OIKEISTON HELLIMA “ajopuu’?’-teoria Suomen joutumisesta vastoin tahtoaan sotaan Natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan on jallen kokenut yhden murskaiskuun. ME-LEHTI ON SAANUT kayttoonsa otteita tarkoin varjellusta jal- kavaenkenraali Paavo Talvelan p one divakirjasta. Talvela kertoo Man- nerheimin pyytaneen hanta johtamaan ‘‘voimakasta iskua Leningradin suuntaan’’. TALVELAN MUKAAN MARSKI esitti hanelle pyyntonsa jo kesa- kuun 5.: paivané 1941. Saksalaisten hoykkays Neuvostoliittoon eli operaatio “Barbarossa” alkoi saman kuun 22, paivana. Suomi yhtyi virallisesti sotaan 25.6. 1941. **Kylla kait ne lainaukset ovat Talvelan paivakirjasta’’, totesi akateemikko Kustaa Vilkuna Iita-Sanomille. Vilkuna_yritti aiemmin kayttaa Talvelan paiva- kirjaa ajopuuteorian vastaisessa vaittelyssa, mutta Talvelan omaiset kielsivatutaman. Me-lehden toimituspaallikko Kari Varvikko ei ole suostunut ilmoittamaan miten han on onnis- tunut hankkimaan kohtia Talve- lan paivakirjasta. Kirjayhtyma valmistelee parhaillaan Talvelan paivakirjaan pohjautuvaa teosta, jonka pitaisi ilmestya ensi syksy- na. ‘“Elamani suurin hetki”’ Todella rajusti ajopuu-teoriaa romuttava on seuraava Melehden lainaus Talvelalta. Se kertoo Mannerheimin ja ken- raalin marsalkan kutsuun perus- tuneesta tapaamisesta 5.6. 1941: ‘‘Saavuttuani marsalkka il- moitti minulle, etta Saksa tulee hyokkaamaan Neuvostoliiton kimppuun paivana, jota en tassa-_ kaan yhteydessa halua panna Jatk. Siv. ] JACK LIINAMAA, Sudbury, Ont. Tauno Purran haasteeseen. HANNA JA TAUNO NIEMI, LaSalle, Que. .........--- paperille. Suomalainen de- legaatio on kaynyt Salzburgissa kenraali Heinrichsin johdolla ja talloin on tasta offensiivista il- moitettu. suomalaisille. Mar- salkka lisasi etteivat saksalaiset pyyda muuta kuin voimakasta isku Leningradin suuntaan. Han ilmoitti valmistavansa erikoisen ryhman tata iskutehtavaa varten kysyen, olinko sithen halukas. Nousin salamana tuoliltani ja lausuin: Olen, tama on elamani suurin hetki. Marsalkka lisasi siihen kutsuvansa minut ak- tiivipalvelukseen armeijakunnan komentajaksi Savonlinnaan seuraavana paivana, kuten sitten tapahtuikin.”’ Salzburgin neuvottelut © Talvelan paivakirjassaan mainitsemin Salzburgin neuvot- teluihin oli suomalaisten puolesta osallistunut yleisesikunnan paallikon kenra- ali Heinrichsin lisaksi ye:n osas- topaallikot everstit Tapola (operatiivinen), Makinen (liiken- nallepano) ja Roos (huolto) seka 5.00 2 8 2 #2 FBR ee FRE RK ERE BH SB 5.00 Tassa katsauksessa pe A En rE eR. 152.00 Aikaisemmin julkaistuja .......6.00ccereeeeeeeeeees O491.75 $6,643.75 (Paikkakunta) Lahjoitan $_........-.