-¥kKm. pédsthteeri U Thant vetost nimenomaan Biairaan, etla

at INDEPENDENT LABOR ORGAR |
OR FINNISH (CANADIANS.

‘LIBERTY } Establistied Nov. . 0, tal

 RoureR:, Wi, EKLUND. : MANAGER: “i Suxe:
| _ TELEPHONE: Orrice AND EDITORIAL a74-a204

NARAOS |

Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Baturdays ‘by Vapaus:
Publishing, ¢ : iimlted, 100-102 Ekn 3t. Bot ee OptArlOy Canada.
Motling ‘bddrega: Box a

: oe . PEADERINNAT.
- Oenadaeon USA:
bark: - on 4 BO sain Uv. 11.66, 8 ke. 625

“Varaslihta” |

“inahdolifsundesta, Jeh-

J dhtuen postilakkam :

tenune jublamumeron 2 one isa, missh on mys suur-
juhlan ohjelmailinoitus, imestyy maanantaina, heingkuun 15-

pi sini mielessé, etta se ehtii mabddllisimman Tacnelle tu

kijalle tulkoon sitten lakko tai ¢i. |

_... Vapauden: jublanumeron “piti jimestyyain varbe 25 pi,
mutta jos postilakko alkaa, niin kukaan ¢1 tied’, milloin ub:

lamimero tulisi: lokijakunrian kasiin,

-Yapauden hallinnon puolesta haluaimme’ lausiva ‘Yehden ”

tyShuonekunnalle kiitoksen yrumantayaisesta yhteistydsti, mi-

. - ta iiman Vapaus ei olisi voimut ilmestya main isossa koossa
maanantaine, Selvid on, etta tillainen “waralahty” aiheutiad

: iyas vaikeuksta: ja puutteelisuuksia jotka. eivat miellyta
- asianomaiff : Toivonime’ kuitenkin, etta tama menettely saa
yieisen ¥™ Ksén ja hyvéksymisen. niin Lukijoilta ieuin |

esamiehlt’. ja kirjeenvaihtajiltakin.
| Teteetuloa élokwun ahissa ‘Sudburyn ‘suuriuhuille, sila

" jublat sete huolimatta siitd, ‘tuleeko postilaldis tai etki -
‘ule! - i

_Biafran | nalkitilanie

ries

Toista vat jatkunut Nigerian sisiillissota om ‘ajautunut:

tilanteeseen, jossa poliittisia ja sotilaatlisia telajoita ratkaise-
yampi on nalka,° || -
‘Panne on niin vakava, ett, jouikkomittaisten nalkakuo-
. lemien. .wilttamisekai on. erdissi maissa, Canada “mukaantu-
kien, ryhdytty toimenpiteisiin rudka- ja. lidiketarpeiden — lii--
. hettimiseksi Biafraan, mika julistautui nigeriasta itsemilisty-
neeksi maaksi.

Erkoisuutena. Hissii yhteydbact om se, atta Ieakcaan: ei niyta’
wel tietvin, miten voidaan siellé Mmalk#kuoleman, partaalla
dlevia satojatuhansia. ihmisia auttaa —. johtien se ennenkaik-
Hig poliittisista syista. Manittalioon thssa yhteydessii seuraa*

tat esmerkit: | Aa

- keavun toimittamiseen hadass4:

~Ottawesta: tiedoitettiin. vile torstaina, ett Vantbuveris:
1 kisin: liikenmdina canadalainen. lenttoyhtis - — Pacific Wes-
Airlines. Ltd, ——- Of Vakmilna nul jettamaan koriei [aan
lokatavaroita. ndille nélanhidassa oleville “heti hun. Nigeria-:
Je Biafra padisevait keskenfian sopimukseer- Sits, mitén tami.
Tentoteitse Sirlestettivad -tavaralsiljetus’ yoidaan” toteuttaa”..”.
Avun lghettaminen on siis kiinni Nigertassa ja Bigfrassa.
t Joissakin piireissa. on mielestamme ammiuttu tissa yhtey-
S sek ylietta chi maalin. Esimerkiksi ‘torontolainen 2a-
uieht]. estitt, ett joidenkin avustajamaiden pitiisi ottaa
¢allan omiin ksiinsd ja kuljetida nalkad ndkeville avustusta
den paremmin Nigerian keslnishallituksen twin Biatrankaan
imielipiteista valittamaétta “Kenraali Gowonille (Nigerian hal-
hivksen paamies, kenraalimajuri. Yakubu Gowon) olai jonkun
hallitusten ryhmin toimesta sanattava, ettd ne (helltukset)}
 aikovat aloittea ruckatavaran ilmakuljetuksen, tamdn nikon
_ Loppunti’ thennessi selca liittevaltion etta Biafran alueelle, teh-
den sanvalla ;selviksi, etid ne (hallitukset) tyéntavat sivuun
pikdkumaisen ubikankser: ampua alas luvattomia lerstoje syo-
rittavat ‘koneet .
Kysyimys ei ole leuitenkean nain yksiselitteinen, asian, mo:
raali- ja otkeuskasitteisin nyt kajdamatta, silla4 esmerkiksi

