Olipa taasen vilinaaé ja vils- ketta Sudburyssa Finnish haalil- la kun Seurakerhon vakituiset, jokaviikkoiset kokoontumuset alkoivat eri kulttuuriryhmien harjoituksilla tiistaina syyskuun to1sena paiva- na. Iloisesta naurun helinasta ja puheenso- rinasta voi -paatella, etta in- nostus toimintaan ei ainakaan ole laantunut. Ovathan kerholai- set taalla niinkuin muuallakin pitaneet yhteytta kesankin ajan kokoontuen aina joskus keskustelemaan toiminnasta ja seurustelemaan seka tehneet mielenkiintoisia ja virkista- via retkia. Elakelaisten toiminnan tar- keydesta on puhuttu ja kir- joitettu paljon mutta ei koskaan lukaa. Elakelaisten toimeentu- lon puolesta on taisteltava yh- ta tarmokkaasti kuin tydssakay- vienki,. Kovin kitsasta on kuukausirahan korotus ja muiden etujen my6Ontaéminen niille ihmisille, jotka parhaat voimiensa vuodet ovat taman maan hyvaksi tyota tehneet. Vielapa pienet saastdtkin, jos niita on sattunut, itseltaan kaiken mukavuuden ja huvin kieltaen, saamaan kokoon muutaman pennin ‘‘vanhuuden varalle’’, on nykyisen hallituk- sen jarjettoman talouspolitiikan aikaansaama inflaatio naker- tanut olemattomiin. Suuri merkityksellinen on tal- lainen, kaikkia kansallisuuksia narrasteena Kilon verran hunajaa kuluttaa tilaston mukaan- vuodessa jokainen saksalainen. Se lienee -maailmanennatys. Tata tarvetta ei saada kokoon omasta maasta, vaikka 1,2 miljoonaa mehilais- parvea vuosittain keraakin yli 15,000 tonnia hunajaa. Kiinnos- tus mehildisten hoitoon on taas kasvamassa. *“Varsinkin vapaa-ajan harrastuksena 10 kasittava elakelaisten yhteen liit- tyminen. Olisi suuremmoista, jos kautta Canadan, kaikilla paikkakunnilla, elakelaisilla olisi oma kerhonsa jo elamansa il- tapuolelle ehtineiden mielenvir- keydenkin yllapitamiseks!. Myoskin CSJ:n syystoiminta alkaa kokouksilla ja harjoituksil- la. Kuorot laulavat etta ‘haalien sienat raikuvat ja kuka tietaa vaikka jossain joukossa suun- niteltaisiin sita kovin kaivattua nayttamotoimintaakin. Syyskuun 18 paivana, sils pari paivaa taman jutun painatusta, aanioikeutetut Ontarion maakunnassa paattavat kutka tulevat asioista tulevaisuudessa paattamaan. Jokaisen luulisi jo huomanneen, etta nykyinen hal- litus on taman laivan pahasti karille ohjannut. Taistelu tyOehtosopimuksista jatkuu yha taalla Sudburyssakin. Falconbridgen kaivosyhtion laitoksilla ovat tyolaiset ainakin viela tanaan, syyskuun 4 pna, lakossa. Neuvottelut yhtion ja union valilla jatkuu. CIL:aa edustavan Steel Workers union ja yhtion valilla neuvottelut kat- kesivat ja ellei uudelleen kokoonnuta neuvottelemaan on tyolaisilla oikeus lakkoutua 14 paivan kuluttua. Nama neuvot- telut ovat jo nytkin venyneet odotettua kauemmin. Parannusten toivossa tyostaan elavien elamaan menemme vaa- liuurnille syyskuun 18 pna. — Helmi mehilaisten hoito on suuressa suosiossa’’ kertoo mehilaishoita- jain liiton toiminnanjohtaja Bud Godesbergissa. Yli 90 prosenttia mehilaistenhoitajista harrastaa tata tyota vapaa-aikoinaan muun ammatin ohessa. Hunajan tuoanto on kannattavaa. Jo vuo- dessa maksetaan tuloilla ensim- maisen parven hankinta. Nyt kun on saatu jalostetuksi uusi mehilaiskanta, joka rakastaa rauhaa eika pistele, mehi- laisten hoitoon ei enda liity har- millista pistosten vaaraa. — rh Tavella oli Dusseldorfissa ravitsemusnayttely, missa yleiso sai tietaa mm. seuraavaa: — Lihavuudesta johtuvien tautien hoito ja ty6n tuoton menetys maksaa kansakunnalle noin 16 mrd Saksan markkaa vuodessa, — Joka kolmas saksalainen kuolee vaaran ravitsemuksen aiheuttamiin seurauksiin, —rasvaa sydOdaan puolet liikaa, ja rasvasta karttuneen kilon poistamiseksi pitaisi mars- sia 200 km. —— TEE-julkaisu olisi rationalisoitava Sata vuotta on Suomessakin opetettu “‘laittamaan’’ hyvaa ruokaa kayttaen monenlaisia aineksia ja uhraten siihen paljon aikaa ja vaivaa. Ken keitetyn paistaa, se makean maistaa, sanoo vanha suomalainen sananparsi, ja tallaista monin- kertaista kasittelya ruoanlait- -tomme on suurelta osalta ollut. Joko rasvaa tai sokeria tai Lapsen suusta Pikkupoika kKatseli kun