a PO il | Lauantaina, lokak. 21 p, — Saturday, Oct. 21. , vol tehdd kuuden mieben tyan v. 1880, on otaksuttava: eta ykei mies voi iehdd 12 miehen tyon tanapaivana. Hil. MV Litviney Onke tydlgigten tulol lisdanlyneet Lundenkertaisesti ¥. | ae ee ar a No, 133. ZAERO RAHAA SUOMEEN Kurssi Sink. 40.00 == 0 jdise§ ej aingastaan offut epiedot- | att lista yaan myos vaeraiiiste nile jt; selleen. Ne padsivat vibdcinkia sel-, (ville sith, ettg Lansi-Europa tel! VAPAUS | Canadan auomelaisen tyorviestin sanenkannattaia, mee tyy Sudburyesa, Ont, foka tlistai, torstai ja Javantai- ¥ksi Neuvosto-Venajan vaikutus- - HR, PURG, 1880 taikka 12 kertaisesti vy, 19207 Vastaus on celva. | Vastaava toimittaja | TietSaksemme minhe voilot ovat menneet, on vain! valtaisimmista ja taitavimmista neue reinuk Seva im i i. |F lista tarkastaa omistavien Juckkien ja elepkin vottelijoista ulkovaliain kangsa on “ee , . vee tarpeellita tarkastaa omistavien luc } luke aeiain® kansankomisseriaatin Englanti marraskuussa. 1919 jar- yesti niin, etta Litvinay meuvesto- ' taj ksimoritsh Lit- ledustaja Makain Maksimovitsh haltituksen valtuuttamana edusta- 7 suurpohatiain rikkautla Liman ajanjakson kuluessa. The only organ of Finish Me Workers m Canade, Pub- a Canadan 'oinav. Han oli . Venajan vale) oS sot SESy, Gay ter Tey, te ad eee an en Seute ip toe] at i mahdainaaden mata dolarisi Babar =| Lloyd Georgen valtapaivat Juetut |. ocovcltuuskunnan puneenjohtaja| <0penhaminaan ne u votellakseen LAHETYSKUSTANNUKSET; igluksi sotavankien vaihtamisesta J0- annin jz ‘Neuvoste-Venajan kes- un. Oleskelwnsa aikena ‘Hopenha- mingssa, joka kesti aina sykayyn sugrella meé- Ing rates 40¢ per col. Inck, Minimem tnarge for ae ration 7 whe, Diseount op standing advertise ment, The Vapeus is the best advertising medium among the Finnish People in Caceda. LAHETYSKULUT: de lahetsk ta all ie pes lahetyhs, $40,400 Te IE te an dollarin Zic sadalta doll dahetyhsille $3.50 lis ake, alia i si, Ovela ja viekas suurpolitikoitsija Suur Britannian | Haagisse Hanen ulkopolitiikkas kos - padministert David Lloyd George on ayltanyt mittansa | kevia lausontojaan Jainataan varsin Frclannin kepitalistiluok Iveli Suuria alve. usein kaikkien maiden sanomaleb- nglannin kepitalistiluokan palvelijana, Suurta palve | a c.c2 Litvinevista, kuten useiqr- sM¢ laketype t. $60—s145- mo — ab! KOsdnoma. TILAUSHINNAT: Juksia han on tebnyt isdnnilleen aikainaan, mutta han ‘yh. | L020, Kavi Litvinoy fo) ie 995 colme kk. mista mista Neuvosto-Vendjan joh- mtg te 4 Tg). Gonadtan ese vk. $4.00, puoli vi, $22 on aikanga efanyl ja kaynyt kiyldkelvottemakei brit-| tajista, lewttivat glkomalset porva- | Testyksella neurones pilasiaese| 3 view nts oltas rahavalityksii vastaan A. F, Bill, 957 Broud. Si Todysvaltosnin ja Suomeen, wie} vic, $5.60, puall vi. | rilcja|te imperialismille, Viimeaikaisiasa Luropan krii-|rislehdet pari yuotta sitter satumat- sotavanklen vai ee me ne : $2 98.00 ja kolme ke. S17, veissd ef Englannin 2ani endan ole johtevin eika vai-|#a histerioja, jotssa hanet pyrittiin Ken Eurepan valliolden ecusiajaun “— Tilauksia, joita ei seuraa raha, et talla ldhetlimain. Sejsad ¢ E J kangaa. Sen Jisakai teki hin usei- | paitai asiamiesten joille on takankeet. Standard éljytrustin voitto-osingot Ei etevinkain kapitalismin puoltaja’ vor