_ se ottajsj,,yastaan yksinomaan Punaisen Ristin valityksella Ni-
périan heptushaliituksen kontrolloimien alueitten kautta lahe-
tettavat esata uten keskushallitus ‘on ehdottanut.

athir
- MISTA ON SITTEN KYSYMYS? |

‘iia:

Sodan. kumpikaan osapuoll. ef toistalseksi nayti mydnti-
yin nykyista, unipikujas, mika johtiu toista vuotta kestanees-
ta sistillissodasta, vaan pysyttaytyy pitkdt ja verisen yhteen- |
oton luomissa asemissaan. Biafralle, ynoden 1967 toukekuussa -
Nigerian liittotasavallasta. irrottautuneelle ja’ itsendiseksi ju-
istautuneelle maan itdiselle osalle, ima asemat ovat kay-
neat yh hablialammaks} sen jalkeen ‘aun: sotaonni wiime vuo-
‘den lopulla kaamtyi sille episuopealsi, Pol iittiset menestykset

-- Tansamian viirme huhtilnuussa ja mydhemmin kolmmen muun -

Afrikan valtion myéntém4 tunnustus Biafran itsendisyydelle
— eivat ole volneet autiaea sitd tosiasiaa, ettd keskushallituk-

bem youkkojen puristuksessa tam 13- miljconaisen ibokansan.
ssuttama maa. on joutimrt ahtaathe seks sotilaallisesti etth en-

_ nen kaikkea taloudellisesti niin ahtaalte,. ett vaihtoehtona
tuntua olevan vain Suunnaton : infhimillinén, murhendytelma,
kucieminen nalkaan.

*  Kmyaava ‘hioko sisiillissodan luanteelle On se, miten vai-
. Idea osapuolten on vield tissakin vatheessa ar vioida-inhimil-
listen tekijéiden osuutta moniseliteisissi polittissotileaillisissa

Jaskelmoissneissaati tai vielé vihemmaén: sovittea toimenpitesn ’

gi ndilden' teldjdiden rhukalsesti. Tama ‘ay ikni mionissa soti-

lesjohtajain kannannotoissa,jottien realistisuus yaikuitas ky .

seenalaiselta, einakin mika tulee nalan tiheaan.

| hve. 411.00, 6x8. 00.15

SUOMALAISTA KULTTUURIA~

— Olemméko” tuoneet siomnalaista |.
vai |-
olemmeko its Rehittindet - vanhoja ~
perinteltimme tHillAy Omaita keh-
‘daltani minun “Suomessa saamaanl 3
fyyskulttuurlin kuulicd kirves, kuok- :

kulttuuria -Suomests- tanne, -

ka, Miplo in Kahden hengen. -yedetti-
pH Saha, mika onkin. ollut suurens

opua- tthe Salient baat
eidiin..xi=

“hukttiuriini’ Kowlui Tsi
kous 14 Herran siunaus. Ne. jotka

alivat saaneet enempi siti SuOTHaS | .

talsta «kulttturia hastivit meidit

‘| pois kodefstamme ja. koko syntyma-
Valitettavaa myos ;
‘Ton, etth me samat piirit tulkitsevat

inaastammekin.

yielikin. aivan dilan suuressa mai-
rissi iti suemalaista kulttuuria
plkomallla. Sitd-on kuvattue mys
Tammisaaressa, Hennalassa jne.

Kulituiriskin tuntuu siis olevan

[Kahdenlatsta — on suomalaisten tyé-

| 18isten yleisesti puluen turmeltuma-
tonta -kulttuuria ja. siti omistavan
Wokan Hénnala-kulttuuria. Kampaa-
ka meidin tulisi yaalia? — ee 5.

PaaAsihteeri Duff:

- PAAMAARA: VENAJAN

. kaamme Kiltenkkn- sinanvucro

jin yipaallikitte, eft hin ei sulje

r:

“Barbarossa” ‘smumnitelman historia (4)

pois: ‘nahdollisuutta whtyi retkeen
ELINVOIMAN. TUOHAMINEN

On: olemassa monia | “Barha-’

roan’ Sulginelnan syntyt teint
tutkinukada. - Liotta.

lyf, Valkka sota ei
-piittynyt, ‘Vatinessi -
‘tuiloh oHvt. vieli l6pulllaenti: selvi

is glut. yield

 evla.

