a 1° = i e . . . ' r, 3 eats . TA my Luss es : n.. alr Pr] i..F! “Aauppakamarit omiksi “puhemiehikseen". .Taten inhoitetaan - eed ease Ro Boe by eS eee . be es DTS doe: Ci ar pt cee ea ATk APS see pbc ei Pe Pee. O ; m7 1) en Peat ae ita so)" “Me. ‘Haiuamme yksityisee tool]: SyETiC OLLA MibLiséay i Speke oe : 7 sosialismisia", ett ‘Italian. kor-| "-Béetleen beni: aleviivasi, te Mevmaa : gaslttigel’” Porcupine, aia Lonmanin ne mumistit ovat demokyaattixia, Kor-| siafististen maiden véliset’ suhteet| swuden-alalla vaikuttavien smmrten| __ yesnt olf nilms mielbniint fui tm, i peor ee ae mi- ka he teimivat perustasiain puit-|on jarjestettiva. uudella. tavalia, ta-| monopolien - kansallistamista- J3!roin hanelle; ett? ‘wrist Pocetatiny FETS Ont, 1ayitia . perjantaina, helmi|pouksessa — esitti pernsalustuksen ’ ¢ vat pe : Beenie kuun @ pod 74 yuo, nolucen. padsibteeri Palmiro Tog ; teitsa, mutta he vaativat muiflakin/ sapuolisten smbteiden pobjalle.; myts. {dina voidaan tehda-heti. ni on runoilija. } Reemere : Yhiyewme sukulaisten ja tulte- atti. joka jo pubeensa otsikonssa | toiminiza samoissa poitteissa. | | Neuvostoliiton ja. sen kommunisti- Rakennemuutokset, ¥ . _. Sehin mainiota!- " at et ree ord ean vain oansntoivotuksiin.. , ismaisi sea Jaoittelun: Italian tie'so-| Han. tninasi taman jalkeen pia jsen puolueen merkitys sosialistisén| vat, eivit ole sosialismis, mutta Oe) ° _ pith, edeljinen ‘poiketuttarant i ieee ae Sei sialismiini, -tyotatekeviin Iuokkiin! idslauselmaluonooksen samoja; = | maailman. piirissd on suur. i merkitsevat taloudellisen rakenteed 1, “nan yrittt -potkin~ ules. retoaam hee it vi * | nojautuva demokrasttinen haflitus; “Italien” tyOvZenluckalia ja Ita | Timi on, sandi hin; tosiasia, jon-| uudistumista tavalla, joka vie kohts dU ammatiliaan meyrkkellija. Lente 1917 ~ Mita. historiallisena teh-| ka historia on luodut ja jota ei voi-! sosialismia. . a if eee — uhlacuosi — 40, euosikerta ~ — = 1987 miu sanova ja puolueen uudistaminen.. | lian kansalla on oria 6 a el | 3 “3 E spe “I _ _ Palmito Togliatti lausui kasityk-| Givandiin johdattza sosialismin ra-|:da hivittaa, mutta — han jatket -——) | Puhuessaan Unkarista ja Puolis. "gy GHRARONKEUTTa ©“ | eee eee ty. Og le ; “sp dn olevan, etti on mahdollista! kentaminen.vudelle tielle verrattu-..el ole olémassa johtavaa valtiota ei- ta Togliatti uudisti, puolueensa tueO) © _ os oni sanoo, ett jos 2 ‘. suledee pe a 4 Sv¥TX MONOPOLIEN sendin maailmansota ja paikalliset| na siihen tiehen, joia noudattaen ‘ka jobtayaa pucluetia. | Neuvosteliiton toiselle asioihin iyo! n. niin hain sala ‘ : Seay | -Nurkka ka upat”” ‘ja kauppakamari. TARRISTAMEIEN: | * < tabive. ‘eodat. Muti se ei merkitse, ita im-| sosialismi toteutéttiin muissa mals; “Ainge Johtaa ‘ovat meidan perk puuttumiselle Unkarissa. an t Paivikseet:leckelksi. « - Hi, 7 a: ii Teh bis i § Gasotiinin. ja. _polttodtiyn hinta| neriatismi olisi muuttanut Inonset-; 5a proletariaatin diktatuurin kaut- satteenumeé, ‘iydvilénluokka ja tyo-| noi, ella Unkaria entice’. . a i _— Fan mehitoltisesti ajattelee ‘ 1s a # oe _Maileka’ Sudbury: on ehka hieman poikkeusasemassa. Ca- kohogi iskeu5ii oils » gallonas -faaty’fa laksnnut olemasta hydkk3s-| tz." ( tatekevan kangan edut,; lakkaama- eed called. wits virbeits ti a ei ole olemassa toista sinun Haltait : un eee” fadan jnoneen ‘muuliun. kaupurtctin verrattona, . niin, tama; ,| kohden. aged ibyhtié tek] yg pauhanvastainen voima. Italialsiset ‘twilevat_ sadvuttamaag. ‘ton rauban - 34|/ kangallisen ripp ae st. : veviallsti t ja vastaval:! miesta maarlmasss- 7 : aes ae Kaupunk? antaa’ ‘Kuitenkin kourasntuntuvan yleiskuvan, siita. | Camda ; ‘dloitteen ‘Ja .toiset. ljy1yb- Suezin: triisi on ilmaus imperia-| sosiallsmin “uusien hittojen ja uu- ‘imattomuuden puolustaminen, kan lut, eivét. impe . + Pilavastoin,, pin, pea, oth 7 | eee ae up a tiie THe; pian = seurasivat,. esimerkkid. (yjemin. pyrkimyksistA .voittaa omat) sien yhteliioimintateiden kautta ja}éainvalisen, Sohidaarizyudes velvol: lankumoukselliset olisi. voineet se- : - Fea Hee ~~ mité on todella. tapahtumassa nurkkakaup piaille’ e. ja mut e | Binnan harotus tapahtui . Pian S€t! voikeutenaa ja pysayttid maailman | kunnivittaen demokraattisia. mrenet- disuudet:",;. “5 OE i : kaantus ‘Unkarin, asioibin, kuten ‘Hiihtokifpaifujen pitopaikcs, pas ee “: piskuyrittajilie... Tulkoon kuitenkin mahdo! ner ‘asi- (| Jilkeen kun’ ilmoitettiin, ettd “¥D-| sudelleenmuodostumisprosessi ' el-[ telytapoja”. Puhuessaan Italian on sosiatis nyt". _ vl edalees ‘Kaukaton it Lae Be ELS : tysten’ ‘vaittamiseks?. sanotuksi, etta ‘Sudbury ‘on “erimolsase- | dysvaltalajset dljy-yhtict _tulevat vyftimalld .kylmdn sodan. Erain} Togliatti Jausui, etta apres miin Toghatt eritteli talian polii ité-Euroopan | vmaissa _esiintynei- paikka off noin 2 kn ‘passa bik Oe | Ser oe ‘ nal a . 