| _ Independent | Labor rO . of Finnish Canadians “Associate Editors: Veli Kentala & Helmi Lindroos Telephone: Office and Editorial 366-9363 430 King St. W. Suite 101 Toronto, Ontario MSV iL5 Published weekly Tuesdays by Vapaus Publishing Co. Limited, Advertising rates upon application, translation free of charge. Second Class Mail registration Number 1076 Fomerly: Vapaus, est. 1917 — Liekki, est. 1936. TILAUSHINNAT: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 USA 3 kk. $3.25 Suomi Kaikki ilmoitukset tulee olla toimistossamme viimeistaan mestymispaivaa edeltavana tiistaina. 1 vk. $12.00, 6 kk. $6.25 1 vk, $12.50, 6 kk $6.75 il- Can. Heindkuun loppupuolella seurasivat demokraatiset piirit kautta maailman suurella mielenkiinnolla Intian parlamentin erikoisistun- toa ja erikoisesti sita, etta miten Intian kansan enemmisto Ja sen parlamenttiedustajat suhtautuvat mrs Indira Gandhin johtaman hallittuksen vastatoimenpiteisiin vastavallankumoukseen pyrkivien taantumusvoimien hillitsemiseksi. Merkillepantavaa on, ettd kong- ressipuolue kokonaisuudessaan seisoi demokraattista sisd- ja ulko- politiikkaa edustavan hallituksensa tukena, ettad meluisasta ‘‘boi- kottikampanjastaan’’ huolimatta oikeistovoimat eivat saaneet suurta- kaan vastakaikua miljoonaisten kansanjoukkojen keskuudesta, ja _ettd parlamentin ertkoisistunto lujitti Intian demokraattisten voimien asemaa ja heikensi vastaavasti yhtynyttd taantumusrintamaa, mika, ihmeelista kyllad sai puolelleen maolaisjohtajien ja Intian pienen so- sialistipuolueen kellokkaiden kattentapahtuksen! Intian hallituksen padttdvien toimenpiteiden ja parlamentin lujan asenteen johdosta demokraattisen yhteiskuntamuodon sdilyttamisen puolesta voitanee siis mielihyvin todeta, ettd Intian tilanne on helpottumassa ja para- nemiseen pdin. Kapitalistisen maiden valtalehtid ja muita tiedonantolaitoksia seuratessa Intian tilanteesta on saatu sellainen kdsitys, ettdé Intian “pahan’’ hallituksen ja erikoisesti mrs Gandhin olisi pitdnyt ilman muuta suostua kuin uhrilammas ddrioikeiston mykistettdvaksi ja kukistettavaksi. Tama nostaa kysymyksen siita, etta onko demokraattisella yhteis- kunnalla oikeus puolustaa itseddn ja olemassaoloaan darioikeistoa ja monopolisoitunutta suurpddomaa vastaan? Jos ei tallaista oikeut- ta ole, silloin on alistuttava siihe, etta Garioikeisto jérjestda Chilen malliin vakivaltaisia vastavallankumouksia ja sen jalkeen sanoin- kuvaamattomia verildylyja. Vastaus on tietenkin pdivdn selva. Kansanvaltaisilla voimilla yhteiskuntamuotoon ja hallitukseen asti on sekd oikeus ettd velvolli- suus torjua fasistisoituvan Gdrioikeiston vastavallankumousyrityk- set. Kemokratiaa on yleensd puolustettava ja laajennettava, eikd suinkaan heikennettava! Vaikka valtapiirien tiedonantolaitokset ovat vastoin parempia tie- tojaan vaittaneet, ettd Intian nykyinen poliittinen kuohunta johtuu muka mrs Gandhia vastaan nostetusta oikeusjutusta ja sitd seuran- neesta poikeustilan julistamisesta, niin tunnettu tosiasia on, ettd Gdrioikeisto on jo toista vuotta hyvin huolellisesti valmistellut nyt meneilladn olevaa kampanjaansa. Tosiasiassa Intian taantumus- voimat — siirtomaakauden rippeet, feodalismin