. botemneraaik&ke Friedrich Pauiuk: | dolilduindasta’ kiydd sotea -yhdelli

 selle.- Gllessaan vankeudessa: Fi rinidimallg: ‘ja ubkaltautua sédan

“ap niyshanmin.. Saket |
demokraattlsessn  tagay Aisa xkyAtIN kah della. ‘atematla. Tad

 hdn tarttui “useln -kyniined kir-.
jolitaakseén: mulatelmanca men-
meesti, Soiraus estl haotd kul-
., tenkin saamasta bydtian paalek-_
‘seen ja hénen arkistostanh Idy
dettiin vain hajanalala muistiin-—
. panoja, Stalingradin operaatiota .
‘koskevadl muistelmat olivat kaik-
keln pleimmalld, [Barbarossa’-
> suunnitelmesta sen © sijapn of
vain katkebmnia.
Patilus kertao operaatia’ “'Barba-
rossan” kehittelystii seuraavaa:
~ “Wuoden 1940 heindkuun lopulla
Hitler moiht OK Win operatityi- |
.sélla osastoffe sek kolmen asela- |.

aisin tuntebi, Se naki.Vendias vas-

Tallisen seikan oisen . rintaman
ayaamisesta seka piti mahdollisena

foi otta veinaryhmivymiin ollessa
(illainen. Saksa pystey: pitimaan

li ge ehtii kukistaa popeasti Veni
ian.

ri, tunlematon subde.

Olulin sith mielta, eitg operantiot
ollyat mahdollisia vain hyvinad vio-
denaikana. Tama mer Kitsi sila, etl

Neuvoastollittoa vastaan ja antoi mad.
rdyksen aloittaa alustavat yalmiste--

KH. seh loppu.d tit:

‘Hitler ‘halusi luopda suurésta: mah-;

Juonnehtii kuifenkin hiinen kusityk-
sittin valn _Sotilzalliselta kanualta:

“Maavolinien piidesikunta oth Vas
faan-Hitlerin hy#kkiysaikeet -kaksi--
‘tnan suoriteltavassa . retkhessi yaa.

ja luultavatia Yhdysvaltojen’ liitty-
[| misti aotaan Saksag vasiaan. Se kat-

pudlensa, vain siing tapauksegsa, -et-

 Vendjin veima oli kuitenkini Buu: j,

PARHSIN NEUVOTTELUT
LBJn VAALIPALVELUA?.

USAin hallituksen lupaukset
PohjolsViethamlh — pommitusten

rajcittamisesta avat olleet vallia —

katetta, sli viime kugkaueina on
pommeja pudelelty enemmin
kuin koskaan: Fommitysten koh-
 feeksi on joutunut myis L2es, Sa: -
maan alkaan ovat rauhanneuvotte- —
tut Parlistssa USA:n baluttomuu-—
den vooks! juntiuseet palkelileen
Taustaa Johnsonin . hallitaksen
toimenpltelssi nayitelevdi = ensi
‘aykeyn presidentinyvaallt, . joissa
pyritdan turvaamaan mykyisen po-
litilkan jatkuminen joka autts-.
malka Hubert Humphrey valtaan
tal mahdollisesti jopa.jatkamalla
LiJm haltlituskautta, ..
— Hiibertia vaan ei Vietnamia

" auttamansn gtsike) ‘kanspinyalisen

“yauhanjarjestén ICDP:n piiisintecri

Pegsy Duff kirjoiftaessaan Pariisin -

frauhanneuvoltelujen nykyvaiheesta
jf englantilaisen . Tribune- wikkalehden.
] kesakUor’ 28." piivin ‘numerossa.

Duff loteaa, etti kiylanndssii pre-
sidentti Johnsonin suurieleinen lu-
paus pommitusten rajoittamisesta

on merkinayl sith, atta entisti enem- 7

Win Pimmeja on pudotettu antisti
jonkin verran pienemmalle alueelle

_[ Pohjois- Viettamissa. Vuoden enaim-

maiselli, neljinneksella paivittaislen

pommitusten maara ali 75, touke- |.

kuussa maar kKohosi-jo 1l52:éen ja
| kesdkuun  Kahtena ensimmaisena
viikkona pommituksia oli keskimda-
rin 170 pkivad “kent. - Padsihteer
| Duffin tiedossa on myis, elta su
Imaan aikagn rajciltamattomal fom:

nitukset Laosisss ovat olleet yhita |.

nahdaja, ellel pahempiakin stild hve.
‘imatia, elle mikti: ole. ra partoitu
vik ole tehty tunnetuiksi:

JOHNSONIN “SUUREN.-
MHOINEN ELE”

Yhdysyallain -halitus ei kuiten-
kaon lakkaa plihumasta presidentti
Johnsenin Jupauksesta maaliskuun
41. pna. Sid on olsaa kuvata-rajol-
utslupausla edelleen “suurenmdise-
ne elcend’, Duffin mukaan. melkoi
nen sekasotku syntyy kun: demo-
traattisen puolueen johiomiehel
New Yorkin esivaulien jalkeen ovat
tekemisissd sen tosigsian -kanssa, et-
ti valitsijut kaikesta huolimatta pl-
(avat McCarthya parempana ehdok-
kaana kuin Hubert Humphreyta. —

Nykyisen- sotapolitiikan muutlami-

seen Jseen Humphrey ct Py ei pysty eiki ha-

Antaakseen jonkinlaisen mah-
dollisuuden. litke- ja ebintarvi-

oleville iboille, liittohallilus on

lavannut jarjestaa maakulic-

Liittohializtuksen. edustajat ovat Siiraan {hnaisseet epdi--

levinsi'Biafran nilinhadin laatjunitts, Kaikesta -peittien pel--

ko ibojen. vastarinnan voimistumisests on yha swuri, sila -he
_ ovat myts todenneet, etti suorat muoka-avun teimitukset Biaf-
( raan eivét vol tulla kysymykseen, koska ibojen. olisi. huljetus-

