Kutsuja oli lahetetty lehdistolle y.m. kutsuvieraille tulla haastat- telemaan Suomen olympiajouk- kuetta, jotka olivat kunniavierai- na. Koska Viikkosanomien toimittaja Mr. ja Mrs. Veli Ken- tala olivat lomalla tarjoutui al- lekirjottaneelle tama harvinainen tilaisuus tavata Suomen parhaim- pia ja puristaa heidan kattaan ja saada heidan omakatinen nimikir- jotuksensa, Nais-urheilijat eivat olleet mukana, silla heilla oli viela kilpailuja seuraavanakin paivana. Olisin sulkenut heidat aidilliseen syleilyyni, silla he todella yrittivat parhaansa mita sita muutakaan voi, kun tehda parhaansa ja se onkin paaasia. Tulokset osottavat jo niin korkeita numeroita etta kuinka niita enaan_ tavallinen kuolevainen voi ylittaa. Joka maassa, missa vaan on rauha, joka kodissa missa on tele- visio jai varmaan kaikki talous- ty6t syrjaan, kun perhe istui ja tuijotti kilpailuja joihin jokainen maa oli lahettanyt parhaansa. Meilla ainakin silloin kun oli mainostusta, niin juostiin hake- maan suuhunpantavaa tai tyhjen- tamassa edellista annosta, jos koskaan niin nama 21. olym- pialaiset -on saanut meidat ““pomppimaan’’. Kai syyna on se kun ovat néin omassa ‘‘vaa- lipiirissa’’ ja kun on tuo vari ‘*telkkari”’ (en sita sano mainos- taakseni) oli kuin istuisi kat- somossa, katsoi vain housun va- ria, niin kylla tuntee ‘‘omansa”’. Minulla ei ollut tilaisuutta menna Montrealiin kisoja seuraamaan mutta toivon etta ne jotka ovat siella olleet kertoisivat asioita ja nakemyksiaan omalta nakokan- naltaan lehtemme palstoilla. Ja nyt sitten yritan vieda teita -parhaani mukaan tahan juhlaan. Tilaisuus oli mieleenpainuva tilaisuus. Paivia ennen valmistin itseanl, En Act ms ett. saisin our ‘idirasiaani. nukuin y6t kadet rasvassa ja han- sikkaissa. Olinhan mennyt [api monet kilpailut, niin itse kilpail- len, kun aidan huutojoukossa ollen. Mutta menna nyt tassa maassa vuo- Kauneimmat kesan | kukkaset _ hyvan tuttavan ja toverimme | Kaino j ja Nick Ranta | Jalmar Vainio | Richard Vuorimal | Paul Mannisté | Hilda. Aaltonen : | Kyllikki ja Emil Hankila eat ok takana sikymmenia elaneena k4an- sakourana hienoston joukkoon on aivan eri asia, kun nayttamodlla naytella Olevinaan ‘‘sielt ‘toisen puolt’ jokkee”’ No olinhan edus- tamassa tieta, valmistin itseani tietopuolisesti kuvaamaan urheiluelamaamme vuosikym- menien takaa. Onhan joukos- tamme lahtosin olympiakil- pailyoita ja suurella joukolla olemme kokoontuneet vuotuisiin liittojuhliimme. Kunnioituksella nostamme hattua sellaisilla nimil- le, kuin Pirskanen, Oksanen, Ruotsalainen y.m. ja nuoren pol- ven kasvatteja on Bill Heikkila, jonka keihas on lentanyt komeis- sa kaareissa Canadan lipun alla. (Tunnustus kaikille saavutuksille, ompa kenen lipun alla hyvansa.) Mutta siirtykaamme naihin juh- liin 21. olympialais merkeissa. Hyvissa ajoin lahdin ajamaan ‘“‘hienosto kaupungin osaan’’, jossa en koskaan ole kaynyt — “20 mailin ajo — ja — tietysti ek- syin — pysahdyin ottamaan. ‘“bensaa’”’ ja kysyin tieta, en ollut kaukana — samalta asemalta oli juuri minuutti aikaisemmin iso Sihteeri, Paavo Vauria ‘“Jatk, Onpa muitakin Canadan mes- tareita aikoinaan ollut Taisto Salo kiekossa, Leo Roininen kuulassa ja ymmarrettavasti-Bill Heikkila, joka piti Canadan. ennatysta usean vuoden aikana hallussaan komeilla 75 metrin saavutuksil- laan, my6skin liittomme ennatys on hanen nimissaan. | Hiihto oli aikoinaan suosituim- pia urheilulajeja litosamme. Monet liiton seurat ‘‘omistivat’’ aivan ensiluokan urheilyoita tassa ‘‘hommassa’’, esim. sellaiset seurat kuin Beaver Laken Jehu, Sudburyn Alerts, Thunder Bayn Isku, Elokin, seka pohjoisen seurat Timminsin Comers, South Porcupinen Viesti, Kirkland La- ken Jymy, sekA monet muutkin antoivatkin ‘‘toiskieliselle vitia’’ nenaan, kuten sanonta kuuluu. Taman urheilumuodon on tanne Canadaan tuoneet Suomesta mur- tomaahiihtoon innostuneet hen- kilét. Ottakoon Niko Piispanen kunnian omakseen, hanhan se oli suuri ‘“‘profeettamme’’ tallakin alalla. Hyvia kilpailuita jarjestel- tiin tuhka tiheaan eri paikkakun- nilla ja saavutettiinkin Canadan murtomaamestaruus ensi kerran, kun Aate Back sen sai ja jatkoja Alertsin jasen Lauri Huuki voitti saman huomattavan arvokkaasti kaksi kertaa perakkain. Nuorten mestaruuden voitti Jehun Karl Kratz mydskin kahdesti, Jehun. Marttila 21 v. sarjassa kerran