Moskova — (Juri Kornilov) As-
keisen Moskovan ja Washingtonin
valilla kaydyn dialogin tulokset
ovat jatkuvasti maailman kan-
salaispiirien ja lehdistén huomion
kohteena. Taman dialogin osak-
seen saama vastakaiku kasitaa mil-
joonia lehtisivuja ja tuhansia
kilometreja kaukokirjoitin-
nauhaa.

Tietenkin nama reaktiot ovat
erilaisia: ne riippuvat sita, kenen
nakokohtaa kukin julkaisu edus-
taa, mitka voimat ovat sen taka-
na. Mutta jos erottelemme niista
tarkeimman voidaan sanoa var-
muudella, etta eri maiden,
poliitikot, kansalaispiirien edus-
tajat ja suurin osa tarkkailijoita
ovat yksimielisia siita, etta
Neuvostoliitto on osoittanut
neuvotteluissa hyvaa tahtoa ja
rakentavaa asennetta.

On tunnettua, etta Neuvos-
toliiton ja USA:n valisten
suhteiden ydinsuuntana ovat
viime vuosien aikana olleet, ja
epailematta yha ovat, toimen-
piteet sodan uhan poistamiseksi ja
kilpavarustelun lopettamiseksi.
Neuvostoliitto on johdon-
mukaisesti ja paattavaisesti esiin-
tynyt ja esiintyy kilpavarustelun
lopettamisen puolesta, aseis-
tariisunnan toteuttamisen
puolesta aina yleiseen ja taydelli-
seen aseistariisuntaan asti.
-Yksinomaan viime vuosien
aikana Neuvostoliitto on esittanyt
kansainvalisten jarjestojen ja
muiden maiden hallitusten
kasiteltaviksi yli 70 ehdotusta,

Historiallinen
kokous

Madrid — Espanjan
kommunistisen’ puolueen_ kes-
kuskomitea kokoontui torstaina
14.4 viisi paivaa laillistamisensa
jalkeen, Madridissa ensimmai-
seen julkiseen istuntoonsa.

— Istunnossa neuvoteltiin vaa-
liohjelman ja ehdokaslistojen
laatimisesta kesalla pidettavia
parlamenttivaaleja varten.

Puolueen paasihteeri Santiago
‘Carrillo vakuutti, etta Espanjan
kommunistinen puolue kunnioit-
taa ja puolustaa laillisena
puolueena kaikkien muiden
oikeuksia. Taysistunnon ty6h6n
osallistuu yli 130 keskuskomitean
jasenta ja noin 50 EKP:n vaa-
likomissioiden johtajaa. Aamuis-
tunnossa oli lasna yli 100 ul-
komaalaista ja paikallista
lehtimiesta.

Poliisi pidatti torstaina
kuusikymmenta ihmista useissa
Espanjan kaupungeissa, varsin-
kin Barcelonassa, Huelvassa ja
Valenciassa, kuningasvallan vas-
taisesta propagandasta ja tasaval-
talaislippujen kayttamisesta.

Torstaina oli Espanjan toisen
tasavallan 46. vuosipaiva.

Useimmat pidatetyista
kuuluivat ‘vallankumoukselliseen
fasismin vastaiseen isanmaalli-
seen rintamaan FRAP-:hen ja val-
lankumoukselliseen tyovaenjar-
jestoon ORT:hen.

2 %

joiden tavoitteena on | liennytyk-

sen vahvistaminen ja aseis-.

tariisunta.

Samaa linjaa Neuvostoliitto
noudattaa johdonmukaisesti
myds suhteissaan USA:han, pyr-
kien sitkeasti uuden strategisten
aseistusten rajoittamista koske-
van sopimuksen valmistelun
paatokseen viemiseen. Neuvos-
toliitto lahtee tassa siita, etta ob-
jektiivinen mahdollisuus saada
taman sopimuksen valmistelu
paatokseen on olemassa. Tarvi-
taan vain sita, ettei heiteta pois
sita, mika on suurten ponnistelu-
jen avulla neuvostoliit-
tolaisamerikkalaisen Vladivosto-
kin tapaamisen aikana saavutettu.
USA: ehdotukset
yksipuolisia

USA puolestaan uuden presi-

denttinsa James Carterin ja ul-

koministeri Cyrus Vancen suulla
ilmoitti pyrkivansa rajoittamaan
strategisen aseistuksen kil-
pavarustelua ja jopa ‘‘menemaan
pidemmalle’’ aseistariisunnan
alalla.

