= lista, seve 22 P — ~ Tues, Dee 22, 1970 Litke Anvelan -.

INDEPENDENT LABOR ORGAN 7
uF FINNISH CANADIANS

{LIBERTY ) | Established Nov. 6,1917 -
Batttar:” W,, EKLUND a fy _tmenetn BSE
3 _ Telephone: Stns ata de :

ole bn free Bay Aine hy me
Meiing cadres: Foo 6.

“VAPAUS”

pated ts
“0: Lita, 100-

"over ta in ape, rena eof tare, ro ~

Beconid Chat Mind registra “Neate 2078 ©

_— TILAUSHINNAT:

Canadas: 1 vic. $20:00, 6 ki (i294 USAn: -
$3.00 : - Bubmeen: %

~ Vanhoillistras ‘ati lujasea

Viime viikella tuli Tiéto, atti Intisn korkein- oikens on atita- .

nit lausuninon, jonka, mukaan: piiiminiateri. Indira Gandhin joh- -

‘ tama-hallitus toimi muka perustuclakivastalsesti. poistacssaan van-
han ylitnystin erikoisoikewdat. Saman padtdksen mukaan 278- mea-
avadza- Tuhtinaalle on palautettava heidin kaikki etuisuutensa.

Kurten on. sikaisemmin Kerrottu, niimi maharadza-ruhtinaat,

| paivat Intian ‘itsenilistyimsvaiheessa. kokonsisen garjan ertkoisot-
- kenktsia: valtiolta, vuatuiset maksut (esim. Mysoren Maharadza
saz ¥altiblta ‘yuosittain $346. O00, taydellisen varovapautuksen,
.. ihnaisen ldkintapalvelun, tullivapauden. jne. .Ma4an itsendiatymi- |
gen jalkecn ndille ruhtinaille on maksettu rahassa. Tahes mitjard

rupia eli yu $130 miljoonaa,

Intian’. otosuhteisea,. missa miljoonaiset kansanjouket elavat
jatkuyassa’ kéyhyydeesi ja puutteesa, missd on miljoonia asun-
nottomis - iimisia jotka ovat joka paiva nalkaisina, tillainen yli-

7 mystéryhmal yilapiie on huutavan suurta vaaryytta,. kuten pili 7

‘ministeri mrs. Gandhi. on selitthinyt.

| “tntian. Jarioikeistoon kunluvat piirit yhdessk hallitsevan kon:
gressipuolueen olkeistolaisten Kanssa ovat knitenkin yastustaneet
kiivaasti (min ylimystGn erikoisoikeuksien ‘lopettamista.- Paa-
‘ministert.mrs. Gandhi haltituksineen olti kuitenkin lujan asenteen.
. hanean parhaitten etujen puclesta ja paatti lopettaa nfiden ruh-
. tinaiden erikolgcikeudet saaden kansan enemmistén ja crikoisesti.

‘yasemmistopuoluciden fuen.

Nyt on kuitenkin masn korkeimman ciheuden paiitokaen: mt
kaisesti kidnnetty. historian lehtid tanksepaiin — luultavasti vain
_ hetkekei. Tussi voi nimittdin kdyd% siten kuin tuumi entinen ta-
lonpoika katsellessaan poikansa soutamista kovasga | myrskyasa:

| "Ba ksi ‘kovaa koettelec, Jumala ja meidain poika™, sanoi ukko,
“mutta niyttia kuitenkin, atti meidin poika voittaa”, )
; edelleen nahtyalin. etta vene tuli kuitenkin rantaa kohti.

 Samoin “tuna” meisti. etta Iutian kansa ei ole Hiss cube

tingakysyniyasesse viela viimeista sanaansa ‘antanul. Tosiasiasea
- tiedimme ja edelldviivatun ukon .tavoin, eta paaminisieri mrs.
Gandhi ei aio antautua, vaan on luvannut, ett ruhtinaiden eri-
” Koisvaituudet Jopetetaan. “Perksta kuuluu", sanci t Norventekif

(oo  Haipedin merkki
: Canadan - tydviienliikkeen piireissa on ‘harvinatsen ¥yksimieli-
syyden merkeissé arvosteltu liittohallituksen sosiaaliturvaa kos-

kevaa Valkoista kirjaa missi’elidotetaan mm.,-etth alle $4,500

_ yuodessa ansaitsevien perheitten lapsiJle annettaisiin nykyisti -

korkeamman lapsilisimaksut, etta.. nama lapsilisat pienentyvat |
asteittain: tulojen noustua mainitusta rajasta, ja etta lJapsiligia
ei mydnneti lainkean $10,000 ja sit enemman ansaitseville per-
heille. Pyévaenliikkeen toimesta on 1aita suunnitélmaa arvosteltu
pasasiassl taloudeltiselta kannalta osdittaen, ett kysymys ei cole
-jruten viranomaisten taholta on. viltetty, ‘Suudesta tulonjaosta",
jonka mukaan “otetaan rikkailta ja annetaan koyhiile". Tallaiset
puheet ovat: tietenkin. larpittelya, silld Valkoisen kirjan ehdotus- .
ten. taytaotéonpano. aiheuttaisi todellisuudessa vain sen, etth
“otetaan verattomilta ja -annetsan vielakin koyhemmille”,

kamista entiste laajempien kansan joukkojen hesken.