43 . S3tehta taisteluz fomaesta pienessa aaksessa, Ei. a See aaa elt taman | ‘alueen’ kasyin- ja ‘vaestéliséys on nk nopeaiipi seen, samat dijy-yhUist, jotka omia | cyisist3 mucdostaa nyt aloitettu kevat puolueelle mahdolliseksi “pi- alleviivast paatelltavana | taisie'l Neuvostoliiton ésimerkin orjamals-| nen hiihtokeli- ei .allut kaikkety Ag Paes _ takin huolimat- | tvat Canadankin’ oljyteotlisuuden | weyvostoliittoa, sosiatismia je kom: | tai demokraattisen ja perustustain Suuria monopoleja vastaan ja tasa- * a PBS aS bane misssari muualla Canadassa fa fami. Sik : uoh ria ibiykalvosta huottassergalla saakka. munismia vastaan.siuognattu kam-! mukaisen. elaman saint0ja ei estee- valtalaisen ‘perustuslain puolusta- ta noudattamista. Tietyilli periaai- parbaiimpie. Peer naytt sa | He as ce iltel. kokonaan. rakennettu si- | eil tka johtivat sosialismiin| *ilpaitwjen alussa —-? astetta. Ej, Bae ok Ee | aikks kaupungin glue: on. ml | Tarkistakaamime kuka on- syylli- panja, . na Vaan apukeinona- sosialismin ra-{ mista. teilja, 30 a }a ¥ ; ro Pie ea : 2 ten, ettei tontteja, ole eniz ‘juuri lainkaan saatavissa, . , ‘| ner thin: hinnan | -korotukseen. Ranskan . sosialidemokratian - o| kentamisessa, joka.. ‘egitaisiin ‘#42. ‘Me haluamme, han sani, todel- siirtymisen | vatavan historiallisen ton teottt vaikeulesia ei. 9 ; . Be JETER BAD. S Matta: palatkaamme pikkayrittajain asemaan.. Sudburyn ‘i Syvkai. meille sanetasn “korkearn suas jarjestettaessh hydkkayst3- E. | vuttaa.. minimimaar3lia. Joukkeuk-| lisen maauudistuksen miiden yleis- pulman voitokkaaseen ratkaisuun svom alaisille. “ Esimerkiksi visa se ioe alien’ ropea Kasvii on antanut vahittiiskaupan ‘alalia kultai-. | mat tuotantokustannukset™. - gyptia vostaan. osnittaa, millaiseen| sia ja uhreja tyévéeniuakalle itsel | ten periaatteiden mukaan, jotka on! yidescs maassa — Neuvostoliitossa 75, Kuzin jai aval kaviests = a ee eee “ED. mn ah dolliguu den suurille ‘ketjukaupoiile. ‘Monta suucta Metita ; ‘yhdysvaltalajset. korottivat ‘faahtumispolitiikkaan joudutaan, ; leen ja maalle kokonaisuudessaan"./ maaritelty perustuslaissamme, kos: | — ej-voinat olla eiid niilla voi olla valitei waitetunsa¢ sonniste hee ee hintoja -Kirjetaikeced. | emémmao | cyy-pallitaan kapitalistisen perva-; Togliatti jausui edelleen, ett} ka meidan talonpoikamme tarvit-; » neesti a BGS: ae ae “ gmerikkalaisten, tahamiesten, kontrolloimaa, kétjuikanppaa kil- volttoja sliynalkaiseha Euiroopalta, ristaii etujen mukaisesti. tydvienliike oli astunut Iuovan- ke; sevat sitd nyt ja voivat cen nyt saa-| | yleismaaitmallista airvoa eka with! 15 kilometri!la ot Nikolai sa _ a al = ) pailee. “peyt . ei vain keskeniian; - vaan ennenkaikkea “nurka-— joka joutui éljykejisiia tulekseoa| Taptiatti selitti, ella aie|igacn ten vance feiss | vie itll Ronee, uuteen vaiheeseen. yuttaa. | | voida jie koneelisesti. toinen. Naisten 5 kitometrin voit era eetbe ““kauppojen”. omistajia- Yastaan:~+-.ja silli seuraurksella, eiti Sritannian siaskesta Egyptissa. ¥- puolueen on. etsittiva oma ties | _-_-@@ @™-- A$ Erosina ja vie seuraavaa oliva Fa Dae angel ae oo “kyolevaisuus” pikkuyrittéjiin keskuudessa on oliut suuresta [mi merkiteee ‘siti, etts myds ca0a-| sosiatismiin ja sovellutettava onias Neuvostolilton unnetust lujia' We me + Ps oe apnbhiabats ja “hyvista’ ajasta” huolimatta peloittavan suu- dalaiset jovtuvat maksamaan enem-} «7 ksnsatlisessa tilanteessaan tiiy- _ [misses a ae bene oe wee ~ Suurpagzomea. Waltaa taalla peloittavan nopeassa tempossa , par canal MT oe iikollas teh. sin riippumattomasti marxismin-te- | 5u0 I a jaiset pik cal riil taj at JUSSILA .TEERT. HYVAR . wae eb €agm Sanotiri Ve |ninismin periaatteita, Se on: vai- TYOFA a i ped ao PES “yattiruna myos. vabittdiskaupan kontrellin — ja tama kehi-’ |. «perugsyy ‘camadalaizdn - bifnan | | kea