Talvi taalla ylimaissa jatkuu kylmien ilmojen vallitessa. Van- hat ja viisaat ovat tuumineet, etta maaliskuu tulee kuin leijona ja menee pois kuin lammas. Mutta eihan nykyisin enaan vanhat menetelmat tule kysymykseen ol- lenkaan. Taallakin pohjoisessa on kouluutettu tama kansa kokolailla korkealle. Olen tassa vuosien var- rella ihmetellyt tuota ‘‘offiisien”’ paljoutta, kun eri rakennuksia on tehty aivan toimistoja_ varten. Tulee mieleen, kuka niita toita oi- kein tekee, kun kaikki haluavat istua lampimassa konttorissa, mutta niin se vaan on, etta kun- nollista tyo ukkoa ei nae kun vah- ingossa. Nyt taman_ sairaushuollon kanssa taallakin on aivan kummat paikat. Ylempaa valitetaan, etta tulee liian kalliiksi pitaa hengissa ihmisia. Sairaaloita suljetaan, kun el ole varoja maksaa niiden kus- tannuksia. Taallakin Timminsin kaupungissa on kaynyt niita val- tiomiehia monenlaisia, kavi itse terveysministeri Méillerikin. Puhetta on ollut jo joulusta alkaen jatkuvasti, koska juuri joulun edella julistettiin, etta tama takalainen mielitautiparantola suljetaan tykkanaan. Jotkut vii- saat ovat sanoneet etta hulluja ei enaa tulekaan, ja niimpa nuo laitokset suljetaan, koska ne kuluttavat Kansan varoja niin ‘‘rutkasti’’. Taalla kun on mniita hallitus- miehia kaynyt, niin on ollut sel- laisia paivallisia, joissa on pidetty paremmanpuoleisia ruokapuhei- ta. On neuvoteltu takalaisen kauppakamarin johtajien ja val- tuusmiesten kesken. On tuotu esityksia, etta sairaalat tulevat liian kalliiksi, pitaa. Mutta eiko nuo viisaat, kouluja kayneet miehet ja naiset voisi suunnitella menoja pienemmaksi ja loytaa tien sairaaloiden toiminnalle. — Jossakin taytyy olla vika kun kat- sellaan tilastoa tésta hermotauti parantolasta. Kun kerrotaan, etta siella tydéskentelee yli 200 tyolaista ja virkailijaa, ja potilaita on vain satakunta. Siis kun naita seikkoja ajatellaan, niin kylla ne taitaa olla menot siella tavallista suuremmat, mutta eivat kuiten- kaan niin suuret, kun mita kayte- taan sotilasmenoihin tassa maas- sa, jotka menot sittenkin ovat turhan aikaiset — mutta joku niis- takin rahoista hyotyy. Tama maaliskuu tulee naytta- maan miten tassa kaikessa tulee kaymaan, ja miten nama sairaala-olot taalla kulta-alueella tulevat janestaymaan. Kaikesta paattaen nayttaa, etta sairas- vuoteita ei lisata, painvastoin vahennetaan, vaikka niist4 on ol- lut jatkuvaa puutetta. Eika laakarit tule kotihoidossa olevia potilaita katsomaan, tulevat vasta sitten kun ihminen on nukkunut pois ja poliisien maarayksesta on tultava toteamaan etta “the is gone.” Tama Northern Mental Health Centre tulee sittenkin lopetta- maan toimintansa, ja se muuttuu joksikin vaaja-kehittyneiden hoitopaikaksi ja tulee kasittamaan koko pohjois Ontarion alueen. Sihen on jo valittu johtokunta, johon on nimitetty monesta 6 aipoolpenGieclhur Soo Qeekon poder head eo deredimndion ends oder adh cadre dee ee eegeee oa enh ens kylasta asiantuntevia henkiloita. Listalla on joku laakarikin, ja puheenjohtajaksi on miaaratty Timminsilainen J.A. Page. Tietysti ovat kaikki kor- keapalkkaisia henkiloita, kun ker- ran on kysymys_ hallituksen laitoksesta? Viime vuonna korjattiin ja samalla suurennettiin tata Etela- paan yleista sairaalaa, ja tama re- montti tuli maksamaan sina 150,000 dollaria. Tassa talossa on 53 sairashuonetta, Ja keittio kaik- kine kalustoineen on alakerrassa. Jotkut ovat puhuneet, etta tama- kin sairaala on sulkemislistalla. On tosi, etta