Mutta kuten tosiasiat osoit-
tavat, tata eivat seuranneet vas-
taavat teot. Painvastoin:
analysoitaessa sen ‘‘paketin’’
sisaltoa, joka ulkoministeri Van-
cella oli mukanaan Moskovassa,
kansainvaliset tarkkailijat  to-
teavat, etta tahan ‘“‘pakettiin’’
sisaltyneet ehdotukset eivat vas-
taa Vladivostokissa aikaansaatua
sopimusta.

Luonnollisesti Neuvostoliiton
oli pakko torjua tamankaltaiset
‘‘esitykset’’. Neuvostoliiton
periaatteellinen kanta on tunnet-
tu: maamme kannattaa asiallisia,
vakavia ja rakentavia aseis-
tariisuntaneuvotteluja, mutta
Neuvostoliitto voi hoitaa asioita
vain tasa-arvoisuuden perustalla.

Neuvostoliitto on lujasti tor-
junut ja torjuu vastaisuudessakin
kaikki yritykset hankkia yk-
sipuolisia etuja Neuvostoliiton ja
sen liittolaisten turvallisuuden
etujen kustannuksella.

Sanat ja teot
ristiriidassa

Nyt USA:sta kuuluu 4ania,
jotka yrittavat kuvata asian siten
kuin Washingtonilla olisi esitet-
tivandan milteipa jonkinlainen
‘‘kokonaisvaltainen’’  kil-

Geneve — Tyodttomuusluvat
saattavat nousta tana vuonna
Lansi-Euroopassa korkeammiksi
kuin kertaakaan aiemmin toisen
maailmansodan jalkeen. Nain ar-
vioi YK:n Euroopan taloudelli-
nen komissio ECE 13.4 julkais-
tussa vuosikatsauksessaan.

Vuosikatsauksen mukaan 1an-
tisen Euroopan toipuminen
talouslamasta hidastui vuoden
1976 jalkipuoliskolla. ECE ei
myOskaan nae paljonkaan merk-
keja siita, etta jatkuvaa nou-
sua olisi odotettavissa
lahitulevaisuudessa.

Komissio pitaa mahdollisena,

-Tasapainottomuus

pavarustelun hillitsemisen ohjel-
ma, mutta Moskova muka kiel-
taytyy tasta ohjelmasta.

Kun kerran Washingtonissa
eraat tahtoisivat tyOntaa oman
syyn syyttoman niskaan on
paikallaan palauttaa mieliin asian
todellinen laita. On esimerkiksi
tunnettu asia, etta puhuessaan
suureen aaneen ydinuhan lopet-
tamisen valttamatt6myydesta,
tietyt USAi:n plirit
Samanaikaisesti  torjuvat
Varsovan-sopimusmaiden
esityksen siita, etta kaikki Ety-
kokouksen osanottajavaltiot
sitoutuisivat olemaan kayt-
tamatta ensimmaisina ydinaseita
toisiaan vastaan.

Samat plirit taittavat sanoissa
peista uusien joukkotuhoaselajien
kieltamisen puolesta, mutta
kuitenkin kieltaytyvat allekirjoit-
tamasta vastaavan kansainvalisen
sopimuksen luonnosta, jonka
Neuvostolitto on jattanyt YKin
kasiteltavaksi.

Ne puolustavat strategisen B-1

pommittajan, atomivene Triden-
tin ja muiden uusin aselajien
tuotannon tarvetta. USA:ssa
kaynnistettiin provokaatiohaly
tarunomaisesta ‘“‘neuvostouhas-
ta’’’*ja taman jalkeen kuvitelluista
‘“ihmisoikeuksien loukkaukista”’
Neuvostoliitossa, vaikka taman
halyn aloitteentekijat eivat voi

-__Eilhyétya Quebecille |

Ottawa — Quebec vastaanottaa
vahin tai ei ollenkaan liittohal-
lituksen alueellista avustusta, il-
menee Economic Council of Cana-
dan suorittamista tutkimuksista.

