinen alkoi ja siina ,uuden vuoden synnytyksen tu- -loksena olikin tietenkin ankaria paansarkyja ja pahoja vatsan vaanteitakin, ja sitten kun vih- doin siita selvisi niin havaitsi- kin, etta molemmat lakkarit oli- vat tyhjia ja lompakossa ei ollut yhtaan mitaan. Mutta lystia tie- tenkin oli ollut ja asperiinin sa- novat olevan hyvaa paansarylle. Kylla meilla oli niin ihana tama juhlien aika. Y6n kylmyy- det ovat olleet ennatyksellisia, toisinaan, vaan lunta ei ole tul- lut, ja eika me sitd tarvitakkaan. Hiihtajilla on jo kylliksi lunta tuolla vuorten reunusteilla ja huipuilla. Vierailijoita on kaynyt yh- delta ja toiselta suunnalta, jotka ovat saaneet nauttia tasta mei- dan ihanasta keskitalven saasta ja luonnon nahtavyyksista. Meidan vieraanamme oli minun siskoni Elma Showalter, Dryden, Ont. ja minun nuoruu- den aikainen naapurini sielta Finland, Ontariosta, Gerdie West o:s. Lampi. He olivatkin luonamme kokonaisen kuukau- den, etta ehtivat kiertaa aivan Vancouverin saarta mydten, jossa tapasimmekin meidan en- nenaikaisia Finlandin kontrin asukkaita, Ben Sorlund ja Olavi Maen perheineen, Vaikka uusi vuosi onkin vasta vain muutaman pdaivan vanha, niin jo alkoi taaskin kuulumaan murhesavellyksia meidan kalastajien uniota koh- taan (U.F.A.W.U.) Combines tutkijakomitea taaskin haastoi meidan virkailijoita salaisiin tutkimuskuulusteluihin tamdan kuun lopussa. Rakit eivat nayta hillitsevan rék6ttamistaan. Mutta luultavasti heidan on an- f saittava toimeentulonsa virka- tehtavisséan. Mutta niinkuin me aina olemme sanoneet etta tutkitaan vain, vaan tutkiminen on suoritettava siten, etta myds niita jotka maéardavat ja keinot- televat niilla4 kalan raadoilla joilla kalastajat henkens4 uhalla yrittavat yllapitaa jokapaivaista elamaansa. Kalastajilla ei ole mitaan sanottavaa siita, etta kuinka paljon kuluttajat niista herkuista joutuvat pulittamaan, Janyt nayttaa ja kuulostaa silta, etta useita pienia eri kalayhtioi- ta on perustettu talle rannikolle, ja padoma ndihin on suurimmi- ten japanilaisten omistamaa. Joten tama merkitsee monenlai- sia muutoksia aivan lahitulevai- suudessa, ja jos me canadalaiset luovutamme tahdellisia kalas- tusalueitamme tuolle meidan hyvalle naapurillemme niin ei meille jaa mitéan kalastushuo- liakaan. Kaikki nayttaa hyvin sekavalta talla hetkella, mutta kylla kai siita jotenkuten selvi- tian jos jasenistomme on re- hellisia ja rakentaa ja toimii yh- teisen asiamme ja pyrkimyksi- emme eduksi ottamalla osaa uniomme toimintaan ja rakenta- miseen eika hajoittamiseen, niinkuin tekivat nuo muutamat verkkokalastajat perustamalla sen Gelret Associationin, jotka sitten lakkotilanteessa osallis- tuivat lakon rikkureina, ja nyt yha edelleenkin jatkavat: sa- manilaista kataluutta uniomme hajoittamiseksi ja heikentami- seksi. Lisaa kuuluu kun ehditaan Uuno. Sdéderholm vis oy oe a PR MEE NG: gD Es leningradilaista Leningrad — Jelena-nimi- nen tytt6, joka syntyi Alekse- jevien perheeseen, on Leningra- din 4500000 asukas. Tyt6én vanhemmille luovutettiin eri- koismitali, joka on lyéty ta- pauksen kunniaksi. Leningradin, joka on Neu- vostoliiton toiseksi suurin teol- lisuus- ja kulttuurikeskus, vaki- luku on kaksinkertaistunut vuo- - desta 1917. toista. — Mita varten? —Se ei osannut.tehda oi- keita johtopdatoksia.