I zat Meee se eineaie 2 stated iis MS ike Ea ao au a ih es a i ‘PL err oe he L il - . oe: : anes ee | . - -—_" . 2a. F . . i aT ol : oars ae aes es aes. ‘—. “ . * i ot . - 1 . . _ ir Clee! . . a - Torstain, maaliak, 5 p-—Thur., March Sth 1 1995 nionismi ‘eri maissa slamme tydliisten on shdyttiv Englanti suurten . am- kansainvalisesad 48 jirjestdaed, foks luckkataistelan pobjaita kamppailee matillisten taistelu- jen vaihteessa kapitalistista offenstivia vastann, bo [ Kaivostyaliiset ja rautaticliisst $3) on -gyBskenneltaiv® “yutapiil visti Kensainvilises kidjetesty5liis- ten federationin kongressin piitds- mopkasn. .8-tuntises tpipdiiviin toteuttantisekal. Tydakenneltayy - yli- maxriisen .. " tyGajan - piistamiseksi, johou ofa -knljetustyoldisia (sjurit ja autonkuljetiejat} on pakoltetta alku- fa loppusuoritasten varjollx: 4) keikiden kuljetustyilaister: po vakntettars . Hittewtumisekst’ knulje- daaae dearest eri jarjestijen wali i: says ylityogh je kaksinkertainen maken pybityisti; 4) 12 piivkn loma tiydeHld. patkalla; 5) eliike kaikille 60 ,vootte téyttineille rau- | te ask 0 . tehty. eraita. moits ryhmis Koskevis yaatimuksin, -Va- hemmistoliikkeen ‘ jonte Hikennety3- laisten © kétknudessa on “.paattanyt kannatios tite objelmaa, ‘On ky- tenkin. olemanas yasra, efté. johts- jat tulevat © Sagstumaan - Iaafoihin : Mallikelpoinen venSiii- nen ammattij id irjesté Ruotsisss vierailevan vendlaisen . Tasd, kuion adeliisinthin Fading, | walitesa Vepens vapps. pet! Jaglom. | eanentoivotakss Suomey. toverilebtiin. : ; postl-, lennitin- ja pubhelinalaa’ tot- , . VYapanden kontiorissa subtikewn. ensi PaIFans. . cl xanssa, Tami ... Keikkt alan tySliinet, jJarjestymat- oi a Kuukausipalkka - : wl) keko valtakunnagaa \- vilme e803? yetukseomn “olevat: anavat. =." . wie I =n" - 1 omy To eS a mee eee Oe i= pipe TOS eae ie Fe , cat onan at — a ar! ret Te Q +H a an at 7 fre = a wr can . Te J 1 ™ ‘Tt a”: " “cr Lr io 1: a Ue ee a en rs - esa agtsn ry - ral = ee ot . — rn e i Ab parr het é tuntcimintan. Bo ‘kokonalasummarts ee ee . ‘—_—reme a 7; 1s RR tne eee aera Lowe cla fara eee eg teas ae i i ee . aoe eee dae een ao — = # _ . " . . en ee ee pee A ie Seth gig Be ee ae oe BTiS pig aime ee EP T Ae Autre PE ‘Hee TORE ou ses ne Eee .! . Pe he le ee . . wy ria: ce oon an : gyn fe arin! tee cn a oe r yin ke - a - Lr =" rari) = an __Milisisas, ja kansallisigsa ret ome! ei eae a | wee” “ a emt Pte ee Ppa ie Sp se Ce ry te in - r ” Aya Fel be Ae ale c. " °°. ivan kombstonin jasen. Juglom se- - Tostza asemsa lilttenss tyoléisten .. keshkundeses. — Meidin Liittomme ovat, huo- oo msutian Jaglom, kuten muctidn ve- nifiiset ammattijarjestét rakenne- tut teolljisuusiiittoperiaatterlle. Se kgeittaa kaikki naillk ja radio-alalla tydskentelevat arvoon. ja tolejen euprouteen katsomatta, Vallankn- Tootksen jalkeen on kadonnot ja- ko tydfiistin, palkannauttijoihin Js + yirkadlijeihin. Mithin muute sm- matillista jarfestda ei (alld .tydalal- la ole, minks’ yuoks! iitas toimin- ta on tSyain -yhtendinen, Liiton fienloky oli viime vueden elok. 1 pok 100,000. On glemease joky jaiapa tyottomia, mutta asavat nd- ma evestuata pain: liitolta, oxin val- tion Fhteiskantavakuutusselta, Tyd. phos ghdot ja palkkesuhteet mgdritelldin -postilaitoksen kansankemissariaatin sopimos kialttin tématkin, Jotka mu¢dostayat 2 pres. teki keskimiarin heins- ‘ kuuesa 84,20 ruplea, elokuiissa #5,- ° 20, eyynkvusss 36,50 fa’ lokakaud- om 40 ruplas. : Puheliniaitckeen pal-- oin 20 [- raskaamman tyBn "pros, = enemman’ . Je laitoksessa vattitsevain parempalff eo oy _finanasisuhteiden pohjalla. | Mosko~ pwede on Leskimiiirdinen- kuokaust- ee ies! palkcke © heomettavasti korkeanpl, “Rim, 62,50 ruplaa. -Palkat’ kohoa-]- ae rt wat. jaticavastl, niinpi ovat ne Mos- HEE ‘Kovasaa | vooden’ kalwersg kahden- eerie keriaistunect: ¥. ‘191d. laskettlin re tySlilsen olemasssolominiml 13° rap- rales sb, hykyinen minim} -17 ruplas. TA- Siete: aubteellisenth @lhainen ” mintry! gs P ‘rippuu | elintarpelden halpundesta. get ‘Tybalka