- Mutta agiaan liittyy myés tarked maraalinen puoli,
ed ole mieleatimme kiinmitetty riittavasti hnyuomicts.

_ Canadan. sosiaal) kehitykeen neuvosto: (Canadian Council on
Social Development) kiinnitti viime. viikolla erikoishuomicta ta--
hin. pucleen agiasta. Arvostellen mainitun. Valkoisen kirjan. eh-
dotuksia timi oecuvosta huomiai, etti. sen (valkoisen kirjan)
tarkoituksena on sasiaaliturvaa edistivien chjetmien yhteydessi -

heikentaa yleisluontoisuutta, eli universaaliguutta ja kehittad ftir |

lalle valinnallisia (selective) ohjelmia,

- Toisin sancen, kuten nimenomaan lapsilisia koskevasta ehdo- :
tuksesta niin hyvin naikyy, tapsilisien yleisluontoisuuden poh yatta:
aiotaan glirtyd siihen, ett tit& valtiotukea annelaan pidasiassa
varattomuuden peruateella. Tima varattomuuteen perustuy ““va-
linnallisuzs" leimaa esimerkiksi lapailigia: saavat perheet koyhyy-
den hapelin merkilld, toteaa alusda maimittu neuyosto ja onoittes,
etti kaiken lisiksi sen téytintéénpano vaatii palkkaamaan lisid
tarkastajia ja -muita taimenhaitijoita nostaen siten suuresti val-

tion THenNo ja.

 Kumeten vaitakect, eiti na. “keskiluokkalaiset' — sanokaam-
me jonkun verran-yli $10,000 ansaitsevat — vaurastuvat asiat-
—tomasti lapsilisien varassa, mainittu Neuvosto onoittaa, etta tai-
lainen vaare voidaan - helpoati torjua tulojen nousun mukaisesti
asteittain kohoavan verotusjirjeatelmiin avulla — ja kaikki ge
iiman hallituksen toimenhaltijakaartin suurta ekaimisti, mihin
Valkoisen kirjan chdotuaten toteuttaminen auttamattomasti vie.

- Kaikille lapsilla mydanettavan (ja kaikille elakelaisiile annetta- —
Yan) samansuuruisen yleisen_ valtiotuen falkaon kyaymys- kapsi-
lisist& tai eliktketsti} ja toleaalte kéyhyyteen perustuvan * ‘yalin-
_nalliauuden" todellisena erona ow se, etté yleista eli universaalista.
 valtiotukea gaadaan. oikeuskdsitteiden perusteella, jota vastoin
valinnalligesti annettu sosiaalihuocite tulee koyhyydesta johtuvakst
“hyvintekeviisyydeksi™, ,

Kysymys on historian lehtien takaisin \idintiimisest eli palaa-
mists mennecseen sikakauteen, - jolloin yanhuudenelikkeité. jne.
Jaettiin tailla ‘means tegtin” eli kéyhyydentodistuksen perusteella.
Se vaatii henkiletta: inhimilliayytti loukkoavea- alentumiasta iaoig-
ten edesgil “héyhyytensé” todistamiaeksi, Canadan tydvienliike ja
_ Gemokrasttinen vicetéosa taisteli Icijonan lailla. siadakseen ti-
min hipein merkin poistetuksi i sai pitkdalkaigen talstelun ‘pe
‘rustedia volten inkimillisyyaen puolesta. |

| Melko varmoan on, cttd tath uutta hipelinmerkillf leimaamiata
ci i niythitin hywikey ts Yantuansanomatta, :

tuumi han

se olfsi-
-sanan varsinaiseaea - mielessii. koyhyyden ja sen seuraamusten ya-

mihin |.

| puolesta kasvan

New York. —. Angela. Davisin-
Sslavojajat ovat . esitiineet ve-
lousa New Yorkin vetotuomiolé-
tulmessa vaatien purkarean paAd--

- tokgen hinen inévottamisettaan
‘Edbllfirtiant; jotsa hanita odbttia
Falheelislit va
‘dikeudenkéynti -
murtedan". Veto-olkens siirsl An

- pelab tapaukten kijslttelya cteen-
fiiiin,

Koko. ajan lnnjenee. Hike Ange:
ta Bavisin vepauttamisen puolesi
in. Delroitisag -— Vhiystaltaish
autoteollisuuden keskuksessa —_
on fevitetty 30,000 lentolebtisia,
‘Jessa vaaditaan neckerien kansa-

laisdikevksien puotesta talstellut- -

ty Angelaa ‘vapauteltavakél. Mo-

nien hehkiléautejen “puskureissd
4808 aloeella vo] nahdg tial. ju
listeen; jossa lukee "Waphos Ange-
Ma Pavisilte", :