‘ten mukena mehdollista saeda haltuunsa.wisia aseita. Lisdksi

‘on huomatty; etté apu salittaisi Kottua sotilaiden eik4 suin-
 kenan néikad nékevien naisten ja lasien vahvistulseksi,

Poliittisesti on Hittehallitis perustellut suorien Iouljetus:_
ten Weeltamiata sill ett né olisvat.cmaén korcstamaan Biat-
ren, riippumbttomuutts, Ninpi se on ulvdnnut ampua alas:

elkki-koneet, jotka saspuvat ilman hallituksert suostumusta
Nigerian. thnatilaan, Karmivana todisteena siitii, miten vake-
_ vissaen liittohalltus on whkauksessaan, on erdiin. halltuksen
sotilasjohtajan lausunito, jor/kia mukaan kediowun 30. paivana
Blafran slueella machen: syékeynyt Panaisen Ristin ‘kone jour
tui miahdollisests Hittojoukkojen alasampuraaksi.

Vailla maleutjetuksra } Biafra on taydellisesti saarrettu,

tusreittejé, Kutienkin silla eh-

dolla, ‘ett kaikki kuljetuksct
on mahdollista tarkestea, . :

.Biafrakaiset puolestaan. oval
sitkeasti pitamest kiinmnt ehdot-
tomasia = riippummattomuudes-
tean littetasavaltaan. nahden. ja

_ kieltaytyneet vastaanottamasta
_liittohablituksen |

kuljetuksia. -Ainoastaan  suo-

_raan tuleva apu on hyvaksytty.

Biafralaisien epaluuloista ker-
too se, etté he eraidén tietiojen
mirkaan pelkaavat. littotasa-

yallenm algeen kauwtta thoinmtet- |.

favan rTayintoavim joutwran
matkelle myrkytety ksi, :
On selvid, etti pelastustys

‘nessa oloissa on erityisen ar-

khaluentolstsa ja vastil sworitta-

jiltann - poikkeuksellista. taita-

voutta, Epdonnistumiin ef: kul
tenkaan ole -yaraa, silld kyey-
myksesss. on kiooknaisen kan-
som peladtaminen nilcaikwole-
masta, Ibojén kehtaloa on eh-

‘ditty Kuvata kaikkien aikojen|

Ssuutiromaksi murheniytelmak:
sil. Tallaisen’ murheniytelmin
estiminen ci’ Iciy. lamar ‘Yhtel-
sla. ponnistulesia,

ja aultamaan silli

_Lxaisin 'Valkoiseen Taloan,

koentrolloimia | -

nelii ole. biihen haluakaan. Humph-

reyn tyyli noudsticlee amerikkalais-

ten sanomalehtien tyylia: aing New | -
York Timesist@ alaspiin: ja &inga |-
mith hin.tekee pna.toteamugy siith,
ca “nevvottelyt oval kulkemassa
parempaan pajn" Dall kirjoittaa.
Tamakin of: Duffin - mukaatt ‘¥as-

tain totuutta. Seurattuaan Pariisin |

neuvotléelujs nijiden alkamisesta
Faakka -varsin lahelli ban totega,
elie] milan edislysla ole tapahtu-

nut neuvottelujen alkamisen jalkeen

ioukekuun 13. piivistd labtien..Kui-
tenkin jirkevac ja koullintincel. po-
lijitiset. darkkailijat Paritsssa myon-
Hivat, etti mikili USA suostuisi.

') pommituster lupetiamiseen: se jo0n-

laisi mopessti ratkdisuun ja de-es-
Kalaalioon.. Miti-: pelildan, on se
etti USArn hallitus pyrkli itsepin-
thisuudellaan valtlimaian ratkaisua
lavoin Hubert
Humphy ayn lai‘ hinen isintinsa ta-
sanog
Duel,

VAALIT OLJENKORTENA
Vaikkel linsiucinen demokratia
sein toimikaan, mika havaittiin. vil
meksi Ranskasao, oval amerikkalai-
cet. valitsijat Buféin mielesti- vnai-:
non volma, joka pystyy Lorjumagn
Humphreyn ja antamadn mahdolli-
uuden sodan lopettamisean sja’.vil-
lankumouksen teleultamiseen Viet-
namissa. Tami vwoima on ‘lemassa
kuitenkin .vain. ensi IWarrsskuun
yeeleihin saskka. Mikali ratkaisuan
ej 18t8 ennen pédsti, umpikuoja Viet-
iamissa Saattaa ‘hyvin jatkua seu-
raavat nelja, visi vuotta etcenpain.
Ja timin vuoksi seuraaval: kolime
bkuukautta oy al nil larkeita, "Duff
toteaa edelleen.