tehittivd, jossa tarvitaan molem- oy is Pe et aloilla,” Ja jouten sanottu,, Vaikka tims kehityseuunta. on ehka kautta maaitman: tarvittus favarga | (ken. ‘Togliatti lisdsi: ja ia ra ita st 7 ; E Bie Bode ke aq. Canadassa. vaaditua hinman. ony; . vo Korhonen voitti hiihdeon johim Bae BARS 2 VEEL -: Sudburyssa népeampad-kuin joilakin muilla pailckakunnia, - | Pidimme vaarallisena ja epdoi dior. Re ae oe “niin samanlainen' sapataas of Vallala kautta Canadan. “ . mukauduttava, kanaginvaliseen hin- keudenmukaisena cena 38 epdot-/ Esko Fassia. yoitti i Yhdisietyn- ja Paavo Korhonen | seké 5 kilometrin etta 10 kilometril Saale ae ee BP. _ Elav elma. on ‘tis. osoittanut, etti “nurkkakauppiai den” ; (arakennelmaan.” liikkeen kalitiajakamista jkiankuin _ gifoittui ‘samassa kilpail uli isa viidenneksi 7 pailuun osallistui a5 miesti. Kan. | ¥aliajoissekin. Jussila hithti yt fee Be ee aa . ava qd dos koskaan on ollut ‘todellista olist olermassa puoluetta, joka péri- 1 sainvdlisyytta edustivat suomalaiset lavan hyvin ja siilytti titen eS “Sees ~ jasgnaiden pikkuyrittajain® toimeentulomahdallisuutta ei uh- t ayy ckeusministeri Garsouille! satteessa vastustaisi NKPa‘ 20.. e-|- - Lening nad. ‘Leningra din suc: timo Sjlvennoisen suorittamaya: Se| ja puoloiaiset.. Kilpailicssa, sattui | Mansa koko kilpailun kirjessi. Bog itp Keg tydvieniiike —— kuten, niin monet pkkuliikemiehet vall- | ryity’. toimenpiteisiin . Combines | qustajakokouksen johtopidtéksia.” | picca blibtokilpailuissa, jotka al- | kantoi-69 metrid ja toi tyylipisteitd | lukuisia “kaatumisia, sill@ mukana hin vastustaja hinella oli Neuve; be epee ¢ tettavanti ikyila viel&kin. uskovat — ‘vaan suurpagoma.’ “= | Investigation” (trustien tarkkailu) |- P3tpyvastoin, eri.maissa on erilai- keivat tammikuca 27 pind saatiin | 1125. Nikolai Kamenski hyppasi jiiton Gusopsy, joka tuli tdniiin th nee re -. Taman: korkeasil. inonopolisoituneen yhteiskuntamme pe- | tain: perusteelia, niin oyt sithen on sia syita tar peellisten olkaisujen l¢ | pokes sellainen yitatys, etta pika | 64,5 ja sai 111 pistetta. kaartia. . seeksi hifhtomatkalla 20 senkunts : ae ee eo : ‘pueana: on. viidakkolaki; migsi suuret ja voimakkaat syovat ~ tilalsuus. . Monopolit sanoval, etd) koon. matkalla, 15 kim:Ia, parhein suo. | itiSaksan Werner Lesser hyp-| ~ Paivan. pisimmin hypyn ‘teki Siio-| tia Korhosen jilkeen- “Guson, sa SR & j@¢ heik Talaiseégsa tilanteessa ovat puheet ; hintoja. on korotettava ja niin ne| Togliatti mainitsee objektiiviset! warainen sijoittui vasta video | pasi 67,5 mi ja sai 109 pinnaa. Fina | men Esko Jussila, jonka ilmalento| Yhtelspisteikseen 444.6, Gusoponi} fee eaten ae opt eneenptt i . ompia. va , IF oh . ode P raj kohoavat. perusteet Kommunististen puoluei-) peisi, Makik ipatlun voitti- New- | Kirjonen hy PpZsi erittdin rohkeasti! oli 70 metrid. -Kahdella hypylidan saadessa’ 443,2. Korhonen 9 oli vides i | i Rie ee ‘yksit rittelijatsyyden, Glasuhteistar yates epat enma / in “Tarvitseeko Imperial htt enenl | den Neuvostoliittea kohtaan tunte | yvosioliiton Nikolai. Kameoski, | ja oli ilmalennon aikana jo Mnilteif hin kerdsi pisteita 216, Johon. paasi vhie:spisteissi. oo Ban ng tie asia, fos. meille héplstaisiin ‘kalojen elamasté ‘kuivalla maalla! min tuloja? Sen vaitot eivat ole; maile kunnicitukselle. Se on ensimi-| shyenneicen ja Kirjosen allessa poikittain, ovatta sai kwitenkin hal- mydéskin’ Neuyostoliiton Kulinev. Jussita on’ ban: asti aings sail oo ae 22) Mutiackatkigta ndista:kumoamattomista tosiasioista huo- | késkaan olleet suuremmat,' Yhdek- | miinen suuri sosiatistisen jarjestel-| seuraavia. || lituksi_afastulonsa sek Kertisi 108/Kolmannen ‘sijan valtast_eestilits malsisvoittoja ndiss’ swarkitpailiit ss oo erie “Limatta, monet pikkullikemiehet pysytteleval. ainakin késivar- | nm Kuuke en aikana ¥. 1086 "i min ja politlikan esikuva ja t¥é-| Kiipa tut snoritettiin Kaukalon || pistetta: poika Uuno Kajas. ‘Paavo Korhonen a $9 ja tuntud ett hin jukin atnoak i a SP “yen islotliiman pidssii. todellisesta Ikittolaisestaan tydvaeniik- | 82! $91 mijoonaa mettovolliea, U6) véenliikkeen Ja siirtemaakangojen | jytissa, S0 km, piissi Leningra: | Toisen kierroksén alkaessa jan-| jai kolmanneksitdista. |. “| Si. Poika oli. tyytyvdinen hiihtoomy pecan Mie ene eee r “at nein $8 miljoonaa enemmiin kuin | Joistava esimerkki. taneet :}-nattiin erikoisesti Silvennoisen, Ka-| - sa. Kertoo aikaisemmiin hivinneet§ vaneN (ea ek mit. purkhkek " tavat ka “'yih ti. dista, Kilpailut ovat sazavulianeet ©} nittiin , ak tar cine [tate eesti, monet “nurkkaxauppiaat” pitavat muka vino vastaavalia ajalta edellisend. viion | "Meiddn tehtivimme -on jatkaa melkoisen swuten huomion, sil | menskin, Kirjosen ja Lesserin, pé- VENALAISET ISANNOIVAT si Korhéselle miltei joka kilpailueiim cog Ei ea 3 J atihean”. 