Portugali myn
siirbomaissaan

-New York, — Portugali kiiyt-
1s kasvien tuhoamismyrkky ji,
hermobisideja, viljelykaien tuhea-
miseen aissien yaltaamilla alueilla
Angolassa, kerioi New York
Times -USA:n- ulkoministerién
edustajiita’ sqamiinsa :
viltaten. | 7

‘laikaansaannoksia vajaan kahden
| kuukauden valiassaalon puitteisda

‘Mogallieturnlsesta

‘Tauhanomaisen kehitykgen
teissa,

tietoihin:

|KOKEILU CHILESSA ~ are o

“Chilen evbitimainen coritafati-
den demoktatian vatlitesta valittu
inditxilainen - presitienttt Salvador
Allende -on ollut virasaaan jo kak-
si kuukautta ja on yhi hengiasa.
Tami on jo thme sininsi. Obsit-
tain kiinnostuneena - 1a . ogittain
hermoatuneena seuras Vareinkin
kapitaliatinen masilma, miten tri

"| Ailende pystyy toteuttemaan vas-
‘Hupauksens4 maan talouden ja

sen mukana kaiken .muun sitrti-
misen kapitalismista -sogjalismiin
pure

Allendetia on vastasnaan auuris
vaikeuksia ja .mahtavie . voimia,
joista ulkomaalainen.. paioma -en-
nen kaikkea amerikkalainen on

‘pahin. Toisaalta Alienden omassa

kannattajajoukossa oan — piireja,
jotkha painostavat malttamattomi-
na undistuksia. Niinpa- asunto pi
tiisi | jarjeatia jukaiselle asurmot-
tamalle- ja tyépaikka jokaigelle
tyottomalle hettessi aeki panna
toimeen koko sosialisoimisproses-

a] oikopaata, Presidentti Allende

on Vakuuttanut elta han e) anna
perks vaaliohjvimaataan, | Tr itl
siaaltyy mm, asuntokurjuuden ja
ty éttimyyden odistaminen, rah-
tuakaan mutta korostanut samal-
la, etta siirtyminen kapitalismista
scsialismiln. el ole mitaan pannu-.
kakun -paistarnista. Kaikkea - el
voida totettas yhdessa yoes2.

 Kovin paljen ci voide vaatia

J PAllende on keitenkin jo avannut

paan. -Yaalitaistelun aikana A!-

“Lh: Hlende lupasi taata jokaiselle chile,

. Aino. Lahti, Toronto, Ontario,
léyttad perjantaina, jouliukunn 25
| balvana 73 vuolta.

J. Saikkonen, Sudbury Ontario,
(Whitefish) tHyitha perjantaina

Joulukuon 25° paavind 87 -yuote

ta.
Jussi Huusisto, Sudbury Ont.,

tiytlad lauantaina, Joulukuun 26,

piivani $3 vuotta.

Johan Pyyhtié, Montreal. Que..
| tay ttaa tiistaina joulukuun ft ir
piivand 70 yuotta:

¥hdymme sukulaisten ja iutta-
vain onnentoivotuksiin,

—

Jaiselie Japsellc puolen litran mai-
toannoksen paivassa. Tamé on. to-
tentettu. Tihan asti Chilen .kym-
menettuhannet lapset eivat ole
saaneet muuta maitoa kuin Aidin-

Baktn tapauksessa : on Tiittanyt:
Aflende on patauttanut diplomaat
diset subtect Kuubaan. Neuvotte-

lut Saksan dérmokraattisen taga- |

vatian, Kilnan, Pohjois-Korenn ja
Pohjois-Vietaamin tunnustamises
ta dvat kaynnissi. Tama diplo-

maattinen puoli sisiltyi Allenden
Yaaliohjelman  sarjaan. | |

Vaalitaistelun aikana Allende
lausui. etl = sumret monopolit,

-_——_ TOTO TT 1 war

\NELJAN VALLAN LIITTO-

Lahes 70 miljoonaa nsukasta
kasittava valticlitto on kehitty-
massa arabimasilmassa. Yhdisty-
nyt arabitasavalts jota tava!tiaes-
ti himitimme Hgyptikel, Libyan
arabitasavalta ja Sudenin demo- |

kraattinen tagavalta — .aikearm-: Fth!A valtioliitolla, |

min .ndiden maiden johtomienct
—- paattiviit marraskuun 8. pii-
vind Kairogsa mucdoslas.. tiilto-,

