4 - liaise See ee

' rial tae Se wes Jy oy Te yy —o ‘ TeryEreere ess i aol ame menener an . , "

INDEPENDENT LABOR ORGAN

oF FINNISH CANADIANS
{LISERTY ) Established Nay. 8. 1911

EDITOR: W. EKLUND. a “MANAGER Sukel
._ TELEPHONE: Orrice i AND - HarroRiAL 674.4264
Published thrive weekly: Tuesd a, ‘Thursdays and. Saturday by Yapaus

| Publishing Co, Liutited, 290-202 ‘St. West, Sudbury, Ontario,
“Malibig address: Box 9

- Advertising ‘yaten poh application, tranalation Tree of énarge. i.

sane us second elass mail by the Post: Office ‘Department, Ottawa,
and for payment a postage in in ‘neh.

sy CANADIAN. AN GUAGE PRESS my
WILAUSEINNATS.

ow! Canaitanse: Lyk: , SDN, 6 kx. $5.35 USA‘.
on fo aur. 300 . Buomeen:,

| VAPAUS ©

cur )

i vk. $11.00, a kk, ¢5.76-
1k. 11-60, 6 ick. a8

CLC on - ejind oikeassa

Canadar johtave ammaitiyhdistyskeskus (CLC) oli mie-
_ Jestimme ehdottomasti oikeassa siind kun se liittohallituksen
asuntorakennuschjelmaa mioittiessaan ‘kohdisti kaikkein ‘era-
vimmman-arvostelun siithen kun kulkulaitosministeri Paul Hell-

yer kemitea ehdottaa yleisten halpavuoky aisten asuintalojen.

rakentamisen lopettamista. .
Viikon alussa liittohallitukselle. esttety asi CLOin vuetui

sessa lausinnossa ‘alleviivataan Sita tosiasiaa, eélta “aihaisem-
paan palkkaluokkaan keuuluvat ihmiset tarvitsevat ‘gdadyllisia .

' asuntoja nyt, ja etid laliitulevana .aikana ‘heidiin dainoana. loi-

veenaan-on yleisten halpayuokraisten takojen rakentamisessa.”
Nyttyisen asuntotilanteen vakavuutta — varsinkin suurem-

missa .asuntokeskuksissa, minne yhi suuremmat yaestoosatt

yirtaavat nyt Canadassa — kuvaa ehka parhaiten se, ettd hal-
— dituksen, turvin . annettavat ‘halvemmat”™ kiinteimistélainat

 gubtevat vain keskivarakkaita kansalaista eikka htuskarvamkaan

_ wertaa ‘pienempituloisia!

Kiuten muistetaan ‘ministeri Héllyetin suorittarnissa tutkic

a muksissa eri puolilla’ maata moihitttiin erikoisesti yleisten hal-

 pavuokraisten asuntojen rakentamista, miki sellaisenaan sopii.
_; tietenkin rabemmusyhtisiden Ja kerrestalojen omistajien SULT
 nitelmiin.. Se takaisi suuren asuntokysynnan — ja kkorkeat
yuokratulot. -.

Tosiasia on, kuten CLC: n muistiossa nyt osoitettiin, ett,
nykyista asuntopulaa voidaan varattomien ihmisten ikohdalta
huojentaa ainoagtaan yleisten. halpayuokraisten neuintalgjen
rakenpemiisella. :
| Toizéna ketmona tilanteen huojentamiseksi on se, ettd oma-

 kottien. Takentajat ja ostajat vapautettaisim |litio- ja maakunts-

hallitusten rakennustavarain myyntiverolta, ja etta. kuntien
toimesta © (lifttohallituksen tuella} ruvetaan kunnostamaan
tontimaita ja myyméan (tai vuckraamaan) niita Vol Ltoja Kis
kornatta’ omakotitalojen ‘rakentamista varten. .
Vain. taten menetellen. olisi itoivoa, etta pienempituloiset
kansalaiset — perheet: jotden vuosiansiot ovat elle $7,500, Sai-
sivat saadylliset omakotiasunnot itselleen.
Tyovaenpitreissd on osoltettu, ett yleiset ha’ payuokeraiset

tallot voivat varata hyvia asuntoyksikkoja puclella hinnalla
‘siita, meita niita saadaan yksityisesti omisteltavista kerros-_ elk
apartmenttitaloista. —
SelvBd on tietenkin, etts yleisten halpavuckraisten asun- .