Liittohallitus myontaa avus-
tusta alueellisiin talouden laajen-
tamistarkoituksiin, mutta
lautakunnan tutkimuksien mu-
kaan Quebec maksaa veroina k.o.
rahastoon 25 prosenttia ‘ja vas-
taanottaa ainoastaan 24 prosent-
tia. Irwin Gillespie, yksi
lautakunnan jasenista jotka
suorittivat arvion, sanoi etta tut-
kimusta ei suoritettu saadakseen
selville mita hyotya Quebecille on
maakuntaliitosta, vaan tutkimuk-
sen tarkoitus on saada selville

olla kasittamatta, etta yltiopainen
propagandakampanja, joka tuo
mieleen todellisen psykologisen
sodan Neuvostoluttoa vastaan,
myrkyttaa ilmapiria, eika suin-
kaan auta, vaan haittaa neuvot-

‘telujen kaymista.

Kaikki sanottu ei tietenkaan
merkitse sita, etta Neuvostoliiton
ja USA:n valisten suhteiden
kehityksen tiella kohti strategisen
aseistuksen hillitsemista olisi voit-
tamattomia esteita. Ei lainkaan.
Mutta niiden, joista tama riippuu
Washingtonissa, pitaa tajuta
taysin se, etta eteneminen tassa
asiassa on mahdollista vain silla
edellytyksella, etta USA:n johto
ottaa realistisemman asenteen.

Yh dysvali at kuristaa
latinalaista Amerikkaa

Washington — USA:n latinalaisen
Amerikan maissa harjoittama
politiikka on suurin este taman
maanosan etenemiselle kohti it-
sendista kansallista kehitysta.
Tallaisen johtopaadtéksen voi tehda
Washington Postin julkaisemasta ar-
tikkelisarjasta, jossa suoritettiin
eradnlainen yhteenveto Washingto-
nin suhteista etelaisiin naapureihinsa
viime vuosien aikana.

USA:n toiminta latinalaisen
Amerikan maissa tahtaa
ennen kaikkea naiden maiden rik-
kauksia armottomasti riistavien
USA:n monopolien etujen varmis-
tamiseen. USA:n kehityspankin an-
tamien tietojen mukaan latinalai-
seen Amerikkaan on talla hetkella
keskitetty 70 prosenttia kaikista
USA:n yksityisista paaoman-

etta nykyinen epatyydyttavana
pidetty kasvuvauhti pysyy muut-
tumattomana, ehka vaheneekin
tana vuonna.

keskimaaraisen inflaation
Lansi-Euroopassa ECE:n vuo-
sikatsaus uskoo laskevan 9 pro-

senttiin tana vuonna.

Vuosikatsauksessa kerrotaan,
etta ECE julkistaa mydhemmin
edullisen selonteon Ita-Euroopan
talouskehityksesta. ECE:en
kuuluu 34 jasenmaata, niiden
joukossa myés eraita Ita-
Euroopan sosialistisia maita.
Lansi-
Euroopan maiden keskinaisessa

sijoituksista kehitysmaissa. Teol-
lisuuden avainaloille  sijoitettuina
nama valtavat paaomat tekevat
USA:lle mahdolliseksi valvoa
taloudellisen kehityksen suunnat.
Talléin kiinnitetaan  erityista
huomiota USA:n kipeasti tarvitse-
man raaka-aineen hankkimiseen.
Vuodesta 1968 vuoteen 1976
amerikkalaiset yhtidt kolminkertais-
tivat sellaisten luonnonrikkauksien
viennin latinalaisen Amerikan
maista kuten boksiitti, kupari
rautamalmi. Yhta merkittavasti on
kasvanut mm. kahvin, sokerin ja
banaanien tuonti USA:han.
Kauppa USAzn ehdoilla
USA:n kauppa _latinalaisen
Amerikan maiden kanssa on kuiten-
kin ‘“‘yhdensuuntaisen kadun”’ kal-
taista. Kayttaen hyvakseen vahvan
oikeutta Washington paastaa

kaupassa yhdessa niiden ol-
jymaihin suuntautuvan kaupan
epatasapainon kanssa on vuo-

. sikatsauksen mukaan lisannyt
Viimevuotisen 10.5. prosentin

painetta nykyista kansainvalista
valuuttajarjestelmaa kohtaan.