'Toisella puclen nama pikkuyrittajat, jotka joutuvat nit. . jokakuun . vallankumouksen. tyétz, ayajaispiivané . ali nilts seqrad- j temmuuskamppailua. Silvetinoinen 15 KM:N PIKAMATEALLA ” sa 4—6 minuuttia. Tandin han jiip Bre Bee ey suaremmasta madrassa suurpaaoman: syotaiviksi, omaksus | EL: palkat,. vaan. voitot, ovat syyni jonka valogsa ttatian kommunlsti- masta noin 20,000. katsojaa,_ hyppisi -ensimmaisend ja _onnistui Leningrad'n: ‘hithiokisofen kol Korhosesta . Kh. od minuuttia. . Karke eae cet Beh . yet sdurpadoman: ‘ ohjelman : ja. kayténn6n ‘puolesta’ toimivat korotettuihin hintoinin. On, aika| pen piolue on ayatynyt ja kasva- | aika ‘hyvin. Pituutts tuli t3iIskin| mas. paiva kolki, miltel tiydetli- [nen hiihti loistavasti. ‘Hin hividg el Ye ‘tutkia. menopoleja ja _hintoa kan-+ nut voimakkaaksi", sanoi bin. _ Avajaisjublatlisuuksien jalkeen| kertaa G8 metriz ja pisteita 113.5. sesti neuvasier ittolaisien mer |. mim. “Terentjefille ‘vain’ 15 ‘sekunt# an : ora Be ee eee . : " hat es! * ” etree ce: VOU oa ee i . = . ‘* Pet | lig Fie, =. ied . - ™ 7 1 vee. wale ‘ ’ 1. ream “eet fv ier Penta ra abate a, rr e "oy =o efro{, es mas r . . ' . Pe ee ‘oo . : ee . =o . | ror. . . Er eo | = = tat a hAvrbell pigs TR eT eT Ta a ee types os oe . . tS . . . . . "ua . . on o48 "alae . . : = . 7 ee i ae ial 2 a re Te me = . 1 a a ba oe a oi ie ayo SA alee eee al oe en ee ee ey aa . vies see ei dren at a am a ere: bey 1 a os - . . . ca . " . . on a . iz “1 eee a L" ced Seine ats opp Cm tenes - -= . ae) wahoo ore y . ras ure STi ete & ee ate dk te am 7 Wee he te b Bap T. of wot te, PL thant 4k _ 7 = | ae . . . - . Ae ee ea ae rhptS dee ee, Sat Fes oe “ak Pia " = een A Foran heer a: he Berd be “beak Siry: aa: t . wate wm ro "Ee Eo ee ". . - . . boom a = Ca ee . . poten epee gS neraceper e oa ° rial - =" P| =a! vee aa = Hh ae ee " tiation | —_ eee aoneesd Toc oe ae “ ovr me ee =o ky Hace ET wehbe eck o roupsae re oe ee oy eet te = - = - = . . = apt . r ee er en ae ee el . cs : “aa c a ee er a o_o i, ee . . ss oboe . : te. - — 7 1 . 4 a Ce ey ne “ -™ oe “Soe at yey a"! 1 “4 Ma porte ee ie ve . ' if Pera it ea stat red ee el “8 uN —s . =k “ ' ee a Qe rele dos: wet Bs pa ee i Te ee oePoe me Ty me Pe ee . — _ Pee Me py ee T Tae a oe US te pe pare ee er ee ! “1. “, er | - Pan 3200 4 . a7 et ad rh a e ‘y oa a me . "=o ". woot ae "8 ee ee el L . Te ee OY . Se =e . “ust i a Le * el ™ = a ain 7 .. a a Fooua 7 me" owe mow ye = ole i " wok os Cm | oa mt a tole . wee ee er soa ee ee Ce "15 . 1 oe Poa ove Pa a 7 . ee Loe pee ee pF. —_ oo. "8 wp. ye . a | ' Jog at . "8 a oe oo8 . 8 om * . . . 2 . : . 1 - as . 1 . ott os . hee . wr ! . - “hs oe . . : ” 7 La) = =. ec ie ee eng er [Eats ets a eee t . i—* =r J ri FL wh ee se ak ane t poled! - ay SOAs lab emere ed ies aT 21 . . . ' . eet * =, aa Te 1 he, laheiset yhteisedut.mita a plccnyestanee ja: tybvaenbtik- malic Nit todellisundessa on. . , . Sar oe eo 7 | * repiistyétaisten, inion Canadan alueen ‘johtaja’ ja ‘Cana: dian Labor Cangressin (CLC) varapuheenjohtaja William Ma- - honey — jota ei.vaidg ainakaan vasemmistolaisuudesta syyt- “tii pan. mielestiimenie sormensa: “kipean, paikan paalle” kun ~ hidin askettiin: kosketteli. tdtd asiaa Owent Soundin kauppaka- “marin jarjestamissé pikkulitkemiesten’ kokouksessa. Mahoney kiinnittl liikemieskuulijakuntansa huomion sii- hen tosigslaan, etta joka kerta-kun tydliiset voittavat palkan- _ “Roronaiesen,, ‘paavat: ‘paikalliset.. tiikemiehet stita hyédyn: osto- | * jen. lisdantyimisen muodossa, ‘Taman vuoksi,-sanoi puhuja, a f = mina: {uskon,: ett: teidiih {pikkuliikemiesten) ja meidan (tive : LA * vienliskkeen) edut ‘ovat hyvin Vhciset.” : ‘Viitattuaan siihen, elta. Kauppakamarit kaikkiatte Canay * dossa. omaksuvat.