on 6—A, tuntineny ritppu- a © eonkee “terveydelle ‘vahingolllsta hint ee fn rasittaviia tydta:. tillainen siorit- meee ; ~-tajille on: imyds . kunkevden. éme, me ame eictca’ “aes Mailed, mitiet ‘npavat: 14 . pilvan n ¥ ae Toman. taydella: palkalle. -Ralkilla : fo Jasgnills.o7: patvelusyioginte 4s ¥n- Seas Seopolosta” riippumatta ‘amat -ol- cy, Rene,” Ja, palkkavaatindkect, -Pal-|girjestdt avat. vaatineet sen “pittste- tia: paatti olla suostimatta tySnos- ano a BUC. Hippo kokonaan “am-: . Seat, thattitaldosta,,”| Sen linkkal,. etth nat- rare hh eet ovat tasdvertalain miesten kana- ioc.” ay: daadon® asmoste | tytstll santan Ahad 2 “palkais, * on.: olemiaasa . erltyinid tyd- eke “ ‘enojetastakejn.. naiolfe.. Lot | Timin elinteson ‘Tmakaan oli- aiidotdiin _Joukkosopimakaes- "ithe, ‘harjoittan * Siilenste vulte. Sopimukesh mukaan ‘Ori “posllaltoksen - _ kansankonilsagri- satin” _palkckoja vihentiimatta: #uorl- --tettava 1. pros: kaikkien: palikajen “Lilten’. " ¥alistus- -. vahastoon..- ‘Tata Payee ‘kByttsa 10. prod, - ‘janentnek- pista ©: ‘vplistustarkoltukseen, Win ett Kowkavalttain kohoo tissd tar- = ofeaenesa kiytetty, maarad 23— 225,000 yuplaant Erityleta: haomio- “ota dinnittda Witte” klabien: organt- *aaimiseen, folder. tehtaivink on, siar- ? esha - ‘blo- iz teattariesityksié, ‘Tnen- pot jno::: Suuria sgmmid kiytetlin niinikisn.' ‘atnmoattitaldon . ke}ittimd- “seen, | Kater ‘muidentin liitfojen | - sent, ottevat moeldankin:osaa nitn * hyvin. paikallistin kuin kesknshallin- ’-faeliniin. - dustafaa;- . Hdiden . Joukessn§: asatta * hilaia ja -nuoria ‘ty5laisii:: - Liittom- TAG. keakuakomitealla on’ ksi - edus tain: ‘newvostotasavallani Akorkeim- _Taassa ~ slimessi, yle! enaliisessi _ keskusbomiteassa. ; Tas - seria ‘Venijalla iyhyin ve- ain; Banu, Jagiom, mutta smistivin / rayie “hudmauttas jotakin meidix - kannastaiume | kansainvaliséssi afn- - qnatillisesss.; kysymykeasai. ’ Jokalsel- ide luakkatietoizella tyilfizella tiy- ” tye. olla welvia, ‘etth kapitalismin _mykyinen | kansalnvilinen yhteeniiit- ' .tymaiben. Faatii myo vautaavaa tyé- '-“Lgisten - kansalnvalisté. “Wittymista |. “tuokkataistelen kiymiseksi kanéain- |. puiteissa. | Alamme -tyoldisten kangainvall- - nen rintama on phi hajallinen: kuin |. * spuidentsin, ‘Alamme. kangainvatiseen | darjestain ei lukeadu ranakalainer Liitto, - eraita suksatnisia jarjestaja a ‘wendlainen liltte, vaikka tisti ‘lon -esitetty -vaatim . Meidint ~ Litttomme. on . virallizesti- ilmoittanut } ” Saluavarian kuuing =kansainviilliseen |. S: jiriestoon. ‘Olemme selittinest,: et _-semme:- tne stinknan- halua- kenelle- :"kadni( pakottaa . poliittista kasitye- imme, tutta toiselta paolen ‘alem- ‘EMM | nyky&. - voldaan | - Niinp2’ (on Hitollaimme |: “aie -Moskovan newvostosen 52. oF Ammatilliset suunta-_ taisteiut Norjassa ~ - Pobjoismaiden ammethijirjestijen diskeisen -Kipenkaminao « konferens- sin jélkeen on Norjan ammattijar- jestén johto lyittdytynyt jJohdonmo- Kriselle dJinnarauhapolitiikan . tielle, Ammattijairjestén poheenjohtali Lian tek] atoitteen nk. ftaloudellisen ‘valtakunnan konferenssin kutzomi- seks) Oaloon, konferenssin, foka oli Mtyévaenedustajien”, ersiden pan- faijobtajien, johtevien tyénestafien, tukkukaupplaiden je Rallituksen ja- senten keskeinen, ja mona tarkot- duksens = alj capitalistisen talonden suttaminen koivilleen, Tallainen toimenplde ‘on mita raskain riko ammattifarjest3n © kongressin . pan: téksid vaatagn, joilla se on asetty- nit tuokkataisteluperiaatteen poh- falle. Timi merkitsee politiikkaa, sninkd Lian vain pari vuotta aitten fimmenin kera Jeimasi - “vartseksl hum puukiksi", haiinjan nivel, mille ammattiytidin: : tyslilkkeen reformistlt ja heidan po- Hijttiset apurinsa pyrkivit ssanman Norjan’ ammattiyhdistyslikkeen, *Mutta ‘Norjan ammatilisesti ‘jar- jestyneet:” ‘Inokketletoisat tydlaiset eat fo kataoneet tilimin hompoukin fini, jarjestin Hittymisen jehdosta kan- iMainviliseen tydteimistoon. on jp saavuttanut . seflaizen Jaajuuden, et.! ti -johtavain tranmaelijaisten. ‘on