jatteet, vissit uskon- nolliset piirit ja kapitalistit lansimaisine tukijoineen — ovat aina ja herkedmattd maan koko itsendisyyskauden ajan vastustaneet halli- tuksen demokraattista sisdpolitiikkaa ja Nehrun nimelle omistettua — rauhanomaista ulkopolitiikkaa. — Taantumusvoimien keskittyminen ja yhteenliittyminen hallitus- vastaisen ohjelman perusteella sai lisdvauhtia viime vuonna kiih- kokansallismielisen Jan Sangh puolueen ja “‘itsendisen’’ politiikon nimella esiintyneen Jayaprakash Narayn johtamien voimien yhdis- tamisen perusteella. Kansan demokraattisen liikeen-nimellad tun- nettavan taantumuskokoomuksen johtajana toimii Narayan, joka on julkisesti sanonut, ett pddtarkoitus on hallituksen kukistaminen joko vdkivaltaisin keinoin tai muilla menetelmilla. Taantumusvoimien aloitteesta ja tuella nostettiin pddministerimrs Gandhia vastaan oikeusjuttu vaalilain rikkomisésta 1971 vaaleissa. Taman tyytoksen perusteella tuomari Sinha anioi Allahabad:issa kesdkuun 12 pnd suuresti mainostetun pddtoksensd, minkd mukaan mrs Gandhin valinta tuli muka mitadtoidyksi. Allahabadin oikeuspdGat@s oli todellisuudessa tarkoitettu lahtolau- kaukseksi taantumusirntaman vastavallankumouksellisen rynnistyk- sen aloittamiseksi jotenkin samaan tapaan kuin jokin aika sitten Jarjestettiin kampanja Chilen kansanvaltaisen hallitusmuodon kukis- tamiseksi. Intian Gdrioikeistolaisten (fasistit mukaanluettuina) il-. meisend tarkoituksena oli saattaa maa taloudelliseen ja poliittiseen kaaostilaan, missd sitten olisi suoritettu vastavalankummounselinen vallankaappaus. Tilanteen vakavuuden oivaltaen, Intian hallitus julisti voimaan 'poikkeustilalain, jonka perusteella viranomaiset pidattivat Gdritaan- tumuksellisen Jan Sangh-puolueen johtajan Narayanin, Charan Singhin ja joukon muita oikeistojohtajia. Irgan |e | keytti Olof Palmen, kun han puhui __“Kuulkaa, mité hin sanoo. Han tieté& paljon Kuubasta. Hanhan hallitsee taydellisesti espanjankielen.’’ Mm. tallaisin valihuudoin ja "valtavien aplodien saattamana 100 000-painen yleisomassa kes- Ruotsin paaministerin kuun vaihteessa Kuubaan suorit- tamansa virallisen valtiovierai- lun aikana maan Ilansiosassa si- jaitsevassa Santiagon kaupungis- Sa. Ja puheen pitopaikka ei ol- lutkaan mika tahansa matkalle osunut areena. Palme piti nimit- tain puheensa entisen Moncadan kasarmien edustalla, minne Castron vallankumousjoukot suorittivat ensimmaisenhyok- kayksensa 22 vuotta sitten. Ka- sarmit on nyttemmin muutettu kouluiksi. Luotien reikia kasar- mien seinissa ei ole kuitenkaan peitetty, silla paikka on kuin py- hainjaannos Kuuban vallanku- mouksen syttymishetkilta. Ennen puheensa aloittamista paaministeri Palme myénsi_ ol- leensa hermostunut, silla han ei ollut koskaan aiemmin esiinty- nyt moisen yleisomassan edes- sa ja lisaksi hanelle taysin vie- raassa maassa. Mutta kun Palme oli lausunut kolme ensimmaista sanaansa puhtaalla espanjankie- lella, seurasi kuulijakunnan reak- tiona valtaisa aplodien myrsky. Ja niin laukesi jannitys heti al- kuunsa. Taman jalkeen seuran- neessa puheessaan Palme kasit- tell ensin Kuuban asioita. Puhe osoitti, etta paaministeri oli hy- vin perilla Kuuban asioista, toi- sin sanoen, millainen