LOLTEE ESL ECE ALLELES PORDISLPPPPEDUIREIBLEPD CPOPAEEOPP EDS RPEDIEEESSIALIPEPEL IAAI DELBLES ARE OEDE READ! AEDAB APP ERED GL OOS LEC APOE TOEEEEE AEE ALLE AA ESA BEEN OOLODE AA TEE EEA ASELESD bd SEAEOSEEO AED EOL TRE SIELELBLLL SEES DSA pg LEDELS A DOLE YLDOL IE LOPELIEESEESEDE LEASE RELL PEELE 1 tERODLELLEE SADIE NG EPP pbb b Ep AEE OOM ELLER EEE: copees 2 Viime vuosina ja vuosikym- menina ovat sappitaudit yleis- tyneet kaikissa hyvinvointival- tioissa ja niita pidetaankin tyypil- lisina elintasosairauksina. Joka neljannelta suomalaiselta esim. voidaan l6ytaa sappikivia. Aikaisemmin sairastuivat lahinna naiset, mutta nykyisin sappiviat ovat yleisia my6s miesten kes- kuudessa. Sappipotilaat ovat tavallisesti keski-ikaisia, yli 40-vuotiaita, mutta alle 20-vuotiaillakin esiin- tyy sappivaivoja suhteellisen pal- jon. Aivan vastasyntyneillakin saattaa olla sappikivia, joskin se on hyvin harvinaista. Tyypillinen sappikivipotilas on keski-ikainen, lihavahko henkilé, joka liikkuu vahan ja sy0 paljon ‘‘massailemal- la”. Taudin yleisyydesta johtuen sappipotilaiden joukkoon mahtuu paljon tasta mallityypista poik- keaviakin tapauksia. Sap- pikivitaudissa, kuten kaikissa taudeissa, on perinndllisyydella suurempi osuus kuin yleensa us- kotaankaan, -toteaa_ kirurgian dosentti Pekka Peltokallio. Sappitiehyet alkavat maksasta pienen pienina kaytavina, jotka vahitellen yhtyvat yha suurem- miksi sappitichyeiksi paatyen lopulta paasappitiehyeeksi, joka johtaa sapen sen muodostumis- paikasta, maksasta, kayttopaik- kaan, ensin pohjukaissuoleen ja tata kautta suolistoon. Paasap- pitiehyesta avautuu kapea sivutie oikealla maksan alla sijaitsevaan sappirakkoon, joka on sapen va- rastopaikka. Maksasoluissa syn- tyvalla sappinesteella on erittain tarkea tehtava rasvaisten ruokien sulatustapahtumassa. Sappineste on muodostunut padosin kolmesta aineosasta: sap- pihapoista, sappipigmentista ja kolesteroosista. Naiden aineosien vakevyyssuhteessa voi melko kuoli Sudbury Laurentian sairaalassa kesakuun 30 pna, 1976 ollen kuollessaan 76 vuo- den ikainen. Han oli syntynyt Suomessa, Lappeessa. Lahinna kaipaamaan jaivat vaimonsa, Martha Telkkinen, Sudbury, Ont., poikansa Gun- - nar, Sudburyssa, lasteniapset Sara, Lynne ja Melanie, seka sisarensa Mrs. Mary Vesala, Imatralla Suomessa. | Hautaus toimitettiin | Lougheed hautaustoimiston kautta lauantaina heinakuun 3 pnd, 1976 Park Lawn hautausmaahan. | ‘Tiata helndkuun 19 p. 1078 Sees oe : 2 ahr, Tee DRS tuloksena on saostuminen, so. ki- vien muodostuminen. Esim. lihavilla ihmisilla, samoin kuin sokeritautisilla ja raskaana olevilla liséantyy kolesteroosin maara veressa helposti. Tama peilautuu myds_ sapen koles- teroosin lisaéantymisena ja se luonnollisesti tuosii' koles- teroosikivien kehittymista sap- pirakkoon. Noin 25% sappikivista on kolesteroosikivia. Jos sapen virtaus sappirakosta eteenpain on jostain