se Comat

=

ariesitipgs i
Pnnosta juli; i

lin Sanottiuan wi
Dkaaseen, joks | :
iaKs? tahan im ' |
lelirisa seks.) . ' “
a Sijaitsevat pinait

\ On “esitefty | | 13. }, 1882 duettire. Suomen pdg-.

iin Kualuisiiyecn EM. heupungin pdivalehdist® ‘sexraava il-

tuhoathitien) poste... OPISTO AVATAAN TANAAN: Kel-
eens ji calempinfil Jo 10 ¢. p. p. pitdd“haikhien taken.
: jacked jiimoithautunenden -oppdaiden:
julie saa puvitte nusikaalista koctte-
irmuesta verter. Opiston kanstia on
apoinna Bila 1%10—3 f.p.p. |
ae Martin Wegelius, joniaja,”
aecakéa “niéluriso 7. -LuPuisicn aikeisem pier yritysten,
: .gonien esivetheiden ja wuosta Resta-

nménté ‘vuotia sie fa vee
i. Silloin' pidetin in ' necn karsbndttOmdn odotuksen  ydl-

OO pyrkivien t;
tlkeen Tisojen sue.
entya ja--Vanhoi  .

| Melitisdisss voile been olf toteutunut niusiikisiystivdin
Kivissd: hamp ices MM. sure 2oive; mragmme off saanut niu-

asairatksiin. 0 iikRiopister
na;" Vile FuosingiRy |

ha‘teoria: fokaaik ; —_—
Ista tutkimiksis: ia

Juriseissy: an vhti Mm. fonsa aikang on scurannut.
reumasairaillakin 7 wg | |

M poistosta ei oft | ALKUVAIHEET 3 |
wo eas 1 - Helsingin Musiikkiopisto sai . aloit-
n fudran vikita,. Ae. .taa varsin vaat'mattomissa ulkonaisissa
symyitseen ihe. fe puitteissa — vuokralaisena Bulevardi
risiti “oilaan ksi m .. 2:88a. sijaitsevassa saksalaisessa tytto-
meén Syna ‘ove fe . koulussa. Oppilattakaan - e} - ensimmiai-
tiset “streptokokit fa - send Iukuvuotena ollut enempaa kuin
el ta“ miltes -aing Bl -. 28, joskin heidan lukum#aransd, sen jal-
n‘athetttand t Bg. keen versin nepeasti kasvoi. Musiikki-
vallisimmin ‘juuifm. . piston tciminta ej tahdannayt vain am-
asta. Kuiténkaan i
anglivaa ‘sairaste-

musiikinopetuksen ARUN PANE nUSES-
sa. quiet uudelile lattokselle, Hetstugin
Mustigkiopistolle, ne perussuuntavii-

ae
. .

. Masvattamiseen — se toimi alusta: pi-

taan 2-347... Sitd [Bf : --tien-paljon: !aajempia piireja -silmallipi-
rar muudella: pys Mg - taen. Martin Wegelius sanookin eriassa

seessa: ailerginen Kirjoituksessaan nain: “Meid’an maas-
Je.-streptokokille JH .:. samme, jossa musiikinviljely on niin

Puman, Herkisty- 9 - nuorta,.ei julkisen musiikinopetuksen
seHaisilla ‘henkt- mH ©. -ainoana - pyrkimyksena pida olla vain
kuumereuma, st . laitavien ja kykenevien muusikkojen
Jla:-Neyt-on- kui (i - ja musiikinopettajien, vaan myos mtu-

amainittir: -pitaa
Issa. .angiinaa
ruittamattomasiti,
len -vaikutus an- ff
Hinilla silmalli-
en todetiu:selva
© potilaat, jotha
;, byvin. -harvoin
evan sila, mi-
ya -hoita aleite
linia. heti-alusta
kun. taas .njilla,
, Kuumereuma FF
, mitd myéhem- §
‘Ka. ovat. saaneet
neet kuumereu- §
potilaat, joiden
tu. Ero penisil: §
ellinen on bak- f