Kuuba oli jenkimiehityksen ja Batistan fa- sistidiktatuurin aikana ja millai- nen se on nyt. Valtavan kehi- tuksen aikaansaama muutos on ihmeellinen, Palme lausui. Puheensa ulkopoliittisessa osassa Palme kasitteli my6s fa- sistisia diktatuureja, jotka tullaan syOksemaan vallasta. Kun Pal- me lausui, etta Chilen kanssa on vapautuva yhta varmasti kuin Vietnamin ja Portugalin kansat ovat vapautuneet, niin yleisoOn suosionosoitusten myrskysta ei tahtonut tulla loppua. Niiden maiden, jotka harjoittavat keske- naan yhteistyota ei tarvitsé valt- tamatta olla tarkan sosialistisia eika edes noudattaa samanlaista sisapolitiikkaa, mutta ulospain. on harjoitettava paattavasti anti- fasistista politiikkaa, Palme lau- sui. den voittaja, niin ei han sentaan Castroa lyonyt laudalta, vakuut- tivat Palmen mukana seuranneet ruotsalaiset lehtimiehet. Kun Castro piti tilaisuuden avauspu- heen ja esitteli Palmen yleisdl- le, niin kavi selvasti ilmi, millai- sin ystavallisin isan ottein han kasittelee kansaansa ja miten sy- vasti kansa on puolestaan kiin- tynyt vallankumouksensa suu- reen sankariin ja arkkitehtiin. Niin, Castro ei oikeastaan pida puheita, vaan .han keskustelee kuulijakuntansa kanssa. Tulok- sena onkin molemminpuolinen syva luottamus. Palme suoritti lukuisia tutustu- miskaynteja eri paikkoihin al- kaen kouluista ja sairaaloista pelloille ja tehtaisiin asti. Palmen oli helppo paasta avoimiin kos- ketuKsiin tavallisten kuubalais- ten kanssa, kun osasi maan kiel- ta, espanjaa sujuvasti. Jos Palme osoitti olevansa hyvin perilla Kuuban asioista, niin hyvdaa, asiantuntemustaan Ruotsista osoitti myos Castro. Ruotsihan on harvaan asuttu, mutta omaa suuret metsa- ja mineraalivarat seka korkeatasoisen teollisuu- den. Emme unohda koskaan Ruotsin perinteellista solidaari- suutta Kuuban vallankumousta kohtaan, Castro lausui. Vaikka olosuhteet ovat kum- massakin maassa sangen erilai- set, ovat Kuuban ja Ruotsin yhteistyoOmahdollisuudet hyvat varsinkin taloudellisella alalla, totesivat molemmat valtionjoh- tajat. Kumpi tasta yhteistyosta hyotyy enemman? kysyi Palme. Ruotsi luonnollisesti, vastasi lisuusmaa kay kauppz da "Kehitys-~ Jos Palme oli kokoustilaisuu- maan kanssa, niin edelline nke- raa aina ylimaaraisen neton. Ei — Ruotsi voi naita kapitalistisen jarjestelman lakeja muuttaa, vaikka silla olisi haluakin, tay- densi Castro. Tasta huolimatta Kuubankin etujen mukaista on - yhteistyon aikaansaaminen ruotsin kanssa. = Nelipaivaisen valtiovierailun paatteeksi antamassaan julki- lausumassa Palme ja Castro ko- rostivat uuden taloudellisen maailmanjarjestelman aikaan- saamista, joka perustuu oikeu- denmukaisuudelle ja tasa-arvoi- suudelle. Euroopan turvakokous lujittaa rauhaa ei yksin Euroo- passa, vaan koko maailmassa, korostettiin julikausumassa. Paaministeri Palme esitti lopuksi Castrolle kutsun saapua vierai- lulle Ruotsiin. Castro hyvaksyi kutsun.. Palmen lahtépaivand Ruotsin suurlahetystossa jarjestetyssa ti- laisuudessa Castrolta tiedusteltiin keskustiedustelupalvelun CIA:n laatimista murhasuunnitel mista. Castro nosti katensa ylos ja huu- dahti: Herranen aika, me olem- me tietaneet niista jo kauan. (Viimeisimmat uutiset kertovat, etta naita murhasuunnitelmia oli- si ollut perati 60). Vaikuttaa va- han naurettavalta paljastaa nai- ta murhasuunnitelmia nyt, kun olemme itse olleet niista perilla alunperin. Tuskin USA on enaa kiinnostunut minun murhaami- sestani, vaan luulisin sen hyvak- syneen Kuuban vallankumouk- sen tosiasiana, lausui Castro. _— Pilkki (KU. Heinak. 