: 7 totezrlojen rakeritamiseen sisdltyy. Myos -Visseja pulmza, Niiden |

rakentamisen avulla keskitetdén -koyhid ihmisia yhteen tai .
useampiin kaupunginosiin, missé on monesti puute ajanviete-.
paikoista. Mutta ‘siitakin huolimatta pienituloiset’ (sanokaam-
me. alle $6,000 vuodessa ansaitsevat perheat) asuvat kuitenkin. -
| kymmenen. kertaa mieluimmin ttallaisissa kunnoliisissa ylei-

| sissé halpavuokraisissa rakennuksissa Jeuin slummitaloissa, mis-_

sa tuhannet ja tubannet heista joutuvat nykyoloissa elamaiin.
— tesiasia ndin on, se nékyy eri: suurkaupunkien tuhansiin
-nousevista nimiluetteloista niistd, jotka Haluayat muuttaa ti-

. laisuuden saagtugan ASUMaan tallaisiin ylelsitin’ halpavuokrai-

giin takennuksiin. . - |

Talta pohjalta katsoen voldaan ilman muta hyljata hilyn-
palynd puheet, joiden mukaan yleiset haipavwokraiset talot
mucdastavat murka koyhien “ghettoja". Tosiasia on, atti Ju-_
kematon maird varattomia (eikd vain kéyhid) canadalaisie aswu -

_ nyt. shummi-ghettoissa tcivomatta parempaa. asunitoa ennen

‘kuin saadyllisia vuokrapaikkoja tulee lis3a,

JOINNITY SLAINOJEN MAAR
JA KORKOJEN KOROTUS | |

Chen ‘Jausunnossa Kdinnitetiian truomiocta: myds siihen,
ettd omakotitalojen ‘korkein kiinnityslainojen kattoraja koro--
 tettaisiin 30,000 dollariin ja ‘ainmityslainojen maksuaika 40 —
vuodeksi- Kiinnityslainajen ivattorajan ‘korotus .saattaa. olla
realinen toimenpide, sanotaan CLC:n lausunnossa, mutta lisd- .
(iim, eta sé kuvaa Canadan asuntatilan surkeutta. CLC Vas.
_‘tustaa myds korkokannan edelleen korottamista, —

‘Kuirka oikeassa CLC on. niissa kysymyksissa se nakyy
rm. ‘seuraavasta: :

Olettakaamme, atta henkila tai perhe saa omakatitalon ra-
: kentamista tai . urakoitsijalta ostamista yarten $30,000 kiinni-

tyslainan, mika on maksettava takaisin 40 vuoden kuluessa.

- Jos tallaisen lainan korko on NHCm nykyisen korkeimman
taksan mukaan 9% prosenttia, niin tasta koitua $236 kuukau-
simaksu. Seilaisen talon veroja varten on varattava lisiksi.
‘noin $34 knukaudessa. Sahko, lammitys, maalaukset ja. muut
. ounnossapitotydt -vaativat omat maksunsa. Siti koituu: lathes
$300—-$400 ‘cuukausimaksut yksinomaan asunnosta. Kuka ta-
vallinen tydldinen voi tallaista omakdtitaakkaa itselleen gitaa?-
‘Canadan tedllisuustydlaisten keskinkertainen palkka on n.
$100 vilkossa. Heidin palkkansa menisivat kokonaan asumi-
seen jattematta mitian ruckaa,; vaattelta ja muita. tarpetta
yarten. Yleisen4 kasityksend on, etta perhe. voi kuluttaa kor-.
- keintalan néeljanneksen tuldistasn asumiseen —jos s& oi halua
elid “yli varojensa” asuntonsa timmoitta, Niinpa nama tilastot
_ osoittavat, atta yljamainituntaisen omakotitalon ostajaperheel-
Ta d pitdil ‘olla noin twhannen doilarin kuukausitulot — mika on
vain keskiluokkalaisilla meidin maassamme. .—-
“Timan mata on selyi, etta asunttokysymyksesta OTL: tcehit-

- tynyt Canadassa yleensd ja erikolsesti suuremmissa kaupun-

geissa todeila visainen ongeima. Se on pahentunut vuesi yuc-
dele jo nayttdad pahenevan vielékin.
Nykyisen tilanteen valiltessa on pelkkda toiveajattelua

| ‘odottea, etta yksityinen rakeniustoiminta — herros- eli apart-

menttirakennusten ja. omakotitalojen rakentaminen — Yyolsi
tilannetta parantas.. Se ei parane siltenkaan.,. vaikka kiinni+

tysleinojen katiorajaa ylennettiisiin ja maksusikaa pidenret-.

: taiaiin, mika helpottaisi tetenkin vihin alempaan keskihuol-

kalan maniluyien asurion. saantimahdollisuulasia: |
 Ainoana pikaisena ratkaisuna on mielestimme #¢, kuten

CLO:kin ehdottaa, etta ryhdyttiisiin joukkomitassa valmista-
maan yleisid halpavuokraisia taloja ikaikkicn kovimmuassa asun

rote ini 209". F280 AL BATAH JA ISRAEL

-||UUDEN TAISTELUVOIMAN:

