Berliini (KU) Jugos- lavian valtionpidiimies ja puoluejohtaja Josip Broz Ti- to totesi kokouspuheenvuo- rossaan vakuuttuncensa sii- ti, etti avoin ja vapaa aja tusten vaihto komruunistis- ten ja tyévdenpuolucitten konferenssissa edistiii Hel- singin tapaamisen puatosten toteutumista. —— Kapitalismin ja kansainvalis- ten poliittisten ja taloudellisten suhteiden kriisi vaatii syvalle- kdyvid uudistuksia, seka sosia- lismin ja demokratian edelleen vahvistamista. Tydvdenluokkg ja tydtatekevat tulevat yha enemman tietoiselsi _ oman maansa tilasta seka paikastaan yhteiskuntajarjestelmassa. eee ma siaisiceai painetta, joka pa- kottaa. kaikki sidan ja arvojaan, yhteiskunnalliset voimat tarkistamaan nikemyk- seka elsi- miidin uusia ratkaisuja ongel- miin. Sosialismin myoskaan voi olla kaikiksi ajoiksi ja kdytinnéssi ei valmiita, kaikilla aloilla patevia ratkaisuja. Kiy~. tint6da saattavat samaten kuin lavian ty6vdaenluokka, sen kan- sat ja kansallisuudet osallistu- yat aktlivisesti sitoutumattomien maitten. liikkeeseen, ne téytta- vat kansainvalisen velvollisuu- tensa maailmanyhteisdlle seka ihmiskunnan edistykselle. Tito totesi Jugosiavian toimi- van ens; vuonng isdntamaana, kun Euroopan turvallisuus ja yhteistyOkonferenssin osanotta- javaltioiden edustajat kokoon- tuvat, Helsingin historiallinen tapaaminen olj vain ensimmai- nen vaihe, kun ponnistellaan rauhanomaisten suhteitten, tur- Vallisuuden ja tasavertaisen yh- teistyén voimistamiseksi Euroo- pan kansojen kesken. Jugosla- vian kormunistien liitto seka kapitalismissa vailceudet ja ris~ tiriidat, Aikg nostaa esille tuo- jantovoimien seké vhteiskunnal- lisen tajunnan kehityksen my6- ti uusia vaatimuksia, Tasta seuraa valttamattémyys erilais- ten teitten etsimiseen kamppail- taessa sosialismin puolesta se- ki sita rakennettaessa. Olen- naista on se, etta ratkaisut vas-~- taavat tyOvadenluokan todellisig intresseja, totesi Tito. Jugoslavian ja kommunistien liiton politiikka on sitoutuma- tonta liittoutumiin. Kun jugos- Berliini (KU) Italian g& kommunistipuolueen paa- sihteerj Enrico Berlinguer sanoi puolueensa mielesta | olevan. tarkeaai sen, etta Berliinin konferenssi on avoin ja julkinen. —- Konferenssia on val- misteltu demokraattisesti ja tirkeita on se, ett# se ra- joittuu tiettyihin aiheisiin, etta siinad noudatetaan kon- sensusperiaatetta ja ettei se aseta rajoituksia eri puolu- eiden poliittisille ja teoreet- tisille kisityksille, Kuten muutkin puolueet, IKP pitas liennytyskehityksen jatkamista ja taydentémista nyt tarkeimpang ‘tehtavind samoin kuin taistelua liennytyksen jar- ruttajia vastaan. Intertiationaltemin Berlin- guer miadrifteli ndin: Toimin- nassa omassa maassaan ja kan- sainvilisell4 areenalla kukin puolue tuntee olevansa osallis- tuja ja vaikuttaja tydvienliik- keessd, joka taistelee yhteiskun- nellizen ja poliittisen. | vapautu- ‘misen, kansallisen itsendis yyden rauhan ja edistyksen cinta, Uusien teiden .etsiminen so- sialismiin siirryttiessi on tad- ndin entista ajankohtaisempaa ‘L&nsi-Euroopassa, Sosialidemo- kraattisella tiell4.ei kapitalis- mia ole voitettu, mutta toisaalta AJth-Eurcopan maiden sosialis- min mallit eivit vastaa Linsi- Euroopan olosuhteita eivatka laajojen tyOlaisjoukkojen katso- muksia. Sosialismin ja kommu- nismin ej tarvitse olla saman-., laista kaikkialla, Berlinguer sa- . «— Italiassa taistelemme sosia- listisen yhteiskunnan