puolusiaa nits suunnattomia 400 prosentin litkevoiltojs, joita Yhaistian John D, Rockefellerin osakkeiden markkina- hintojen arva en kohonnut enemmalla kuin $52,000, O00, joka on $1,000,000 vitkko, vuoden ajalla. The Rockefeller Foundation, joka on yksi niistd ipimistotata joiden Kautta Rockefeller vanhempi on imoitanut ih- eae =| mnisystvyyttdin>, on huomannut osakkeitlensa arveg Soa. kohonneen yli $22,000,000, pata Qcakkeet, verrattuna ‘muihin voittoje Ewe; - osingoshin viimeisten 23 yuoden aikana, ovat tuolle- ‘Smee neet vuosittain keskimadrin 32 prasentiia talla ajalla. ag Nykyinen voitto on auurin easlis: mink? osakkeeromts- tajet ovdt saanect-jo Sima .on varinaankin vastavs niil- fe, jotka Juuievat ettei Atmerikasga. ole rikkautta. On aivan varma eta ne jolka ovat osallisena 2min ‘hal- liisijasuvun hyvyykeisti eivat tule koskaan tyytymatto- maksi camerikaleisiin laitekeiine. | Qn myis mufstetiava, etta lama voitto-osnus edug- faa vain yhii niista useoista eri ykaikoiato, joihin té- ma clistokeneisto on jaettu. Towet samansuuntaiset hi- we: «= ketoimet iSmoiltavat saancensa suuria voittaja., Suun- Bs’. naton saalis jonka dljy-isinnit korjnavat, edustaa Wet, rackasta veraa joka kannelaan. Amerikan kansalia. Mi- eee!" ti entisaikojen ryostdjaparaonit ottivat vuodessa, edus- taisi- kokonaiguudessaan vdin mitattoman plenla osaa aiita miké nyt virtaa maiden jattiliie-jarjestojen kas- '. gaholveihin. Raiked: yastakohta on huomattevisea kun vertas #6 naita suunitattomia voitto-osinkoje sithen ryntéykseen, pect! joka on viimeisten:muulamien vuosien kuluesea tehty Kost qarkoituksella sdada tyéliisten tyétunnit pitenemaén ge. ja palkat alentumaan. Palkkatydlaisee ef tule mitéio |... voittoja. Hanetle’ kuuluw vain aanretiavan pient 93a ; a. Kuitenkip. ovat hanta isdnndt kuisunect hapeamétto- Berta; make voittojenkiskurikst joka Lihavana voitoistaan on 7 tunnoton keisarilfisien Jeallisuasisintien tarpeille. Hin Bel | on. kulkeutdnut evihentanfiss- -prosessin Javitse, ja 32 {muita hinelt on otetty: ilmestyy mydhemmin niiden , a voilto- -osingoiesa’ jotka jekevit atjoiluksia hinen : tuotta: al viin voimiingd: © |, He ee pe tuoltayzin 'Sodan jalkeinen Amerika tarjoaa kuvan jossa pieni paisurut omistajien liokka on yhdella yhteiskuinin ap + navalla. je soul tyhjiinimetty tyélaisten tuokka toi- pi. sella, Ajalella etta tami voi kestid ikuiseati, olisi aa- maa kuin paattaa elta auuret tuoltavat joukot ovat ikui. - sesti tian typerid herdtakseen nakemdan oman hy: i. | Viivomntings, | ae ~ Uusteni keksintéjen seuraukset Uusi sulomaattinen telefooni joka on jo .pantu - Rint moniasa = Amerikan kaupungeisse, tulee . ‘poistamaan vanhan, nykyain enempi kaylanndssi ole- ‘yan systeetnin kymmenen yvuoden kuluttugy niin sano- tan, Tamiin mieltikiinnitedvan luitteen tultga kiytin- _ On meneltavat tyonse useat tuhannet tylot, jotka nyt ovat telefoonikeskukeissa tyosed. Osakkeenomistajille . gadatyy titen miljoonia dollareita, kun iaas ne tyldt, ' jotka menettivat paitkersa:Jidttyvat sithes ihmisjouk _ kaon joka ‘eta tyats orjamarkkinoilla, _ EL kukaan voi kieltij etieiké . keksintd edusta - inbieniflisti edistyali. Samain tekee jokainen koneelli- nen: laite tonka avulla ikmiskutta:-voi tuottaa enempi tarvikkeita vihemma)li mdaralla iinhimiilistd tyoud. Motta voitet