-vihamielisen asenteen tyovaenliikkeeseen, early Mhéney “ihmetteli™ siti, ett vaikka kauppakamarien ji-— . Benists mucdostin: valtagsalta pikkultikermiehista, ne (kauppa-_ kamarit). ‘tolmivat: kuitenkin suurliikkeiden ja suurteollisuu- - den etujen hyvaksi, Kear. pikluliikémiesten keskuudessa puhutsan paljan, ja * Teveasti niista.“taloustappicista” mila lakot muka aiheuttavat, ‘mr. Mahoney turvautui kansallisiin tilastetietoihin ja osoitti, vette jokaista Jakon vuoksi menetettya tyipaivéd vastaan Ca- Tadassa merietetaah 24 tydpaivia. tyéttémyyden takia, 3 tyd- “paves tedllisuustapaturmien. Vuoksi ja 20 tydpaivaa sairau- -den vuoksi. Tater: sanoi mr. Mahoney, jos pidetéin:tuotan- - toa. ‘tmittapuuna, tyatiomyys, tapaturmat ja sairaudet’ aiheut- tavat tydaikamenetyksia 47 kertaa enemmiin kuin lakot — “Jahan olist voinut lisita, -etta juuri tyovaenliike taistelee nai. den suurten. menetysten vihentamiseksi.” -Pikkuliike- ja tecllisuusmies joutun. tietysti helposti Waa- ‘ye jaljille kun hanenkin tyéldisensa vaativat skidyllista toi- meentulomahdollisuutia.. adi toiseksi sitdtosiasiaa, etta juuri tydvdenliikkeessi on pikku- _ yrittajienkin ‘turva. Tass mielessi olisi py rittivid'seka puc- .Hn ettd toisin parantamaan: tyévienliikkeen ja ‘pikkuyritti- - Jain valisid subteita. Siind mielessé tervehdimme lampimiis- :ti-mr, Mahoneyn. Owen Soundin liikemiehille pitimaa pu. ‘hetta. . | -“Uskossa” on yw eli "Nay tii siltg, ett joissakin juikisen sanankin pilireissa. Pio tavallisista kuolevaisista puhumattakaan — on-kehittymds- . “sd epauskoa sek Suezille tehdyn kurjan hyokkayksen etta . ”'Yhdysvaltain suurpadoman “epditsekkaan avustuilegen” suih- i teen.. an “ Canadan erdat. sanomalehdet, mukaantukien | ‘Toronton . Vapaa Sana, olivat kovasti-innoissaan silloin kun brittildiset,” britteiis-ranskalaisten omistajain kasiin, Mutta kun tastakin “ihdsta” tuli canadalaisillekin Jaskut maksettavaksi gasoliinin, . Mei jacmuiden aljytavarain: hintojen kohoamisen rmuo; : dossa, niin s¢.ei enda antanutkaan ijon ja riemun aihetta. Kaikkein - kiivaimmissa’ hyokkaysta kannattaneissa pil-” " reissa lohduteltiin kuitenkin meit# mutisijoita silta, atta: kun: _ Yaiyeatain rahamiehet ovat niin epiitselkaita, etta antavat _oftésin’ miksua vastaan) "Euroopan maille erittdin suuria dljy- * wae ba niig. totta Raiketi meidinkin ‘taytyy nurisematta hy- co Mee ‘ijytuotteiden ja gasoliinin hintojen korotus. -. Ja meiile: esitettiin oikein tilastotietoja siita, miten Yh- Jayaanee. on’ luvannut. 6ljypuutteessa olevalle Linsi-Euroo-. aaa $500,900, tynayria oy paivittain. _Mutta a Ayhyeen oP" pee Suomessa tarvitaan | : véeturcita | . cptalaiset : ‘odabietee, sail suojelemiseksi. Tribune. runsaasti uusia Helsinkl, — Rautatlchallituksessa on hankkeilla 50 wuden velurin saa- minen ja labipdivints ISheletain niin. koll-, kuin wikomaisiliekin, hankki- | jolie hintotiedustelut.: . | ‘Rautateile on parhailiaan, vatmis- telila 32 dieselveturia ja valiionen- vosto myonsi . iskettiin - luvan tallaisen veturin. tilagmiseen.. Nima valmistavat kotlmaiset tehtaat Val- Metin ja Lokamon ollessa piahank- kijojna seki Tampellan ja Strém bergin sivuhenkkijoina. ($5). oui tamakin ilo. Kaikista lu- Inauksista huolimatta Yhdys- valtain Sliymoanopoolit — mus- tan kutlan kuinnkast — eivat | alekaan kohottaneet lupausten- } sa mukaisesti. dijytuotantoaan. Ja iluvatun S000 tynnyria asemesta Linsi-Eurocopan mai- hin lahetettiin tammiak. 23 pna padtiyneen vilkon aikana kes- kimaarin aingastaan 157,000 tyonyrld ljyd pdivassa, — Kaiken lisaksi saimme tictaa #tta samaila kun Yhdysvailat jarruttaa aljytuotteiden” lahe- tysta Lansi-Euroopan maihin, sé on “pakottanut™ ne lisai- |maan 10 prosentilla gasotiinin | ostojaan Yhdysyalloista. Ellei- 1 vit “avustetiavat" maat Hsia gasoliinin ostoksia, ne eivat lii- pin. saa tarvitsemiaan ‘Oljytuot- | leria. ' Miksi niin? Larkija: on. tieten- | kin sen arvannut! Lansi-Eurao- pan maat haiugisivat lammitys- ja muita dljytuotteita, ett vol-. sivat« pitaa- ‘teollisuuslaitoksen- 38. kaynnigsa Mutta: Yhidysval. haluavat hyd étya ‘mahdollisimman paljon “¥staviensa’ ja “liittolaistensa” ‘| kustannukséila; ne pakottavat (ranskalaiset ja. israciilaiset ‘sctajoukot - ryhtyvivat pomumitia-, - P [ ., cnagn Egyptin kaupunkeja ja kylid seka “kaatamaan” Egyptin - *“pahaa hallitusta”, jotta saataisiin Suezin kanava uideHeen asiakkaansa lisdmaan Basolii- | nin dstoja, vaikka ne eivat Sit hatuakaan, ja antavat sittenkin vain