puolesta, ossa yksiléllisia ja kollektiivi- sia olkeuksia kunnioitetaan ja ssa ne taataan, jossa valtiolla on. n epa-ideologinen luonne, jos” | eer $a on monipuoluejarjestelma ja mahdollisuus _hallitusenemmis- tén ‘yaihdokseen, jossa ay-liike on itsendinen ja jossa on ilmai- sun ja uskonvapaus. Berlinguer korosti: — Kun etsimme jotain uutta se mer kitsee tehokkaimman tavan et- simista taistelussa tydévienluo- kan demokraattisesti hankitun johtavan aseman puolesta. Ta-' mi taistelu vaatii keskustelua.- muiden tvd6vaenluokan ja kan-. sanamaricsten voimien kKanssa. IKP kehittaa ‘eurooppalaisia ainitfeitzan’ edelleen monella tasolla. Yileiseuroopnpalaisella tasnlla se merkitsee lientymis~ kehitvksen jiatkamista, lainsieu- rooppalaisella tasolla mahdolli- simman.laajojen kontfaktien lnuomista muihin vasemmistolai- siin, demokraattisiin ja edistvk- sellisiin voimiin ja FEC:n ta- solla mvétdvaikuttamista siihen, ettQ integraatiolla olisi demo- kraattinen luonne ja ett se tapahtuisi tvGvienliikkeen etu- ja vastaavalla tavalla. Kommunististen puolueiden’ keskindinen solidaarisuus mer- kitsee sité, ett kukin puolue toimii itseniisesti ja paattad tiivsin itseniisesti omasta po- liittisesta linjastaan sekd sisd- ettii ulkopolitiikassa, Kunkin puolueen on saatava vapaasti valita taistelutiensit ja puoluei- den on kunnioitettava_sisdisiin asioihin puuttumattomuutta., Samalla on tarve laajaan ja x vahemman muodolliseen kes- kusteluun tdmén pdiviin sosia- lismia koskevista_ teoreettisista ja pollittisista katsomuksista. — Meisté nayitad silta, ettii marxismin kehittyminen | ole. seurannut kaikkia’ tim: piivin todellisuudessa tapahtu- neita muutoksia, Liian usein on jaity pyéreiden teoreettisten - muoloilujen tasolle, taisteltu si- taateilla ja leimattu toisin-ajat- televa keinotekoisesti revisionis- tikst. Italian kommunistien menes- tykselle vaaleissa Berlinguer luettelj seuraavia syité: Jatku- va osallistuminen tydévdenluo- kan taisteluun, puoluetta raken- nettaessa sille annettu luonne (demokraattinen joukkuepuolue, joka pystyy uudistamaan itse- ffin ja vaikuffamaan kéytinnés sa politiikkkaan eika& vain pro- pagandassaan), puolueen kykv arvioida Italian tilannetta ko- konaisuutena. Franz Berliini (KU) marxilais-leninildiset periaat- teet, meita yhdistaévit tavoit- teet sek kansallisten olcosuh- teiden oikea huomioon ottami- nen eri maissa ovat olennaisia ehtoja yhteisten ponnistelujem- me voimistamiselle ja lujitta: miselle, totes; puheenvuorvs- Yhteisey saan lt8vallan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Franz Muhri, IKP on téysin Berliinin konferenssin padtdsasiakirjan takana, hdn ilmoitti, Muhri- Sanoj etta vaikka Eu: roopassa vilme vuosina on saa. vutettu huomattavaa edisty:t4, taantumukselliset voimat ovat Berliini, (KU) — Konfe- renssimme on optimismin lihde erityisesti Kyproksen kansalle, joka jatkaa sankarillista taiste- luaan epitasaisissa olosuhteissa maahantunkeutumista ja alistu- mista vastaan, Nain sanoi Kyproksen tyétite- kevien edistyksellisen puolueen (AKEL) poliittisen toimikunnan ja keskuskomitean jasen Chris- tos Petas esittiessiilin - puo- lueensa puheenvuoron. — Hin vaati’Berliinin konferens- sia tuomiftsemaan imperialistien pyrkimykset sekaantua Kyprok- Herber t Mies Berliini (KU) Berliinin konferenssi on his- toriallista luokkaa oleva tapaa- totési Saksan kommunis- minen, tisen puolueen