ol- dut palcko antautua tesa kyaymyk ‘gousd. ' Lianin alnunpanemasa ja tranmaelilaisten lehdem:- -kannatta- Maan - linparaubakonferensaia yan taan ovet novaseet’ Kaikki Norjan tydvienlikkeen’ rehelliset slnokka- ‘talsteluainekset.. Konferenasista, Joata . porvarillibet 5 tietenkin ‘ovat osatineéet . lyidd “mynttia, on teilut tydvienliikckean hipeitahra, --Suut- tydlaiatens. keskuudessa on jaitakin - sayrempl, kun * trolaisten OTA konferenasi, ” atillisten kee. usjarjeatéjen makkonferenasi, jo- ja on sen. linnarar-$ Protestillike. Norjan ammmatt). | todlatuksena’ iti, ritato-oflensilyvia -wastaan. Vuosi sitten oli Englannin kaivos- {3% | tecllisuus suotoissasa ascmarsa, spf- | elle vattanknesta. | ki johtni Rehrin Eshrin valikehteukeen paittymisen Jilkeen on tata teollisyuden alaa elkanut ¥aiveta kroonillinen kriim. toot, . kvitenkin iknomeisesti: kompromisseihin * Veturinkulfetta- ovat nifn squtuisimaan Thomak- » joka oo MacDonaldin halli- palannnt rautatieliinliit- etteivat.:ole yhtyneet eattet— tyyn objelmaan, Oppesttaioni toimii . sandakseen Hitiituotante, foka v. 1923 noual: pli ikaikki rautatieldiset. kannattamaan $83 -miljoonan tonnoin, laski yitme- vuonna 266 milf. tonniin. Tilestot osoittavat, etti Englannin’ hiilen- vienti on vahentynyt, motta tulot. tonoia kohti nousseet, Kaivosten- oniista jak ‘Edyttayat tietyati soutta hyvakseen fa vaittavat, etta on kysymyitsessd satunnainéen ‘krifst. Kaivoksia euljetaan .toisenea: jal- keen, varsinkin Eteli-Walesissg. Tyinostajat kayvat kiihkeii kamp- pailon tydpaivin ypidenthmiscka: ‘ja koettavat houkutella tyélaisia save tumaan. slihen tfupaamalla heille palkinnon muadogea osan’ tuloista, joita sanvitetsaan pidennetyllk tyi- alelia, ‘Brittildisen iatvoslilton sjh- teeri Cook on. uselasa puhetesasn ‘HAE nOMAAN | selittanyt.- oleyanaa tyd ‘gjan pidentamistd vastann. Eaives- tenomistajat ovet. -puolestasn = eh- dottaneet heidin ja tydliieten va- list} ‘keakinfiisti konferenasia “‘te- qliisuoden folevatenuden . pobtimi- seksi yhtaisesti ~ Tammik. lopussa piti kaivosty3- liisiiton tolmeenpaneva kotmitea, Kkokoukasen, rolsse - pohti Hlannetta. tepllisuudeasa. Liltossa on jar jes-. tyneeni | yii. £06,000 jdsenta. ‘s- tonnoasa’ kdsiteltiin m. m, edelld- mainittua. tydnostajain ehdateate, mith niiden lehdistdzes malnitagn : atta ksivosten- omistajat haldavet noudattss tyd- liistensi mieltd, jos kohta tflanne nyt vaati pldennettyd tyiaikaa, jos tahdottiin pysyttii nykyiset palkat. 1 Nytkin vastusti--Cook mité ponte- vamimin. ehdotusta ja ali hiin erito- tenkin. , yhtelsen, komitean | asette- mist, vastasn “teolicuuden , futki- miata’? yarten. ° ‘Ty3nantajain per- ya: alisi. videttiva: jo ennen- heina- haana - -apurina . fen sijaan: esiintyi kuuta,. OTL Aykkiamist&ar. lyitty ja pidetiiin “vaste: pilisidisank, «:; "ira elit” * Kuoliniatts,”: ‘etta: * stitiriminat, ti. . “ Lautunto. Hoseréehapoltis -Pyblaisten. inteliatatte on kuvaa- vaa' hamarildisten’ tySldisten - austin tO nls tuodean. asin: pri (jokdon Keltimat) tolmintaja-f; ‘ostot ovak.sunresti Hsinneet - tyd- vienluckan ‘tilsteluvoimaa: ja etta niiden. ‘Jaostojen: miodostamista on sen yuoksi- edistettava; A ay. etta.. ‘Genoven tydtelmiste. on perustetty. -tybldisten ‘vallankumsouk- gellisen litkkeen’ nujertamiseksi, e¢i- kG mikzan. tydviienjarjests sila saa olla oukeng thas: “S) atta - Gnimattijarjestojen On kiellettava Kipenhamiagn. | konfe- renastn palitdkset, jotka’ sotivat- al. kaigemmin tehtyja paataksia -. ¥ad- tien _ yhtelatoiniiinasta - Punaiser entmatillisen Internetonalin kanesa, ja. Saoitien ‘ammattijirjestin kera tuettava - - englantiléis-vendldisten tydliisten. ‘eheyttiimistoimintea; ' a} ettS, ammattifairjestin - alait- teeata ‘pikaansaatu valtakoonan ta- louskonferenssi, on i jirjestan . sah- ‘teen | nautettayva ja arvoton. itveily ja etti sen vastakohtans on pikal- ‘sesti kutéuttava - koolle’ tyildisten valtakunnan ‘‘konferenssi (tyivien- tugkan.