murto-osan lapaamistaan., dSljytuottecsta, etta saavat titen muodostettavassa ~ - hat&tilan- | leessa . Kkaupatuksi’ enemumiia | ora teollisuustuotteitaan! : Ei siis ole ihme, vaikka “us. jko" Yhdysvaltain “epditsekkaa- Sen avustuksen dantamiseen” ‘alkaakin horjua, mutta silti tai- : taisi olla paikallaan suositella | katkkein kovimmille jukura- | pallle, etta “uskossa -.on hyva | ‘pelaa”. aa | ls el al = — 7 Ca Sina aif lle ab at she pha Farsi EE apiece ak ET ee TARAS A ranean miot reed bce 7 1 hey — Be, et ee a - Canadian |. : Sostalistisesta Togtiatti, muistuttaa Neuvostolit ton y¥altavista ponnistuksista sosia- Histtin rakennustydssa ja-sen Beket- tiisisti. reohkeista. teoista virheita. + paljasteltaessa. Hinismi”-himityksen, koska se. joh- Han hylk5a. sta- tan kuvittelemaan taydelleen har- haanjontunutts jirjesielm ai. Tialian’ . kommunistinen linjan, joka perustuu kansalliseen todellisnuteen: teisiin sosialistisen puoeluween kans $a, katollsen kansanliikkeen posi- tiivisiin = puit{eisim, - Klerikalismin voittamiseen jne. Tog- liattt jatkoi: - "Talouden rakenteen ‘wuuttari: nen on vilttamaltamyys, jota eivat vain -tydliiset kannata, vaan_ joka on myos kansan suuren enemmis- ton tie.” Valittonuga ratkaisuagn adotta- vina tehtivind Togliatti mainitsee 40-tunnin tyéviikon kayttéitnsaami- sen ansioita alentamatta, Teogliatti. Jausuu: “Me kannatamme varauksetta suuren yhtendiseg demokraattisen ammattijarjesion luomista-ja tydn- anfajien pysaytldmista italian tyi ldisten yhtendisin voimin. Me kan- natamme kaiken puolue- ja. halli- tusvaikutuksen poistaraista amimat liyhdistysliikkeesta.” Togzliatti muistutti timan jalkeen niiste hedelmadlisisti kokemuksista, joita kommunistien ja sosialistien |! toimintayhten#isyydestS on ssatu. Jos sosialidemokraattisen puglueen tzantumikselliset nzkikehdat voit taisivat. olisi mahdotoenta luods so Sialistista yhtenagisyytth. Se ej] & naa merkitsisi sosialistisen yhtendi- syyden edistymista, vaan jo nyt ole massa otevan yhtendisyyden tuhoa- | wmst2 ja tyovienliikkeep vabingoit- tamista. Fyovienluokan yhtendisyys yh: | dessa niiden edellytysten kanssa, jotka se luo ybleistoiminnalle kaik. kien . demokraattisien- ‘voiroien Eanssa, on l§htGkohta demokradttj- sth tyovdenhallituksen. lMomisessa, jonka tims '§. puoluekdkous on asel- lanut favoilleekseen. - Togliaths -esitti jevukan ehdotuksia ert maiden kommunististen pul. iden subteista ‘jz muoteili 1assa yhteydesss kolme perusperiaatetta: 1) Tasapuoliset subtest ja “ystli vallinen arvestelu” puclueiden va Tilli — “ei ole oleva johtavaa val- tiota eikS mitdin johitavaa pugiu- ella”, 2} Exdinlainen komimnunistinen lafoudeHinen internationsali, joka loukkaamatta -yksityisten ‘maiden surereenisoutla pyrkit jarjesti- main jonkinlaistz. “kansainvalist tydnjakoz, Wrotantokustanntsten -a- Jentamists, tuottavaisuuden hahot- famista ja sen kKaultta lishantywad hyvinvgintia jokaisessa Maassa". 3) Ei paluuta keskitetyn argani- i Sosialismiin . esitti - Foriiatti useita ngktkobtia. Hin totesi kosketepes- saan : kysyroysts “wapaudesta, de im mokraliasta, Seriamenterismica ia : puolue ‘ponnistelee Imodakseen ‘ poliittisen sen eriko:sim $tth- vitenatsyydesta { alkot. nudesta terlisrakenteisesta | macsty valua ‘hyppsajii 2—3 mié- : hen -m:nuultivauhdilla; FParinkym-| menen toisen luokan -laskijan - hy-! ‘pattySs ja: ‘ yaliciden ollessa viernssa jouduttiin yvyauhtimgessa siirtymaan pykalal alemmas, koska hypyt olisi- vat muuten saattaneet mennd. mant- tuum saakka. 7 ; Ensimmiiseni valiojoukkoon uN lavank tasketteti’ miests Suomen | jaukkueen yhdistetyn mies: Parvo | Korhonen, jonka. ‘varovainen hyppy! kantei 58 m. Sitten’ oli vuorossa yamian anti-! Risto ¥oorinen, joka fens) trylipuh- taasti 67 m, mutta Kkuatut Nuoren itdsaksalaisen Helmuth .Recknare Lin 65.5 mn hyppy yo. savahdytti [katsomea kuten mys neuvostoliit- | tolaisen Koba Tsakadzen samanmit- tainen suoritus. + Ensimmiinen to-| della mittava nYPPY nahtiin Hem-' 1 ~ PAIVAN Myahastynyt onnitielu paaministerille ollisen’ talviiaman” takia j#i alle- kirjoittaneelta lihettimitti: piimi- nister] St. Laurentijle onnittelusin ke merkkipgivansa johdasta. : | - Kuten tedetgan, piliministeri ‘Bt Laurent vietti viikon lopulla 75:tta | syntymapaivaiins’, Tiassa. ominai- lsuudessa hin on kolmas henkHé Canadassa, joka on viettanyt paami- nisterin