syysta es- tynyt (tuledus, synnynnaiset hairi6t, spasmi jne), vakevdityy sappea sappirakkoon ja nain aute- taan kivien muodostumista. Tulehduksilla yleensakin on mer- kitysta sappikivien synnyssa, ku- ten ilmeisesti my6s_naishor- mooneilla. Pienia, mustia, pelkas- taan sappivariaineesta muodos- tuneita sappikivia esiintyy vain — 5%:lla_ sappikivipotilaista. Kal- siumsuoloista muodostuneet kivet eivat myOskaan ole kovin tavallisia. Ylivoimaisesti taval- lisimpia -n. 65%:lla potilaista — ovat ns. sekasappikivet, jotka ovat. muodostuneet samanaikaisesti kaikista yl- lamainituista aineksista. Jo tassa yhteydessa on syyta korostaa, etta myds kivettamat sappirakot voivat antaa vaikeita oireita. Tal- laisena on tunnettu erikoisesti ns. kolestroosisappirakko, jossa Kolesteroosi on keraytynyt pienia jyvasina. sappirakon sienamiin. - Sappikivid saattaa olla samassa sappirakossa j opa useita satoja tai sitten vain yksi ainoa. Sappikivet lisAintyvat. sekA kokonsa etta lukumaaransa puolesta vahitellen vuosien varrella. Sappikivet eivat aina alussa aiheuta oireita, vaan voivat pysya ‘“‘mykkina’’, oireettomina, pit- kiakin aikoja. Mutta tavallisem- paa on, etta jo ennen kuin kivet nakyvat rontgenkuvassa, on potilas pitemman aikaa tuntenut erilaisia vaivoja osaamatta kiin- nittaa niithin sen enempéaa huomiota. Sappitautien oireet voivatkin olla hyvin epamaaraisia. Voidaan sanoa, etta milteipa mitka tahansa vat- savaivat saattavat olla sap- niperaisia. Mikali esiintyy ylavat- savaivoja ja turvottavaa, epamiel- lyttavaa tunnetta sen jalkeen kun on syOnyt jotain tyypillista sappea kiihoittavaa ruokaa, omenia ja yleensakin hedelmia, vihannek- sista kaalia, papuja, herneita, paistettuja ja kovin maustettuja ruokia jne.. on melko varmasti _kyseessa sappitauti. Dosentti Peltokallio kertoo, etta epaselvia sappivaivoja tutkit- taessa kaytetaankin usein ns. omenkoetta, koska lahes kaikki Sappitautia potevat saavat omenasta vaivoja. Sappipotilas alkaa yht’akkia vastomaisesti Kauniit kukkaset muistolle (North Bay, Ont.) Coe Ei aS See ‘ 4 ions. Myés. ” edelnpitoiset ja helposti tapahtua hairidita ja sen sukuiset laakkeet, esim. ys- kanlaakkeet, saattavat atheuttaa oireita ja kipuja ja jopa saada ai- kaan ensimmaisen sappikohtauk- sen, Sama patee suklaaseen ja kaakaoon. Erilaisten epamaaraisten vat- savaijojen ilmetessa on hyva muistaa, etta eraat muutkin taudit, kuten paksusuolen tulehdus ja sen toiminnalliset vai- vat seka vatsalaukun sairauden, jopa sy6pa, voivat aiheuttaa sap- pitautia muistuttavia vaivoja. Dosentti Peltokallio muistut- taakin, etta vatsavaivojen esiin- tyessa pitaa aina analysoida huolellisesti. Ja vaikka sappikivia loytyisikin, taytyy muiden samanaikaisten vatsasairauksien mahdollisuus my6s_ ottaa huomioon. Yleensa oletetaan, etta kaikilla sappikivipotilailla on hyvin voi- makkaita kipukohtauksia oikealla ylavatsalla, josta kipu