B °° Stkillisest; sivistyneen ja ymmirtivai-

- en kuulijakunnan kasvattaminen.”
Koko opiston toiminnalle oscittautui

~ Vuosien” varrella erittdin merkitykselli-

7 Joka antoi mahdoll’suuksia musiikinope-
~-tuksen ulottamisesssa lasten: ja koulu-
“ buorison pariin. Samoibin aikoihin kas-
_ ¥0l episto mys toiseen suuntaan:.“‘jat-
 ko-osaste” aloitti toimintansa vuoden
"7 ESSS alussa: Sen tarkoituksena oli an-
2 perusteellinen koulutus nite oppi-
““laille, joilla katsottiin olevan mahdolli-
Suuksia” korkeampien taiteellisten pad-
_ Maatien toteuttamisessa. Eritt@in tar-
a
Vendlaiset himméastytti
(Jatkoa 1:selt4 sivulta)

., hin kulloinkin haluavat. Mutta toivotta-
__ ‘ast maailma ei endd halua sotaa.

 Kaikkein vihaisimmat idiin viholliset

_ val nostaneet jo huudon siitd, etta ve-

_~*Naliiset ratikkaaivat koiraa tuossa-keino-

Euussa, t :

fan voinnista, Samaiset- ihnviset. tuskin

| hikuttivat eviakain

 Muutamia kuukaus‘a sitten israelilaiset

‘Appoivat ja kiduttivat egyptilaisia sota-

Oe ee

Sta.
uumereumassa,
audin hoidossa. §
aa sitojaa kuir §
isilliini ajoissa
kuumereuma’
nnalta olisikin

astunut hakeu- vena -
imestyttya 14a 3 nike vallitsevaa valtayaa pa-
es nike

vite kuvaa edelleen se, ett
aul, nostaa kysymys kenelle kuu
kuuhug onko venalais'la aikeus menné
Tatevie, Aun toiset eivat siihen pysty.

_ ~~ Maan “N paivien aikana tulemme saa-
_~. “anomalebtien kautta’palion lisd-

: | Letoja, Jotka koskevat venalaisten kei-
oo polar ce : hokuuta No II. .

en hoidon.
ereihin saattaa

Martin . Wegeliuzksen |
merkityksellinen ty6 jarjestelmdilisen -

tat, joite se keko 75-vuolisen tolmin-_

I... mattimuusikoiden ja musiikinopettajien |

seksi Wegeliuksen 1884 alkeiskouly, -

vaikka eivat tieddi mitsin koi-

silloin, kun vain.

SIBELIUS-AKATEMIA
NYT .75-VUOTIAS —

| keand tek*jinad musiikkiopiston toimin-
nanmuotojen laajentamisessa ja vakiin-
nuttamisessa on pidettava laulu- ja pia-
_-nopedagogiikan ottamista;.opetusohjel-

- maan.- Helsingin Musiikkidpistdn ‘Kurs-. *. >

_ Sit: lapdisse'll4 opettajilla oli varsin
vankka musiikkisivistyksellinen pohia,
_mille perustaa opetustyéns4. Martin

.. Wegelius .toimi musiikkiopiston johta-_

jana vuoteen
24:ni toimintansa vuotena hin antoi
Helsingin Musiikkiopistolle perussuun-
‘taviivat sek2 sen sisdisen elimdn ett
- ulospdin: suuntautuvan tyén kehittami-
SOSSE., |

