Brezhnev ja Carter tapaavat Wienissa Moskova — Leonid Brezh- nev ja Jimmy Carterin huippu- tapaamisen ajankohdaksi on alustavasti sovittu 15-18. kesa- kuuta. Tapaamispaikkana on Wien. Tapaamisen aikana alle- kirjoitetaan Neuvostoliiton ja . * oe > x ¥ oy ss x, he * $ Senay ba Merkushin voitti Kaivopuiston maratonin Suomalaisilla juoksyoilla ei ollut sanansijaa_perinteisella Kaivopuiston maratonilla Hel- singissa 29. huhtikuuta. Piskui- nen neuvostoliittolainen Viadi- mir Merkushin, 32, saavutti yhden tarkean tavoitteensa. Mies voitti Kaivopuiston 25 kilometrin maratonin nyt kol- mannen kerran ja sai nain kiertopalkinnon omakseen. Tuokko heitti kiekon SE:n Suomalaiset Markku Tuok- ko ja Reijo Stahlberg avasivat yleisurheilukauden komeasti 29. huhtikuuta USA:ssa Los Gatsissa. Tuokko vetdisi kie- konheiton uuden Suomen enna- tyksen 67.22 ja paransi Pentti Kahman neljan vuoden takaista ennatysta 40 sekuntia. Tulos on mydés kauden karkitulos. maa- ilmassa. Reijé Stahlbergin kuula lensi 20.86, mika sekin on maailman karkitulos talla kau- della. Suurjuoksija Taisto Maki kuollut Maineikas huippujuoksya Taisto Maki kuoli 1. toukokuu- ta. Han oli syntynyt 2. joulu- kuuta 1910 Rekolassa. Taisto Maki aloitti juoksijan uransa varsin myOhaan eli yvuonna 1932, mutta kehittyi jo parissa vuodessa maailman huippujuoksijaksi. Vuonna 1937 han lopullisesti nousi maailman karkeen. 5,000 met- rillaé han oli maailman paras. - alkukesalla han juoksi 1,500 metria 3.55,2 ja 3,000 metria aikaan 3.24,8. Taisto Maki aloitti mahta- van harjoittelun olympiakisoja silmalla pitaen. Vauhti koveni ja maailmanennatyksia kirjat- tiin Taisto Maen nimiin. Vuon- na 1938 han juoksi uuden maa- ilmanennatyksen 10,000 met- rilla aikaan 30.02,06. Seuraa- vana vuonna han juoksi saman matkan aikaan 29.52,6 ja oll ensimmainen juoksija maail- massa, joka oli alittanut puolen- tunnin rajan talla matkalla. Vuonna 1939 kirjattiin muillakin matkoilla Taisto Maelle uusia maailmanenna- tyksid. Kahdella maililla han sai ajan 8.53,2, kolmella mai- lilla han juoksi aikaan 13.42,4. Kuudella maililla oli hanen ME-aikansa 28.55,6 ja 5,000 metrilla samana vuonna han juoksi loistavan ajan 14.08,8. USA:n valilla solmittava Salt-2 -sopimus, joka on vain vilmels- telya vailla, seka kasitellaan muita molempia osapuolia kiin- nostavia kysymyksia. Nain ilmoitetiin Moskovas- sa 11.5. iltapaivalla annetussa virallisessa tiedotteessa. Siind ei kerrota uuden strategisten hyOkkaysaseiden —_rajoittamis- sopimuksen sisallosta. Sopi- muksen teksti julkistettanee vasta allekirjoituksen yhteydes- Sa. Neuvostoliiton tiedotusvali- Kiertopalkinto oli katkolla my6s Lasse Virenilla, mutta han ei lievén vilustumisen takia lahtenyt koleaan kevatsdahan. -Toiseksi kipittanyt myés neuvostoliittolainen Nikolai Penzin havisi 49 sekuntia. Pa- ras suomalainen oli nuori juu- kalainen Jouni Kortelainen, jo- ka saavutti kolmannen sijan. TULOKSIA: 1) Vladimir Merkushin Neuvostolitto 1.15,33, 2) Ni- kolai Penzin Neuvostoliitto 1.16,22, 3) Jouni Kortelainen 1.16,34, 4) Martti Vainio 1. 17,08, 5) Seppo Paunonen 1.18,06. ¥ Nehemiah aitoi tasan 13 Amerikkalainen 20- vuotias Renaldo Nehemiah te- kee uusia aluevaltauksia 110 metrin aitajuoksussa, Los An- gelesissa 110 metrin aitajuok- sussa 13:00 ja alitti 14. huhti- kuuta San Josessa juokseman- sa enndtyksen 0,16 sekunnilla. Nehemiah opiskelee Mary- land State Universityssa. Seu- raavan kerran ennatys alkaa jo numeroin 12... | Los Angeles: 110 m:n aidat: 1) Renaldo Nehe- mish 13,00 (uusi ME) 2) Alejandro Casanas Kuuba 13,23 3) Dedy Coo- per 13.72 4) Greg Robertson 14,10 5), Phillpp Johnson 14,12. 