sateilee oikeaan olkapaahan ja vy6o- maisesti selkaan, missa sappirak- koa vastaavalla kohdalla usein on jopa tunnottomalta tuntuva alue. Oksennukset kuuluvat sap- pikohtauksen kuvaan ja rakon tulehtuessa on potilaalla usein myos huomattava kuume. SAPFIBARRE, Y oe SZ adh / Js 4 SAPPIRAKON TIEHYT 1} | ff Jy PAXSAPPITIEHYT Kuitenkin varsin suuri joukko potilaista ei koe naita kipukohtauksia. Tavallisesti heilla on vain aterian jalkeen tur- votusta ylavatsassa, tayttamisen tunnetta, ilmavaivoja seka usein my6s ripulia. Vaivoja saattaa olla vuosikausiakin ilman varsinaisia sappikivikohtauksia, Mikaéli kipu selassa tuntuu sappirakon kohdal- ° ee Oe la, on kivi tavallisesti paassyt sap- pirakosta paasappitiehyeeseen. Talloin voi potilalla esiintya myés keltaisuutta. Padsappitiehyee- seen luiskahtaneet kivet on heti poistettava leikkaamalla. Lievan- kin keltasuuden ilmetessa on sap- pipotilaan hakeuduttava heti paivystysluontoisesti sairaalahoi- toon. Usein pidetaan pienia sap- pikivia suhteellisen vaarattomina, mutta dosentti Peltokallio sanoo, etta asiaa on juuri paivastoin. Pienet sappikivet paasevat hel- pommin luiskahtamaan sap- pirakosta padsappitiehyeeseen ja vaikeuttavat siten sappinesteen virtausta. Iso kivi puolestaan saattaa olla hyvinkin pitkia aikoja sappirakossa oireettomana padsematta liikkeelle. Iso kivi ei yleensa aiheuta komplikaatioita eika se vaadi valttamatta niin kiireellista leikkausta kuin pienet kivet. Sappikivien vaarallisen lisa- tauti on haimatulehdus, joka eiole kovinkaan harvainainen § sap- pipotilaalla. Haimatulehduksissa | vaivat ovat kipujen, oksennusten Alina ja Onni Sikola T oronto, Ont. | ja yleisen huonokuntoisuuden vuoksi niin mittavia, etta potilaat yleensa hakeutuvat laakarin hoi- itis” kivaivoja. N iden iieutiaans) voi / ?p | --vaatii Waiookicaltn -hoitotoimen- ; piteita sairaalaolosuhteissa ja rauhallisessa vaiheessa leikkauk- sen, silla muutoin se uusiutuu. Eras sappikivien komplikaatio on sappirakon puhkeaminen. Tasta on usein seurauksena yleinen vat- sakalvon tulehdus on potilaan hengenvaara. Onneksi sappirakot tulehtuessaan puhkeavat vain n. 6%:lla. Hoito Leikkaus on ainoa sappikiviin tepsiva hoito. Itsekseen.ne eivat havia eika ole mitéan aineita, joilla ne saataisiin liukenemaan. Esim. Kansanomainen dljyhoito on tehoton. Kouristustiloja voi- daan leikkausta odoteltaessa hoitaa kipuja laukaisevilla laak- keilla. Sappirakkoon kohdis- tuneet leikkaukset ovat hyvin tavallisia, niita tehdaan esim. Suomessa nykyisin n. 15.000 vuodessa. Leikkauksessa poiste- taan sappirakko ja sappirakon tichyt, silla muutoin sappirakon tiehyen tynkaan saattaa nuodos- tua uusia kivia, jotka aiheuttavat potilaalle vaivoja. Jaljelle jaa siis varsinainen padsappitiehyt, joka pystyy laajenemaan jonkin verran leik- kauksen jalkeen ja nain tehosta- maan osittain sappirakon puutet- ta. Tama lieva laajentuminen ei