Wea Tydélaiset kaikkialla maailmassa katselevat kasvava huoli mielesséan kilpavarustelun jat- kumista, sotilasmaardrahojen lisdamista, tiet- tyjen sotilas- ja sotateollisuuspiirien jatkuvaa hyOkkailyad liennytysta vastaan ja maailman tyOntamista kohti ydinsotaa. Samalla suur- pafoma koventaa riisto-otetia tyolaisista seka tavalla ja toisella pyrkii kaventamaan ammat- tiliittojen oikeuksia ja saavutettuja demok- raattisia aluevaltauksia yhteiskuntaelamassa. Rakentajat seka — puun- jalostus- ja rakennusaine- teollisuuden tyontekijat ovat joutuneet' erityisen vaikaan asemaan. Vaikka koko masilman tamanhet- kinen asunnonvajaus arvi- oidaan noin 300 miljoonak- si huoneistoksi, on naiden alofen tydlaisista keski- maéirin 8—13 prosenttia tydttomina. Joissakin maissa tyétt6myysaste on viel&kin suurempi. Tarvitaan 6 milj. tyOpaikkaa Tydtt6myyden poistami- nen rakennusaloilla kapi- talistisissa maissa edellyt- taisi noin 6 miljoonan uu- den tyépaikan perustamis- ta. Tieteen ja tekniikan nykyisen kehityksen aika- na se ei ole helppo tavoite, mutta kaikesta huolimatta mahdollinen toteuttaa. Eras ratkaisukeino olisi nykyisen sotateollisuuden muuttaminen siviilituo- tannoksi ja aseistautumi- sesta vapautuvien varojen ohjaaminen rakentamisen ja ammattikoulutuksen tarpeisiin. Tallaisia aja- tuksia esitettiin huhti- kuussa 1980 Wienissa UITBB:n kutsusta koolla oHNeessa kansainvalisessa seminaarissa: UITBB:n suorituttaman selvityksen ja eri ammat- tiliittojen esittamien ai- neistojen pohjalta kaydys- sa keskustelussa seminaa- rin osanottajat Itavallasta, Englannista, Tanskasta, Portugalista, Suomesta, Ranskasta, Neuvostoliitos- ta, DDR:sta, Tshekkoslo- ARE EH Kansainvalinen parlamentaarikko 6. Helsingissa. Maailman Rauhannéuvoston jarjestaman konferenssin tunnuksena oli “Rauhan, aseidenriisunnan ja vakiasta, USA:sta ja Tur- kista seka MAUL:sta ja Kansainvalisesté Rauhan- tutkimuslaitoksesta totesi- vat, etta useimmissa markkinatalousmaissa vallitseva talouden lama ja suurpaaoman harjoitta- ma politiikka ovat ajaneet rakennusalan syvaan ma- talasuhdanteeseen. Puun- jalostus- ja rakennusaine- teollisuudessa harjoitetaan kapitalistista rationali- sointia, jolla on murheelll- set seuraukset tydldisten kannalta tyédvoiman supis- tamisen johdosta. Valtiomonopolistiset ja taantumusplirit etsivat ulospaasy4& talouslamasta lisdAamalla ty6ldisten rils- toa, kasvattamalla sotate- ollisuutta ja kilpavaruste- lua, paisuttamalla sotilas- maararahoja. Ohjuksen hinnalla 5 sairaalaa Kilpavarustelu. vaaran- taa uhkaavasti maailman rauhan ja merkitsee sa- malla mieleténta aineellis- ten ja henkisten voimava- rojen haaskausta. Yhden F-i4 havittajalentokoneen hinnalla .voisi rakentaa 9 koulua, yhden MX-ohjuk- sen hinnalla saisi 5 sairaa- laa. Moottoroidun armeija- yksikén sotaharjoitukset maksavat niin paljon, etta vastaavalla summalla vol- si rakentaa 30-huoneistoi- sen asuntotalon ja Trident- tyyppisen sukellusveneen hinnalla voisi jarjestaa kunnollisen ammattikou- lutuksen 16 miljoonalle ra- kennusmiehelle. ; osallistui toista sataa parlamentaarikkoa noin 40 maasta. Lansi-Saksan ay-liik- keen julkaisu. Gewerks- chafter arvioi, etta 1 mil- jardin