Mista menevit’ “nile, jotka . telefoonista kiskovat. vailtojg. He rikasiuyat, -siflé aikaa kon tyé: ldiget panndan pois tyéstd ilpran takeita siitd jos anavat | mnitdiin muuta tydti, ; Ne ovat juuri koneelliset keksinnst, jotka ovat -mputtaneet kuluneiden ja nykyisen vuosisadan’ mail- "man, Ensimiisessi vuotuisessa taportissaan’ v, 1886, —teki. Carral] BD. Wright, aiiloinen Yhdysy. tyékomis sioneri, arvelun mekanisesta voimasta Thdysvalloisaa — wuodelle 1880, jolloin vakiluku oli vihin yli 50,000,- O00. Han teki seuraavan arvelun: ot Poe a . " “se. mee at lla a PTS ee gel ee es eat . Prien _— mira = it Fo Lyteae, soe rca pr “peo omg ee PL = bk pe ee — = = =, ee tb ome ee a | héyrylla ja vesivoimalla, edustaen, pydreissi nu- Be: i weroissa, 4,500,000 heyosvoimaa, jokainen hevos- i: is yoima ollen sama kuin kyuden michen likhasvot i ma; se tarkoiltaa elt@ jos ihmisvoimaa kaytettii- oa _ si yalmistamaan voiman joka kaytetdin Yhdys- 21,000,000 miestd, ja tue maard edustas 1990 yuo. lukwa. O00 suuruista vakilukua. Mutta koska vekiluku siloin - Naw a Standard oljy-yhtig julistaa sagneenga. New Jerseyssa ayy | arveluttavean sotaan. Keohlaio ‘auosi sitavasioin Rane ja kuvaamistaitonsa litkkeélle, Han “sanoi ¢raakojen _aikana, vendiaisien abdistaessa Turkkia toiselia puolen se allut Lloyd George, joka ehkiiist sodan, vaan Poin- Yhdysvaltain mokaniset teollisuudet toimivat, care. Ja lamin takia Lloyd Georgen laytyy ‘kukistua, den sensuksen mukaan 50,000000 suuruista vaki-| kaikki puolucet ja kaikki ryhmat ovat ryhtyneet kiireal- ‘Hin jatkaa, etta teollisuuksia silloin Vietiin efeen. | tan patlamenttiin. Ratkki ovat sitd mielta, ella hallitus’ pain 4,000,000 henkilén avulia, joka edustag 2G,000.,j ei voi selsna, vaan unde yaalit on teimiteitava.- ol yli 50,000,000, ¢sadctyi> 30,000,000 tyéyoimaa. Viimeisinkin Versaillesin ja Sevresin rauhansopimuk- [kuvaamaen erikoisen vaaraliisena bolshevikkisgitaattorina, jolta sen takta piti kielta paisy Huropan kanitalistiaiin yaltioihin. Mutts sit- temmin, kun esivistynyts Europa yha ehemman alkoit huomata yalt- ta matlima ks] subteiden f@nnalleen palauttamisen «raakalais-+-Venaja kanssa, lakkasi timaé sanomalehtia Jojahtt Litvinovin yastaan, ja Lan- si-European rautapertit atskettivat wuudelleen hinelle, Litvinovia yoidaan syylla mainita Neuvosto-Venajan = ensimmiiiseksi eduatajaksi Evirapassa. Hell mar- Taskuun yallankumouksen jalkeen 1817 yimitti hinet Nevvosto-¥ena- jiin ensimmainen ulkgasiain “komis- saari, Trotaki, “proletdarivaflan en- simmaiseksi ‘edustajaksi Lontoosua. Mutta kauan ei. “Litvinay: allut tis- ae toimessaail, ailld” ententevallat toivoivat vield alftiin voivansa ‘asel- liselta sekadantumiselle “ja ngtka- ‘anarfolia murakata neuvostotasayai- lan idigssa, Juuri hanen palaamisensa Yend- jaile eli tolgin sanoen sen yhteydes- #3 leviteryt «6oryovarihistoriat ovat yelgigevina esimerkkeing sitté, koin- ka korkeimmatkaan ckulttuurimai- dens valtiomiehet elvat haikdile her- jats ja panetella heidin niin sy- vastl sihasMison bolshevikkeja. Vas- toin = porvarislepdistin § evittamia huhuja ja Cloyd Geereen pari ruot- ta sitien alahugnessep jAusuinsa “Vis rallista valhetta ei Litvinoyia enem- pada karkoitetty kuin syytetly pro- pagandan harjeittamisesta gleske- lunsa gsikana Englannissa. Pain- vastoin = pyrittin hintd piditti- main Englannigga panttivankine Lockhartin takia. Thing: oli me mittiin vangitty VenAjalld erhan salaliitoy, ogandttejang neuvestohal- litusta! ja Leninin henkedi yastaan. Litvinovilla ei tilléin ollut muuta edezai kuin palata Englannista myé- haan aykaylla -2918,: ynikka hanta yritettlinkin estdi lahtemista mage- ta, ennenkun Lockhart olisi vapav- tettu Vendjalia.