siinakin talossa on suuri henkilokunta noita vahan- lukuisia potilastiloja ajatellen, mutta tata laitosta ovat hyvin pal- jon pitaneet ylla takalaiset kaivannot, kuten Dome-ja nyt kuuluisa Texas Gulf, joten naita seikkoja ajatellen sen toiminta ehka saa jatkua — ennallaan. Ihmettelyna tassa lopuksi palautan mieleen niita viime ke- san vaalisuunnitelmia. Kerrottiin, etta Timminsin kaupunki osti jos- takin tasta pohjois laidasta tata ‘‘risukkoa’’ ja suunnitelma oll, etta siihen rakennetaan taman alueen alue-sairaalla, District Hospital. Paikalla otettiin val- okuvia, joissa konservatiivien edustaja ehdokas ja kaupungin pormestari olivat etunenassa. Sanottiin, jos tama mies voittaa vaaleissa, niin slihen tullaan rakentamaan kunnollinen sairaal- la? En tieda miten olisi kaynyt, -mutta minusta nayttaa nykyoloja katsoen, etta kaikki oli vain thmis- ten ‘‘puyausta’’. Ja veronmaksa- jien rahoja luovutettiin tuohon Sairaala paikkaan satakunta tuhatta dollaria ja joku yksilo sai ‘‘risukostaan’” hyvan_ hinnan. Tasta seikasta huomauttikin eras aanestaja silloin vaalien aikana. Mutta hyvin viisaita miehia taalla astelee naita lumisia katuja pitkin. Eras reissumies oli kahvel- tanyt huoneen avaimen takalaisen hotellin offiisista, jolla avaimella aina yOksi majoitti it- sensa lakanoiden valiin. Hotellin johto lopuksi huomasi, etta siita huoneesta ei ollutkaan tuloja, jo- ten mies joutui eraana yona ‘*kapalalautaan’’. Poliisi oikeudessa han tuomarille kertoi etta oli loytanyt avaimen, joka in- nosti hanta seikkailun tielle, mutta tuomari ei uskonut naita juttuja. Miehelle jarjestettiin kuukauden ajaksi vuode Mondteeht vankilaan, josta tuomiosta mies oli erittain kiitol- linen nain talvi sydanna. Vikk nie Toronton puhelin numero 366-9363. Arvi Matias Keski-Antila Kuoli Womens College- sairaalassa Torontossa, ankaran taudin murtamana helmik. 28 pnd, 1976. Arvi (Matti) Keski- Antila oli pitkaaikainen Toronton asukas. Johtuen sind paivana valit- sevasta hyvasta saasta melkoinen osa CSJ:n Sudburyn osaston jasenista oli saapuvilla tk. 7 pna pidetyssa tavanmukaisessa kuukausi kokouksessa ja missa annettiin erityista huomiota tule- van CSJ:n edustajakokouksen asioiden kasittelylle. Kun edus- tajakokoukselle esitettavien ehdotuksien kasittely synnytti erittain vilkaan ja _ yksityis kohtaisen keskustelun jaseniston taholta ja puheenjohtajana toiminut osaston puheenjohtaja W. Eklund ei halunut rajoittaa puheenvuorojen kayttoja nain tarkeassa asiassa, niin Vapaus kustannusyhtion ja lahinna Viik- kosanomien sisallon kuin myos lehden kustantamiseen liittyvien seikkojen keskustelu jatettiin seuraavaan osaston kokoukseen. Rahastonhoitajan Edwin Suk- sen raportin yhdeydessa tuli esille etta osaston jarjestama vanhain tavarain myynti, Savel kuoron ja osaston yhteinen paivallinen kuin myos kuoron seurapeli ja arpa tilaisuus olivat olleet erittain an- toisia taloudellisesti, josta kiitos tilaisuuksien jarjestajille. Huhti- kuun alussa alkavalle sanomalehti paperi keraykselle osasto paatti lahjoittaa $100.00. Kuultiin myés musiikkikomitean edustajalta etta tulevan kesa laulujuhlan jarjeste- ly, mika tullaan viettamaan Thunder Bayssa heinakuun 3 ja 4 pna, onjo hyvalla alulla. Tiedotus otettiin mielihyvin vastaan kokousyleison taholta. Osaston tulevista tilaisuuksista keskusteltaessa tuotiin esiin etta osaston tavanmukainen Kevat- karnevaali tullaan tana vuonna viettamaan perjantai-iltana huhti- kuun 30 