-aseaman. pohtimiseksi nithin. vaatiouksiin nahden, dolta on tuota- ¥A. ésiin | a4 Sema henki buckui mys ‘Oston tyittamain | SOUTeSEE “joukkok uk- sessa; joka pidettiin joku sika ten. Kokouksessa tuomittitn linne- ranhakonferenssi mita jyrkimmin 3a tehtiin’ vaatimus ‘toiminnasta leok-) kataistelun linjalla.. Kommounistien taholta - on. “tan. teen . selvittamiseksi ebdotettu © am- matiijiriestatie, eth Se kutauisi ‘koolle. kaikkien » ‘sellaisten-~ taloi:del- fisten jiirjestijen ammatillisen. kon- ferenssin, jotka toimivat laakkatais- |. delun pohjails, keskindisen taistelun jarjestamiseksi. kallistn’ aikas tyat-'. timyytta-. ja’ verorasitusta vasiaan. Ni. k, talondellinen | valtakunnan ‘ kon- ferenssj olt vatlitsevan ’ tilenteen ‘suhteen tiysin’ yoimaton. ° Vain tyb~ ldiset itse voivat ottan varteen*-elid- ‘etunsa: nfita ei volda jattaa pan- kiniohtajien . ja ministerien ratkais- tavaksi, .eiki liicin’ _porvarillisten eth kokemun ox 8 | kokoukeessa -liiton . alhteert Hodges ja qoukko “muita - ‘ refprs atisia, - joh- tajia.. * ‘Toimeenpaneva | kenkyakont- talain ehdotukseen’ tillafsen Aoni- tean fsettamisesta. Sen sifaan pai. tettlin neuvotelle , suaraan kaivos- ° tenomistajain: kringsa. Ei-ole kul. tenkaan tel | tunnettua mith Tan« Himeukela ndifla agetetaan, | Kalvostydliisten keekuadeese val: litsee mauten -jokseenkin. yksimteli- nen -tyytymittimyys, nykylueen. pimakseen. He. tulevat arvatis- vasti vaatimaan 42 shillingin ko- rotusta tybvucrolta: ja karotnata. ammattitaitoizills, * Tarkeimmills kaivasalueilla “walliteee ‘isdkal © voi-' makos micliaia .6-tunnin tybalan to- teuttamisesta Mash alla. Ei" ole mahdatenta, - etti - kalvoatyOtdiset | esittavit timdnkin vastimuksen., . Mutts tyinostajat valmistautivat taistelun varalta. | Valtaisia . hiiliva- rastoja keotaan, Timérr. johdosta |. on. tySlitisten keakun essa herinnyt ajatua: Iakasta, ennenkuin cnykyfnen tydsopimas - ‘patty, | Tima -mieli- ala kuvestui 14. mm. : parlamentinja- senen Lawsonin “pubeessa, kun hig Nima.’ lausui, ett® takon edellytyk-| Bet olivat nykyain paremmat kula elokuussa, ja etta tydtbiset ovat oj- keutetut . tikkomaan sopiMaksen nii- hin. vaikelsiin ohoanhteisiitt kataopn, joissa " elaviit, Neuvottelujen ja mahdolliser -taistelun . kulaessa (ti- lee. Tonuten kysymys kaivostealli- Bunden kansallistuttamisesta jatleen kesknstelon alaisekel ja taistelukob- techs. . Tyinostajain ‘korostacsaa, | etter hiliteolliauns ole Saksan hiili- | teallisquteert ndhden kilpailuketpot- neri, Saksasss, kun ‘on ‘halvempas tyivoiman ja pitempi tyisika vas: itivat tyilaiset kaivosten kansallis- tuttamists tyéliisten. kontrollisen. : | Rautatioliisten | palkkaliike on epailematts nykyhethen tarkein Engiannissa. Konflikti on jo satty- nut ‘Lontoon. maanalaijsilla radoilia, |. mutt on se SsRato “horjutnksi. Sen BREN Oz nyntymassa kontlikti ko- ko tautatielaitokeessa,” Tyolaisilla ja tyonostajilla on .allgt: -ensimai- nen jokouksensa je taalld ossittay- tui, atti tyGnantajat’ vaativat palk- isin alentamista mutta - rantatelai- get ben sifaan niiden korottamtists, O- xtitne joulukunssa Jagtivat -ran- tatielaiatiitto . ja virkailijain liitte ghteiser toimintachjelman, mika on tysti tilak | ta vastagn.. Tams ja palkanalennakset, | tyi mainittus . objelmaa ja taistelemaan sen totenttamisen- puolesta, misad taistelussa ‘on myds varottava joh- tajien kompromissisritykeit. Oh- jelman olksisxeminen aynnytti tie-. Tajuc - taistelin -rautatielaisia jolla ¢ydnantajat yastasivat chjet-|- maan, e#dellyttgs keatkeran kahden Jeirin valista _ybteentormiysta. Kulj etustyilai sten ‘fir- jestomnodot ja palk- . ‘Skandinavian vallankumouKsellis- fen kuljetustyalziaten konferenssis- su, joka pidettiir 26-—28 pnd tani- mikuuta ‘Goteborgissa, kasiteltiin sf- ti Juenooteute Hlas, joka voi sya- _tyilaisten | palkkataisteluiasa kionnottomien _Firjestimaotojen ta- kin. - : | Tukbolmassa on pitkan aikaa ol- lut hiilenkantajain lakko, Lekko laiset ovat tehneet voitavansa’ s28- dakseen mont saman slar tyGliiset ryhtymiin . kannatuslakkoon, “ja. ni- mi eti ryhmHst, ovatkin olleet siihen halnkkal mutts