ENA Ei rahalahetysta hakeva contra vaan henkivartija posee- raa tassa kuvassa Robert McFarlanen kanssa. (KU) Presidentti Ronald Reagan hyvaksyi vuoden 1984 alussa salaisen suunni- telman rahan kerdamisesta Nicaraguan vastavallanku- mouksellisille, vaittaa uutis- toimisto AP Yhdysvaltojen "entisiin ja nykyisiin hallitus- lahteisiin” viitaten. Kongressissa vastarintaan juuttunutta contrien rahoit- tamista jatkettiin Valkoisesta talosta laittomasti 15 kuu- kauden ajan yhdysvaltalais- ten liikemiesten ja my0ta- mielisten ulkomaisten_halli- tusten tuella. Kongressi vei ‘A:n rahat USA:n kongressi hylkasi maaliskuussa 1984 Reaganin hallinnon mdaararahanpyyn- non CIA:n "salaisen” soti- laallisen avun jatkamisesta Nicaraguan hallitusta vas- taan taisteleville palkkasotu- reille. Yhtend keskeisend syyna oli Nicaraguan sata- mien miinoittaminen, jonka CIA suoritti kongressin tie- tamatta. Kielto contrien sotilaalli- sesta tukemisesta “suoraan tai valillisesti” astui voimaan saman vuoden lokakuussa ja kesti 15 kKuukautta. Suita huolimatta apu jatkui enti- Managua, — Nicaragua maksaa :ul- komaanvelkaansa kansan verella, totesi maan maata- lousministeri Jaime Whee- lock Roman _ lehdistdtilai- suudessa, jossa hanelta ky- syttiin miten velka pysty- taan maksamaan. Wheelockin kommentti uvastaa Nicaraguan talou- den yha vaikeampaa tilan- netta ja maan kyvytt6myyt- ta neljdan miljardiin dolla- riin nousevan ulkomaan- velkansa peruuttamiseen. ~ Valinnassa _ velanhoi- don ja lasten maidon ja * laikkeiden valilla .asetam- sella vauhdilla. Kolme kon- gressin komiteaa tutkii par- haillaan miten se oli mahdol- lista ja mika oli Valkoisen talon kansallisen turvalli- suusneuvoston jasenten rooli sen organisoimisessa. Tietoja siita, etta contrien toimintaa ja rahankeruuta "salaista sotaa” varten joh- dettiin Valkoisesta talosta on jo aikaisemmin tullut julki- suuteen. Uudet paljastukset johtavat kuitenkin korkeim- malle tasolle ja osoittavat toiminnan olleen laajempaa kuin uskottiin. Presidentin turvallisuuspo- liittinen neuvontantaja Ro- bert McFarlane on kiistanyt syytteet Valkoisen talon roo- lista rahoituskiellon kierta- misess4 mutta samalla han on kieltaytynyt antamasta kongressille sen pyytamia, juttuun liittyviad Kansallisen turvallisuusneuvoston — asia- kirjoja. asiamieheksi Ennakoidessaan vuoden 1984 alussa kongressin pai- tésta rahoituksen lopettami- sesta, Valkoisen talon virka- miehet varvasivat kenraali- majuri evp John Singlaubin me etusijalle maidon ja laakkeet, Wheelock sanoi. Viime vuosina Nicara- guan kauppavaje on kasva- nut voimakkaasti useista syista johtuen. Tarkein syy on Reaganin hallinnon nel- ja vuotta Nicaraguaa vas- taan kayma hydkkayssota. Sodan valitt6mien tuho- jen lisdéksi taloutta rasittaa se, etta puolet Nicaraguan budjetista, neljannes kan- santulosta ja viidennes tyd- voimasta joudutaan sijoit- tamaan puolustukseen. Tama on johtanut tuotan- non madran alenemiseen. Vaikeuksia ovat lisin- Israel on lahettanyt contrille PLO:Ita vallattuja aseita. & en $ jarjestamaan salaista kam- panjaa. Han sai ohjeet toi- mia maan lakien puitteissa, jotka mm. kieltavat USA:n kansalaisia tukemasta ulko- maisia sotia tal vaarantamas- ta maan puolueettomuutta. Sen takia rahat aseisiin piti kerata lahinna ulkomailta. Singlaub erosi USA:n ar- meijan palveluksesta vuonna 1978 vastalauseena presi- neet maailmanmarkkina- hintojen heilahtelut, jotka ovat laskeneet