savon-ukko laitteli katkomiaan havupuita jokiuomaan. Poika kysyi: —- Mita varten seta niita stihen laittaa? Ukko vastasi: — Kalat tulevat siihen kutemaan. Poika sanoi ithmetellen: — Kun seta on noin vanha mies eikA osaa ass sanoa. — Raha on hyvaa, jarki parem- paa. — Huittinen. molempia on talléin kaytetty runsaasti ja ruoan lihottavuus lisaantynyt. Jo parinkymmenen vuoden mittaan ovat ravitsemuksen tut- kijat selvittaneet, miten suuria vitamiini- ym. havidita tapahtuu, kun ruokaa liikaa ‘“‘laitetaan’’. Toisaalta on viitme aikoina monissa tutkimuksissa selvin- nyt, etta erityisesti kasvikset, varsinkin vihannekset, juurek- set, marjat ja hedelmat olisivat terveellisinta ravintoa tuoreina, kuumentamattomina. Harvoja poikkeuksia ovat peruna, pavut ja kypsat herneet. Vanha kasi- tys, ettéa joka aterialla pitaa saada lamminta ruokaa, on osoittautunut perusteettomaks!. Mutta jos jotakin keitetaan, esimerkiksi perunoita, ne on kylla sitten syotava heti, koska niiden seistessa pitkaan ja var- sinkin uudelleen lammitettaessa vitamiinit lopullisesti tuhoutuvat. Ruokatalouttamme olisi siis ryhdyttava rationalisoimaan siihen suuntaan, etta aterioihin taysiarvoisen leivan ohessa sisaltyisi mahdollisimman paljon tuoreita turmelemattomia kas- viksia, Siten valtytaan liioilta kaloreilta ja edistetaan ruoan- sulatuselimiston toimintaa ja aineenvaihduntaa. — TEE-julkaisu Suviyon akordi Alle aaltojen paiva vaipuu, kaislat soivat jo hiljeten. Ei vaan hiljene mielen kaipuu, yksin yotdi kun kuutelen. On kuin vielakin ilma soisi, armas, ddnesi helinad, kutri kultainen ilakoisi. Aalto huokaa ja nyyhkyttad. Toivon: painuvan pdivan siltaa viela aalto sen mule tois. Tuossa istuiko Gsken iltaa, vaiko vuostuhat siita ois? Vaiko tdhtien ndky, Gani jokin kulki mun ohitsein kirjokaarena kautia pddni, lauluna lapi syddmein? Liiaksi apua Pastori ryyppasi vieraissa niin perusteellisesti, etter ollut mil- laan .paasta hevosen selkaan. Yrittaen yha uudelleen ja uudel- leen pastori hoki: — Pyha Yrja- na, Pyha Nikolaus, Pyha Elias! Auttakaa!!! Hypysta tuli niin voimallinen, etta pastori lensi satulan yli ja rotkahti maahan hevosen toiselle puolen. — Ej teidan sentaan olisi tar- vinnut kaikkien yhta aikaa aut- taa, pastori huokast. Kirpakka sillisalaatti 1 kokonainen silli tai 2 sillifiletta Il omena I maustekurkku I paprika (green or red pepper) 3 dl kypsdé riisid pala purjoa renkaina silputtua ruohosipulia Kastike: 2 dl kermaviilid 2 rkl etikkaa (viini) 2 rkl sinappia Fileoi silli ja leikkda fileet haarukkapaloiksi. Yhdista kas- tike salaattiaineksiin ja pane salaatti tarjolle lehtisalaatilla vuorattuun kulhoon. Silppua pinnalle ruohosipulia. Sillinpy ytajan Summuntai Il keskikokoinen purjo 2 raastettua omenaa 2 tl currya margariinia tai dljya 2-3 dl kypsaa riisia 2-3 dl kypsaa riisia 2 dl kermaa tai kermamaitoa 3-4 sillifiletta korppujauhetta & juustoraas- fetta Pehmita purjorenkaat ja omenraaste kevyesti rasvassa ja mausta currylla. Sekoita riisi joukkoon ja pane seos voidel- tuun vuokaan. Nosta sillifileet riisiseoksen paalle nahkapuoli ylospain. Kaada neste vuokaan ja ripottele pinnalle juustoraas- tetta ja korppujauhoa. Kuumenna ruoka 325 asteen lammossa n. 15 minuuttia. Halstrattu silli Perkaa silli poistamatta sel- karuotoa. Liota kala, kuivaa talouspapertin ja halstraa hil- loksella molemmin_ puolin muutama minuutti. Tarjoa kalan kanssa tilli-voi- vetta. Airjeenvaihtoa © Hyvaa, mielenkiintoista ja hauskaakin pakinaa ja runoa on saapunut ahkerilta kynankayttajil- ta: K.A.R., Elin, Karhuvaaran Kustaa, Ristimaki. — Kiitos saapuneista. Valitettava erehdys on tapahtunut lehtipajassa Liekin sivuja kokoon liimatessa: Kadon- nut vuohipaimen kertomusta tait- taessa oli tehty pitkanlainen hyp- pays janiinjoudumme palaamaan takaisin siihen missa hyppays tapahtui. Lukyat varmaan ovat: selvilla juonesta vaikka joudum- mekin menemaan edestakaisin Pahoittelemme ikavaa erehdysta. Hyvaa kirjoitus- ja lukuhalua toivoo lampimasti | — Helmi Jouluna juoda pitaapi, tanssia Tapaninpaiva. kuin jouluna akatta.