kuljetusty Slais- ten. liiton. johts (Lindley) - on zenity kieltinyt. - °°, Tasta _Kielloata huclimatta ryh- tyivat . hillenajajat -kannataslakkoon, joke of liiton berrojen taj oikeam- Min sancen ‘Lindleyn miclesta | Tale ton tako, | Satamatybliiset, jotka “ovat th: min tyiu valittimdaase © yhteydessii, tyiskentelevat . edelleen Muin’ ej ml- than alisi tapahtunst. Tasta on ‘ol- lut seurauksena, etti he ovat joutu- neet-i valittinidiin hiiltd rikkmreitta rikkureille ja: joutuneet taten Fans tain. tahtoaan . suorittamaan _jirjes- tetra rikkurityOrg, . wo 1 . Rikkureja, . ~.tuota | " phteiskennan kuonaa ja tydlaisten, palkanpolkijoi- te ovat myoskin autenkuljettajat siantéjenss perusteella - pakoitetut Vastoin tahtosan ‘ediatatnian kutjet- tamalla - rikkaritoita | , ballasts toils, Sten. Tank ldonneton. ‘tila, jarjestetty. rikkurgug,-on muedostunct - varsit kiusalliseksi- ummatillisesti jarjesty- neiden tydliisten keakuudesse. . ‘Nin kauan kuin Lindley ia ‘Titton taantumuksellinen ‘ 'befarmistinen jchto on objaksissa, ei ‘thin eps |. kohtaan snada korjausta. Sika hy. viksyikin - Giteborgin, konferenssi julistuksen, jest ‘vaaditaan. tarmo- kasta’ -yhteistyor ' epakohdan: poista- mise ksi. Maan © kaikkien kuljetuzalaan | . kuru luvien oaastojen ” Iisiteltavaksi ja on! sen’ sisailtis SenYanTa: Tyén ja paaomen yalinen taistetn ‘an Viime.-aikeing _yba krjistynyt: Mutta tita taistelua | kiiydesea © on hevaittu ‘valitettavia, rhutteellisuak- sia 0 tyiivaenjirjestdissd. - | Karkest Hirjestiimuodot - avat | pakoittaneet osan tyOliisist evlintymian suore« naising saatterikkureine. .Ammatil- liset jahtajat antavdt tekeaan tallal-’ selle . evdkohdalla, -. get opat-. ‘erittginkin. heista : riippu- yaiset ert . Skandinavian -- inaissa. Tasei.: taytyy ¢spahtua pikainen[= Toutes, elleivie tyétaiset halua’ sor: tua taistelussaan.. Jetta ima kivi- rh mahdotliseksi, on. seuraavat | nua tokset saatava ailgar.: 1}° on’. saatava: aikaan: phtelstys todellisen solidarisomden - pehjalla eri kuljetustyalaisjarjestojen jobdon vaHilta Skandinavian:. maisss. : ~ Ei sel. | laiste, fransiyhteistyoté, - joka niihin asti on ollut havaittavissa; vaan’ to- dellicta yhteensulavaa tyota, joka liittéa. tydldiset yhteen,. seka : etta - jariestat. liitetaan _ yhteen, tiiviim- mikai--yhteniisyykaiksi; . 1, 2); kuljetustyialalta- on Takkorike kuraus melkein pakollinen. Suure- na syyni: Gihin on -sé sefkka, etta erl. aaastor: mainituila Aromettialal- ta, pakoitetagn takemian sanTrethoa tyota- (kuljettamaan snarranalaista tavaraa}. Taman arhmatilisesti jar- jestetyn rikkurityén |: kautta | ‘Jaime- nee se vik, jonka Jarjestynyt tyo- lainen taytyy tontea pettiria - keh- ‘tasn, Siksi tiytyy. koljétuatyolal- sia, SUUremmasss miéaria kein mai- ta, koulavttaa solidarisnuteen, jot- ta todellinen inho.tikkaria ja. saar Fulistas: - tullaan esittae |. . Kuljetustyolai- | 5) ninlen epakohtien aihenttamfs- ta cyista, joiden ails autonknljetta- jat tySskentelevat- miarattyjen ob- jeiden minkaan, ja-jotke ohjeet vel voittaval. beitd noudattamasn niiti masrayksii, jotta . viranormsiset an- tavat, on kaikkien kuljetustydlaisten ebdottomasti vaadittava . niiden sxantojen muuttamists witen, ¢tté viranomatset eivet voi vaatia: sellais- ten matkusiajien epljettamista, sa8-., a huonoilla taysillaan ja epasclide- risnudeftaan tyoskentelevat meidan Jarjestipyrkimyksidmme ja toiszia iyoidiseryhmia vastaam: - : 6) ett altuiseen ja keikidalla on vaikutettaya tySldisten kouluuttami- i seksi, eek meidin elintasomme ko. , hottamiselsi. inhjmiliselle - tasclle :. Samassa konferenasissa’ byvaksyt- tits seuraavasiealtéinen, merimiehil- Je oaoitettn jutiatua: Nykyisen painostuksen afkana an kanitalistiluekka- jarjestajensa. avu)- la ollat kyllij voimakas vieritta- main koko taleudellisen teakan. ty6- vaeninokan. harteille. 