ner viljely. mutta yhai- cnemmdn
laajence puuvillan viljely, jasta
Syyria saa padosaltaan ulkomai-
sen valntiittansa - Tekstiiliteolli-
SUUS On myos. tttromattavad. |
Tallaiget ovat ails voimavarat
Reyptili an
koulutetina henkildkuntaa enem-
mio kuin muilla kolmeila maalls,
Sudaninila mahdollisuua maata-

valtion, Marraskuun 27 piivindj louden kehittimiseen, samoin S¥¥

myis Syyrian arabitasay alta Hite
tyi tihan.federaaticon. . |
Liittovaltiohanke an arabimaia-
ilman- kauan -kyteneen yhteniis-
tymisen wusin iimaus. Aiemmin-
han Egypti i¢ Syyria ovat clleet
veltialjitoasa, josta vielikin on
jaljelld Egyptin’ nykyinen nimi
Yhdistynyt arabirasavalta. Mutts
todennakdisesti asia ei oflut sil-
loin kypsynyt tarpecksi, koska

litte hajosi. Mita nama nelja maa-
Ita voivat tarjota yhteigeen © BIti~

reen arabivalticon? |

_Eeypti on ndisti maista kehit-
tynein. sen bruttekansantuotes-
ta tulee 60 prosentha teolliguuden
Yoimantuotannon, rakennustoi-

Minnan ja likenteen sek 20 pro-

senttia maatalouden osalle. Maan
nuBiBata. teolhsyusalojsti miinit-
takgon melallitecllisuus. koancen-

vialla ja Libyalln taas rahalah-
feena musta kulta, oljy.
PHamadrini on @ennen kaikkea

niveltaa yhteen puoluatistoimet

Mutta -crityiset komiteat valmis-
lélevat myds poliltisia ja ctalon-
dellisia seka Kulttuuti- ja tiedn-
tusiten kysymyksid.  Hiljaltain

saapul Sudanin: yaltuuskunta “Li- j.

bydan, mukana on nim. puolus-
tus- Ja ulkoministeri. Mydéa Syy-
tian valtuuekunta odotetaan paa-
ja puciustrsministert Fiafex Ad

Assadin johdolla.

Arabtien sari hanve yhtenii-
seata valtiosta oW.varmasti viel
kaukana. Mutta jos tama syntiy-
massa oleva. valtioliitto kestaa, se
Atnakin lito pohjea toon haaveen’
Loteutumisen lihenemiselle.

yakennus- sekii kemiallinen teol- | PAIVAN PAKINA

OLLAKO VAL fl OLLA?”

lisuus. Myds dljyn tuotanto neu-

see. tind: vuonna noin 20 miljoo-

{naan tonniin. Pinta-altaan Egyp
tion noin miljoosa_ nelidkilomet-
riz ja asukkaita melkein' dd mil- |

joonaa. Puuvilla on maan maczta-
Jauden tarkein tugte. Vilme vuon-

na sitd korjattiin puoli miljoonaa

tonnia.

Libyan 1,759/000. nelidkilamet-.
‘Tin Suuruisesta-alasta on vain N..
[4 prosenttia talouselimin héyt-

ttin soveliuvaa, THssd vield Hil-
jattain yksinvaltaisest; hallitussa

maasse on saukkuita vain 1 369 +

0). Libyalla on kuitenkin. guuri
rikkaus —- Oljy, jota pumpeattiin
viilme vuonna melkein 150 milj joo-
Naa tonnia. ana vuonna tuotnn-

to on lisiiintynyt. Libya onkin al-

jyn tuotannossa: nel jannellé tilal-
la kapitalistisessa .manilmassa
{USA :n, Venezuelan ja Trakin
Jilkeen}..

Sudan on pinta- alaltaan Afri-
kan suurin -valtio — lihes 2,5

miljoonaa -nelidkilometrii. Asni-

katta olf viime vuontia hinkan yl
i& miljoonas. Sudan on maata-

lousman, josta saa clantonsa 85
nrosenttia koko yiiestésth. Sudan’

an toisells tilalla Eryptin jtllkeen
pithdkuituisen puuvillan tuetan-
nosen. Viime vuonna keorjattin
tata. “valkoista kultan” lihes
200,000 tonnis.

Syyrinasa oli viime. yuoden ti-
Jaston mukaan ssukkaila §,866,-
(00 ja moan pinta-ala on vaati-
mattomot 186,000 nelikilamet-

Jr. Syyrialaigieata: noin 70 pro-

senttia elhit mintaloudcrta. Mant
viljelykeesed on etuaijalla yeh-

- Joidenkin ihtaisten logiikka
kilpailee -

-snan” korkkiruuvin kanissa.