_ JOBTAFA VAIHTUU
‘Kun Wegelius oli jattdnyt -suuren
Juomuksensa omien -oppilaidensa huo-
maan, muodestal uuden johtajan etsi-
minen metkoisen vaikeaksi. ‘Timin pai-
kan otti laitoksen johtokunnan kutsuma
Armas. Jarnefelt haltuunsa vucdeksi,
jonka aikana ei opiston s‘siisessd eli-
missd tapahtunut mitdéin merkittavim-
. pia uudistuksia tat muutoksia, _
_ Kun Armas Hirneielt oli valittu Tuk-
‘holman Kuninkaallisen OQopperan ka-
pellimestariksi, joutui musiikkiopiston.
jobtajan virka. jalleen avoimeksi. Eras
op'sten kaikkein labjakkaimmusta. Eas-
vateista, Karl Ekman, valittiin nyt- ti-
han kunpiakkaaseen virkaan. Ekmanin
nelivuotisen toiminnan aikana jatkui
“tyd jo. vakiintuneen ‘objelman mukai-
sesti, Monet nuvoret opettajat kavivat
niind vuosina ulkomaisilla opintomat-
koilla, ja jaivit timan jalkeen’ tayden
| patevyyden saavuttaneing opiston pal-
velukseen, Erittdin merkittava tapaus
-sattu] Karl Ekmanin viime’sena johta-
javuotena...Silloin siirtyi opisto uusiin
‘ tilaviin; mutta kuitenkin suuresti lisaan-
tyneen oppilasmadran ja kasvaneen [ai-
toksen tarpeita vastaaviin tJoihi.

ERKKI MELARTIN JOHTAJANA
‘Vuosina -191 11936 toimi musiikki-
‘opiston johtajana s&veltija Erkki Me-
lartin, jonka aikana Helsingin Musikki-
opiston juridiseksi omistajaksi tuli A. B.
Helsingfors Musikinstitut, Hels:ngin
Musiikkiopista ©.¥.-niminen osakeyh-
tid. Talléin toivottiin opiston saaheen
varman taloudellisen pohjan. Melarti-
nin aikana tapahtuj muutamia merkit-
tivid kehitysilmidit#: Kajanuksen pe-
rustama “FiYharmenisen seuran orkes-
‘terikoulu” Hitty? mus‘ikkiopistoon ja
ndin saatiin tiytetyksi se aukke, jonka
oppilasorkesterin puuttuminen off muo-
dostanut opiston tydéohjelmaan. Vuodes-
ta. 1926 Jahtien on Jaitoksen yhteydes-
si toiminut puolustusla*toksen yllapita-
‘mi sotilassoittokoulu, joka mydhemmin
uudestijarjestelyjen yhteydessd sai mi-
men ““Poulustusvaimain soitto-oppilas-
koulu”.
OPISTOLLE OMA RAKENNLS
Helsingin Musiikkiep‘ste cli jo vuo-
teen 1914 mennessd laajentunut yha
taydellisemmaksi konservatorioksi. Se
sai kuitenkin vasta vuonna 1924 nimen
~ Helsingin ‘Konservatorio — Helsingfors
Wonservator:um. Laitoksen tyomuodot
pysyivat silti ennallaan.
-Oppilasmaaran jatkuvasti kasvaessa
muodastui opiston. huoneustokysymys
erittiin ajamkohtaiseksi ja kipedksi.
Siksi perustettiin vueden 1928 lopulla
Helsingin konservatorion SaatiG, jonka

. - “
.. ‘Lauantaina. marraskuys 9 paivina, 1957 . , Stra 3
*

| i _s

. - A . +}, “i I 1 " =, _ a
a ’ ; - . i oa ies oAc) oe

i ae Sane er ee
. ‘i wr “ _ . ; io ade tei Sie i .

ra . -

tuikin Konservatorioile -oma rakennus

CBC:n television katselijat avet tyytvudisid saadessaan tietid, | |
ettd Jack Kanén naytikset, jotke kesdlld saavuttivat suuren me~ ~
 jateuntaan.

nestyksen, iulevat
Makers °58",

=

‘tehtavand oli talohankkeen toteuttami-

nen. Kolme vuotta myéhemmin valmis-

ja samalla Helsingifle uusi, erittain kor-
keatasainen konserttisali.