Tama paine kasvaa entises-
taan, ja on olemassa vaara, etta
asianmukaisen kansainvalisen
valuuttajarjestelyn puuttuminen
ehkaisee talouden ja kaupan kas-
vua, ECE:n katsaus toteaa.

Katsaus huomauttaa my6s,
etta nykyinen keskittyminen ly-
hyen aikavalin inflaation pienen-
tamiseen saattaa tapahtua pitkan
aikavalin inflaation vahentamisen
kustannuksella.

kuinka tehokkaasti alueavustus
toimii elintason tasaajana_ eri
puolilla Canadaa. |

Tutkimuksien kohteena on ol-
lit $1.6 miljardin summa joka on
jaettu eri yhtidille vuosien 1969-
1975 valisena aikana.

Useissa tapauksissa hyéty hal-
lituksen avustuksista liikkeille
Quebecissa ja rannikkomaakun-
nissa, on hyodyttanyt liikkkeen
omistajaa joka asuu alueen ul-
kopuolella!

Suomi vie Canadaan
tuontiaenemman_.

Canadan tuonti Suomesta oli
viime vuonna yli kaksi kertaa
suurempi kuin Canadan vienti
Suomeen,

Vastavalmistuneiden tullitilas-
tojen mukaan Canada tol
Suomesta viime vuonna 34,5 milj.
dollarin arvosta ja vei Suomeen
16,2 mij. arvosta. Ylyaama oli
Suomen eduksi 17,7 milj. dollaria.
Todellisuudessa se oli suurempt-
kin, silla tullitilastoissa etvat nay
esim. maiden valiset tilauslen-
tomatkat, joilla kaytetaan lahes
yksinomaan suomalaisia koneita.

Suomalaisia suksia tuotiin
Canadaan 3,3 milj. ja jaakiek-
kovarusteita 2,3 miljoonan arvos-
ta. Vapaa-ajan varusteiden osuus
tuonnista oli lahes neljannes
kokonaisvaihdosta.

markkinoilleen ainoastaan niita
tavaroita joita se pitaa tarpeellisina
hukuttaen samanaikaisesti kuitenkin
latinalaisen Amerikan maat omiin
vientitavaroihinsa. Tuloksena tasta
on tase jatkuvasti USA:n hydédyksi.
USA:n positiivinen saldo oli vuonna
1975 kaupankaynnissa latinalaisen
Amerikanmaiden kanssa 3.8 miljar-
dia dollaria.

Washington Postin mukaan
suurinta tyytymattomyytta
latinalaisessa Amerikassa on herat-
tanyt USA:n kongressissa kolme
vuotta sitten hyvaksytty kaup-
pauudistuslaki, joka on luonteeltaan
avoimesti syrjiva.

USA pongittaa
diktatuureja

USA:n taloudelliseen toimintaan
latinalaisessa Amerikassa liittyy
my6s kiinteasti toisella alalla toimiva
aktlivisuus: Taman maanosan
militarisointi ja vainodiktatuurijar-
jestelmien muodostaminen Sinne. —
Naiden jarjestelmien tehtavana on
suojella USA:n monopolien etuja.

Niinpa on kumoamattomasti todis-
tettu CIA:n osallisuus Chilen lailli-
sen hallituksen vastaiseen salaliit-
toon ja taman hallituksen kaatami-
seen. Talla hetkella Pinochetin junt-
ta, joka pysyy pystyssa USA:n
sotilaallisen ja taloudellisen tuen an-
siosta, selvittaa raa’asti valinsa Chi-
len sisdisen opposition kanssa.
Tuhansia chilelaisia isanmaanystavia
on kidutettu ja teljetty vankiloihin ja
keskitysleirethin.

Washington Post toteaa tulevien
latinalaisen Amerikan diktaat- —
toreiden saavan koulutuksensa
USA:n erikoisoppilaitoksissa. Yksi
tallainen koulutuskeskus, joka toimii
Panaman kanavan USA:n miehit-
tamalla vydGhykkeella, on koulut-
tanut yli 30000 latinalaisamerik-
kalaista upseeria, jotka talla hetkella
muodostavat latinalaisen Amerikan
sotilasdiktatuurien rungon.

: Vitali Gan

Tiistal toukokuu 3p. 1977