Ei ole ‘mahitoteila, elt kehitys

: “}okitan sithén; eft AT Fatshista
. buleée. yh eduitavampl paléstifaa:

lalselln arabivaliioiden. menetti- —
ease heldin (palestlinalaisten) vel.
vonnan.? -
. Lawse on rusizalatsen Dagens ;
. Nyheterin arlikkellata, jJasea Kasi-
lelliin Fshkolin néenndisen “Jalo-
‘mictlei4" tarjouksla ty Whl-ddan
. yleklilanteen patkallleia tekijalin
Al Fatah on to nyt tekH§ Ja erl-
‘Foislakla suuntla edustavien kom
mentaatiorien miclestd Patestlinan

vapautusjarjestéisti ecustavin, Al |

Fatah -e1 Ebneisesti ‘endl ole silni
miiitin tercoristijarjesté kuin ai:
“kalsemumin,.- ¥aan - kansaltinen ¥it-
- patituallikée. |

-- Dagens . Nyheterin “grlikkelin obi-
mennen esittima lausunto. kuvastai

| juutadaisten Patestiinasta Kearkolle-

Mien arabien toiminnassa tapahta-

massa olevaa muutosti, joista bad.
reimpia on Al Fatashin-nykylsen joh-
trojan Jasir: Arafatin helmbkuun 7
png antama ilmoitts, jonka mukann
Palesliinan pakolaisiiriestut kokoa-

-|yat tristeloveimans: .Jordaniaan nit

den dltua nathin wti hajailaan Eeyp
tissh, Syyriassa ja lrakissa,

Jasir Arafat, joka parhailen bun-
netaan Abu Amar pimisenz sissijoh-
tajana,- valittiin hehwtkuan 3. pnd

Kairossa pidetyss’ kokowksessa Pa- |
(PLO})

Jtoimeenpanevan kemitein puheen-

lestiinan yapautosjarjestin |

jehlajaksi,-Jarjeston poamaja bulee
_glemaan Ammaonissa Jordaniassa,

Jonka alveisla Israel on suurimman
palan Kahmissut: ja jonka piirissa
Palestiinan pakelaisia on eniten, Pa
lestiinen vapaulusjérjestGt eivat tis-

ti huclimatta ole yhtendisig, Nita
riiviaa sama touli kuin kaikkia are-
Hien asikaisemptakin yhtendistimis-
| erityksia: johtoasemaan pyrkijoite
on tilan paljon emki yhlendisyytta
pyrite rekentamaan sille missa to
della-.ollaan yksimiclisid, (Sama
lati valved myo kommunistista:
iiketia, joka on melko bomittn al. |
Jel se pvaty noudatlamaan demokra-
‘|tiaan ju enemmistipsatiksiin najau-

fovda yhtendisyytta.y

PLO: n aseellizet - voimat cost.

[Kellan ei ole

Moskova, — -Neuvastaliléta’ an-
toi 4$alheen vilme lavantalna tu-
kensa DPR:n hallituksen foimenpi-
tele, joihin sé on Jtmalitanut
ryhtyvansa estaakeeen Linsi-Sak-
tah presidentinvaalien pilamisen
Ldnsi- Rerlinlsss Ii-Saksan alu

eeila.

. Somalia Neuvosluliitte korostl
Euroopan - jannittyneen tilanieen

larkaisemistg rauhanemaisen Tilt

. pakksinolon. lietd sek kollektiivi-
Sen durvaltisausjarjestelman Ayo.
mista,

Asiaan’ puutti lananiaina paakir
joiluksesstan Neuvostaliiten johta-
va lehti Pravda. Se totes; DDRin
hallituksen kannan ajankohtaisek-
&E muistutukseksi siita, ett “kenen-
Kian Bl meidin “aikanamme oie lu-

sia Ja: tavortella alueita, jotka eivat
}sille kuuhw”, .
Pravda muistuttag lansimaiden
| muistakin toimenpiteista, jotka vii-
me athoina ovat olleet kiristdmassa
jinnitystZ ja teteaa NATO:n koko-
naisuudessaan aoittancen varuste.
iukilvan wuden vaihean.
Vastapainona WATO-maiden poli
{iikalle Neuvostoliitte ehdéttaa kan.
| seinvalisten suhteiden jazjentamis-
ta ja Euroopan maiden yhteistyatg
kestavin
luomiseksi. Samralla viitataan Var-

miin toimenpiteisiin.

ranskalaisilte

Salgon. — Eteli- Vietnamin vara:
presidentti Nguyen Cao Ky palasi

|vuttusan, etd hinen masnsa odat-
laa nyt merkkid vastapuclen hyviis-
li tahdosta Periisin raghsnneayet-
teluissa.
nahneel -merkkeja tilloisesta tah-
desta’, hiin jatkai.