17p 1975) NL:n viljaosto on leivan aanta Canadan farmareille Canadan vehnalautakunta il- -moitti heinakuun 25 pna Winni- pegista, etta alemmin tiedoitetun kaupan lisaksi Neuvostoliitto os- ti viela miljoona tonnia — 37.3 miljoonaa bushelia — nostaen sen Neuvostoliiton canadalais- vehnan ostomaaran tulevalta sa- tovuodelta 3:een miljoonaan ton- niin eli 112 miljoonaan bushe- liin. Vehnalautakunnan edustajat kieltaytyivat ilmoittamasta vii- meisimman vehnakaupan raha- hintaa, mutta Thunder Bayssa myyntipaivana vallinneiden tak- sojen mukaan tama kauppahinta on noin n $226 majoonan, Nyt pidetty Intian parlamentin sithssisinuides sekd vapaat za. laisjarjestot kuten Intian koko ammattiyhdistysliike, kommunistinen puolue ja ilmeisesti kansan enemmist6é tukee tdssd tdrkedssd voi- mien. koitoksessa mrs Indira Gandhin johtamaa hallitusta sekd sen demokraattista sisdpolitiikka ja rauhanomaista ulkopolitiikkaa, Sita tervehtii varmaan kansanvaltainen ja rahavaltavastainen yleinen mielipide kautta maailman. “VAHALLA” ON NIIDENKIN TOIMEEN TULTAVA! Kiitos liittohallituksen budjetille, luonnonkaasun hinta nousee marraskuun | pdivdnd. Erddn arvion mukaan siitd tulee omakotien omistajille, jotka lammittdvdt asuntoaan luonnonkaasulla, noin $65 lisdmeno vuodessa ... : Tamd on hyvd pitdd mielessd luettaessa lehdistd, ettd tyypillinen, olemassolostaan kamppaileva paikallinen vdlittaja — Consumers; Gas Co. Toronto — sai verovapaaksi voitokseen vain $22,717,000 maaliskuun 31 pnd pddttyneen puolen vuoden ajalta. Se on ainoas- taan $2,525,000 enemmdn mitd yhtio s sai voitokseen vastaavana al- kana edellisend vuonna. — Canadian Tribune Tiistaina elokuun 5 pna, 1975 Canadan vehnafarmarien edustajat tervehtivat hyvin lam- . pimasti naita vehnakauppoja, jotka heidan kertomansa mukaan takaavat Canadan farmareille, etta tulossa oleva hyva viljasa- to saadaan myydyksi, etta veh- nan hinnat pysyvat ajan vaati- musten tasolla, ja etta Canadan viljan kasvattajat voivat siis kat- soa luottamuksella tulevaisuu- teen seuraavan vuoden ajaksi. Vehnan lahetys N-littoon alkaa lansirannikon ja St. Law- | rencen satamista ensi marras- kuussa ja jatkuu elokuuhun asti v. 1976. Kauppa tehtiin Canadan vehnalautakunnan ja NL:n Em V-O Exportkhleb:in kesken. Neuvostoliitto, jonka oman sa- don sanotaan karsineen aika suu- resti pitkan kuivuuskauden joh- dosta, on ostanut huomattavia viljamaaria myos Yhdysvalloista ja Australiasta. USA:sta NL:n kerrotaan ostaneen 5.6 metriton- nia maissia ja ohraa seka 3.2 tonnia vehnaa. Austraaliasta 750,000 tonnia vehnaa. Kaiken kaikkiaan NL:n arvel- laan ostaneen ulkomailta 12.6 miljoonaa tonnia viljaa. Kansainvalisen vehnalauta- kunnan arvion mukaan Neuvos- toliiton vehnasato on kuivuus- kauden johdosta laskenut arviol- ta 85:een -90:een miljoonaan ton- niin. Saat viisaan nimen jos en vir- ka mittaa.