‘Duff asellaa lopuksi itsensd ¥ Let:
namilaisrieuvaltelijoiden asémaan jo
ioteaa, etta mikili han elokuun al-
kuug mennessd tulisi vakuuliuneek-
8! SHAS, ella Johnsen ja demokraat-

finen pudlue kiyttavat neuvolteluja

pelkdstain Wumphreyn-, vaalikytlti-
ni, hiin pakkaisi tavaransa ‘ja Jah-
lisi kotiin. — Vietnamilaisel, jetka
avat odotlaneet ja laistellcet. niin
xauan, ovat kenlics kirsivllisempia. |
Vai. ovatke he? hin. paattaa artikke.
unsa.

U Thantitta varoitus:
varakkaille

Geneve. — Elleivat rikKaat maat
ivusta kehilysmuaili, ryhiyval nama
cnnen pitkii vikivallalsuuksiin, 5a-
nel YKin pédsihtceri puhuessaan

YKin taloudeltisen ja sosiaaljsen |

veuvestan Eeosocin kokouksen -ava-
j2islilaisuudessa Genevessi ‘vilme
vilkolla, Neuvosto on koolla 2. ajo-
-kuuta agi.

PAIVAN PAKIN A

Ne

katséj lehiivikseen mauritelid Ope-

‘ptiivisel atneellise, ja mighistin
suomat mahdollisuudet jo nilden ra-
“| Jat. Kaikessa miussa se kuttenk!n
luolii siihen, etta tui alistua polit ,

liseéeh johtoon,.” -

Arkistoissa ovat siilyneet, ensim-
‘Burbarossa™-suun
nilelmasta, jetka ovat perdisin hei
mals] ta 140. Ne alsil:

miiset majninnat |

nakuun 2],
sival s@urgavaa: .
“a) Kehittely kestia 4 4 vitkkon:
~b) murskalttava Venijin armeija

tai ainakin tunkeuduttava niin pit-
kiic Venifiin alueelle kuin on tar-
peen, jutta voituisiin ehkdista -vibol-

Venajalli on 50—15. hywaa divisioo-

5en ilmavoimien hyokkaykset Ber-
Hiniin ja Sleesian teollisuusalueelle.
Olist 5udtavaa paasla niin pitkille,

arkeimpia altieila:

imperium,
kovensja-—Suomi,
tikky Jihassa;

d} tarpeen: 80100. divisioonaa.

nag.’

Esitelliinko sith ensimmaisia
ajatuksia Hitleville sith ei ole tie-
ioa.-(juutavimmin ed), -Heinikuun
tl. * pi fina Biter kuiteh kin: keskus-
télee jilleen: Maavojmien johdon
-kanssa ‘ja: esta “Seuraavia tasi-
tyksia. . th,

ap yites: konftiktin alkana on.
Vengjan mari tulle. tuhotuksi..
Vuoden 194) kevat. Miti pikem-

rempi. _. Operdatiolia on mela
vain slitoin kun me yhdelli hen-
kaykselli = kukistamme  valiion,

Hits. Talvekal on varallista-jizdi.,
Silloln on vaikka porempl odottaa.
On kultenkin tehtivi piitis Ve-
Nijin kukietamisests. Seon yl.
limiténta myis Mimerellé vallit- -
sevan (ilanteen vuokel, Meille el
ole lthimerelli tarpeen well vist
‘RoUrYalta (Vendja).

. Retki alkaa towkokutises 1941.
sen siorillamiseén: on aikaa 5 huu-
kautta. Psrempi olisi alkua tind
vudnna, Sith ei kuilenksan voida
tehdé, muuloin operaation yhtenal-.
S¥y¥s karst.

Padmair§: Veutjan elinvelman
tuhoaminen. FPagosat: ensimmiinen
sku Kieviin, Dneprin sminnelie.
Tmavoimat tuhoaval yhleydet Gdes-
sin. alueeHa: Toinen isku Baltien
valliolhin Moskovan suuntaan. Sen
jiilkeen yhdistyminen pohjoisesta
jit elelistz. Myaohemmin osittainen
Operaatlid . phamaésrank Bakun dliy-
dlucen valtaus.
Sotahistorisitsijeiden — tehtavind
on selvitelld operatiivisen. “Barba-
rossa" - hankkeen  é¢rikolsplirteité.
Mutta tarkasteltiinpa muita tavella

El SURUUN. VAAN. ILOON ©

iimojen ja Ortirien cluttehtaiden

“Nyt kun on viileahkdjen kesi-

jirjestiman tydsulan vuoksi kir-

sitty seki vilua-attd janoa, lienco
‘ajankohtaista Jainata aina pirteds-

‘ta (Kangon Tahlo-lehdestii jugma-

-kysymyksis kehiltelevid pakina.
‘THallE Canadassn puhutean pal-

jon jonnin joutavia intiganten hua-

nosla viinapaisis.

Mieletants, -cili intlaonelssa on
rodullisestl “jotakin", minki vudk-
Sl he elvat kests vakijuomlal

Meidin. suomalaislen kohdalta -
on pohutiu paljon “hucnolsta Juo-.

tratayelsta" jna.