manttelia Kantaessa T3008 syntymaipiivdinss, 3a kuten odot- ltaa saattaa, paadministeri St Lau- : rent sai tamin merkkipaivan. joh- 7 | dasta tukkukaupalla. vastaanettaa .80k8 virallisia etta pasityisiontet | sia onnilteiuja, © | Jos ei olisi ollut niin ernest | tebeavaa ‘oman henkirievun pelzs tamiseksi", niih ailekirjoittanut. Oli- §]_virmasti [shettinyt pdivin san- karjile mminhenkisen onnitteli- -Shkeen ——.j2- lemme walmiit. veik- Toistamiseen | uusiintuneen aay kaamasn viimeisen dollarimme Sita, | etta valtaosa timin lehden lukijnis- |’ ta ja ak alsisista maanmiehistam- me yleensi olist yhtynyt sydimensa pohjasta tabin onnentoivotukseen. Me. emme ole’ tieteskain poliitti- sesti Jadheskain aina “samalla lin-« jalla" péaministerimme —kanssa: Painvastoin allekirjoittanut on mon ta kertaa arvostellut erittiin tera- | Vesti - Daministeri St. Lawrentin edustamaa hallitusohjebmaa ja. h- nen omia ¢desottamisisan. Kaikki merkit vittaavat- myos sithen, niin Valitettavaa kuin se tillaisen rat- hantahdon miehen kKannalts- onkin, etta allekirjoittaneen tayiyy liittys niihin muihin canadalaisiin, jotka/ katsovat, ¢ttd paiministeri SE Ean rent an tebnyt (ja tekee) suuria virheiia panemalla wlko ja Varsin- Kin . xauppapolitjikkamme “kaikki shar vhdysvaltalaiseen ko. _“takkantetto sodan ajaksi". Alle. Kamenski puolestaan paasi metria Eidemmalle ja sai 116 pistetta, joka Pitti Sitvennoisen ehittamiseen pis- teelli, - Lesser ei piissyt kuin 66,5, ‘fiutty Kirjonen-sedsijéan “leiskairtti paivin pisimmin hypyo — 71’met. Tif ja sai pisteita 1144. — Tulsksia:. 1) Nikolai Kamenski, Neuvosto liitte 227 (68,5—T70), 3) Hemma’' $:1-|: vennoinen, Suomi 226 (68—69),. 3). Eingo Kirjonen, Suomi 221,5 (67-— | aa). 4) Werner Lesser, Ita-Saksa 214.5 (67.5—86,5), 5} Grazin,. New- vostoliitto 217, 6) Helmuth. Reckna- Bel, §ti-Saksa 2114, 7} Pentti -Uo- tinen 211, 8) Juri Skvartsav 216,5, a. #) Steinegger, [tavalta 208, 40) Trusav 2065. ° YHDISTETYN MAENLASKU Kilpailujez: tnisens paivin’ suori- tetttin yhdistetyn maenlasku. RU: PAKINA . Nuits, ja tami» ‘oi “ tHekeata: Me arvostelijat olémme — niin | olkeassa- kuin uskommekin olp- vane — vahemmistand, joka boiveo (fa -taistelee sen byvikei} ettd kaikki kijntyisi vielZ.cikein pain, Huolimatt: liinkaan. silts mii me: itse kikin poliittisista asioista ajattelemme, paiministe- i St. Laorent on nyt Canadan “ensimmdinen kangalaines” ja kaikki canadalaiset antavat hinel- _le, ei vain merkkipjivandin, vaan- kikkina palvina sen ktinoian ja ‘arven, mika hin korkean virkansa perusteelia ansaitser., Juuri tissii mileless# haluamme litttya myo bistyenkin. niihin muihin canada-' Falsiin, jotka ovat cnnitelleet pia- ministeri St. - ‘Latrentia merkki * piivansé Johdosta ia toivottaneet. hiinelle cunea ja menestysta olin “Fksityiseliimisss. mir’: vastuun- [42 Canddan’ asevoiraiin — kuften ‘si- alaisicsa valtiomiestoimissakin, . “[, tumemsen sancen:Mertanen oli. me- .. | eek woos ee wy etellyt ensimmiaisen . mmaailmanso- . oe . x. | dan aikana. | Allekirjoitiqneella "¢i ale: yahai- sintakain halua,kirjoittas minksin- laista_ ' “noistelmajuttoa’ | ‘elaimas. taan. ” Ja: niss3an: tagauksessa’ ‘Ssel- lainen: ajatus @ tule’ mhidleen’’ rétyi ke kuvioista”™ huelimatts ennen kuin vasta enka. neljanmésvuosisidan aw luttua.. Mutta. ‘Vissi. yhteydesed ‘Mekir- joitiineelie sallittanee ila moistella erasta keskustelua — mielenkiin- toista ja mydnteisti -keskustelua paaministeri: St. Laurentin- ‘RaMsse. | Pasta tapaamisesta. on jo ‘kata |. nut esapnilieen viisitoigta wuotta. | Canadan Suomalainen: Jarjesté oli. siken ~aikaan' ‘voimassaolleiden pal K kenssSadésten - ‘Berustestila Mijeittzetla oly loin tomaia’ puolusteli Joppuun asti hallitukser- lenkiintoistatin |. | tunimettiza miesta vastaan. Keskus- 1 plone on ne keasmniniste- keissd. Pavel Koltshin, eras pe- ‘Vitylmumista suomalaiscn hiihto- vaeo viimerugtisists kif pailijois- ta veitd, 15 kilometéin hiskhdon,* + Jowsa - ‘oi. mukapa: kaikki Necves-.. toliiton ‘tekijimiehet: ‘ja kuusi [Spomalaista. Omistamme- oli Hi- mili nen paras, Hin sai “tyytya. Viidenteeo sijaan. Heikki -Lebio- Den, jokz on voitianat fina ¥uOD: ma 70m. Feikko Hakulisen, - tuli Rahdeksonnekss. © Soomalaisten matalia mielielaa nostt kuitentin Esko Juss‘Jan voltio” yhoistetyssi. . Maanantaina han hy ppisi loista- vasti Tintin hin hiihtl ¢limin- si hithdon' ja pitt pintanea. kilpai- ‘Jin johdessa. Paavo" Korhonen voitli yhdistetyn hithtomatkan ja mous) adntetust? 