100 m: 1) Houston McTear 10,17 2) Silvio Lenard Kuuba 10,18 3) Eddie Hart 10,20 4) Erle Brown 10,24 5) Steve Willlams 10,26 6) Clancy Ed- Kaks] mallia: 1) Lally Lawson 8.31,6 2) Jim Schankel 9.33,7 3) Jeff Nelson 8.36,3 4) Leon Schots Belgia 8.40.5. Korkeus! 1) Franklin Jacobs 218 2) Bob Peterson 213 3) Roger Curtis 213. Pituus: 1) Lamonte King 800 2) Chariton Ehizuelen Nigeria 772 3) Randy Williams 759. Seivas: 1) Mike Tully 533 2) Bob Pullard 518 3) Jerry Mulligan 518 ... 5) Kjell Isaksson Ruotsi 503. Kiekko: |) Markku Tuokko Suo- mi 67.16 2) Knut Hjeltnes Norja 65.28 3) Al Oerter 63.94 4) Art Swarts 63.80, Send’ Bortes din Mess Kuka olisi uskonut etta “takapajuinen” neuvostonuoriso, suurten autojen, sukkahousujen ja purukumin puutteessa on tehnyt Neu- oe : kaisseet sopimuksen valmista- misesta tahan mennessa vain USA:n ulkomiisterin Cyrus Vancen Washingtonissa_pita- man lehdistotilaisuutta koske- van uutisen, jossa Vance toteaa sopimukset nayttelevin my6én- teista roolia asevarustelukilvan hillitsemisessAé ja ydinsodan vaaran pienentadmisessa. Geng Biao tulee Kiinan varapdaministeri Geng Biao saapuu Suomeen hallituksen kutsumana Pohjois- maihin suuntautuvan matkansa yhteydessA 28. toukokuuta. Han jatkaa matkaansa Helsin- gista 4. kesaékuuta. Presidentti Urho Kekkonen ottaa tiettavasti vastaan vara- paaministeri Biaon. Kiinan varapaaministeri tavannee taal- la myés mm. paaministerin ja ulkoministerin. Geng Biao vierailee Suomen _ lisaksi myds Ruotsissa, Norjas- sa ja Islannissa. Kiinan varapaaministerin vierailua kasiteltiin my6s hal- lituksen ulkopoliittisten asiain ministerivaliokunnassa. SKDL:n ministeri Kalevi Ki- vist6 kiinnitti huomiota Kaak- kois-Aasian rauhan vaarantu- miseen ja esitti vierailun siir- tamista. Vierailua koskevaan ratkaisuun ministeri liitti eria- van kantansa. 2:n sisalt6a, silla ne ovat jul- — Wartsila Oy tahtaa miljar- ditoimituksiin arktisten aluei- den 6ljyn ja kaasun etsinndissa ja tuotannossa ensi vuosikym- menella. Yhtid on hankkinut tata varten tietoutta, kehittanyt voimavaroja ja luonut valmiu- den, joka’ mahdollistaa useim- pien tarvittavien laitteiden toi- mittamisen. Suomalaistoimituksina Wartsila on kiinnostunut mm. ‘poralaivoista, putkenlaskulai- voista, tuotantolaitoksista, nes- teytyslaitoksista ja voimalai- toksista. Yhtidssa on jo pitkaan tehty ndihin asioihin liittyvaa kehitystyota. Yhtidn tahtdimes- sa on laaja yhteistyé6 Neuvosto- liiton kanssa naissa kysymyk- sissa. Yhtéisty6ta rakennettiin askettain muun muassa arktista mannerjalustaa kasittelevassa symposiumissa Moskovassa. Kaikista maailmalla talla hetkella toimivista jaanmurta- jista: yli puolet on Wartsilan rakentamia. Yhtid kehittaakin edelleen myés tata perinteista tuotelinjaansa eri tyyppisten arktisten erikoisaluksien toimit- tamiseksi, Jaanmurrossa yhti- 6ssd on kehitteilla uusia mielen- kiintoisia hankkeita ensi vuosi- kymmenelle. — Kasite mannerjalusta on uusien luonnonvarojen etsin- nassa saanut viime vuosina yha suuremman merkityksen. Eri- koisesti on kiinnostus alkanut kohdistua arktisiin alueisiin. Tama onkin luonnollista, silla on arvioitu mm, maapallon pii- - levista Oljy- ja kaasuvaroista — Vaimoni ja ming emme kos- kaan ole eri mielté. Hin kulkee oimaa lieladn,,. ja mind seuraan, * Kuula: 1) Reijo Stahlberg Suomi 21.21 2) Dave Laut 20.42 3) Bishop Doleglewiez Kanada 20.11 4) Al Feuerbach 19.95. Kolmiloikka: 1) Willie Banks 17.24 2) James Butts 16.71 3) Ra- yflield Dupree 16.06. Malli: 1).Eamonn Coghlan Irlantl 3.56,9 2) Steve Scott 3.56.9 3) Steve Lacy 3.59,0 4) Martin Liquori 4.00,8. wards 10,34 7) Osvaldo Lara Kuuba 10,40 8) Kevin Williams 10,44. 