sijoitus. sotateolli- suuteen luo 35 000 tyopaik- kaa, mutta rakennustuo- tantoon tai terveydenhuol- toon sijoitettuna samalla summalla voidaan perus- taa 75 000 tyoépaikkaa. So- tilasmenojen kasvu ei siis yllapida tydllisyytta ja on varsin vahatehoinen tydl- lisyyden turvaaja. Vastoin tahtoa rahaa varusteluun Seminaarissa todettiin, etta varustelukilpailun kiihdyttaminen horjuttaa liennytyskehitysta ja sa- malla kymmenissa miljoo- nissa laskéettavien tydlais- perheiden, myés rakennus- tydlaisten perheiden tol- meentulomahdollisuuksia. Se pakottaa sosialistiset maat vastoin niiden tahtoa uhraamaan varoja omien sotavoimiensa ja sotateol- lisuuden yllapitamieen kilpallukykyisissa asemis- sa. Kehitysmaiden teollis- taminen menettaa valta- vasti voimavaroja kilpa- varustelun vuoksi, ja niin- pa kehitysmaiden kansat ovatkin entista varmem- min vakuuttuneita siité, etta ilman kilpavarustelun hillitsemista ja aserlisun- taa ne elvat paadse hoita- maan jattildismaisia vai- keuksiaan ja mm. rakenta- maan maailman uutta ta- lousjarjestysté. SiksipA maailmalla kes- kustellaankin yha enem- man konversiosta — sota- teollisuuden muuntamises- ta siviilituotannoksi. Lii- ketaloudelliset tutkimuk- set osoittavat, etta tallai- nen tuotantosuunnan muu- tos olisi taysin mahdolli- nen toteuttaa ja siihen lilt- tyvat vaikeudet voitetta- vissa my6és markkinata- lousmaissa. Rahaa rakentamiseen kulutetaan lahes Maailmassa nykyisin aseisiin jen kolmipdaivainen rauhankokous pidettiin 30. 5.—1. kansainvalisen turvallisuuden puolesta. Konferenssiin | miljoona dollaria joka mi- nuutti. Naiden tuottamat- tomien kulujen supistami- nen edes 10 % vapauttaisi vuoteen 1987 mennessa noin 400 miljardia dolla- ria, jotka voisi kayttaa so- siaalisen kehityksen tar- peisiin, mm. asunnonva- jauksen tayttamiseen, tyOnsaannin varmistami- seen rakentajille ja mui- den alojen tydlaisille ja sa- malla huokeiden nykyai- kaisten asuntojen hankki- miseen my6s heille itsel- leen. Seminaarissa todettiin, etta sosialistisissa yhteis- kunnissa asuntotuotanto ja julkinen rakentaminen on valtion toiminto, se ta- pahtuu suunnitelmallisesti ja laajoissa puitteissa, paaosin valtion rahoitta- mana. Sosialististen mai- den lainséaédanté on julis- tanut oikeuden asuntoon kansalaisten perusoikeuk- deksi. Vaikka asuntotuo- tanto on laajaa ja eteen- painmeno voimakasta, ei- vat sosialistiset maat ole toistaiseksi p&dsseet koko- naan eroon asuntovajauk-. sesta. Niinpa voimavaro- jen vapautuminen puolus- tuksesta siviilitarkoituk- siin mahdollistaisi nykyls- ta taydellisemmin vaestén asunnotarpeen = tyydytta- misen. Toimimme niin! Seminaarissa. kaydyn keskustelun yhteenvedot esitetaan lausumassa "Aseistaritsunta elaman, tyéllisyyden, paremman asumisen ja toimeentulon nimessaé’. Kaikki semi- naariin osallistuneet kan- nattivat yksimielisesti eh- dotuksia, etta — rakennus-, rakennusai- ne- ja puutydlaisten am- matillisten jarjestdjen edustajat osallistuvat aseistariisuntaa tukeviin kansallisiin, alueellisiin ja kansainvalisiin kokouk- siin ja muihin tapahtu- miin, — USA ratifioisi mita pi- kimmin SALT-2 sopimuk- sen ja aloitetta paastaisiin kehittelemaan edelleen, — toisen