p. Tilaisuuteen tarvitta- vien lahjavoittojen teko on hyvassa vauhdissa ja arpalippujen myynti on ennatysmaisessa tasossa. Laajan ja seikkaperaisen kes- kustelun tuloksena oli etta Sudbu- ryn osaston ehdotus jareston sihteeriksi on edelleen Helen Tarvainen. Puheenvuoroissa huomioitiin se tyGtaaka minka puitteissa Helen Tarvainen on joutunut suorittamaan tata tehtavaa mutta lausuttiin sel- lainen toivomus etta tulevan ke- san aikana voitaisiin tehda erindisia jarjestelyja Vuik- kosanomien toimittamisen suh- teen joten olisi helpompi keskit- tya sthteerin toimeen. Alustavasti kuin myds lopul- lisesti keskusteltiin ja paatettiin monista erinaisista paatds- ehdotuksista joita esitetaan tulevalle CSJ:n edustajakokouk- selle. Naman kasittelivat mita moninaisempia asioita kuten tulevien vuosien edus- tajakokoukset ja TPK:n kokoon- pano tai jasenyys ja my6s ponssia koskien ikarajan alentamista elakkeen saannin suhteen, elak- keen korottamista, palkkakon- trollin poistamista ja hinta ja vuo- krakontrollin saamista paivajar- jestykseen, Ponsi ehdotus kos- kein jannityksen lieventamista maailmassa kehitti laajan ja vil- kaan keskustelun. Jasenist6 huomio sen etté on perin tarkea toimia tarmokaasti sodan vaaran lievittamiseksi. Huomioittin se sotavastainen asenne mika jarjes- Cin Sudburyn osaston kokouksesta tolla oli jo kolmekymmenta luvulla kun oli ilmeista etta lan- sivallat silloisen nousevan fasisti ja natsi voimain puitteissa valmis- telee sotaa Neuvostoliittoa ja koko ihmiskuntaa vastaan. Seuraava osaston kokous paatettiin pitaa keskiviikkona huhtikuun 7 pnaalkaen kello 2 ilp. A. Koivula Maaliskuun 7 paiva pidetyssa Ikinuortenkerhon kuukau- sikokouksessa ilmeni, etta suuri joukko lasnaolevista haluaa, etta kesan aikana_ saataistlin kerhotilaisuudet pitaa arkipaiva- na, torstaisin. Sunnuntaisin on kesan aikana useilla jasenilla muita menemisia. Paatettiin pyytaa S.J. osastoa keskustele- maan haalin vuokralaisten kans- sa, jos tallainen muutos voitaisiin kesan ajaksi jarjestaa. Kaunis ilma houkutteli [kinuor- ten hernerokka paivallisille hel- mik. 1S pva kansaa Hamiltonista ja St. Cathariinasta asti. Sanoivat, etta heidan paikkakunnillaan tal- laiset ‘‘juhla-ateriat’’ ovat vain muistoja entisilta ajoilta. Kaitos vain kaynnista. Lahiaikoina on ryhdyttava keskustelemaan ja suunnittele- maan festivaalimatkaa Thunder Bayhin heinak. 3-4 pv. On paatet- tava mennaanko sinne ilma- bussi-rautatie-kaara-tai peu- kalokyydilla. Viimemainittu on on halvin keino, mutta se sovel- tuu paremmin alaikasille, kuin meille Ikinuorille. Toisiin keinoihin ei pienet pennit mita. Tassa asiassa on paljon keskus- telemista, ennenkuin se on var- malla pohyalla. Kovin on ollut ilmojen puolesta erikoinen tama talvi. Tam- mikuussa oll ennatysmaiset pak- kaset. Helmikuun viimeisella vil- kolla saatiin aurinkoa, sadetta ja lampoa niin etta kaikki lumi ja jaa havisi kaduilta, pihoista ja nur- mikoilta. Heinak. 