1. amg joktun ensikddesad organi- satoorisesta helkkoudepta ja ‘yhteis- tyon puuiteesta eri maiden jarjesti- jen valill4,'tamiin vooksl on yhteis- tyO valttimitén eti siniden jfarjes- téjen valilli. Se toimettomuos, jo- ka on ‘cllut ja joka edelleen on ole. massa on korvattava yaatimusilta, niin -‘byvin. paajarjesidille eri massa kuin myds skandinavisille: ja kan- sainvalisille jirjestéille ratksisemat- lomien Xysymysten lapiajamiseksi. Tyittemyyits vastann on taistelta- asettanatia vantimuisia tydatts- myyevakundeksi, avustuksekel @h tydnhankkimiseksi, oa Tydnostajat ovat viimeisten ‘vuo- sien kuluessa vahentineet laivamie- bistta seki laadultaan . ett. iavul- | taan, joten vaara uhkaa niin hyvin Mmerimiehig kuin. matkustajia, lai- vaa sek fen Imation. = Estidikseen : thts, an jMmichiston [aku midrittays, mairiysten THU Kaan ei miehistén Jnku saa olla’ pie nempl std iukua tai. inatua, foka on clemagssa niiden kansallisnukesien . Tri- ¥oilla, jotila -jo on. michistélavusta ‘Llakimiiiraykeet, ae rh - Merimiesten. 12-tuntinen tydailea ‘yuorokaudessa merelli on sukteessa toisten tydisisten tyoalkann Hiian pitka, élk@ ene nousta teollisnuatya-| Wiisten typdaikea pitemmbBksi. ‘Se ruoke, joks miehistélla jae- }taan, on htonosa ja on teein tuotta- nut gaireatta miehistin keskuudes- aa. Tamé epikohta on saatava ln kimasrayksellé ckorjatukei + : Asunto-olet ovat. korjattavat si- ‘ea,’ etta Jokainen merimics . saa onan ykeityishyttinaa, ‘Merimichet ovat enemman kuin miaut tydtaiset sidotinja tyopaikkoi- |. -hinsa, niin hyvina: ktin hupnoina a koina, niin hyvald: kuin ‘huonolla. i}- |: ‘Mella’ ja byvin' usein pitkaksi aikaa, ‘BHR. buomautukeella, joka “edetla on. _ esilintucty, lausou xonfererisai kasityksenaan, atta merimijesten on paiiarjestoissaan, eaitettiva | vaati- mukset: |. - - 4). tydttémyyavekuudeksi, tySté an ‘avustusta tyéttimyysatkana; 2) ‘merimissten elintason kohotta- miseksrs . 3). Iyhemmiin “tybajan Mapinjquni seksi:.~ 4) maariys PATETINGN Fudan pl timisekei; * ¥ 3) miehistéluvan miliradmiseksi: . ay. asunto-olojen _Parantarniveks ; -T..-T. Thmisen ruuris —kone -Thmiser ruumis on “kokbonpante miljoonists © pienista elivistii. gle- Toukaists, joita. nimitetian aoluiks, jJ4 joistd jokainen. on’ oppinut.te- kemaan kukin - _erilaista ‘tyeta,. Est-|- merkiksi, panaizet yerizolat ovat op- pineet Lulettamaan ilmasta otta- POAATISA | “happea: kaikkialte yMpari ruumiin, etti ' toigethin solut. voi- Fat hengittia. Solut vatsesss ovat. ‘|oppireet tekemaan | “‘OSEnsa. Favan- sulatiksessa, - Hermasolut - ovat ‘op hinest kulettamaan . FAnOMMS © Ti- kasta . toiseen- roumiissatsme ja Ea- nomaan ‘Wilden: aistimme | avoalia meille mité ymparilsmme tapsebtou Se on. jouri catian kuin -Ayvin: H- setetty. mutkallinen kone, kuten: au- tomahiili, jossa ‘ toteet koneen - oaut ovat: pyorivat | tagainesti. Jaakereis-| ig SHER, ‘toisten. Jiikktessa ylis ja. alps | HOPGAaEs . tabdissa ja Fielk toisten plenten -osien ‘kontrolleeratesta gale tasoitinessa ‘koko koncen ‘“liikkeité.| —- a Himotuksiz vilit’ ene be-ikkiin ‘Suomen Lithettsjien a ch dotiow” ti suuistetteva kirjottaa ; ari -Laistifns ajjotut torre’ eet. ffoiroteksicn hinual ovat 25¢ hen. gelte tal perheciti. duistakea ‘Mirjottas: welviet is sity ett ne -VAPAUDEN KIRJAKAUPPA. | byris- sakyvat. L. , pajirje’ ,kaet; taudit’ ja kyvyt o-[- vat buposti | yinmarrettavias’ jos] otammie sen talta kennalta, konee- ie, jonka tehtavana on ottaa vol- maa ruuasta | Ja Adiyttia aita sitten erilaisten ttiden suoritokecen. . Kuioka lihakeet toimivet? | . Lybentimaélla itseign, dihakeet ai- na. yetavat, ne eivat ‘koskean. tyan- ni. ' Kétemme nousée ylos, kon plallypuclella clewa dihzs ita vetaa, kaden - laskentuedsa’ - mainittu lihas kay veltoksi jo alapuolella kisi- vartta oleva lihas vetib.