. Muita - qloittakaamme © timé -

_juttu kauden hengen mukaises-
“ti puhumatia iloliemestii. Uutis-

Aoimisia: AP Hahdulti meila ci.

nada latsis joulukuun 12 pra
nin. sturanyintaisella tiedolla:
“Jords livikdri joka meni ame-

rikkalaisten kommandoryhmiin |

mukana yapauttamaan amcrik-
kalaisia sotavankejia Hangin lA-
heisyydcata, otli mikaansa ca-
nadalaista whiskya.
Tarkoitus oli antaa sili sola-

ti. Joseph Cataldo’...

vankeja ei léydetlykifin . . .
- Mind ajattelin, ella kiyttamatli
canidalaista whiskya; me yoim-
me takaisin lulluamme sanon
pPahjoisctte naapirillemme :
‘Teilia ‘oli pieni osuus ilohdut-

Mutta

taessamme sotavankeja.” Luulen.

etla he (ecanadalaiset) .olisivat
lykéinnect siiti: :

"Asian kehitytlya kuten ‘tae
pakini, minh join takaisin iul-
- {nessa anurimman caan pullos-
ta",

J ohdonmulaigesti njntellan

aArven eversll tlahdullaisi pal-.

jon - enemmiin .meitii canadalal-

sin Joa hin provokanticihin va-,

machtoisenn oanllistumigsen age-
mecatn tryhiyviat. muiden aivisty-
neiden

“suoraviivaiauudes-

ihmisten inyoin ¥atli- -

pankit ‘ mut rihiolattolcet ovat,
riietdieet Chilen rikkkuuleie, Tas: |
td tehdaiin loppu kaneallistamalla.

ne. Enitén ovet pelolssaan ne. yli
100 amerikkalaiayhtidta, joiden in
¥eatoinnit nousevat Chiless& run-
soaeti yli miljardia dellarin. La-

hhinnd kanesallistemialistalla ovat:

amerikkalaisten Anaconda! Compa
yn ja Kermecott Copper Corp:n
omistamat kuparikalyokset joiden
vuosituotante on kolmannella ii-
leila linsimanilmassa USA:n je
satmbian jilkeen. ‘Tama. kupari on

mennyt miltei kokonaan USAhan

On oljut sangen kuvaavaa -etti
ameérikkalaisten kuparijattisisten
omaisuuden kirjanpitoarvo on
merkitty vain 250, miljoonakei dol
lariksi, Vaikka se todelliauudessa
on moninkertainen. ‘Kansallistamt

Lojen miljoonien dollarien laskut
amerikkalaismonopoleille veropet-

kutukseste- vucsikymmenisn alKe-

na.

‘THasa yhteydessii on syyti mal-
nita, ett® Jukuisat amerikkalais-
‘yhtidt ovat Vakuuttaneet Chilessi
Olevat sijaituksensa juuri. kansal-.
listamistiskin yuoksl vuonna 1961
USA:ssa perustetussa AID-nimi-

90554 apentuurissa, joa puoles-.

taan an vakuutuksien véatineena
USA:n hallituksen. takuu. Talai-
sia yhtidith’ ovat mm. General
Motors, Ford, .Firestone, Xerox,
Dow Chemical, Béthiehem Steel.
Myds useat ldnsiedksalaiset “yh-

‘|tiit ovat. hankkineat Chilen sijoi-

tuksilleen ‘liittovaltion  takuut.

Niiss4 valtion takuissa’ piilee juu-

ri-se vaara, etti ao. maiden hal-
litukset -puuttuvat. joko sucraan

tai valikdsien kautta’ Chilen te-

pahtumien kulkuun kangallistami-
MEL SUOTIKELtaessa: .

Luonnoliisest: Chilesta on paen
nut jonkin yerran ulkomalsta pad
otiaa ja envuen—kaikkea séllaisia
“yrittijia’, joiden omatunto ¢t
gle pubdas Chilen kansan ja taan
rikkauksien riistimiscasd. Mitian
paniikkia ja sekasortoa: ei cle kui-
tenkgan syntynyt. Allende .on ko-
rostanut harkinnan, cikean ajoit-
tamisen ja larkoituksenmukaisuu-
den tirkeytta kansailistamisessa.
\Niinpa esimerkiksi ef olisi mithdn
jarkea lahlea nykyoloissa kansgal-
listamaan maassa toimivien nlko-
maislen- autayhtididen kokoonpa-
-|notehtaita, Joka tapauksessa ko-
kesh |
Ensiksi kysytaan, kuinka. katan
Allenden saliitaan adilyvan . cla-
vien kirjoissa. Toiseksi adotetaan
hinén ohjelmansa toteutumista.
Onnistunko hin vai j&ako han
kuten epdonnistunut -edellinen
presidentti Frei reformeiasaan,
puoliti¢chen? Aika naytt#a, miten
kehitys kulkee, — Libra. |

Suomi. ia 1 Kiina:
kauppak kesku steluun

Helsinki.: — Sunmen ja Kjinan
kansantasavallan valiset neavatte
tut ensi: yuoden tavaranyvaihdosta
aloitetaan -tammikuussa - Helsingis-
sa. Presidentin: esittelyssa asetet-
tiin Suomen velluuskunta, jonka po-
heenichlajaksi maurattiin neuvolte:
leva virkamies Osmo Lares. —

Kiinan kauppa edustaa vain mein
puolia prosenttia Suomen koekonais-
kauppavaihdosta. Vieni on ollut
noin 25 miljoonan markan ja: tuonti
30 miljoonan.markan vuositasoa, .