25 pv. lam- pomittari osoitti' 14 asetta Cels. (58 F). Niin korkeaa lampoa ei ole Torontossa koskaan ennen hel- mikuun aikana mitattu. Mutta maaliskuu tuli taas pyryn ja kyl- man tuulen‘kanssa ja vasta vil- konlopulla jalkamies alkoi paas- ta kaduilla kunnolla lukkumaan. Edellisessa kirjoituksessani mainitsin etta luonnonkaasun hinta on taalla noussut viime vuo- desta 36% ja 74% kolmessa vuo- dessa., Viime viikolla oli lehdessa tieto, etta sen hintaa taas noste- taan 2 1/2% ja kesalla on taas tulossa viela suurempi nousu. Kovin ovat viime aikoina nous- seet kaikki muutkin “‘pillit’’ joita meidankin asuntoon tulee, ei ainoastaan kaasupilli, vaan my6s- kin taksipilli, sahkopilli, vesipilli, foonipilli ja T.V. kaapelipilli ovat kaikki nouseet yl6s. Jos joku sellainen, joka ei tunne canadalaista suomenkielta sattuu taman lukemaan, niin han var- maan ajattelee etta kylla siina talossa on paljon metelia, kun on noin monta pilli-piipana. Heille taytyy selittaa, etta ei nama pillit musikaalisesta nimestaan huolimatta ole soittovalineita, eika kukaan halua tanssia niita Pakina Tuulilasista Noita herrojen toilauksia seuratessa on hyvin vaikea tietaa onko kysymyksessa taysi hul- luus, vai niin korkea viisaus etta meikalaisen tavallisella maalais- jarjella, ei sita voi kasittaa., Eteen sattui torontolaisen paivalehden kaksipalstainen juttu jossa kerrot- tiin kuinka Cross Lakella sijaitse- van pienen, 2500 asukasta kasit- tavan intiaanikylan elattamiseen kaytetaan vuosittain $1 miljoonaa (996,000)! Se etta koyhia ja puuttees- saolevia avustetaan on erinomainen asia, varsinkin kun on kyseessa intiaanit joilta ‘‘kal- peanaamat’’ ovat rydstaneet parhaat metsastysmaat ja tap- paneet intiaanien ‘“‘leivan’’, buf- falot, miltei sukupuuttoon. Nyt kuitenkin on loytynyt kon- servatiivien joukosta valtava jar- jen valahdys! Kuin salama kirkkaalta taivaalta iski Cecil Smithin jarjen piikivi tulta. Tama tulevaisuuden konservatiivten Karl Marx keksi etta olisi edul- lisempaa laittaa nama intiaanit toihin, kuin maksaa $1 miljoonaa avustusta ... ! valtava keksinto, mutta siihen se herran jarki sitten loppuikin. Herra Smith ei tieten- kaan voinut myontaa etta kapitalistisella systeemilla ole an- taa tyota, eihan toki. Niinpa tama suuren kapitaalin edustaja keksi selityksen joka menee Canadan kansaan aivan taydesta: Intiaanit voitaisiin kylla panna toihin, mutta kun ne intiaanit ovat niin k6yhia etta ei niilla ole lapioita, niin ei. Eihan miehia voida laittaa tdihin paljain kasin ja mihinka sita sitten nojaa jollei ole lapioita, silla eihan lapiolla tehdyn tyon tulok- sesta ole valia, silla yksi ainut ‘‘bulldozer’’, traktori tekee enemman tdita kuin koko in- tiaanikylan miehet yhteensa. Ne herrat ovat siltikin pirun vil- saita, ne tietavat etta ei hyodyta kouluuttaa intiaaneja mihinkaan parempaan ammattiin koska toita ei ole saatavana millaan alalla ja kun tietyOn antaa jollekin ‘*buldozer-yhtidlle’’, saattaa sielta tippua muutama satatuhatta $:a herrojen vaalikassaan, mika on jotakin sellaista mihin in- tiaaneilla ei ole varaa, jos he lapioineen saisivat tie-urakan. On myonnettava etta lapioiden puuttuminen intiaaneilta oli helvetin hyva ‘‘exkyysi’’ ja var- maankin pelasti jalleen kapitalis- tisen jarjestelman maineen, silla eihdn monikaan canadalainen osaa ajatella etta $1 miljoonasta jolla intiaaneja elatetaan kuin koiria koppeihinsa, yhden mil- joonan korko vain 3 kuukauden ajalta ostaisi uudet lapiot joka miehelle e.m. intiaanikylassa, mutta ei hataa ..., eihan canadalaiset ole oppineet ajat- telemaan, he vain juovat piira, kayvat kirkossa ja katselevat miltaé maailma nayttaa velaksi ostetun auton tuulilaisista. . Brother saadessaan, silla ne ovat laskuja jotka on maksettava maarapai- vaan mennessa. — Ja jos et niita maksa, niin ‘‘trupellia’’ tulee. CSJ:n Toronton osaston kok- ous on huhtikuun 4 paiva, kello 3 ip. Tarkeita asioita tulee kasitel- tavaks1 kokouksessa. Jani Tiistai maaliskuun 16 p. 1976