- Kaiki Hi- funte. ruumiigsamte on eri lihasten yhdistyneesté- Veldimiseati johtu- Vad, Kalnke manta, Ijhasta on Foutoiil oe satume? Liikantoon ottaa osaa “nein. 520 eri lihagta. Lisdksi liytyy spisielli- missimme useite elimi, ei yleensi* kasiteta lihakajksi, Mista voima Jibsksissa Jobtau? Joksinen’ Ithas on kekoonpantal tuhangista saikeista, jotka -kulkevat salkeet [ lihas- shikeista kykenee- ‘kutistumaan $8- man tapaisesti, kuin venytetty ku- yhdensnuntaisesti, kuten kéydessd, Jokainen - niiista minauha irtipsdsatettiessa’ kutistud., Mista tim& kutistumiskyky johtun, ei vieli. tarkalleen tiedeti. ‘Milesi on vaikeimpi juoste ylami- _ keon bain alamakerco? syyati, _etta -yldsmiked kulkiesaa tiytyy nostas painenss maaan veto- veimaa vastuan, tama kuluttan vai- mas. Joa ‘ibminen painaa 150 Ib. ja hin juoksee ylis. mikei, nows- ten 10 jalkaa minoutissa koktisuo- raan. ylés: mitattur, niin hin kiyt- tha “1/20 hevgsvoimad ‘yksinempan Foumiinsa -palnon ‘noatamiseen.; Mikat mies on ‘naiste voimak- | kaampit. \Koska hanella on lasieminat Lis hakset,” jeissa on enemmin saikei- ti. (Ne voivat kehittsi voimak- kaampia vetoja kuin maizen pie- nemmat Hhekset. Tame lihasten. e- rikvisnus - on snureksi oBeksi aihe- uttamassa yleist® erikoizuutta, mies keskimafirin olen Bina naista igom- pi. Miks . tibden: ae vasymme? Syrsti, etth likussiiifceissi tapab- tun pienia ‘muutekala, eivatka né kykene vetimdan yhta lujasti kain normaaligga olessaan. Tiede ai. ole yarn johtauke tama slits, atti tarpeellinen ruokamas¢i lihaasai- keisad on loppuns kolutettu, tai et-5 tydskennellesaaiin |. .. [muodostarat: jonkinlaista . kemizilis-. ta sinetta, jonka veren. on kutetet-t ta lihassdikeet tava po, Mabhdollisesti molemmat tapahtovat Semen aitnan, knten hiyrykoneessa, joka katctiea poit- toainetia. ja valmistas | tuhkas, . Minkitahden nmi on tarpecllista? Uni on terpeellista liksssiikeiden (ja koko raumiimme koneiston) Lol. mintakuntciaunden © wusimiseksi. Nukkuessamme vert kulkee lap? ruv- tiiimme, kubféttwen ° uusia . ravinto- aingita lihassdikeisiin ja myis pois kulettaen okatken Ithastoiminnan frottaman. knona-sineen. Mista ‘Smmiten Funmis of kokoon -panta?. Nein kaksikelmasosa ruumiistam: me on vettd. Keskikekoineén, 160 tyssipimisest& hoimaavi Kuulijakunnasta THES 5 ‘painaa painava- itiminen © siskitad 10 jgalloonas yetta, noin- $4 .pad- nan hiflta,; notin T- panna - -kalkkia, han | a otteekar: eta. maailma ti 1 non. 2 paunen fosforia ja-- vahiin heaton: eelteemin,” tailjoonan re vaila 2 unssia suolaa, . noin .%. den setdi? er Dass - ‘Fautaa, 1/5 “Tes sokerla:| je: byvin pienen “miaran ‘alinniia, | miljoonan, oikatsee esjtelmotla. aulfforia, magnesia, ‘fncrines “jay Jobe -; aille je ibotandeille. , ‘rinnan. alla, | teksasta tai pakotuksesty vethit mi- heti. syGnnin jailkeen ja veipa ne. - tandin ovat. aihewttaneet edellama-.. Tuckajarj estel maata. johtuvat seikt minen-‘on.lopetettava. Wakivontlet | kigtté niin ikaan on jatettiva le -konaan pois. Litan ja muiden T+ ; yapitoisten ruokien syontia oo SI - pistettava. - Vihanneksia on spotiei - mahdollisimman paljon. . : sella . kotihoidolla patanes narasty! ‘| tavallisesti lybyessii ajassa, Fd Se ad ” Box 69, SUDBURY, ‘ONT. BARKERS ‘MUSIC STORE sosrroval rarrs Nuottivihkoja Uusimpia snomalaisio gvamofoce: . devy ja. - Phonograafeja ja Radioita 85 DURHAM S7., — SUDBURY. Seurasva: Bloe'n kaupassta, — Fhonea 1694 Dre LA. JOHNSON ) | SUOMALAINEN — : Hammaslia kart. Torentoasn, | 1925. ‘Queen Sk Kast Kippendar Ave. kolmasss. . Hightinkaytiva 110° Kippoudariy, Pobelin Giadetona 65138. Willamette Blhyrif. Sanitartum varustetta nykyajian (contaicells ter. veyshoitavalinellia. Taydeltinen 3%. - ray jx Jaboratori terkestos. Enom| E-ran hoites - eyavalte, Kagvanna - y . mfetonse , fa kaikkie Tekisi mic -seesta kuin e dustrialistissa, man”. yaikkal beqsn. Han k Jaustolvansa faan, -katketi hajoitustyoti kottdessy, M singnan olet | not tehtayiiin jeknavan pom Kin. Juni | F enenp: naider tostajien jook jettémait par] Niidenikin aja jomakin maar SESin pwekone lehtiriepa, jon! ton toimintage arvoons ‘mr kuuluu. Sill saadakaan . ma! kokeilla “Rap Kuen “zejallice tessa, joka. lal | dustrialistiin, olist knolandt fe Vadrin, jon “Sy Dd pakkjin” Industrialistin . veh, ett O35: Hihen sopit pai mejsth Rend on: “gtbs Phi - iimene yhtiin hjnollen en viii ian, mots k raan, katen uy Dr. - Pater Kokko. I Dr. Anna Kolin, | | on re \ BC. 467 Willamette Blvd. Portland, fr