‘Suuriniiian ° ogaH {ausunniost aan
Ky -omist] kultenkin byékkdyksille
rithimnneuyotteli jen ‘isintdmapna
‘toimivan Ranskaa vastagn, “Voin su-
noa ‘teilie, eita me olemme matkus-
taneect Thyvin vihamielisest] asennoi-
[L¥AGnH -maahan”, Ky setitti,
hin ‘tarkoittl ith Ranskan halli-
TLESA It,

topulassa oleville. Sen yhitoy.
‘dessa jos ruvettaisiin yiela ya

Taamaain.halvemmalla hinnalla
lontteja,
tyslainojen korkoa 3 tai 4 pro-|

‘@lennettaisiin kiinnt-

senbtiin ja poistettaisiin raken-

hustarpeiden moyyniiverot, sil-

loin ruvettaisiin. saamean myds

-omadkotiteloja, joista, on ‘huu-
_lavan ‘kova puute ja kysynta, -

| lent

pa pokkea kansainvilisia sopimik- |

turvalisuustériestelmair
sovan hilon jo vuonna 1986 ehdoetla-'

Neuvestoliitta ja muut sostalisti-

Saiponiin Pariisista ja sangi soa,

"Me emme ole kuitenkaan-

etti

vat 3 606: Eepptissi aifaiteeyasia. mie

esti, 3,00:sia Syyriassa olevasty

jo-1,200: sta Jordaniassa yhdess4 ira.

Kilaisten divisioonlen kanssa toimi-
varte sidsisti: Livut ovat NY He-
rald “Tribunen ja yhts lwotettuyie.

‘a epHivetettavia ‘kuin mitk4 tohan-

: timtilantuisissa = Olosuhteissa

‘ybakentelevists vwoimista anmetut,

ARMEIIA MUODOSTUMASSA
SaSasiz ‘Arafatin Al: Ahramille anta-

: {man Jausunnon mukaan tarkoitus
on: slirthh PLO: -voimat Teeucdim

mietittimille. Jordanian slucelle,
jossa jo enneslain toimii- palestij-
taleisia kommande-joukkoja,

Al Fatehin ja PLO:n kobdalia ei |
vieli ole kysymy5 Varsinaisesta’ ub |

| meijastavaan sisstoukoisty, Jarjes-_

lt, jojla on. nelja, elviit pyri lara.
Blin: tuhboamisecn, Siheg eivat pyr-
kincel edes ne aissijOhtajat, ‘oR:
unfien dihi-idin sotan vanltvat Isa:

elin ejamista mereen thiclenkiiytté

lihi-idass& on tallaista} myiis Isra-
clin puotella. Palestiinalaissigstt

lhatuaval patiuttaa Palestiinan cel-

tuisena, kuin se oli olemassa ennen’
Israelin yksipuotista, julistusta Lah
—~ mooseksenuskolaisten ja islami-
luisten yhteiseksi Mm aaekS jossa en-
nen [sru¢lin hydkkiiysta ei rotuvi-
ta othut.

Israel haluaa keskustella ‘arabi
maiden. Kanssa ki) On mm. jalomie-
lisesti luvannut vatloittamansa Jor-

| danian Alueel “wudelle Palestijnat-

Alutta tosiasiassn se £1 ole ha-
keskustelukosketusta Palos.

le"
kentt

cliiian arnbeihin, joiden maat se Of

ryOvVa yt + ;
PLO:n ja Al Fatshiq: tyéokennei!

‘leash ret Vndessa On shay. jaiinyt

kKaksi pienempda palestijinal aisjar-

jost iz PFLP ja Kataib: al Naar:

Al Fatah, joky katkista njista on
wimakkuin, on koko nimeltaan Ha..

taka al Tehrir al-Palestine (Palestii-

ian vapautusltike). Se on perustel-
lu ISG paiestiinalaisten ylioppilai:
den toimesta Isrielin’ Suez-hyokka-
yisen jilkecn, Sen johtaja Jasir
Arafat on tutkinut Algerian vapati-
tusliikkeen menettelytapoia, Liike
on volmisiunut erityisesli $987: so-

ee Be ee =

oikeutta

scl maat kenhithvitt omasta pudles-
laun = orauhanpmajsen rinnakkain-
clon suhtcita fa yhieistyGtd monien
Rurcopan maiden kanssa, ‘oteaa
Esimerkkina hyvisti’ ja ‘mo
lemmille osapuolille edullisista tu.
loksista se muinitsee Ranskan . ja
Neuvestaliilon sukteiden -kehjlyk:
Sen, . oo

Suomen’. -Kariala--

NTA AN

‘dan Jifkeer in mmuodostantt rajoite- |

tusta terroristiliikkeest® koko . pa-
Jestiinalaisybeatin  iannattamaks!

vapautusliikkeeksi tai sellaisen-eoti-|

laalliseisi ‘thadraksi, At Fatah yiHipi-

WH harjoitusleireja, joissa viitetWan|

‘kiytottaviin mys algerialaisia kou-
luftajia, .