-.. ett@ lehtemme tlmestyminen olisi turvattu ja haastan seuraavat ystavat tekemaan sa- moin: ‘(Nimi) — ~ (Nimi) “(Nimi) ~Paikckakunta) “Paikkakunta) (Paikkakunta) Lahettikad haasteenne osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD., 430 King St. W., Suite 101 Toronto, Ont., MSV 1L5 tai antakaa paikkakuntanne asiamiehell2 le, etti Saksa tulee hyékkas- main Neuvostoliifon kimp- puun,..”, kirjoitti kenraali Talvela paivakirjaansa, merivoimien esikuntapaallikko kommodori Sundman. © Professori Arvi Korhosen ajopuu-teorian perusteokseksi tullessa kirjassa ‘‘Barbarossa- suunnitelma ja Suomi’ (1961) todetaan Salzburgin neuvot- teluista mm. seuraavaa: ‘*Salzburgin neuvotteluista on niin runsaasti kirjallisia lahteita, etta ntiden kulussa tuskin mikaan yksityiskohta jaa epaselvaksi. Kun jo neuvottelupoydan aaressa kaydyt keskustelut olivat ehdottomasti salassa pidettavia, el ole syyta otaksua, etta niissa lyhyissa yksityiskeskusteluissa, joihin ajan puutteen vuoksi oli niukasti tilaisuutta, olisi esitetty mitaan paakysymyksen kannalta katsoen huomioonotettavaa.”’ Korhonen alaviittaa Varsin kiinnostavalta nykyis- ten tietojen valossa tuntuu Korhosen kirjan eras pienella painettu alaviite. Salzburgissa pohdittiin mm. ‘‘teoreettista’’ mahdollisuutta Saksan ja Neuvostoliiton aseelliseen yhteenottoon. Alaviitteessa sanotaan: ‘“Tassa yhteydessa on ‘poytakirja’ merkinnyt Jodlin sanoneen, etta konflikti voi puhjeta jo kesan alussa. Kun mukana olleet suomalaiset eivat sellaista heille tarkeaa aikamaaraa ole kuulleet, taytynee sen olla peraisin poytakirjurin pyrkimyksesta taydentaa poytakirjaa niilla tiedoilla, jotka han muuten tun- si.” Varsin vankka on ollut Korho- sen luottamus suomalaisten up- seerien vakuutuksiin. Talvelan mukaan Mannerheim tiesi sits jo tuolloin (5.6.) sak- salaisten tarkan hyokkays- paivamaaran. Kustaa Vilkuna on aiemmin esittanyt, etta Man- nerheim sai tiedon Barbaros- saoperaatiosta kaksi paivaa sen jalkeen kun Hitler oli vahvistanut suunnitelman eli 20. 12. 1940. — JOP. Washington — Yhdysvaltain senaatti tulee kdsittelemdén istun- nossaan 15.12, kysymystd kuka on antanut CUA-:lle valtuudet kdyt- tad $24 milioonaa Angolassa. Yhdys valtain ulkoministeri Henry Kis- singer mydnsi tiistaisessa (9.12.) lehtikonferenssissa etta USA on lahettdnyt apua Angolan naapurimaille. Kissinger ei maininnut josko hdnen tunnustamaansa apuun sisdltyy CIA:n kdyttdmd “‘luvaton’’ rahamdard tai ei. Muissa yhteyksissd on kerrottu etté tama ‘“‘apu’’ menee Angolan hajoittaja-jarjestdille jotka taistelevat Angolan kan- santasavallan hallituksen joukkoja vastaan. | Ulkoministeri ei suostunut kertomaan, mille Angolan naapurimaille Yhdysvallat on an- tanut apua. Sen sijaan han il- moitti, etter Etela-Afrikka kuulu nathin maihin. Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger saapui kes- kiviikkona Brysseliin, miss& pidetaan Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton kaksi paivaa kestava ulkominis- terikokous. Viikonlopulla Kissinger mat- kustaa Lontooseen. Siella han neuvottelee Yhdysvaltain Euroopassa olevien suurlahet-. tilaiden kanssa. Kissinger kay Euroopan matkansa aikana myés Pariisissa, missa on ensi viikolla koolla oljyn tuottaja- ja kulut- taaamaiden kokous. Ulkominis- teri Kissinger vierailee lisaksi syntymakaupungissaan Fiirth- issa Saksan llittotasavallassa. Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford keskusteli ttistaina Washingtonissa Neuvostoliiton suurlahettilaan Anatoli Dobryni- nin kanssa strategisen aseistuk- sen rajoitusneuvottelujen nykyvaiheesta. _Keskusteluissa oli esilla myos Yhdysvaltain ul- koministerin Henry Kissingerin ensi kuuksi — suunniteltu Neuvostoliiton-vierailu, — il- moitettiin Valkoisesta talosta. Kissinger itse korosti tiistaina pitamassaan -lehdistotilaisuudes- sa, ettei hanen kannattaisi mat- kustaa Moskovaan ennen kuin Yhdysvallat on lopullisesti maaritellyt kantansa Saltneuvot- telujen jatkosta. Ukoministeri sanoi kuitenkin, etta han vierailisi Neuvos- toliitossa neljan tai viiden viikon kuluttua raivatakseen Salt-2:n vilmeisetkin esteet. Fasistinen vaino jatkuu Madrid — Espanjan poliisi pidatti kommunistisen tyolaiskomis- sioiden johtajan Marcelino Camachon edellissunnuntaina, ainoastaan seitseman vuorokatta sen jalkeen kun hanet oli vapautettu kuningas Juan Carlosin armahdusmaarayksen perusteella. Camacho, joka on ollut kahdeksan vuotta vankilassa poliittisesta toiminnastaan, pidatettiin hanen ollessaan os- tamassa sanomalehtia kotinsa lahella, kertoi hanen vaimonsa. Camacho vietiin poliisin paama- jaan, eivatka hanen asianajajansa tai perheensa ole saaneet tavata hanta. Sadat mielenosoittajat kokoontuivat sunnuntaina lahelle Madridin suurinta van- kilaa vaatien taydellista ar- mahdusta Espanjan poliittisille vangeille. Mellakkapoliisit hajot- tivat mielenosoituksen kayttaen mm. kyynelkaasua, ja nelisen- kymmenta ithmista pidatettiin. _Kuningas Juan Carlos julisti osittaisen poliittisten vankien armahduksen viime kuussa tul- tuaan valtaistuimelle, mutta op- positioryjmat ovat sanoneet, etta ainoastaan noin 10 prosenttia Espanjan arviolta 2 000 poliit- tisesta vangista on vapautettu sen jalkeen. Vasemmistolaiset op- positioryhmat ovat esittaneet ykeislakkokehotuksia taksi vil- koksi eri puolilla maata vas- talauseeksi Francon hallinnon jatkumiselle. Espanjan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Dolores Ibarruri sanoi sunnuntaina an- tamassaan haastattelussa, ettei nykyinen tilanne Espanjassa voi jatkua pitkaan, koska Juan Car- los eikykene ratkaisemaan maan ongelmia. Ibarruri mainitsi uutistoimisto Tassille myontamassaan haastat- telussa, etta Espanjassa on meneillaan siirtymavathe ja etta tillanne on epavakaa eika voi jat- kua tallaisena. Espanjalaisten enemmisto on kuningasvaltaa vastaan ja haluaa Espanjasta demokraattisen maan, han jat- koi. Itsenaisyysparaati Hameelinnassa Hameenlinna — Suomen it- senaisyypaivan paraatia oli Hameenlinnassa seuraamassa ennatysmaara yleis6a. Paraatiin osallistui 2,500 sotilasta, 69 pans- sarivaunua ja 165 ajoneuvoa. Paraatiin liittyneessa ylilennossa oli mukana 12 suihkukonetta. Paraatin vastaanottaja ken- raaliluutnantti Kai Halmevaara painotti voimakkaasti' rauhan merkitysta. Han sanoi etta aseel- liset turvallisuusjarjestelmat on katsottu tarpeelliseksi ylimenokaudeksi kehitettaessa vakivallatonta jarjestelmaa. ‘Tilatkaa -VIIKKOSANOMAT