DKP:n puheen- joohtaja Herbert Mies kokouspu- heenvuorossaan. Se tulee vaikut- tamaan. kauas tulevaisuuteen. Konferenssi pidetdin ajankohta- na, jota luonnehtii maailmanhis- ‘toriallinen kdanne kylmin _ 9¢o- dan ilmapiirista jannityksen lien- tymiseen, sekd rauhanotnaisen rinnakkainolon periaatteiden 1d- pimurtautumiseen. Siten Eurvo- abit _tapahtuneet EERE fuhri ( Itavalta) : lietsoneet varsinkin viime aikoi- na Kkampanjoita estd&kseen jan- nityksen lientymisprosessin ke- hittymista. . Timaé tilanne vaatii kommu- nististen puolueiden ja kaik- kien mantereemme edistyksel- listen voimien voimistuvaa ja _edistyksen yhtendisté toimintaa. Lienny- tyksesta on teht&€va peruuntu- maton ja siti on lujitettava so- tilaallisella lientymisellé. Itavailan kommunistinen ee lue tukee maan aktiivista lueettomuus- ja rauhanpeliniike kaa, jonka tarkoituksena on maan itsendisyyden turvaami- Jugoslavian sosialistinen federa- tivinen tasavalta tekeviit kaik- kensa kokouksen padtésten. to- _teuttamiseksi, | Tito korosti, etta. ee. nen toisten maitten sisdisi asioihin vaarantaa rauhaa ja = heuttaa yhteenottoja Euroopan maissa sek& kaikkialla maail- massa. Siksi jugoslavialaiset asettuvat Vastustamaan kaiken- laatuista sisdisiin asicihin puut- tumista, Tito tuomitsi avoimesti tai verhotusti propagoidun intressi- pliri-politiikan, joka kieltéa kanszien oikeuden rlippumatio~ muuteen ja itsendiseen kehityk- sen asioihin, Imperialistien suun- nitelmat ja-kaytinnén politiikka sotivat YK:n paatdksis vastaan, joissa vaaditaan ulkomaisten joukkojen valitént&é vetiiytymisti " Kyprokselta. Joukkojen poistamisen sijasta Turkki vahvistaa joukkojaan saa~ rella, Petas totesi. Hiin korosti Kyproksen kansan tukevan va- rauksetta Neuvostoliiton ehdo- tusta jarjestéd kansainviliner: neuvottelukokous Kyproksen on- gelmista YK:n suojeluksessa, jo- hon osallistuisi myés laaja sitou- tumattomien maiden edustus, — (Lansi-Saksa) ovat luoneet edellytyksid maan- osamme muuttumiselle rauhan, yhteistyGn ja yhteiskunnallisen maanosaksi, sanoi Mies, Neuvostoliiton seki koko so- sialistisen maailmanjarjestelmin voiman lisaantyminen vaikuttaa yhdessd kansainvilisen tyévden- likkeen ja kansallisen vapautus- liikkkeen etenemisen kanssa rat- kaisevasti maailman poliittisee kehitykseen. Nykyisen miaai manpolitiikan keesketpistecsss on kamppailu molempien yhteisikun- tajarjestelmien valilla, keorosti DKP:n puheenjohtaja. Tama yhdessi Euroopassa hal- litsevan lientymistendenssin kanis- sa seka erdissa Rap taliocis last maissa tapahtunut vasemm laistumiskehitys vaikuttaa mys liittotasavaltaan. Tulevaisuus voi olla kommunistien mielesté_ vain kestavassa rauhassa, — todellisassa vapaudessa ja aidossa edistyk- sessa, mokraattisen, monopolien vastai- sen liittotasavallan rakentamista ja siten tien avaamista maan so- sialistiselle tulevaisuudelle. nen samoin kuin abtitivines vai- . kuttaminen ETYK:n pddtdsasia. kirjan kaytinnén | seen, ae Tassé tilanteessa taistelemme kaikkia yrityksii vastaan, joi- den tarkoituksena on Itivallan puolueettomuuden horjuttami- nen, maan alistaminen EEC:hen yhé enemmin ja sotilaallisella alalla NATO:on. Ndité yrityk- sig edistéa itse Iti RvallAn halli- tus Hetyssy marin, | toteuttami- Tilstal heinékuun 13 p. 1976 Kommunistit tahtovat de-. ee yw titer ay, pM train pappnornel DEE LOG IG It 0S TIGL ETOP ELLE Mg Bt od BALE PPE ELE it POEL ELE ba pga tee