Erkki Melartin'n johtajakautena -val-
mistuneen uuden talon suomien tilojen
suojissa. laajentul Konservatorien tyé-
kentt4 uusien oppiaineiden ja oppikurs-—
sen muodossa, Melartinin. jatettya. joh-
tajan viran-ol musiikkiopiste kasvanut
tiydelliseksi konservatorioksi, pian my6s
korkeakouluksi. 3

ERNEST LINGON AIKA -

Vuoona 1936 valittiin konservatorion
johtoon sen nykyinen, ansioitunut joh-
taja Ernst Linko. Varajohtajaksi val t-
Uusien voimien turvin sai Hefsingin
Konservatorio jatkaa Melartinin viite t-
tamaa uudistusten ja jatkuvan laajen-
tumisen treth, Ernst Lingon aikana suu- |
resta oppilaitoksesta tuli virallisesti to-
del'nen korkeakoulu. V. 1931 se sal
velyvoittavan vuden nimen “Sibelius-

" Akatemia”. Ndiden vuosien aikana se

on kunnialla kantanut nimedin. Varsin-
kin viimeiset visi: toiminnan -vuotta
(1952-57) ovat olleet yha aktivisoitu- |.
neen tyén ja voimakkaan kehityksen
aikaa. Ne ovat mds olleet.uusien kan- .
sainvalisten suhteiden solmimisen kan-
nalta er ttdin merkitykselhisia.”
» NAIN OPISKELLAAN |

Nykyisen Sibelius-Akatemian toimin-
nan perusrunko on suunnilleen seuraa-
van Jaatuinen: Nuorimmat oppilaat
ovat useinkin vasta 6—7-vuotiaita ja -
heidan ehkd tuleva taiteil jauransa al- -
kaa alkeiskoulussa. Taalta siirrytaan ~
mydhemmissa4 vaiheessa konservatorion
puolelle, ja lopuksi, jos voimia, taitoa ja
innestusta rlittaa, paatetaan opinnot
korkeakoulusta saadujla diploonr ila.

Alkeiskoulu toimi lahmna koulunuo-
risoa siimalla pit#en. Kouluiaisilla ei ole
tilaisuutta seurata konservatorion pa-
kollisten teoreettisten a‘neiden tunteia, .
mutta konservatorion . puolella foutuy
musikinopiskelija harrastamaan ja suo-
Tittamaan kursseja paitsi.oman pidai-
neensa {esim. piane, viulu tai laulu}
obelia myO6s musi kin teorlassa, histo-

riassa, jne. Kun tarpeellinen musiikk- -
stvistyksellinen pohja on Juotu, voidaan

suorittaa Sibelius-Akatemian diplomi,
joka on kall'sarvoinen todistus moni-'
puolisesta’ taiteellisesta kasvatuksesta.
Sibelius-Akatemiassa toimii mydés erityi-
nen Kirkkomusiikkiosasto, joka koulut-
taa kirkkomuus koitamme — tana vuon-
nz on ohjelmaan litetty myos erityinen

patevid musi‘kinopettajia, =~ |
'  SIBELIUS-AKATEMIAN -TYON

‘rit. Talla tydllidn se on toteuttanut pe-

_ $0n nostamisen kulttuurikansalta arlo-

| paamdadring on edelleenkin, ej vain am-

‘kella vain 367,000, so. 58,000 nelidki-
lometria pienempi kuin 27 vuotta sit-

henee vuodessa suunnilleen 2.150

vakinaisesti nimeilg “Music — .

~

dAoulumusti&kiosasto, jonka toiminnan _
tarkoituksena on saada kouluihimme

Pie Bel

ARYO — -_

I
I
+ .

ruudet, musiikinopettajat, orkestetimuu-
sikot, kirkkejemme urkurit ja kantto-

rustajansa Martin Wegelinksen suuren
paamasran, kansamme musikillisen ta-

tettavalle tasolle. Tyé ei ole vielg mil-
lin tavain valmis. Siksi Sibelius-Aka-
temia jatkuvasti pyrkii. laajentamaan
toimintaansa ja. tyGkenttdinsa — sen

matt taitoisten muusikkojen koulutta-
minen, vaali musiikin saattaminen koko
kansan henkisen elaman rikastuttajaksi

ja omaisuudeksi. |
» . S&L. P.