Mutta’ vihemmin on otthuttu 3

silt, -mllen pitiisi vikijuomaky-

‘Ovatpa jotkut:
vilgaat Buuruudel villtinet niinkin |

aymykseen sohtautue ja tdlta koh-

naseva, kulen ‘scuraavdsta nékyy:

den on Aira-Etinan repliikki aikit

Harvapa moisli: lienee niin val-

yoruilis,. cette! gllsi josykus Jossakin
‘tilanteesso tutustunut viinan ma-

keen. So, mille se maislul ju mitit:

a

sith t¥kEttiin, Onlin jo tolnen asla.

 Raittiusintoijat pitivit vilnaa
—- turmeéluksens:

Sitihin se onkin
“monessa tapauksessa, Jos vilna saa
inmisen . valtaonsa, silein. eivil

asitt ¢le niin. kuin pitoisi. ¥leen-.
shin méitimme niiti-ihmisiii, jot--
ka ovat timin aineen ermoilla, He -

 #vat mielestimme renttuja, retku-
. Ja, hunsvetteja ja ties mith. Multa
onka meilli-cikeutta syytelld hel-
tai? Onko meilld olkeutta lytdd

‘ehka jo byvinkin lyéty#? Sen si. .

jaan, etti: paahtaisimme heille
. ratthiutla ja sen tmerkitysth, mel-
din pitkis] hypitd hetkeksl. nbiden
nololaten “hausguihin" jo miettii

mit tintuu, miki tihdn.on tyltu

Vilna ef ahkh monellekoon ole.
mikhdn itselarkeitus, vaan se saat- -
faa olla pakétie Joslakin jononkin.

Kun jfminen kohtaa vaikeuksia,
kun elimé-el tahde luonnlstug mi-
hhinksan malliin, on humala yksi

pakolic. Ja kun {uo juomasto paiis-.
tyiinkln, tulee klerteegcen, josta

“on vaiken piisti pols, Sanoyat al-

etla meldan ilmavoimamme saisivat
mahdollisuuden pommiltaa Vendjin

2) pollittinen padmairi; Ukrainan .
-Kallian federaatia, Vale
Baltian: maat —

mln me lyomme Venajin sith pa- .

Pelkki alueldén valtausa e1 vieja -

Lai Loisella tuloksena on, elti kaik-

a Budapestin
|Ohje ‘No. 21 -- ‘suuntana ita

keln kokenelintiatkaan Saksan yleis-
esikunnan enraalit, elvat pystyneet |:
hyppidmilin ; piithan pidemmiaille.
Omien yo} len.
Alun ‘é aout: fitter wbdrisi idan |
kantpanjagh!
Bitten ¢vudden 4b41 alkuiin men:
‘nesstt) pal ttiin: fo 144 divigiconas |
ta Cukiying cattiinatta Malian, -Ro-
“Tatyipti! MDsikarte fa Suomen: divi-
sioonia):'i; Tage: miirdssH sitter
Suunnilleen. pysytiilnkin. Resikuun
22. phivindg taistéluun lahti 154d sak-
siigisia-divisioonaa, 12 romanialajs-

ta; 2 unkarliaista, 3 Italalaista fal

19 suowialsista — kaikxkiaan lihes
3. 5 miljeonaa miesth,

. Multa mith niiden—divisioonien.

oli Mmidrs saada alkaan? Ruokahalu
of tavaton, |

’ Helpakuun 41; paiviind painserat
wuotoltiin seuraayasti: ensimm ii-

nen jsku —- Kieyiin — sils Ukrai-

naan, Toinen- isku' -- Baltian yaltoi-
hin Maskovan Sluntaan-
sjis merklti. listallemmie: .
e) Moskova -~
bi Ukraina -
edlelleen seurasi kohta: - 7
¢)} Kaukasia ja Bakun oljy.. Tati

¥otmme

vaati OK Win sotalaloudellinen hal-

into ja omalta. osellaan Keitel: .kas-

Fa 17. helnikuuta 1840 annetun.

ohjeen N:0 32 mukatsesti edess# oli
mnrssi Kaukaslai kautta 1ahi- it#an,
trantin ja Intiaan,

Taindn lnulisi jo Thltavio, mutta
lijiler afattelee. myds pohjoista
suuntaa, $, heinkkuuta han madrid
“Painopiste pebjdiseen’: . Ja eadal-
leen; “Tarkeint4 on olla unchtamat-
ta. paamsarana olevan Ealtian mai-
den ja Leningradin valloitus.” Siis:

ad) Leningrad ja Ballian miaut

| Ja Saksan Norjassa elevien jouk-

kojen sotilagjohta liszai:

_ @) Murmansk. ;
Kiistaan | puuttuu . ylelsesiunta.