- Jolakuyssy 1919 saappi Litviney Tukhelmaan erityisend tehtivanaan tauhankenvettelujen rinttiminer ententevaltain kanssa. Hin jovtui tilidin auhteisiin Wilsont, kenssa, joka neuvettelutarkoituksesse lahet- ti Tokhatmaan Yheysvaltain Jon- toolaigen lahetttlidn sihteerin, Buck Jerin, Nama’ neuvottelet johttvat atihen, ettf neuvestovalta kutauthin Prinasin «= sagrien, = nauvatteluihin. Edeflimainittuja neuvetteluja = et kuitenkkan kayty loppitun, VYorgve- kin johtania -neuyostolahetysté kun karkoitettiin Ruotsista -tammikuug- fa 191%. . Ei kuttenkaan ollut viela kulunwt vuottakaan, ennenkun Europan bn perialistiaet hgilitukset huomesivat, etti heidan . hydkkafepolitikkensa suutta neuvostotasavaltaa -yasteai Aatteista ja tapahtu- kuttavin lekija. Diptomaattinén ylivalta on luiekahtanut Lloyd Georgelta Ranckan padministerin Peincaren k3- siin. Lloyd Geergen hallilus pétasi yadraa hevosta — Kreikkaa — janku Turkki perinpohjaisetli Jai. Pelas- taakseen aseman ightoi Lloyd George johlaa Englan- nin ajattomaanr, valmistumallomaan ja niin muodoin kaa, joka on pilkan aikaa ollut alakynnessd kilpailles- saan Euvropan diplomatian johdosta Englannin kangaa. Turkki voit ja niin muodoin myoskin Ranska. Poin- care kaylli tilaisuutla hyvakseen, riistaakseen Eurepan politiiken johden Englannilia Ranskalle. Jo Genoan ja Haagin konferensseissa osolti Ransks tollelematiomuetta Englannin jehtoon nahden. ja sitén saalloi Lioyd, Georgen suunnilelmat epéonnistumean, Timi viel jotenkuten ateni-mukiin, vaikkakin synnyt- ti suurta tyytymaitamyyden murinaa Englannisaa, : Mut. fa kun sen fisdksi iuli Laheizen Idan kriisi, jossa Eng: Janti joutui Eloyd Georgen’ polititkan jobdosta: taysia alakynteen, alkoivat Lloyd. Georcen, kokoomushallituk- sen kannattajat yksi ioisensa jalkeen ylenantaa b3net. Epitoivoisesti on Lloyd George koettanut pelastaa ase- maa. Yiime perjantaina piti hanen konseryatiivinen Jiittolaisensa ja minigterjteverinsa, Konservaltivipyolu- een johtaja Austen Chambezlain poolustuspuheer ko- koomushattituksen puolesta. Tima puhe julistettiin kui- tenkin heli epdonnistuneeksj. Piti ailten mydakin pai: ministeri Lloyd Gearge itse kovasti elukdleen reklamee- ratun puheen Manchesterissa. Han esitti puheensa kai- kella puhetaitonsa foistella. Motta sen entinen vaikutta- vaisuys of kedonaut. Ennen dina, kun kriisi oli koh: ‘| dannot ja hallitusta arvosteliu, cli Lloyd George lois- tavalla pubheellaan saanut viholfisensa silla kerlaa. vaikengmagn, Mutta nyt sanovat. Englannin johtevat Jehdet * paiministerin puheita ‘cepdonnistuneeksis. Se ei selittanyt niitd asivita,, mitd tala hetkell®. koivat hin. Se ei vahvistanut :kaikesta loisteliaindudestaan hualimatta nykyisen Ackeomushailituksen horjuvas asemag. Péiministeri. pani: kyla’ kaiken’ valehtelemis- turkkilaisten> teurastaneen Vahassa Aasiagsg €1,500,- 000 armenialaista je 500,000 kreikkalaistar. Hin sanoo Engiannin hallitukeen nykyisellé varustautuneisuudelfa pelastaneen kristityt vahemmistét ja chkiieseen uuden |? eodan syttymigen. Mutta Mustapha Kemalin hallituksen edustaja Pa- ciisiesa, Ferid Bey sanoo Englannin padministerin: sika- maisesti valehdelleen. Han .asottas, ettei Turkin alu- eilla tilastojen mukaan alfut edes vuonra 1914 kujn 1,170,000) armenialaista.