Suomi vie Kijnaan mm. metalli-,
.Kane- ja lalvantakennusteollisuuden
tugiteita, seliuloosaa, papereita,
raionvillaa, kuparituotteita ja. lan-
nolleila. Kenties suurimpana. kaup-
pana olivat taannolset Tampellan

| kallioporakonetcimitukset.

_ mann hallitukseltaan. hydkkiys- |

sodan- lopettamista, yhdyevalla-
laisten sotilaiden kotiutiamisli-
pauksen antamista niin; etta
amerikkalaisel sotavangit yapau
tettaisiin ilman mitiin komman

dojoukkejen yollisia provokati-—

olta, kKuten Hanoi ja Eteli-Vict-

Harn vapautusrintama ovat iu-

Vanneet.
Jonkinlaisens

nadalaisesta whigkypullosta olisi
edes jalKiajatukeena tullut kun-
non everstin pashan. vahiin muu

| ~  lakin kuin. kvapula.
vaneeille, sanoi everatiluutnant--

i 4 th .
 Tunnettir tosiasia on — vali-
lettava fellainen. — etti Quc-

beeln Kansallisiakoukacase, ci.
ole oo yhthan:
eka muutakaan tyéviienmiesti -.

NDP in edustajag

tal naiste, jd etti Quebecista
ei ole nyt valittu liittovaltion

alahuonecsecnknan yhtiidn. ND-.

P:n miecsti (ai naista eika mui-
“tatnan tydvarneduatpjia.
Tithiin toniasiann  viitaten,

-maakuntajarjestin jahtajan toi-

meosta iiskettilin sivuun jainyt
. Donald. MacBDanald. snnmol notin
viikko siticn Toronlossea pide-

lysgii NDP:n ontloriolaiajirjes- -

tin neuvoglon kokouksessa ‘ole-
vansa “hipun tuntlen tietoinen
siitii, ett todellisck {penuine)
‘sosialiamin antleat civat ole juir
duncel Quobecissa.”” Muttn hiin

(hilessa -on’ histeriallinen.

. Raskaiden elementtien osuus on

| korvikkeena ’
volmme kuitenkin pitaa, jos ca-"

NL. TAHTAA.

ae

ADUN NOSTAMIS EER

“Moskova: — ' ‘Neuvostolilton
Jaada ‘teollinen asuntotuctanto-
saa ensi vuonna huomattavasti
nykyialii yaithtelevamman §il-
Ingen, - kun -tehtaat alkavat
tuottaa uusia $5 sarjaa kisitti-
via tyyppimallisteja, Teoilisen |

rakentamisen osuus on nykyi-:.

sin lihes puclet Neuvastolilton

koko ssuntotuctannosta. Agun- .

totuotantea jatketaan enai ‘vii-
sivuotiskaudella: viihintiin ny-
kyiselli tasolla, sill valtion
‘ kokonaisstjoitakset BallyvHt 12

med. ruplana ja yksityisen ra:

hoituksen. qauus kasvaa tuntu-.
vaati, kun ssouskunta- ja oma-
: kotitalojen rakentamista suun-
. Hitelmien mukaan lisatdiin.

¥. 1966--70 on valmistunut yli

11 miljoonas vutta asuntoa, joip--

ta taméin. vudden osuuse on 2,5
miljoonaa, ¥. 1866—70-on synty-
nyt 104 uutta kaupunkia, Lukuun
sisdltyy mm.-Volgan uusi auto-

‘kaupunkt Toglhatti. Tuc 250,000

asukkaan kavpunki rakennetaan
neljaissi vuodessa, Suurin’ oga
vusista > kaupitneéiata  sijaitsee
Uralitta it&in olevalla alueelta.
oiperiasea ja kaukoidiaga jatkuu
rakennustoiminta erittain vilk-
kaana myds. 1970-luvuila, Neu-
yostoliiton. rakennustciminta- an

mailman. leajinta, nopeinta ja

halvinta, sanoi valtion asuntotuo-
tentokomitean —
Gennadi Fomin kertocssaan. per-

jantaina lehdistlle asuntoasicis-.

a. Nimi seikat avat toisaalta

| vnikutteneet asentojen laatuun ja

varusteluun. ‘Tamin puolen pa-
rantaminen onkin nyt etvalalla js

se tuntuu kustannuksissa noin.

10-15 prosentin. nousuna. Ensi

viisivuotiskauden ¢suunnitelmien -

pohjana on 140 ruplan keskimai-
riiskustannukset nelioti kohden.