AL. Patahin kommandocyhmit iou-
jtuvat operaatiossaan paite] ylittd
Tiiin Jordan-virran myts ns, MeNa-
Tirayvyohykheen, joka vestaa Viet:
nomien Valishi mineitettua ‘“degnili-
Latisoftua'” aluetta, Uselmmat yGK-

kaykset ovat dapahtuneet Jordanian | .
ilueeltg, . yahermman - Syyriasta tai]
Libanonjsta ja tuskin lainkaan Epp |

tin alueelta,

' ELLEMME ‘ME ONNISTU, —
TULEVAT. LAFPSET-

Jasir Arafat on sagt ‘wpseeri- jal.

insindorikowlutuksen “Egyptissd —
erikoalang rajahdysainest. a
Time-lehdele -viime joultekwussa.
untamassaan . haastattelussa. Arafat
lausui: ‘“Johtajmme. on Palesttiaa.
Tiemme on kuoleman ja uhrautumi
sen tie Kolimaamme vapatttamises-
sa, Ellemme me pisty site toteutta-
naan, iekevit lapsemme sen, Ellei-
val. he pysty, suorittavi tehtivin

heiddn- lapsensa”’. oe, -

ISRAELIN VASTAVEDOT?
Paletiisnalaisen = yvapulusliikkeen

voimistuminen ja jarjestiytyminen

merkitsee. Suurte: muutosta Jorda-
niassa, jonks Hussein voj jada

maan ¥Wimeiseksi hashemitihallitsi-

jaksi. Palestiinalaisjarjestijen: vei-
Mi el. Gle vain palestiinalaisissa,
vaan mys jordanialaiset kannatta-
vat pakolaisten kotiinpaluuta- Siits
cyyeta el -varmaarikaan allut yail-
la pohjaase huhuitu, jonka mukaan
Isruel neuvottelisi Husseinin kansga.
Linsi-Jordanigan perustettayasta
erlllisesta Palestjinan arabivaltiosta.

‘Hussein on peryunnt (allaiset vait
‘feet: hankkeella vor olla vain pr ivt-|

‘epioidun kourallisen kannatus.

Israelin keing nvkytilapteessa y0oj-
$i tielenKin olla liyden sedan, aloit-
tuminen Jordaniaa ja sis myos Tae
lestiinalaista vapausjirjestéa VIS.
loam,

SUOMEN ESI MERRK!

_ Nahin asti aika on tybskennellyt
Israelin hyvaksi —“ja se voi sellai-

sena yield jatkuakin, Mutta pad on

{tulossa eteen varsin pian, arabeja

on paljon elvatka he lakkaa alemas-
ta. Pienen Israelin .olisi aika- oppig
Ja - Urallaksyt:
Naapury et kenties tunnu mukaval:
la,-Mutta henkikullat s#ikyyat kum-
mallakin puolelia, jos .rauhaa ryh-
dytaan rakentamaun. -Varmaa on,

etté arabit oppival lsksy iain. ja ovat

viela puhuteltavissa sdvintaon. Se
hyedy taisi kinmpaakin -osepuolta,
; Hitcka Ahmala,

 Naistenpaivanumeron kirjoituksia.
‘Vanhoja perinteita seuraten Vapaus julkaisee erikoi-
sen naistenpdivan numeron maaliskhuun alussa.
Tanan erikoisnumeroon otetaan kiitollisin mien vas-
 faan naisten kirjoituksia merkkipaivan johdosta sek4 muu-.

ja avustusainehistoa, ¢dervehdyksia ja muita ilmoituksia. —
‘Naistenpaivanumero ilmestyy tlilstaina, maaliskuun 4

| *~paivand. Kaikkien

‘ahan erikoisnumeroon aiottujen kir-

joilusten ja tervehdysten tulee olla konttorin ja toimituk-

_ SOT kayletiavissa virmeis|aan

maalskuun 1 paivian’ men-

| ynessh. Vallitsevan tyévoimatilanteen | Vuoksi on toivottavaa

‘etta mahdollisimman paljon
ennen tati viime hetked.

naista. avustuksista tulisi jo

Kiitos jo etubdteen hy visti avustuksesta,

PAIVAN PAKINA |

.inen komitea

‘jen maiden edustajat,

a: Tichol masse. olevan Canadan sunurthetystin ileal 7
‘ovat vilittineet kiinalaisdiplomaateille sarioman.missi. -
annetaan yavimartad, etta Canada haluaisi solmia: dip- -

jomaattisubteet. Kiinan kansantasavallan kanssa. -Ulko-"'
tninisteri Mitchell Sharp on sanomut, etti han haluaisi”-

| hla. — TTs ‘kuva. |

UA:lla ia Ranskal a ; 2

kovaa kielta

orcp eli (aloudellisen yhtetstytin

ja! kehityksen ‘Jarjesié piti viime

viikon Jopulla Pariisissa ansimmal-
gen kokouksensa, jossa my os Suomi
oli tiysivaltaisena fdserend mukana
OECD ptiaa ‘koowksiaan milloin
miblakin. lasalla. Nyt oii kysyniy k-
3e838 -ministeritason kekous, jossa
Suomen li-piisen (1) valtuuskun-
man johtajana oti suunnitteluminis-
tert Lintama, <-- -