Kutistuva meri

Vuodesta 1939 Jahtien on Kaspian- |
meren pinta alentunut 2 metria. “Kun
Kaspianmeren pinta-ala v. 1930 oli
425,006 nelidkilometrid, on se ta)id het-

ten. Nain Kaspianmeren pinta-ala va-
nelio-~
kilometein, :
Tiedettaneen hyvin, ette; Kaspianme-
reila ole. yhteyksia muihin maaiiman-.
merlin, vaan se on ns. s‘simeri, Kase
pPianmeren kulvuminen johtuu alueella
valiitsevasta lampimasta iimastosta,
suuresta haihtumisesta, Volgan_ vesi-
alueen kuivumisesta, teollisuuden valta- -
vastt Jisadntyneesti vedentarpeesta,
suurista keinotekoisista jarvista, joita
on rakennettu Kaspianmereen johta-
vien jokien yarsille ja jotka pidittivat
suuria madrid aikaisermmin Kaspianme- -
reen vapaasti juosseita vesii, Meren
laskeva pinta- on melkoisena pulmana
esmerkiksi . pohjoisen Kaspiarimeren
Kalastajille. Erdin paikoin on meren
Janta vetaytynyt .25 km ulommaksi,
minkd seurauksena on taytynyt hylata
vanhat kalastussatamat ja rakentaa
suuria raboja nielevii uusia satamia.
Jos vedenpinnan laskeutuminen jatkuu
—— muita se tietystikin tekee, ellei mi-
hinkaan ryhdyta —, “kuivuu” lahitu-
evaisuudessa esimerkiksi. Bakun sa-
_tama. ; .
Kaspian-ongeiman ratkaisemiseksi o

L ‘= == — x i . . om .
Fgh CP AG ge Ma of hil PO Seder ore eee] a

foe

yt se

oo a re
. mie

Ie
"1 Saab " L

pel oe le ee
pa Aa ee

#
’ ae

.
a
: a
T..
i
F

f.

t

t's

1

a
i

ST We ree ee 2 oe:
1 . "ILs oe” pee om Te - .
. "I a eee

tL i A "1 7

=—l"E"
rts

ee 1
- ," .

Se ieee Ce ooo

F
"2 - oa wi 1Lls-.-a See ee a
7 . we : a . . oon
ik a Cee

el

La hy =
Pie
Aiea

. . . a . H
ote fe el ON Pod : vans fer ae wd . 7
nt ye ue eee a gerade 2. .
rc bs 1. =r eary Whore Lem: "= ier a . 7 a .
as PT i eg ee pte et ate .
"] beat te Pi lee i Rie Lo a . —. . a .
-—. I . - em oon . . . .
iy Popa oer 7 - .

Ahlan
=ohiah teas

+ =r
ee

of, .
earye . ‘1 = Fen " 7
ae : =r on fT ate .
; om ne ea ‘
. Th 2 a Ht | “t F . Li . mee t as
a : i rs Pt] rn : rhe F ?
SF te a 5 r. a - 1 a! Le Ber}
a bel eee UP sa i bel el
ee er tee = et rt was

eye
wr iL

a
aan Seite
Be eee

Bia ait

ht
eS
a Pe at

- r, ah

sige

at

ra

tea eh
pay ee Ca
Fie HERE a
"m apt te HH =
eae ent Ee

Hes
hie

. r . "a0
ee ee
= a Lom |
eye Solar
0" Me 7 ee oe
oT
ie ia

¥

——t

~ k's
‘i:
v os
om
ca
Dt
i
Lie |
ae aT
hl
4

ade
— = "EH
Ca L

oe

a a Dl
RRA Fede Le
ee sia oe
. - =1" ma Te ."

apt oe nL -
= wo . r a

. fet aes =, aT

x

tele pee a
ria + i: op
egy.

tT
i=

oe

yt a i

4 a= Lar TT raito ee ee ae eee ”
a . . a = a4
ae : i = ee ac erie . a... A te 1 z
3 us : =. = - ' arte " rm
. Grune Pl 7 cert 1 - eee a . iz ee tt cele ee
. so yremors "4 eo me, eth some - .