-“ Mita. tulee iarmenielaisten teurastukseen, valittaa turkkildineh valtiamies, ettd surullisia raakuuksia kyllakin tapahtui mailmansodan = ja toiselta puolen Turkin armenialainen vdesto esiintyi petoliisesti Turkkia kehtaan, joten Turkin, kulen kaik- kien valtioitten, taytyi puolustaa omaa turvallisuut- taan, jonkalaisessa tilanteessa leonnollisesti kaytettiin dizimaisia ‘Keinoja, Edelleen Ferid Bey huomauttaa, ettd kuinka voi valtiomies niin enuressa méirin’ vi- rittéa lotuutta, etté hin litotellessgan, mitenkaé torkki- laiset ovat murhanneet SCO,000 kretkkalaista, ef 1agi- nitse saneliskaan niisti havityksen ja kauhun toista’ mita kretkkulaiset vallottajat tekivat Anatoliassa, olfen Sakariasta Smyrnagn sagkka yhtend tubkalajana, jonka pakeneva vihollinen on raunioittanut, polttaen ivhen- aia kylid.ja Jukeniattomia kaupunkeja, Murhaten’ ia rydstden minkd enndltanyt. | Pika tarvitse turvautua aitioastsan turkkilaisen val- tiomiehen todistuksiin ,etté Lleyd George, hovjuvan po- liittisen asemanea iurvaamiseksi valehtelee ruckotto- masti. Ranskalaiset fa amerikalaiset ovat monikettaan vakuuttaneet, ettd turkkilaiset sotilaat ovat esiintyneel yerraltain aivistyneesti Xreikkalaisien rcaakeuksiin je julmuuksiin vercaten, | No niin, Joiwsekin englantilsisissa piireissi sgattaa Lloyd Georgen kuvaukset elurkkilaisten caakuuksistas menhi toisteiseksi tavdesta, Mutts ne eivat kuitenkuan guta hinen aseraanaa. Lloyd George on tahdiltomuu- dellaan antanut luista diplomaattisen ytivallan pois Englannin kasisti, Itse Englannissa tunnustetaan, ettei o Suomalajsten tyoleistas © demorolj- sceraantumisents. Asketthin keskustelin erdan to- ‘vetin kansig omiluisesta ja samnal- la sanpen surkuteltavasta ilmibsti Amerikan suomalaisten tyaliisten keskoudesse, wimittiin pleisesta adt- toellisests rappeubomisesta {deme- Taliseeraantamisesta). |§ Muistelim- Me nimittiin, kumka viela puslen FUG yMMeENS sitten. ol} skagnkuin aatteellinen' pakke jokatsen tydldi- sen kutlua Yarjesttihin, tilata sanb- Taalehtia ja hattastas vallankumouk seilista kirjallisuutta, § Heytinndi- ayye Amerikan suomaluispen ty6]as- ten keskuudessa oli ‘niin ‘voimakas, ettii kaikkien niiden, jotka elvat ha- ajamaan brittilaisen|Junneet Jukeutun suoraan ‘pérvaril- Sisdisessd polititkassakin on hin jo duottonsa monet tainyt, on pelannut kaikki valttinga ja niia ollen on uloskulunut. Tarvitagn stig uusi mies, uusi johtaja, joka kyke- nee paremmin kuin Liayd George, valtajen teollisuuksien toimiin, tarvitseisi siihen | mailmanvallan politiikkaa. Siksi, vaikkekin ‘thallitusjtiseen leiriin — simodalaisiin ja ‘hidastelee mainita mit#in wusistg parlamenttiveatetsta, | taittiusseuralaistin, taytyi ainakin muodin yvuckst kuulua sosialisti-o- sastoihin ja tilata ‘itselleen ganoma- lehtii. Heskustelun -kuluessa teim- ie jJohtopiattksen ,etti time aat- teellinen = herinndisyys ludnnollisas- t} ajol joukkoomme, ympristin pa- kotuksesta, paljon sollmicta sinesta, lisesti. kaymaan vaalitaistelug ja mimiltavat ehdakkai- Lloyd Georgen valtapaivat ovat siis paditymissd. " ae Vaste 1920 of Yhdysvalluissa vakiluky 105,000,000, ; sen allekirjuittaja kekistutr omaan kaivainaansa poliit- joka @: Sisimmisaaiin vainut sy- 000 tyon, ¥. 