Nicaraguan tarkeimpien tuotteiden vientitulot tahan mennessa alhaisimmalle tasolleen. Pahimmin vientituloihin on iskenyt Yhdysvaltojen toukokuussa julistama ta- loussaarto, joka sulki pe- rinteiset markkinat paitsi vienniltaé mys varaosien ja raaka-aineiden hankinnal- ta. Nicaraguan tuotantova- lineista 90 prosenttia on perdisin Yhdysvalloista. Nicaragualla oli vuonna 1982 370 miljoonan dolla- rin kauppavaje. SK Chae ha oF cy vey, ge ©. SIA E SOL MO GE ha, Pg Biv gig tesa Pets ead RS TAR | © dentti Jimmy Carterin suun- nitelmalle USA:n joukkojen vetamisesta Etela-Koreasta. Viime vuosina han on johta- nut Maailman antikommn- nistista liigaa, joka on mm yrittanyt koordinoida sissi- toimintaa erdiden sosialistis- ten kehitysmaiden hallituksia vastaan. Liigan syyskuussa Dalla- sissa jarjestettyyn 18. vuosi- kokoukseen osallistui vasta- vallankumouksellisia — kah- deksasta maasta. ”Yhteiset ponnituksemme kaantavat historian yvuoroveden kohti maailman vapautta”, totesi Ronald Reagan kokoukselle lahettamassian lamminhen- kisessa tervehdyksessa. Maailman antikommunis- tisen liigan perustivat Taiwa- nin ja Etela-Korean hallituk- set, joihin pantiin suuria toi- veita myds Valkoisen talon salaisessa § suunnitelmassa. "Kolmen suuren” rahoitta- jan joukkoon ~~ merkittun my6ds Israel, USA:n sotilaal- lisen avun suurin vastaanot- taja ulkomailla. Ei mitaan paperille AP:n mukaan - salatsen '< ae ; = ee Reagan hyvaksyi salaisen suunnitelman ilman paperei- takin. os X Seng ‘e suunnitelman laati kansalli- sen __ turvallisuusneuvoston poliittis-sotilaallisen osaston apulaisjohtaja, everstiluut- nantti Oliver North. McFar- lane kavi sen lapi lahimpien avustajiensa ja Valkoisen ta- lon oikeudellisen osaston edustajan kanssa. Juristin tehtavana oli tarkistaa, ettei yksityisen avun verkon pys- tyttaminen riko lain kirjainta vastaan. Varmuuden vuoksi McFarlane ei pannut suunni- telmaa paperille, vaan esitte- li sen presidentille suullisesti. Reagan hyvaksyi hankkeen ja Norht méaarattiin pane- maan sita kaytantoon. Jo alkuvuodesta North pystyi vakuuttamaan cont- rien suurimmalle jarjestdlle, FDN: lle, etta rahan tulo jat- kuu kongressin mahdollisista toimista huolimatta. Nain kertoo FDN:n johtoon tuo- hon aikaan kuulunut Edgar Chamorro, joka myOhemmin erosi jarjestosta. 25 miljoonaa dollaria USA:n _ hallituslahteiden arvion mukaan FDN sai vii- me vuonna yksityisista -lah- teista Yhdysvalloista ja muis- & bf El ti mance Sag . ta maista 20-25 miljoonaa dollaria, kertoo US News and World Report-lehti. Suurimpiin rahoittajiin kuu- lui etelakorealaisen ’pastori” Sun Myung Moonin omista- ma sanomalehti Washington Times. Vime toukokuussa USA:n_ kongressi _ palautti contrien rahoituksen budjet- tiin, johon talle vuodelle on merkitty 27 miljoonaa dolla- ria "humanitaariseen apuun”. Periaatteessa my6s yhdys- valtalaisilta. liikemiehilta contrille keratty apu on vain “"humanitaarista”. Aselahe- tykset on laissa kielletty, jos- kin eraan miljonaarin lah- joittama helikopteri kertoo rajan hamaryydesta. Rahaa sen sijaan saa lahettaéa ja se- han kelpaa asekaupoissa missad tahansa. FDN:n sotilasjohtajan Adolfo Caleron mukaan contrat ovat saaneet avus- tuksia yli kymmenesta Yh- dysvaltojen ulkopuolisesta maasta. Israel, Taiwan ja Etela-Korea ovat kustaneet osuutensa mutta contrien runsaaseen arsenaaliun kuu- ® luu mm PLO: |ta Libanonissa vallattuja aseita. MARKKU VAINIO Do appyeneiceeeanes tet.