Sith: nayttai villtémaltémelta kes.

kithyi Maskovan sutihinalla jotta.

vGjlaistin -murskata Puns-armeijan

paaveaimat, Hitler ei kuitenkaan ha-

lua rajoittua thin. Silloin Halder:

.|iedustalee Jodlilta:
Haluammeko: me murskata
vastustajan vai ovatke padmiaritn
me taloudelliset?) [°° ”
Jd) -yastaa:
—. Fuhrer pita niita -humpeakin
makdollisena . rr

kolmatta je viidelts i a kymamereits
Hiinhan éj ollut itsekain vapad rat!
kawuissaan: Wehrmacht ei. talstelut.
itse dain yarten, vain varsin ‘mittayia
‘jlnajia varten. Hitler vareittj: yleis-:
esikuntaa- usein. sjiti, ettd -se ajat-

| teleé pubtaan solitdallisest] etka’ ‘Ota.
| euomioon-taloudeliisia tarpeita, ‘Hin

syylij sila siitd, ett se pyrki keskit-
iamadn kaiken Moskovan suunnalie,

Hin nakl seuraavan taloudelli-
sen paamiirin: “Qin vallaitava
slid, mii taryitsemme- ja milta
meilla. ei ole. Meidin paimiara-
namme on vallafa kaikk[- alueet,
joilla on -meiile erityistd sotitaal-
“Ms-taloudellista merktlysti,”
_ Goring Jupasi kerran Webrmach-
lin filaajiile: “Jos Saksa voittaa, so-
‘dlan siil4 tulee maailman siturin val-
ta, s€ tulee haliitsemaan maailman:
markkinoilka, Saksa rikastuu, TR:
Man paimexran vuoksi kannattaa
panna kalkki alttiiksi.” Ja koska Gu-
ring’ ja Hitler ¥almislaytuivat saat-
lamaan alitiiksi vain omien sotilait-
‘ensa elaman, he tiedustellvat oma-
‘unto ravhallisena:. millaisia ‘toiva-
muksia on? _

Tahab kysymykseet wastasl ken-
raali Thomasin OR W:a salataloudel-
linen hallinte, joka ali yhdistavand
renkaana Saksan teallisuusfirmajer
ja’ Wehrmachtin valilld’ Jo. helmi-
kuun 28. pra vuonna. 1941 Thomas
in toimistossa padlaltiin, ela

“Barharoscaa” totentetinessa
tulee tirkelmpaéni organisustio-
“tehtiviind Olemgan reakda-alneen
ja kalkklen titkelmpien tuotan-
tolaftosten, valtaus, mlhin. aluata
alkaen tullaan, kilnnittimiiin. sak-
salaisien kanrernien  juotettayia..
edustajia, allHi heldin ayullaan

—"

koholistlen pitSven krapulaa arain
Jaisena heflle kiuluvana rangals-
tuksena,

Miclenterveydella on varmasti
Suuri osius, kun puhutaan elimin-—
tavoista. Jotkut asiat-sauttavat vie-
di elimin halun, thst cj ole pitka
harppaug tyyllin « mith-milldan-vi-
1%, Paetaan. vaikeuksia, juodaan,
tuliaan koko aja nsuurempiin vii-
keukslin. - |

Pitaleiké sitten pyrkili thydelli-
seen ralttiuteen? Riippuu yarmaan
hyvin paljon yksilést#.-Onhan sel-
laisia, jotka elviit voi lopettaa mil-
idin, kun makuun paivevit. Haille -
olisi tletystl peresta, etth ‘pyorlsi-
vit kekonaan vikevisld crossa.

Mutta jolle viing el ola mikiin~
frobleema, joka vol ottan sith jon-. .

_kua kulauksen ja jittHi siihen,
miksi hanelt& pithisi vactla chdo-
tonta raittiuita? Psykologit gano-
vot, atli jos viinou naulilaan floon
elkii munheesacn, sen nauttiminen
yleensi pysyy kohtuuden rojoisso,

Saarnaaminen af yarmasli tee

fat ollvat rajoite-

itioo divis!éonaa. |;

‘kokoukset
merkitfavid. askelia

“ Moakoya. — Neuvostollitan kon!
munistipnolueen, pldlehti Pravda.
Jbnalel viime. viikella, tyytyvilleyy-
tena ‘komununis aekden ‘enal :
{tee raskuiie pideRAtiin | maail-.
feankokouksen ¥a felujen edis™
 ¢¥mlsestd, ie

Kommunisteiita | vyaaditaan aykyje
sin auurta ‘aloitteettisuiatta, kun Ky
aymyksessii on imperialisminvastal-
cen: rintaman. lujittaminén, korostt’
lehti  xommentoidessaan maailmatis
kokauksen tnerkityst.. a

Budapestissa . pidetyt kolme vale
mistayaa neuvoltelua. ovat alleet.
Crittdin merkittavik tapahtumia katte...

munistisen liikkeen - vhtendisyyéert _ 2

Kannalla, sanod Pravda:
Madilmankokouksen .-
jetkou edelleenkin téhtyjen patie.
Ten MoUkalSseste. laajassa tyoryhindssi -

joka kokoonlui. viime kuussa Buda: | ;

nestissa tnsi kerran. Neuvostetijton
kommunistinen puelue pitii viime
mainiitua tilaisuulta larkedni. ky
inndn askeleena kokousvalmist¢-
luissa,

. Maailmankokous antia Konmunis-
tele mith parhaan mahdollisuuden
histielld yhdessi ja. toverillisestl
yhtejsia ‘angelmia saly saayuttaa. .