Uusia .asuma-alueita
rakennetaan yleisct palvelulaitok-
set kolmessa vaiheessa. Ensim-
miisind rakennetaan asukkaille
paivittain valttamattamat palvelu
tilat. kuten Koulut, lasten patvd-
-hoitolat, elintarvikemyymaélat,
ruckalat seka vaatteiden, kenkien
ym. -Korjauksia suorittavat lai-
tokset.

‘Toisecn . ‘ vaiheeseen kuulivat
hilutustavaramyymdalat,  polikli-
nikat, .avintolat, elokuyateatte-
rit, kirjastot ym. laitokset, jotka
niin thadn sijoitetaan asuma alu-
een #!sHlle. Kolmanteen vaihee-
seen -kuuluvat erikejamyymalat,
teatterit, muséot ja. muut-laitok-
set, jotka palvelevat kaupunkia
laajeraminkin kuin yhden lahion

| puitteissa.

Teollinen rakentaminen ‘alkoi

. Neuvostoliitossa, mutta varsinai-

pest! Se on -kehittynyt kuitenkin
viime 10—15 yuotena. Uusinta on
nykyigin suurista

on kaupungeissa csoittautunul 10
pros. halvermmaksi kuin perinteel-
liset rakennusmenetelmat, raken-
nusaika lyhen¢e pucleen ja ra-
kennubsila “tydéi1 osuus .alence
30—40 pros, totes! Fomin. |

nyvkyisin 37 pros, kaikesta ssuin-
rakennustuctannosta Nettvostallt-

‘| tessa. Tuisaalta .Neuvostoliitessa-

kin’ jatkuu- vilkas keskustelu: eri
rekennusmenetelmistai ja niiden
edullisnudesta. Lehdistg-tilaisuu-
dessa puututtiin myés tahan kes-
husteluun ja puheenjohtaja’ Fo-
min puolestaan totesi, ettd pe-

sana, ehka soalistisen

' mien pohjalla Queberissa,

Hypaitkaimme nyt toisaalie.

‘Quebecin NDP:n. edustajana
“puclueen Ontarion neuvoston
hokoukseen osallistunut Raland
Morin {NDPin Quebectn jaocs-

ton Johtaja): sano] Quebecissa .

dlevan nyt ensimmaéinen kerts
sellainen tilanne, ettd’ NDP:ta

ei ivailla. Han sanoi tamiin joh- -

tuvan siita,  elta foisin kuin
muut puclueet, NOP in 16 edus-

tajaa danesti alahuaneen istiun- ..

nossa War Measures lain ¥oti-
maanjulistamista vaslaan.

Han sanot nakevinsa “toivoen—

siikeita’ puolueen edistykselle.-

Quebecissa nyt “kun NDP -on .

eaijntynyt aincana Oppositiavel-"_

Mona Quebecia sartavia vise

taan.”

- Phdstiksernme mvitkan knut-
tn Budraann Liman kysymyksen
ytimeen huomioumme. vieli sen

Yaayaar |
NDP -n Ontarion: neuvoston

kekaukeessa kiinnitettiin pinta- -

pucliaesti huomiota mya Que-
hecin ongelmaan Jiittyvaa kan-
palliahyeymystai.. mutta tyydyt-
tlin vain toteamaan pudlucen-
‘keneellisen johtajan’ manttelia
tavoittelevan John Harneyn ta-'
vain, ctta NDP sn’ tulee maari-
tellii Guebecissa ohjelmanaa eon
sijaan, elth reagoidaan vain li-
heraalien edesottamiaien pan jal-
— da,

Vika onkin jouri alinit — niin
otaksumme — kun .NDP:lli el

ole kansallisuusselkkojn koske-
viasa asioissa oma ja itseniia-

puhecenjochtaja

luotaessa |

_elementeista -
kodtlavat talot. Tama menetelma

liike -
'" qouseé viilmeaikaisten tapahtu-

‘5 vuodessa syntynyt 104, viuttita keupunkia

: rinteelliset menetalmiiit ovat edul- oe
lidia masseuduila kun -taas | raa-

jKaat elementit voittavat kaupun-

kirakentamsisesan. 48 pros. -New--

vostoliiton asuntetuotannosta ta: . |: § | ae
‘| pahtuu nyityisin perinteellisin p me-  * Pepe

netelmin, rakennetaan tiilesta, .

kivestié jne. Puutalojen osuya O1- ae

7 pros. keko-aeuntotustannosta. -
Aauintalojen: widet tyyppisnun”
nitelmat, jotka. otetaan ”