200 m: 1) Clancy Edwards 20,51 2) Steve Williams 20,61 3) James San- ford 20,71 4) Silvio Leonard Kuuba 20,91 5) Lamonte King 20,95 6) Os- valdo Lara Kuuba 21,24 7) Millard Hampton 21,25 8) Norm Miller Ja- matica 21,85. 400 m: 1) Willie Smith 45,55 (maailman karkialka tén& vuonna) 2) Herman FRazier 46,04 3) Alberto Juantorena Kuuba 46,20 4) Bennie Brown 46,95. 800 m: 1) James Robinson 1.48,20. 2) David Omwanza Kenia 1.48,71 3) -Mark Belger 1.49,33 4) Mike White 1.49,35...8) Mike Boit Kenia 1.60,88. vostoliitosta maailman johtavimman urheilumaan! Kuvassamme uusi voimisteluldyt6 Svetlana Grozdova Rosto- vista - yksi monista NL:n mitalintavoittelijoista Moskovan olym- pialaisissa v. -80. yhden kolmasosan sijaitsevan /artsila | erikoisalul arktisten vesien jaakenttien al- la, sanoi Wartsilan paajohtaja, ministeri Tankmar Horn. Maailman laajimmat mannerjalusta-alueet on Neu- vostoliitolla ja valtaosa naista arktisia vesialueita. Suomi si- jatsee Neuvostoliiton arktisten vesien lahituntumassa. Olem- me energian ja monen muun luonnonvaran saannissa ratkai- sevasti riippuvainen Neuvosto- liitosta. Nain paéadytéan luon- nollista tieta ajattelemaan, mita mahdollisuuksia arktinen man- nerjalusta voisi tarjota Suomen ja Neuvostoliiton valisten ta- loussuhteiden edelleen kehitta- miseksi ja laajentamiseksi, sa- noi Horn. carerecmnore Forkliftari Tamda rikkaillevapaa yhteis- ' kunta ei voi pysyd pystyssa il- man veroja. Niin ainakin vditta- vat ne, jotka yhteiskunnan pussia hollaavat. Tasta verohommasta onkin tullut niin monimutkainen tinksi, ettd siind palaa fiusit, troput ja sulakkeet, kun sita yrittdd fikeerata. Tuli tasta mieleen ensim- mdinen ty6maa Canadassa yli 20 vuotta sitten. -Kannoimme ' sementtisakkeja umpinaisista boxikaaroista eli rautatiejuna- umpivaunuista trokeihin, eli kuorma-autoihin. Kesaékuumal- la se oli kovaa hommaa ja joka paiva oli tyéssa uusi tyévoima. Ne jotka eivdt jaksaneet kantaa sdkkeja koko pdivdd, erotettiin ja ‘viisaimmat’ kuittasivat - ei- vat suostuneet raskaaseen ty6- hén 90¢ tunnilta joka tyésta oli palkkana. Allekirjoittanut ei kuulynut ‘viisaisiin' jotka erosi- vat tyéstd, eika huonoselkdisiin jotka erotettiin, mutta ero tyos- ta tuli siltikin. Yhtio toi paikalle ‘forkliftrin’ - py6rilla liikkuvan nosturin ja niin tuli lahto ‘van- hanmaanpojalle’ ‘hyvasta’ tie-, nestista eika ollut syyna ‘vii- saus’ eika laiskuus. Se olikin en- simmdinen poliittinen rippi- koulu - se opetti tuntemaan, jollei viela muuta, niin ainakin oman pienuutensa. Tuli siina fikeerattua vahan muutakin. Tuli mieleen kysy- mys minka takia minun piti maksaa tuloveroa sementtisdk- kien kantamisesta, mutta yhti6 ‘forklifteri’ ei maksanut pennid- kadan tuloveroa vaikka se kantoi samoja sakkejd kuin mindakin olin kantanut? — Hassuinta asiassa on se ettd ihmisen on maksettava veroa vaikka ei olisi tyéssdkadan, silla veroa on kaikessa - vdlillisesti tai valitt6masti - yksin ilmasta jota hengitamme, on maksetta- va veroa, koska sen puhtaana- pidosta on yhteiskunnalla kus- tannuksia! | | Tydldisen ei valttamattd tar- vitse kasittaa kaikkia talousela- man lakeja, silla silloin on ty6- ldinen ‘tyén ylioppilas’ kun han kasittad etta on olemassa kaksi etua tyémiehen etu tai ‘forlif. tarin’ omistajan etu. Saadak- semme kaikki ‘forkliftarin’ e- dut kaikkien hyédyksi olisi meidan yhdessd se omistettava, mutta jollei tata jaksa kasittaa, olisi ainakin kyettaévd erotta- maan vaaleissa ne puolueet jot- ka pitdvat ‘forkliftarin’ tuotta- maa voittoa tarkedmpdnd kuin on ihminen itse! Tasta juuri on kysymys ndissdkin vaaleissa! — Brother :