Pr avda.

| Raketit: tekiva

kuurosta: iatulevan, :
Porismouth. “Ladkiatéviran F
Omaiset etsivat viime viikolla erst |

portsmoulhilaista kuuroa nalsta, jo -

Ka sai ihmeelfisella iavalla kuu lon a
$a takaisin, kun Portsmoutkin Bala *
nassa ammuttiin | Jotulitusrakette]a: |

|maailinan smpari: yksin purjehti.

meen Alec Rosen Kotlinpainun Kune
niaksi. |
Nainen koatui vhlakkis maahah
ja huusi: “Mind kuulen": H3n ker.
toi ympari la Olevitle ihntsille tu: -.

laensa kuuroks; yuonna 194] sodan- _

nikaigten’ pomtnitosten yhleydessd. .”
‘Laakarit Haluavat nyt tutkia face

kemmin. Taista, joka katosi. ennen- -
kuin ehti kertoa muille satamaan’ -
- sagpuneiile nimedin, Laadkirit arves:
‘Plivat naisen mahdollisest] kadotta:;

nem kuwlonss voimakkaan tunne:-
efamyksen johdesta ja saaneen sen
takalsin samnalla tavalla. | .

vastustetaan oa Tere
Voduz,. ‘Lichtenstein. Pienen’ |
Lichtensteinin: ‘rubtinaskunan. ‘BSUK::
kNiden @nemmiistii -‘ vastustaa yng: ;
naisten Hanioikeutla, iimenee Vadis
ssa torstaina. julkaistusta mieli..
pidetutkimuksesta. .YT! 21-vuotiailta:

‘|miehilld ja naisilta kysyttiin, pitdi--

| Fik6:; naisilla Glia Sénisikeus. 2582" -

} vastasi ej ja 2,151 bkeylli. ‘Hallituksen:-
rutkelaan myénbavin nsisille Sanh.

sikeuden joka. tapauksessa.

- Saimaan kanavan’

keelifkenne. alkanut 7

Helsinki. ‘Saimaan katavan’
s"3nnbllinen koellikenne alkol yjime
keskiviikkona: .Sopimus koelifken-
teen aloittatnisests - allekirjoitettiin.
Melsingissi.

Sopimuksen allekirjoittivat Sug.
men Kanavavaltuuteltu maasherra:
Urho Kiukas seka Neuvostoliiton:

ein

| Anavavaltuskunnan. puheenjohtaja :

insingdrl -G. F. Piagetski, jOka sag--
Ful epaviralliselle Jomamatkatle.
Suomeen,

. Salmaan kanavaa koskevan vuoke:
resopimuksen voimaaniulesta- tulee°
27. elokuuta kulureeksi viisi vwottay-

voldaan “taata " henestys Cesiner- .
kiksl ruskehiill maimi, Gljy, ke:
miaj" *

“Rorbarogsa”’ suunnitelma kuvas::
ti parhaiten Saksan rajattoria vas. .
“imuksia san halulessa saada “yh
delli henkivkselld’ Moskoyan ja:
Leningradin, Kankasian ja Mure
manskin, Uralin ja Bakun.

Jatkuu

‘Taltista kenestikitn, Jag viinad:
vallaan sérluneelta jhmisé]té pys-
- thitulsiin lievittima@in tilith seik:. |
_ Koj ja yalkeuksia, joiden takial
hin on viinaan turvaantuniut enks:
—slild- lavojn- saayutettaistin hyvis,
tuloksta: |
Jos suhlaudimme Viarin niiin

~~ jotka viinaa viljalti kayttivdt, nlin-

yhli vairin satamme subtautua:
‘mys téysin raithisiin henkiléshin.
On hyvin vaikeaa olla alvan rattis;:
-Kkukaan ei tahdo wskoa, ebteikd
TYYDPY Parl mene alas. Taysin ral-
tista pldetdin jopa vouhkang iq:
‘Sandtaan:.Ota nyt, el se ryyppy
Sinua pehenna, vai etké kenties:
uskalla oltaa? Tuleeko kotona Hue.
kat paikal?. .

Miksi emme vol suhtautua yous. |
nollisesti hethin, jatka ovat raittile.
ta. Tottahan hells pltii alla ol.
keus hialtliytys, Koska he. eivit.
vunasla vHljki,

Ja lopuksi psykologien sanoihin
nojaten: Ei ryyppylikiidin murtiee
seen, mut’ iigon grogin parjn teen.
— Niln Aira-Gilna, Mithhda sliten’
sangvat vhlaaila juomayeikat ja:
loisanila vesiralltij, — nlisth “koh-
-tuuden" miehisla ja naisista puhu--
matlaknan? —-Kiinsikoura,

valmistelu” i

yhteisymmarrys ja yhteistys, tateah a