1880. Otiaen huomiecn suurnatteman’ mekunillisen vui- mutta siita hwolimatta teki 4,000,000 thmista 2),000,-itiseen hautaan. Be | aman Inajenemisen vuoden 1880 jaikeen, voi lukija ku-;teto “joka ilmottaa Lioyd Leorgen hallituksen kukis- an Vitella mit on sittemmin tapah unt. Jos pksi mies ' luneen. ‘ ventyii’ vallankumouksoltiseen tyé- vitn lnkkeesecn ja on niin ollen osottautunut vain tuivaveden ajele- maksi kuenaksi, joke nyt svuntarij- tain temmyliykeen ja sen aikaan- gaamain bajaannuste, jalkeeg on ae . Ron edellioteva oli to kirjoitettu: saaput kaapeli- a , ER TPES a om ra 7 i) E = = | i we ta kauppasopimuksia. Hanen. neu-| vottelunsa Kaopenhaminassa valmis- tivat myds kauppasuhteiden wudel- lean solmiamista Neuvoste-Vendjan | ja muun maailman valilla. Litvi-, novista tuli titen teigen kerran nets: yostovallan ensimmainen edustaja.| Tammikuun asliisss 1991 saapul han tallakin kertan Neu- Taltin BAT, valtuutetun edusta- jan ominaisuudessa. Litvingy on iiman epailysts yksi Netvosto-Ve- najin rauhallisen avoimen ja rehel- lisen ulkopolitiikan kaikker ete- vimmisty ja huomattatimmista eds tajista, ulkepolitiikan, joka on ¥a- pia kaikesta gslaisesta ja viekkaas- ta vebkeilyatd, “mika ” tavalisesti| ‘kantaa ediplomatians korkeata ni- med. F Cleskellessain Venajillé, yllamat- nitun tammikuussa 1919 ‘tapahtu- neén Ruotsista lahtansd ja -Koper- hamitgan saman -7ueden marrace kuwugsa sapumisensa vyalisend sikana jatkoi Litvinoy darimmiisen tar- mokaste totmintaanse, Hianet fi- mitettiin yhdella kertan kahden ban- sankonissatiaatin — ulkonsiain 38 valtiokentrollin — kollegioihin. Jal- kimmiisessi jarjeati han «Valitui- taimistons, jonka tehtivand oli ylei- sin ¢tijen varteenottaminen. &n- Mana kevaind matkusti Litvinov yhdessa Tshitserinin kanssa Mos- kovasta FPietariin kaydikseen mev- votteluja Wilsonin, Lloyd Georger mydnoytyksella, Vendjalle Iahet- timin Boullitin kangsa ja ollakseen Mukana lipfimasca, ehdotusta $?- Pimukseksi | Neuvoste-Venajan ja ententevaltain valli, .Korkeat #a- boteerasjat, onnistuivat. kuitenkin Mmythemmin tekem@an tyhjiket kaik ki naiden, neuvottelujen tulokset. Vihed enmen. saapumistaan Ko- paoluetta perustettoessa siiheen 12- penhaminesn marraskuusse 1919 sai Litvinoy samassa kuussa tehti- vikseen .léhted Dorpatin kiydak- seen alustavia raubanneuvetteluja Viron, Latin ja Latvian kanes, s0- ki teidakseen nbiden valtioiden kanssa sotavankién vaihtamista kos kevan sopimuksen. Taalts alirtyi Litvinov, -kuten sarottu, Kopenha- minaan ryhtyikseen néuvotteluihin Englannin edustsjan, ©'Gradyn, kanaag. Yksinpa’ bolehevikeille yvi- hamielisen ‘ulkenibisen ltehdistonkin oli pakkg useampia kertoja todeta nevvostovallan edustajan naissa nenrottelmissa “saavuttamat I[oista- tat menestykset, Litvinoy kehitti cleskelunsa aikane Képenbheminas- sa guurta enérgiaa, mika meni yl- lamainituissa neuvotteluissa ugel- den valtain kansss. Edellimainitun hajansisen kuvauksen taydennykack ai malnittiakoon, etté Litvinoy 1920 iimitettiin VYenajin kauppavaltwus- ten johtajaksi Ruotsiin mutta el voinut