Tages yhteydessi on syvia palaut:
taa mieleen, ettd OECTR3s2 On usel-
ta komileoita eri. tarkoituksia iy
ten. Tarkein. ndisti on talowspotiti-
(Economic. Policy
Committee). Timi komitea on ja’
kavtucut neljaan. tyérvyhmaan. Fn-
simmainen ryhmi on jopeclanut toi
‘mintansa, toinen cyhmi -tutkii- ta.
loudellisen kasvun edistamisti ja |:

-| neljas. uotantekustannuksis .ja.hin-

lOja. Niissa tyoryhnmissa on eds.
tettoina karkki OEChn 22 Taser
maalis,

Tirkein elin on ; tydeyhm ot. Tana
Pvhina kasilielas valuutta- ja maksi-
tasekysymyksia. . Tassa 9 ryhmiissa

eraletaan kuilenwin rikkaal koyhis-

ti. Tyéryhm 3:eeii kuuluvat Hol-
lanti Sveitsi, Ranska, Linsj-Saksa,
Italia, Englanti, Ruotsi, Japani, Ca-
nada ja USA. Toisin sanoen same-
jolka muc-
doslavat kymmenen Klubin ¢Club of
Ten} éli valuut: aruhaston 10° Fike

kainta mMaata, kansainvilisen jarjes- }

lelypankin (BIS) sisirenkaan sekii
entisen kultapoolin Se1t3eman Maa-
ta. Muiden maiden ekspertteji vol-
daan kutsua. kuoultavaksi
3:n kokouksiin. Belgia on pudennut
lasti kansainvalisen suuren rahan
ryhmasta pois ja tilalla on Sveilsi,
Mita tama tydryhma Kasiticiee ia
paatiad, sé aun tyaryhman: sisainen

asia.. Julkisaiteen annetoan livlopa

Een verran -Kuin ryhma Ralsog tire
peeliiseksi.

Totuuden nimessi an ku‘tenkin
sanottava, ettd GECD ‘WS ja sen eri
elimilli ei ole valluuksia Aamias i5-

on: altaya yksimielisa jl Seon mailto
endo) lisia. Kuitenkin OECD jo var-
sinkin tydryhm’ 3 muodostaval voj-

makkKaun painostusvaliteen timen-

“SUURUUS” MAAN ALLA JA PAALLA

Tiistaisessa lehdessérime oli pa-

rin civin wutislieto .slitd, ella Wh--

dyvsvatioissa loimivan ja -vatkutta-
Van, Maanalaisen-rikoskoplan Ma-
fian bome Vile Genovese oli kuol-
‘lut Spr ingfieldin | Mo. vankilan Sul-
| Yaalassa.
‘Asian johdosia ei kannatlaisi pu-

_ hua: vhtian sanaa enemmiin, - silli
tosiasia On, etta, chin el nennyt

 kaisin,

Mufta tapaiis Genovese antaa
—kujtenkin meille hieman tieloja
 elith, smifen USAdn alamanitman

pomet Voivat alia “suurmiehia” se-
ki meanilajsessa’ allimissi pity
maan pinnailakin aina venkilasel-
- lidiin” myiien. Ei ‘stig talda. olta
. Pahilteeks) yaikka ‘asiasta kirjoi-

fettaisiin v4hiin talkin patstatia.

Genovase oft kwallessaan Tl-vule-
tias. Han (uli Laliasta vainhent-
piensa mukani ¥hdysvaltoihin 18-

yugliaana “yaikutiaen" sils -sielii

nNotn 56 vuotls, Saatulen liehojan
omuksan hinesli tui 19-vuotiaana,
-ensimmdinun kerta vankllankiiviji
| iil noin 40 vuotla sitlen {1694}
Mafian pejilly poemo Ssuur-Now
Yorktiasa, Suvimennen sanocn Mu-
fia tuanetain myos Cosi Nostri
nemelli.

Melile keyrralaamt nyt — utan
‘kerrotdan (unnelun fasistikencai:
lin kuoleman sdoteltaesse — etl
Genovesen kivlema voi alheutlita
Klivian talslelun Malfiaes “perinta-
Crinssien" fpeskumdess.

Genovesyn paikan lavoillelija on

Thomas (Tommy Ryan) Ebsli, Si
Noo newyorkilainen polisiasiin .
errkoistunti}a Ralph Salerne, joka
: Loin myés USA:n kansallisen ri-
kosneuvoston newyvonanta jana.
“¥ietsesti tunnetagn” jatkei Sa-
Terno, “etta triumviiri on hoitanut
. Mafian asioita Genovesen vanki-
lassa ollessa, ja etta thin kalmi-
¥aljakkoon kuuluu Eboll, Gerardo
Catena ja Michael {Mike} Miran-
da. Viltneksimnainittu on kaikkein
Valkutuavaltaisin,; mutta Eboli on
nvorin, ja aind Iwulen, eit hi-
nosli tulee Genovesen sevraaja.”

Viranomaisten kertotman mukaar-

Genovese luomittiin 1957 yiideksi-

-tolstayuodeksi yvankilaan huumaus —
aineiden kKaupasta: Adnen arvel-.

fappauila-
neen Jukuisia kijpailijoita huipulie

laa = strmanneen tai

fiiiist@kseen rikosmaailmasia, “Ja
Vatikilagnkin joudultuaan Gene-
vese ‘oli kuulemma alamaaiiman
herra ja ylhdisyy¥s.