kuitenkaan tapahdu heti, vaan . mukautumisvaihe kestd#a 2-3 kuukautta. Jotta kaikki kivet varmasti havaittaisiin, suoritetaan leik- kauksen yhteydessa paasappitie- hyen réntgenkuvaus. Nain sinne mahdollisesti luiskahtaneet pienet kivet saadaan todetuiksi ja poistetuiksi. Joskus sappileik- olla potilas sappipaatiehyeen sul- kijalihaksen ahtauma, jolloin sap- pineste ei paase vapaasti suoleen. Ahtauma voidaan laajentaa uudella leikkauksella, jos vaivat ovat kovin voimakkaita. Sappikivileikkaus ei ole mikaan suuri leikkaus, tulehdusasteesta riippuen sen suorittaminen kestaa puolesta 1 tuntia. Leikkaus pitenee jonkin verran, jos paasappitiehytkin juodutaan avaamaan sinne mahdollisesti luiskahtaneitten kivien pois- tamiseksi. Leikkauksen jalkeen joutuu viettamaan sairaalassa 5-7 vuorokautta. Sappileikkaus kannattaa sen lapikayneiden potilaiden mielesta hyvin, koska nain yhden viikon sairaalakaynnilla paastaan vuosia kestaneista vaivoista. Uusiutumiset ja jalkivaivat ovat harvinaisia, jos leikkaus suorite- taan asianmukaisesti, kuten edella on kerrottu. Asiallisesti leikatun potilaan pitaisi 2-3 kuukauden totuttautumisen jal- keen pystya syomaan vaivatta kaikkia ruokia ja elamaan nor- maalia elamaa ilman ennen leik- kausta esiintyneita rajoituksia. S.V. Kauneimmat kesan kukkaset pitkdaikaisen tuttavani muistolle Aune Liikala Hearst, Ont. PPP PPP IAP PPP PDP PPP PID DDD PPD, oe Oe Onnea, pitkaa Violet Ojaniemi Sylvia, George ja Susan Thew John, Billy ja Vivian Threafall Bertha ja Uuno Soderholm Ellen ja Niilo Linden Enne ja Kalle Pera Sylvia Hermanson Hilda Kukkola Laila ja Alex Hytiiinen Anni Pipo Elma ja Matti Tapala Lyyli ja Frank Carter Laila ja Don Puska — Ida ja Jack Turunen Lydia Pesonen jen esittajana. YPPPADPPPPPPPOOPADPPOPPAPPPOOO Ais Me allekirjoittaneet sukulaiset ja tuttavat pap niatonaers w XN a) See Se < ys s Broa wed BS ny x = i 2 % i % “inex tiyttiessilin 80 v vuotta ikaa ja terveytta, taten toivotamme; Lynda ja Melvin Soderholm ja perhe KITOS Mita kaunein kiitokseni vaimolleni, VIOLETILLE ja meidan sukulaisillemme siita suurenmoisesta yllatys-— tilaisuudesta, jonka jarjestitte Sampo haalille kesakuun 20 pna, 1976 juhliaksemme 80- yuotis syntymapaivaani. Kiitos kaikille tuttavilleni, jotka niin ystavallisesti yllattaen ja niin henkilokohtaisesti onnittelivat minua, jattéen niin suuren muistolahjoituksen tilaisuuden ja kayntinne muis- toksi. Kiitos my6s niille, jotka ottivat osaa lahjoitukseen vaan - eivat voineet olla juhlimassa kansamme. | Kiitos tilaisuuden avustajille ja erikoiskiitos Jack Totisatie, joka toimi juhlavieraitten hauskana puhemiehena j Ja onnittelu- Kiitollisuudella muistaen, ‘William Ojaniemi Maple Ridge, B.C. Flora Annala Celia ja Albert Palttila — Eila ja Derek Male ja tytit ' Ada ja Walter Rauma ) Minda Kattainen ja Tenho Helvi ja Eino Sironen Marie ja Yrjo Korhonen Nonna ournccrcncn nnn ee OO ene 9