‘9. 107 —- 1928 =e DY AHAA SUOMEEN arssi Suomen Markkaa 3950 Canedan Dolarista LAHETYSEKULUT: je JabetykeistS alle $26.00, 60. ¢ la tyksisthe $20.00—S49.99, Boe i tyksista $50,00—$79.99 ja $1.00 netyksista §=6$80.00-—$100.00 acka Fc jokaiselta seursavalta alkavalta dalta deWarilfa. Sahkdsanomalahbetykeista ovat [i- tyskulut $3.50 etykeelti. Sudburysea Ja ymparistolla asuvat ivat kayda Vapauden konttoriasa ~_Justimassa erikoiskuras.a. LAIVAPILETTEJA HMYYDAAN HEDUSTAKAA PILETTIASIOITA Tehkaa lihetykset oxotteella: Rox 69, SUDBURY, ONT. Vapandelle ottava: rahavalityksta astuan mvorkin. APAUS PORT ARTHUR BRANCH , 16 Bay Street, Port Arthar. “teria VAPAUS MONTREAL BRANCH 939 St. Antoine Bhs Montraal, Que. DAVID HELEN ri ‘paikimkunnilla Pohj.-Ontariossa J. GKSANEN Kirkland Lake, Ont. JOHN VUOR]I, South Porcupine, Ont. CHARLES HAAPANENR, Osuuskauppa, Timmins, Ont, A. T. HILL, BT Broadview Ave., Toronte, Ont. yoliiset panevat yhtdaikaa kaikki 6rat seiscikan, niin saavat mita aluavat: ja ettel aseettomille tyo- jisille . kgkwen mithan vakivaltaa ee 1k nite ammuta. (1) Moko- naa Viitetta tehdessdan ukkopaha armngan Drokti omat nakemansh ja ckemansa Suomen lahtareiden van- na ollessaan vuotena 1918, ja wide ipa tahtei meille uskettaa peto- najisista Jahtareista ihmisia, jotka ntavat muka veatimeaitla tyaldisille misoikeuksia. Tosiasia kuitenkm nin sellaisena prsiyy, etth me tyo- fiset emme poryaristolta mithan ba, ellemme itse valmistaudu nti- en asecllisia tuckkakaarteja kuEts- mmaan Volmalla. Jos tydliiset te- isivat timin tupleveeldisen “mesta- in” neuvyojen mukasn, etta panisi- at kaikki pyGrit seisomaan, nun ilicin he porvarien luokkakaarteilta ajsivat kunulia kalloihinsa rin kanan, itd olisivat taasen néyria ja pant- ivat jalleen prorat kayntimn, por- areille kultag jauhamaan. Eyila ams “spostol’’ taman tosiseikan yvin tietai, mutta porvariston asi- a kutkevana tahto! vajn uskottia rilaisilie mustig valkoiseksi, tah- hi proveséerata tydlfiset aseetio- ina ja vastaanpanemattomina por- ariston teurastettavalksi. Keskustelun lopussa kysyi jeko, | miksi te parjaatte Neuvoste- iton tydldisii ja haukutie ne alim- aan kattilain lehdissinne, niin 31)4 isti hatun paahinsd ja vastasi, etts on niin vanhe asia, ettei han s- en Viitsi vasteta ja meni t:us. da nyt, kun hin eli kylvinsa teh- vt, niin halusi hin mydskin miuttaa = haravoida. Ja se alkei heti. Seu- mava paivs oli parempi, silli se oli- in perjantai ja. kun hain kerran ob kuun paassyt, niin maistoi hin sig ja antoi maistaa noskeserkku- Pnkin. Mutta alkuim paistyaan ta- 13 ylen viisas, latpias ja armelli- en “opettajag” et tyytynyt endan naistelemaan, yaan otti ja antoi oi- ein valamalla valua ‘“‘metta -kielel- -Tasth oppineesta micehesti tuli aikkien tutty kLaikille. Toisille tul iin tuttn, etti haukkui enmen m4- amittimansa ikmiset kircilemalla kaikella munlla sepimattomalla avalla, (vai JieneekG se Kuulunut rnlaveeldisten pubujachjelmaan?) Yot aivan empimatts sanoa, ¢fta md Angervo on mita roistomaisin 13] tiall4 moarheenlagksossa.. Ja n ottza haomioon, etti hainen pi- ‘isi olla tyivien puhoja ja nilden Pettaja, niin asia on silla tavalls, ti jhan havettad hanti edes lat ausinerkkienkaan sisklla ‘tyGvien- Nehens” mainifa. Taaila han m-01.- tsi opastajaa koiratorppaan, jonka hilon. Viimein alkoi' fija vupt- Maan, sila “pyhabenki’’ meni ha- 260 Niinkuin han sen olj itseensa Annut menemsankin, Tama tilanne hi hanet puhumasn myuskin “kie- iz", mutta liian rosoiseen malhin- 2 Viimein kavi niimkuin kayda piti- In — “pyhatly Oljplia” liiaksi vot- sHuna viimein kuningas alkohooll Brjosi hinet ja parvan haraveituaan i niin utipunnt, ettei enia& petilla- Ain pysynyt, vaan piti parempana uikoa sanyo alla, _ Mutta olihan han “opettaja™ ja in hin tahtoi antaa valaisevia esi- erkkeji kokemattamille, efta mita ti sitd menndam Ja koska han ran “opettaja” oli, niin jatkot 1 gorraamistaan e¢unnontain ja li pesuksi maanantainkin, i varmaan enti kiyda tutustnrnassa useampaan koiratorppsan. Tamia ageelaisten velitih al nimittdin a honat, etta hin pisti& pitkin Jeh- teensa naista Rouyn Loiratorpist. Siksi hin varmasn halnsi nijhin 14- bemmin tutustua. Sas nahda miti tuo tykkssi? Ja varmasn tami ne- ropaa Mainitsee lehdessian, mit lajeja niista sivistyneen miehen mie- lesta pupttut. Mies teki miclestini vield erdéiin taisenkin sopimattoman teon. Han kerasi Pohetilsisuudessa kotehdin ja sitten Jatt: huoneensa vuokvan mak~- sematta Ja lisiks!t wield valehtell seo Jo ersalle henkiljNe maksaneansa. “Eipa ojt sitten muuta knin eld Eauan, Abngervyo, ja heauskga jatkoa fojroo sé joka sinut nyt on paiasyt tuntemaan, OSUUSRUQEALA Osuasruokala on t82!}3 teiminut noin vuoden ajan. Alkusikoinaan se toimi toisessa paikassa kuin missd Se nyt on.