Vankilossa ollessacn Tunen  so-
notnan tehnaen tirkeimpla paatik-
sik. rikosmaailman agioista kowxien

450 “alamaisiann” ja heidin per.
|. Genoveselle,

hellaan.

Allantan vankilassa tiima rikeg- —

naailman suuri pomo kyken giir-
jestiimhin een, kuka off kulloinkin
hihan sellikumppaninagn, lihetth-

Miiin komennvksia ‘“plapadiikolj- —

lesen”, Mydhemmin. hinet ‘aheyret-
liin Leavenworthiln, Kan, mutta
“Genovese fatkol cntiseen | tapann
tthormaailmansa haltlntaa tank
Jostu. :

AU antan vankilassa nain kerro-

laan, Genovese antai midviyksen
murhata yhden “solilaansa" Joseph

- Vakachin, joka “hermostubsissaan”
_ tappai jonkun toisen vangin ful.
tuaan, etla han Oli.se mies, jonka
pili “telatuksen suoritiaa” Génoe-
vesen hyviksi.
Tasla johtui jokin giks sitlen

Suurta huemiota ogakseen saaneel.

Valeachi-paljastukset Mafiasta, '
Ennen vankilasn jowtumistian
Genovesen cletetaan tappaneen
uselta “sotilaifaan” jotka-olivat ha-
lunneet “ osuuttaan  -huumausaine-
kaupasta. Yhder lillgisen murhan
johdosta
dow" Eocejan — vuenna 1933 tuli
Genoveselle niin paljon yatkeuksia

ella han peken) Italiann vieden -

mukonaan $750,000.
Ttaliasta tast# = rikesmaailman
kruunsemattiomasin  kuninkuasta
tuli, kKuinkas sitten, Mussolinin gk-
 ttivinen tukija. Hinen kerrataan
Jahjoittaneen
fanisteile $250,000 ja Jl Duce
(Mussolini): antoi puolestaan
mian korkeimman

Soca loppul kuitenkin siten kain

8e loppui ja sting yhteydessh meni -
Genovesen henkiyrtava Mussolini -

“paremmilia matsasteamaiile”,

lunkevluneen Yhdysvaitain’ arn -
jon ja miehttysviranomaigten Lual-
 Lemmusmieheksi..
uudella roollfle’ YRoysyoltaln gaso-

litnin ja nrulden tarvikkeiden joh-

tyOrvnimnd *

¢Ferdinimd -"The Shr

Benito Mussalinin

hunniamerkin

Multn -Genovesen kerrotann nyt

Hinestl kehiliy.

. ‘diplomaattiedustajien valhitoa Ottawan -ja Pekingin | va- |

OECD: ssi

omain pienempid maita | cohtaan.
Tata ei ole syyta unohtaa, OECD:n-
budje st Jaadituan © YK in. tyyliin

(Suomen jasenmaksun ' sures on
noin 700,000 markkaad ja sii mak- .

wetaan jarjes*n- virkailijoiden- pal-
Kat, painatuskulut, propaganda ym,

OECD ef vai sits antaa mitddn lot.

oja,- kun sila ai ole t8ti yarten

rahastoa, Sen ‘Sijaan GECD:n ohella -
on -glemassa Euroopan. rahasopimug .
(European Monetary Agreement), —
mihin GECD:n jasenmaat-yotyat iit. |

“ya. Sia on vahan yli 600 miljapnan

doWarin pa#aoma, josta se vo) antaa .-

| lyhytaikaisia Bienempii lusttoja’ va-
Rauttamistarkgituksiin. Syormi ei ofe

saamul iasta rabaslosta mitiin eiks . :

zB ole liidin’.sen jisen. Maailman
SUUTessa
merkilys on olematon,

“ Paatiyneen viiken lopussa pide
tyssi OECD :n ministeritascn koko- —

uKsessa e€] Paatetty cika -tehty. mi-
tain — suuria ja kauniita sanoja lo-
kuunetiamatta, Toivotlavasti Suomi
é] lankea tissi elimessa mihinkiin
elefantin dallusteluun,. eika fiigin
mihinkadn poliittisiin demonstraath-.
onin, - | :

UBA:N spulaisfinafssiministegt EI-

ligt Richardsén laukoj suarat ‘Sanat,

millaista lslouspalitizkkaa Nixonin .

| naltiles aikou noudaltaa, ‘Tarkeint’

hdnen mielestiin on, etth nyayinen. .

kansainvalinen: ruhajarjestelmi siil-
Ivietdin, SDR-valuutan eli erikeis-
nosto-pikeuksien ‘jariestelman. te
teultamisia Kiir ehditdan ja USA ryh
Ly} voimakkaaseen vientiofiensiiviin