13.-. sifaltaan kirkipiahin. Hin toli viidennek- si yitelspistelses. a oli patjon Neuvostaliiton | nuorta- , Fidessa vanhan’ vivieniitien | : velerzanin, Pekka Mertasen kans- : so eslitad CSJ:n jasenistin melke -laaja.: virziinen | lausuute . siiti, nike) Jirtestéllemme ollsi pzlau- . tetlava sen lailliset. toimintagikeu- det. Samalia kertaa oli Mertasella ja allekirjoittaneetla . tikaisuus keskus- fella pitemman aikaa padmihisteri | St. Laurentin kanssa. ( Asiaa niin pikapiin ajatellen ai taitaisi olla pa- hitteeksi vaikka-k.o. virallinen lau- sunto ' julkaistaisin jossakio. sopi- vassa tildassa suomennettuna jz valikka, pyydetisisiin, etta -Pekka Mertanen kirjoittaisi “jotakin” tats stikkaa koskevista mutstelmistaan? ) olimme. siihen ‘aikaan -yksimielisis paiministerimme kanssa peruskysy- myksests, nimiltsin. siita, ets THEL- ‘dan -eaikkten velvollisuus.on antaa] ‘vaatimaton; mutts ‘kuitenkia taysi |. ‘panos. Hitlerin Saksan: ja sen liitto- ‘zisten: nujertamiser hyviksi: Juuci kin yhtyi pian sen jalkeen satojen muiden. “caniadansuomalaisten . kans- :, Matta’ me olimme kuifenkin tay- sin ‘erimielisia CSJ:n ‘toinintapi- keuksien cuhtéen. Mr. St. Laurent sa demokratiavastaista toimenpidet- th tissh asiagsa ja esitti-monta mie- “todistusta” kan- tansa oikeuttamiseksi. We -puoles- tamime: olimme: Pekan kanssa yhta perdinantamattorifa, ‘ja “puolastim- me asivamime niin hyvin kuin’ veim- me t5ta- knultisana lakimiehena han - ‘Miikavarpaillekin”. o ; Matin bss yhteydess’ g on. far (keds timid: Paiiministers St. 140- | menes byvins: niin. sitter! spelt it | veld vaiticlyynkin meidin — della. pikkuibgisten, kanssa. ' votda. edes. kuvitella, emme olleetkaai tyytyvdisia heth§ : Sanomattakin on-selvaa, ett me]. saival hyvig- pian ja ennen sodke | ’ keutensa ‘takaisin: ‘ja | Fipeydells:j : -yoidaan. muistella- ‘siti: ‘Lasiasia&. 9 ‘tassa mielessd-esim, ‘allekirjoittanut- |- ‘Mekin. tet. ‘hin - toista . wiikkoa ‘sitten - -vastaar: | ottaa Toronton -sucmalaisen sairak] komitean parantua” kortin; -ioka. oli, kayayt ensiksi paitallisessa sairaalassa: M sitter, Lockerbyssa; miuitta iéysi , ‘tenkin. lopulta tiens’ tanne, apse : den. toimitukseen: - Nii 8é- ‘posti & sinaan ‘viipyy. Aijoile xorfeista;: kirjeisti,. knkiste7 kirjoists ja kiynneist2, jotka sail) me asaksemme viimeviikkoisen li a. ssreettivierailun aikana. Tami hut | maavaisuudenosoitus on sitdkin | Jiimpi kun tiedamme,; ’ /—| Sena. tarkoitukseria’.- ‘on brewed kaiketla. favaila ruin ‘siungverasne!! pes sis : kaikesta Ystivggrtest,': tia.“Kertoner osaltistuu torstalsel 3 le 20 -kilomeétrille ja kertoi ottavand ” sa timam: ensimmiisen’ kolmekymp# . pisens# koke:lumiclessi: ja jos me Ar’, | os -¥hdistetyn cilpailun toinen mie ai Neuvostoliiton ’ Kuzakov .on ereirea indn: hithtija kuin mikimies, i! ee nen ‘katipaikkansa - on. Petroske, egy missd ei cle hithtomike ollenkawn| io Poika kertoi kuitenkin nyt. asuvan i Re. sa.’ Leriingradissa, ; wiissii saa - mak i barjoitteluakin. Kuzaikov oli ert fa tain tyyiyvainen saavutukseciss . + Sana. tulevansa. ‘Salpagsseliie Ad 7. na talvena, . “t, 4! — ' Mietlyttivi tuttavuus. ‘oll: ‘mylickinl e, kolmanneksi tullut tallinnalaineng Une Kajak, joka puolestaan on ért iam keistunut makeen. . Hanet myir fae kin ‘saanemme nahdii "Selalla”. a vastaan; - kuunteli rauhalliser & m¢idan virallisia ja epavirallisix : kin selostukslamine ja osallishd HB eite. jou Hitlerin Aaton, Musson: lai. Mar. ae nerkeimin. oikeusministeri ‘oli: ~ | Vastanvassa tilanteessa menetelit| : samalla tavalija, Do ‘Omalta_kohdaltamme -— put : matta Pekan sisimplin. tunteisiin — Fae... allekirjoittaneelle jai‘ silloin noykyr i : segti p&ministeristamme miydnter ja nen kisitys ihmisend — vaikkig kohteisiin | tuloksiin. Mutta historialia om amet i J .pansa ratkaista astoita, “Sodas ‘ajaksi"-laittomaksi julistetta (0 ja: -erakt mul. tyavaenjarjestt 9 paatiymistd . ‘lailliset. totminiaci--& etid. Jarjestimme piirsi kalkesst § Vaatim 2: ttomundessaan ‘soln oe oloissa eriltain kunniallisen. qivun Oe kazsallisen historiamme: lebdille Zz ak. -_- (%) : “Thmeellisia ovat: postilaitokses| : Aliekirjoittanut. sai if ‘lahettiman “koatala Kiites, vaan- ystivit Kiitos myts-Vapauden: muille ee "ght todelle rl,