Oe-sarjaa. Ne merkitsevat asun- |
tojen landun ja- -varustelon pira-

hemista, sanot Fymin. iT yyppi-
Suunnitelmiaga on sith paiteny-

| kyista -huomattavasti parenunin
‘| otettu. huomioon eri alueiden il-—

masto-- ja--luonnon olosulteet,
cansalliset, perinteet ja paikslli- . -
set rakenwnsainetavarat. -_Raken-
nusten ulkondin ja myde huoneis-
toratkaisujen monipuolisia’ meh-
dollisuuksia esiteltiin gamalla mm -
fulrraksin ja diakuvin jo valmis-
tuneista wueista asuntoalueista .
mm. Togtiattin kaupungisea, Wil-
awe, Pashkentissa ja Lenin- -
gradissa. :

Gustav Husak:

Kriisin voitlaminen
edistyy kaikkialla-

Praha: —- Puhuessaan Tshek-

lueen keskuskomitean taysiatun-

nossa puclueen paatehtavisté tuo -— .

luejasekiriojen vaihdon jalkeen -
TKP:n keskuskomitean’ ensimmiail
nen sihteeri Gustav Husak sanoi,
etta keskuskomitean - ‘linjan - ta-
teuttaMminen sujuu menestykseili-
geati. Huomattavaa edistysta -on. .
tapahtunut kriisi-iimididen voit-
tamisessa ja vYakitntumisproges- .

S1s8a puclucessa ja yhteiskunnas
sa, poliittisessa elimiass& ja. -ta-
louden alalla. Kaikilla -Iohkoilla.
on kaéynnissd edistyksellinen, ke-—
hitys, joka vaikuttaa suotuisasti
tyotitekevin keansan elimsin..
Askel askeléelta me ‘voitamme
maaratietoicesti kuluneiden. vuo-
sien kriisin seuraukset, . rappic-
iimidt,. anarkian, vaistonvaraisuu .

den ja epavarmuugen, opportunis .

listen ja revisionististen voumen .
toimien seurnukset. ¥ha eném-

man vakiintuy laillinen jarjestys . -

ja jarjestetty raithallinen tyd. --

Ratkaiseva edcllytys pualueen
ja koko yhteiskunnan vakasnnut-
lamisessa olf TRP:n keskuekoni-
tean tamin vuoden tammikius-

ga hyvaksima asetus puglueja-.

senkirjojen. vaihtamisesta. T'ar-
kein tulog psuoluejaisenkirjejen
yaihtamisesta on pualueen puhdis
tuminen ja oikeisto-oppoturnis-
min keskusten murskasminen
TEP:-n -sisélla; korgsti puhuja.
Puolue on paiissyt eroon ihmisis~_
i8, jotka ovat Jucpuneet marxis- -
mis-leninismin periaatteista ja
vapautunut niisti, jotke ovat pit-

| kin aikea pysyneet passiivisina.

ltaltassa lahes

1 mij. tyotenta
_- Roma. — ‘Italian: tySministéri- -
on antamier tietojen mukaan tyét —
fomien méari oli joulukuun 15
paivink 869.827 henked. -Miltel

puclet heisha asuvat mann etela- §

osissa.

fa ohjelmaa Quebecissa. —
“Puolueen irvistely' on-pazt-
 tynyt nyt sanoi mr Morin, kun.
NDP.n parlamenttijisenet omak

‘sulvat todellisen oppositioasen-. |

' teen vanhojen puoluciden edes-
ottamisia vastaat.

Mahdollisuudet ovat lishinty-
neet, han selitth... Kysymys. on
Vain suld, kaytetaant naéith mah
dcllisuuksia hyviksi ja ebké sii-
 tikin, uskalletasnke sanoa la-
pioa Japicksi, vai jatketaanko

_ vain vastasiirtajen vetoga libe-
raalien' = (ja.
edesottamisiin nahden. -

‘Tissi on kdsittiikeemme
NDP :n
Quebeciesa, a

o a
da siunatukei lopukei.

Vihan toista viikkoa sitten 7
. kerrottiin, jotta Toronton veal- |
tuusto oli hyljinnyt ‘erikoisko-
mitean ehdotuksen, etti Herran .
rukous ja God Save the Queen’
‘poistettaisiin kokousjarjestyi-
séstii.

—
=

gen Paul Pickett selittinyt, etta- -
Herran rukowksen Jukerninen:
kestia vain “24 senkutla”. . .,
ettii “O -Cansdan ‘aulamiseen
imence 67 sekuntla, ja ettaé Gad *.
Bave the Queen tulee lauletulesi
4): sekunnissa."

Bi aiis ole lainkaan ihme vail
‘ka. kokous hylkésikin mainitun
kemitean ehdotukeen. ; Sjtipait-
al on muistettava, ettel Toron-
to cle turhan vuoksi omakaunut
"Toronto lhe Goad" lisainimed, |

— Kinsikoura, |

aati. Sie
kayttdGn ensi vuouna, kasiftivat |

hoslovakian kommunistses puo- |=

konservatiivien) . - :

“juurtumisen” _ perusta _

Toisaalta oli johtokuenan’ jai-- 5