Kau ppa- jo tmuksulastensa vajauk- “-
Timan fisiksi -

sen parantamiseksi,
Richardson hydkkasi kiivaasti Eng-

Jantia, Ranskaa ja Linsi-Saksaa vas- ”

tlagn naiden iraiden toimeenpane-

mien kaupan rajoitusien Johdosta. °

Se oli kovaa tekstia.
Tahdn vastasi Ranskan “i lkominis-

levi Debre, atta UsSA:n “aksutaseen - -

kohentaminen on tuonu! vain’ ¥4li-
wikaisen helpotuksen lilanteeseen ja

vaaii kiireisii peruskorjauksia Breet: -

ton Woadsin tapaisen sopimuksen

wudistamiseksi korkeimmalla tasolla | ~-

jarjestellavessa konferanssissa,
_— Libra,

fava mustan po ssin kaitgpamies.
Lopulta Genovese tuotlin Brook:
- [yniin oikeuskuuluste ium = aikui-
semmasta murhajutusta, mutta
valtion tedistaja Peler La Tempa
sai sudjapidatyksessa = ollessaan

ja niin romahtj murhasyyte Gene-
yesed vistaall. -

Nyt alkei hinen uusi- Towsunsa,
 Kaikki tielli olleet esteet ja rikos-

‘kumppanit raivattiin poig ja niin —

iui Genovese alatmaallman yhdek-

si huoppumisheksi New Yorkissa

— .kkunnes han ahfeucdessaan hai-

- rahtui toisten varoituksista huoli-
ja

mutta huumausainekauppaan
- joutui site lopulta iusimaan.
Meitii ei Itennollisestikaan kiin-
nosta tuon taivaallista se—kenesta
tulege Genovesen “krhuniinperiji”.
Mielenkiinios on vain silid thmeel-
liselti tuphivalla seikalla, ett ¥h-
@ysvaltain v¥iranomaisill; tuntuu
leven Bareliomin paljon tieteja
‘niistd slamaailman pampuista

jotka eivat kaihda murhia sen pa- .
remmin kuin muilakaag rikoksia. -

Mutty Genovesen tapaiset’ mic-
het sanvat miéltci vapaasti jatkan

toimintaansa — aivan vonk'lsthin —
wsti, jos: ja kun he sattuvai vankl..

lian jOuUtUmAadH.

‘SUNS Ja katpsunsa ja pakene-
Maan sanckiuamme fosistiseen:Itn-
livan, niin siallé ottaa pejdgy yas-
fuan oavosylin engin diktnattori

~Musselini — ja sitten-seursa wusl
amet lkkalalycen - 5
mishitysviranomaisten kahssa Jou!

“rookaustaring"

Me walt Ihmettelemme.
 — Kinsiikowra,

luotlopolitiikassa EMA: o.

aR, oe Ae

™ . H a Le
+ Lal : . Se mp ope me . mot - _ ;
“=! weet : 7 ot oN _ re ir rer ri)
—— = . =4 "= i a . a Tay . a ~ T.. . . ree
==y=5 5 . ere to a “oO a ws wogate. 2D rereleng - oe = . _. .
te ae a ee oom om . sot eethet n Coe .
PCa a ee le rs ee oe a coe ee

FU abel
. oI

. .
. . . . . . .
- . .
. . . . . .
Se ae a7 —mom
se _. . onl = er ‘3 ——s =a aa =: oe . . a .
. —= Sirs = a soe oe — oy . . Z mn ”
. . . : .
oe ~pt 2 eat og = == . -_ =—_ so tome thee eee w ' . . eo, .
- - oy 7 -_ | oe = . a a = : a =a = = m=: . "= ins be =—o= 5 ae oma,
== we TT - : . — ee ee, . 1 owt f =. . .
eof . . 2h a . . =a - ee =—s . . al oo
. - ee . el ay ee oo tae so ose . _ 27 ™ .
ree. ae ae . sO Ee ee ap : ot . an weet Steet
. . . . os IF "ae . . oe "a 7 t .
. - =, . —
. .
™ . . ssose 7 _ "pou = mee .
. 7 "4 oo. . . a eee ee ee

7.

kohtalokkaan annoksen. miuyrkkyi .

a | ——— =
-” eee

Ja kun Genovesen Lapaiset- ‘on: :
nal joutuvat pakkaamaan. kimp-

aos
oll By
i |

feat
soon mn .

a Pe fis ee ie bey
. . -
Ct Oe! ee
"4 .

o_o
= 4

oR a lg reg er ar el
SSRN SMEs poet Taeent aidan

PT Ries aedialie ial obey ah a a

roy Maye paca eo "a Mer = 7 wT, ‘c . —— " . :
OS Sat ar Die ee Re Erp en po Sen tot Tene epee Peay GPR ee

"cr

Aa FP ty mat
“2 vs ee . -

ene
Toad

Oe el
. .

ES

a 1 . _
br ee
mmneee my Bes oe . = . : ' . . .
a ee | poe
“ be ole Cee