al L
Tt eer

I bas “417 7 a ei el Fee —aty slap .
: “at . Puhootms " epee gs | "4 "ig fst Ln a a : "Tro. -
be “ . ". » TH ” ros soo a " a iio we Cee wate 2 TART ir a Pou peer = -
vathet LL ee a or Ea, epee a a . . sot ee ee Tee as . — oS .- = ' = :
. 1 WF as oot . 7 a! ee a elite eg ye pe ye - ee ee a .
Te “eb wee ot “eo TO ae = SOUL te Erm e ee oa nt, a a) ee ee eT eer 1 . L
a el ee) © one ome . "4 .
', a : "
a |

Wo

7 1 . . aoe a . .
| .
oT ee + :
De Ee ee eT ae! eae ' x
; ina = : “ae 1 . os TE i | -_ oo.
Seam Cres IETS eee Te et ie Dafoe eee - Sa eee ee teak ee
1 “ ren . ee we woman .. mists Ves ey 1 are s Lr
FL “Pala auth, | 4 _ : ” 2 mbes as - 7 =: rut ip. *. x
. a . . os - . oh Come, - 7 mt ts
- . oe ss oe Bat wot :
= a we =F . _ wads . ay a TT | eae A. he! r .
: . r ‘Te om: . eT ba free ge ak
= z 1 he . Bee Sel 6 ee ee ee Se . :
£ "_ i we “2: ." a. , 1 ! 1 T =. = = - .a cee ered ny Pa = el : *
Reins REAL oe Ss Te ee ee
. r; . =

— ly

20 toi!
ee ee le |
= "000 “7 al

Le TF
nee
‘2 ™

vi
get pd
hy 7

“

oF

a at a | = - . “a -
srr a utenn jy a PER TEC ET 4 Enea Toba ede tecaunyerc AS 2
.o7.t hier nee ee rs . ; 7 wee

Bk Vey ae,

si = _

oa | a air be ',
. . . 7 co “4 .

oe woe — z mt mi . Le Fes acl
JHE sha ey alte dees

oe Tt —
A so - Je: . - 7
r. 4= ba a ea ae

saat ai

.
Ao

ur
is Sera
pe el gag ee ae

=us .
=a. iit IP
ear wn

- oo sees
acae,
ray Pt, Toe

“thin 4"
4a! ; r

1
1

—_ nl hs = ee
. - i i a
“9 ni at SS ee
eT | a : tl" a
— = _—araw ich Sb:
~ + eT et - rT
. 7 oa

ule I u z et ete 7
tet : a cut Aan “oD , ' 490 ae a ‘ I : Ser 4 : = Pet. LF ae ir - rr. 7 “4
Sp i zi xtra ie tia aet ana ae ake Se a a

oe fy tape oss
ws . Pera a = . ". -_—= Ae
va. r od F ats ee eed 7
2g de te ees ey Bie ae
u et oe i]
7 = rr
; "KL pl

Aieabar
fips

eee Panes:

’ Le tet ee =" ’
Eiger tee tebe pate
= wot . oe
. re :

; +. . : er a ey a. =, 1 Ls . + . 1. . .
"po. =e 7 7 . = ta a er "J com 7 alae a 1 Sr . . - . = ph
mal TOF 7 Wa a A Ta a ". _ "oa ae ae ve o " . ¥ ao Pat ' "rE ee re ee 7 " = ita ent oer" mf 1 Pt a Le
a ‘et or ot le Ce Cee i i ea | rey tee a Pd See te ee wt ot = -'} — 2a : .
oe Le oe ee le ee, ee ee 2 on he . a ae eT 2 4° eh ee a me ee ie PO i Le UF ites - . = rh
ee ee ee ee i r 1 i Ea et Pe en er ee Le ite i tale Deke ae ee ed re v
1 te : . ule. . at Jews oe i “aa . ‘ne * . 1 = ae th 7 : oe ae u ay one ie F :
Pri ite! Ve =

- aL. Qe.
Tigr:: oe

prowess

ao a
f . = irl

E .
et nt Flot 4 hs 4 5 x
Sr ay eae fon Peek [Se ape Hi

I .

-_

—_h ar

fd
ia fe

ui

Rae

- a Se ls om

ey
oa |