maailmansodan alkamispaiva syyskuun ensimmainen julistetaan rakentajien toimintapai- vaksi sotaa ja havitysta vastaan, aseistarilsunnan jatydollisyyden puolesta, — kaikki valtiot supista- vat sotilasmenojaan vahin- tain 10 % ja nain vapautu- vat varat my6os strategis- ten aseiden rajoittamisen osalta kaytetdan kiireellis- ten sosiaalisten tavoittei- den, ympdristOnsuojelun ja uusien tyépaikkojen pe- rustamisen hyvaksi, nime- nomaisesti siviilituotan- nossa, 3 — sotateollisuus muute- taan siivilituotannoksi ja sen ammattityOvoima saa koulutuksen siviiliammat- teihin, — ammatilliset jarjestot tiedottavat laajasti toisil- leen toiminnastaan aseis- tariisunnan, asuntotuotan- non liséamisen ja tydtto- myyden torjunnan edista- miseksi, — innostetaan tiedemiehet selvittamaan laajoissa puitteissa aseistariisunnan sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, niin etta asi- asta saadaan objektiivises- titutkittua tietoa. Seminaarin osanottajat kehottivat suosituksissaan UITBB:0a tiedottamaan kokouksesta mahdollisim- man laajasti kansainvali- sille jarjestoille ja halli- tuksille seka tukemaan konkreettisin teoin kilpa- varustelun = hillitsemiseen tahtaavia rauhantahtoisia aloitteita. Osanottajat ke- hottivat toimimaan realis- tisesti aseistariisunnan, ydinaseiden valmistami- sen lopettamisen ja val- miiden varastojen purka- misen, rauhanvydhykkei- den muodostamisen, ydi- naseita omistamattomien valtioiden turvallisuusta- kuiden vahvistamisen puo- lesta, toimimaan yleisen sopimuksen aikaansaami- seksi vakivallan kayt6n hylkaéamisesta kansainva- lisissa suhteissa. Aseistariisunta ei ole utopiaa Seminaarin osanottajat, jotka olivat saapuneet so- sialistisista, kapitalistisis- ta ja kehitysmaista edus- taen eri maailmanjarjes- toihin kuuluvia ammatti- liittoja, kannattivat hy- vaksyen UITBB:n esitysta aseistariisuntaongelman yhdistamisesta asuntotuo- tannon kehittamiseen ja tyollisyyden | parantami- seen. He olivat yksimieli- set siita, etta rakennustyo- laisten tulee tayttaa paik- kansa kamppailussa aseis- tariisunnan ja asuntotuo- tannon kehittamisen puo- lesta, merkitseehan raken- taminen rauhan_ tdissa heille jokapaivaista leipaa ja kaikille ihmisille omaa kotia, viihtyvyytta ja hy- vinvointia. He korostivat myés, etta kasittelyssa oll yhteinen asia, joka ei voi olla vieras minkaan ammatin edusta- jille, ja etta siksi poliitti- sesti eri tavoin suuntautu- vat ammattiliitot voivat sen merkeissa toimia yh- dessa. Seminaarin osanottajat paatyivat vakaaseen nake- mykseen, ettad aseistarii- sunta ei ole utopiaa, vaan pakottava valttamatto- myys ja realistinen mah- dollisuus. Sen toteutumi- nen edellyttaa maapallon kaikkien edistyksellisten voimien jarjestettyad toi- mintaa. Ammattiliitot voi- vat arkisella toiminnal- laan ja valistustyéllaan halventaa sotakiihkoilijoi- den keinotekoisesti luo- man pelon aseistariisun- nan luuloteltujen ja todel- listen vaikeuksien johdos- ta. Ihmiskunta ei meneta mitain luopuessaan mili- tarismin raskaasta taakas- ta, mutta voittaa rauhan ja yhteiskunnallisen edis- tyksen vakaat nakoalat. Ammattiliitot voivat ja niiden tulee antaa oma pa- noksensa tamdn suuren poameee saavuttamisek- § *