tauti vaan ofre vatsslankun toimiz- nassa’ tapabtuneiste hotridisti. . Narastyksen oireet ovat: Vaty . lgukusta nousee aunhon kuoumaa pa. halte. maistuvaa .vetta. Samal . tuntee: sairag -pistosta tai pakotuste: ayddnaiassaan, fate. kansankielella aanotaan. ‘asta pix - rag sangen wsein sellaigen fohtopoi — tGksen, etta yikes on sydimessi ti — ketthkoissa. Royhtelyksct azmon - kuin pakotuskin itmenee tavelliceti - joissakin tapauksisaa ilmeta okser- ! nbakehtauksinakin: 7 Syynii nardstykseen useammass tapauksessa on:se etti diha- js rar vapitojaten ruokien Jijallisella kay timieelii? kijhoitetaan. vatsalauknss, - toimivat. erindiset rauhaset eristt man liian palion suglahappos. Mut- - te thmin vol ajheuttaa muntkin kuin edellimainitut, ruokalajit. : ailinen tupakan kaytts, vakijuomien — nauttiminen,. lilallinen syomine warsinxin iltaselia, y, m. voi jobtea - SAMA at ‘talokseen, a Jog. niirdstyst® sihewttayan vats. | pitnt seikat, nimittdin sopimatte | -rouat, liiallinen syonti tal oct voidsan se helpost] poistaa muatl Malla ruokajirfestelmaad, Happaur en -raokien, sellaisten kuin etikat }°. etikalla maustettujen ruckien 53 © Conmee nimi oli tollst hukg! Arthurissy pith fen asasten ja 4 yhteistoiminn baljon pera, k ortilla varunte: ash yhtynrt ' ore Matta ei Fielli off Pitheer Ssitykacasd et TMbuttonot | ' Romministisen, 4 alle, Paljon -m fan . jonkossag Polgisia, jotka . om wield toistais Oiset kai tarko ondty ote teken mattimien’ koakt Uosanottonn, re Hoole . _ Keventiva Tastayi. . “‘Tiedemize egitelmii maailmsnpF - n ‘womercil. ~ kalpes seaytit noise _— “Herra’ professori, ' Sanoin: geitseman yma — Jumalankiitos!: Ja «mina indinea. Roomiissamme on > EOYGB- rualin, Ey je seitsemi aia: 4 lin Whey 5: paanas, typpea, ja tioln nan ts 13 paunsa vetya js ‘happea. pen Ti- |. saksi uth sinaltyy veteen, : ofigj noin og eenttia. * ‘Naristys. | Kiri. Martin: Liljeroas. -Sanod ja. ‘bibkas— keane + On las: LykkSy sel on ina sichatybe ketta ett roumiimme maarcettiRin re ; “Tilatkaa. “Vapaus, te |veri, Toveritar Eteet ' jpain, Tyomies ja — [hil .Pilatkaa ‘qinoas taan -selvia- Juokkatait lena Tondaista tyot3. kohtaan tulisi tyt- Ruumiimme' -voimslaiton. ot: -ruuan: liisile mieleeh painettna, - Johtajil- a ote. f la. @i saa missin vlosuhteissa olla |taan- runasta, sen Eoneena | oak H- otkentta .pakoittas ‘tyoliisia rikkari:-|hakeet, ‘seq: vipusimina ‘lout. tan tydhdn. Mitkiin -taloudeliiset. - sei- Injissamme .on' janteita, Toit, veto- kat elvat. saa olla esteendt taaniin Ribnoja ja polvekkeita. : — an ‘toteuttamiselle; . te, ae ‘ite: me. ‘ofkeatettuja yvaatimagn -t8tS|hallitusten: agenteille kaneairivili- esitetty tyinostajille. Ohjelman i alles. ‘Venajin proletari-|sen ja kansalfisen atoniattiyhdistys- pitkohdat ovat. setraavat:. 7 ennen ja jal birokration sisapuoletla, "Peach tar-} 1). 48-tenain tyaviikou tuscitua. 7 vallank | tdistellut kat-| beiissi kohdasea’ ovat Norjan am. {eTaissa lockissa; 2) 44-tinnin ty. Si a) 4 ery " uotestn \porvarilaok- tiattiphdistyslikkeen: jasenet ver.{Mka ‘Frahtilitkenteen tyblgisille, | den- ot ja entant. souria wuh-| rattomasti. suuremmalta onalta yhta tjille, : signaalityoliisile ja -rata- ame em ae “isicysth etta “matelta, ee 7 oa ° jhenkitokunnalle; 3} 660 prosentin i Narkstye 7 — | ridnaukervenaus. — on ‘dangen - leinen: pobjoisinaissa, jorssa . ihmiset, joutavat yarsinkin eR: ‘alvisikoins | syOmaan enemmin ‘lhu- ag ja rasvarnokia ja vaheonman vihan- 7 be . are . ee ore . . | - .t . . . a 1, . re =" . . 7 - . ye . woe ee” , . 1 wee, lot. ea . wm . . a ". hoa, . . . .* . _ . " . . . J . wa Te Po, boat . ‘i. . ~a.fl .. wo . st 4 ' ty 4 . ~ ome eo OT . os " . . a . oe “. Pe ee ee ot ' . oT = * 1 ‘ss Pa 1 eo oe " ot a." t ous a : ee . - . “ro . ete seo 1 — "sat ' . . = a ' ait ce ae : 7 . aaa 7 : ver wows =e ay ats nett Weg . Jt a uk on ad io ee s oom tte TL ae . a 4" Yr 7. ! ee = Bee Maat ne ! nae o ~ . mo4 . _ 1 oe inn : - le ro. att 1) ye wv lope a . =e - oe ae ee eee = eae Ena ie ee a Rie | = Berths ee renee ee ee er