ja Shirley Ronka kerran naisten mestaruuden, hankin Jehusta. Liittomme mestareita onkin lukemattomia. Sellaiset ‘‘tekijat’’ kuin Tuuttilan Heikki, Sinisalon Lasse, Niko Piispanen, Unto Penttinen, Salmiset Jehusta ja | ; Wve Pode g hy a2 a ap. niin moriet muut. olivat tna mat- _| South Porcupine, Ont. — | | | kassa. Uehelluliitomaié on aina ‘kuulunut jasenena Canadan hienoa tai muuten olla . -kun vaihdoin - -myohassa ja aikaa ‘oli. tarkaste- 2 ~ Juun, Mik rakennus. Ollappa nyt — ‘‘onnikka’’ kysynyt samaa osotetta. Ahaa! Arvasin etta oli olympiajoukkue minun edellani. Helppo oli talo kadulle paastessa loytaa, silla tie oli parkattuja au- toja taynna ja polliseja ohjaamassa ystavallisesti hymyil- len liikennettaé. Arvioivat minut vissiin huonoksi “‘parkkaajaksi”’ kun antoivat minulle puunjuurelta tasaisen paikan. Heita huvitti, ‘‘ajokengat’’ kor- keisiin kantoihin, joka olisi saanut olla tekematta, mita myéhem- malla kaduin, korot aina vajosivat 175 paunan ruhoni painosta puutarhan pehmoiseen ruohomattoon ja kavely oli kuin vaivaisen vasikan kahlaamista. Harmitti kun olisin ollut mielel- lani esimerkkina nuonile, etta “Minka nuorena oppii sen van- hana taitaa.’’ Nimittain entisena urheilijana nostelin reippaasti. Olin siis paassyt talon eteen. Olen aina rakastanut ensi vai- kutelmaa. Siihen jain, “‘kun sano- ton santeri’’. Ei ollut kiiretta, silla jono oli katukaytavalle asti, josta huomasin etta urheilijamme siniharmaisiin puettuina olivat viela ulkopuolella, siis en ollut hiihtoliittoon ja tassé ymmarryk- sessa valittiin mydskin liit- toomme niin sanottu hiihtojaosto; kotipaikkana Sudburyn kaupun- ki, sen puheenjohtajana oli vuosia Unto Penttinen, sihteerina Uuno Silvid ja jasenena Karl Palomaki. Etta tama hiihtoasia oli huomioitu erittain tarkeana Canadassa, to- distaa se, etta hithtojaostomme puheenjohtaja jo vuosia oli Cana- dan murtomaahiihtojen ratojen ylivalvojana, hyvaksyen kulloin- kin pidettavien kansallisten kil- pailuiden radat. Voimisteluhan on ollut kautta aikojen innostava toimintamuoto my6skin liittomme seuroissa. Monet mahtavat voimis- teluesitykset muun muassa lit- tojuhlissamme olivat mita parhaimpia esityksia. Kun lit- tomme rahavarat sitten v. 1949 paranivat aivan huomattavasti. Urheilun ystavathan saivat Vapa- uden palstat kaytettavakseen niin sanotun haasteryntayksen merkeissa ja tulos olikin loistava. Rahaa kertyi noin tuhannen lah- joittajan ansioista kaksi ja puoli tuhatta dollaria ja kun viela tun- nettu nayttelija ja ohjaaja Len Hjorth pani naytelman toimeksi, joka esitettiin niin Torontossa kuin Sudburyssakin taysille huoneille. Puhdasta tuloa liitol- lemme siita jain tasan $400.00. Vielikin kiitollisina muistamme naita lahjoittajia. | Naisvoimistelun pina “‘tekijoina’” innokkaim- olivat ennen . serge Hilja Rajala, Lempi Ser- Elsie | Jokinen, Margit Hamalainen, Riitta Kassinen, Elen Virtanen, Pirkko- Saliman, asiantuntya. Tummaa lautaa — kadulta pain katsottuna kaksiker- roksinen, miksi vaikutti niin kor- kelle — kun suurin osa ymparis- tolla on vain bunkaloita, varik- kaita kukkaistutuksia ja puita. Mika rauhallisuus, mutta sita kai diplomaattiherrat tarvitsevatkin. Jos asuu ahtaissa taloissa niin olisi naapuri aina hdairitsemassa tai naputtamassa seinaan ja sitten hairiten diplomattisia kaup- pasuhteita. Joitakin kuukausia sitten oli takalaisessa lehdessa haastattelu ja monta sivua kasittava kuvitus Mr. ja Mrs. Pusan kauniista kodista, mutta en osannut kuvitel- la, miten henkeasalpaavan kaunis ja taiteellinen oli suurlahettilaan koti nain maatiaisen mielesta. Hetkisen odotuksen jalkeen paasin avaraan eteisaulaan, missa jokainen vieras allekirjoitti nimensa talon vieraskirjaan ja sit- ten tapahtui esittely — esittelija (mustaan ‘“‘frakkiin’’ puettuna) esitteli tulijan isannalle ja eman- nalle, Suomen presidentin edus- tajille, herrat Olavi, J. Mattila ja Kalle Kaihari, Suomen olym- pialais kom. jasenet herrat Pertti Palo, Heimo ja Jukka Uunila, olipa siina suloinen neitonenkin niiaten vieraille. Taisi minultakin Dolores Niskanen ja monet muut mainitsematta jaaneet ‘‘tekijat’’. Miesten voimistelun innokkaim- -piin kuuluu Lahja Tanner, Jack Hymander, Yrjo Saivo, Paavo Voutilainen, seka monia muitakin ahkeria ja innostuneita liittomme jasenid. Kun nyt rahavarat an- toivat tilaisuuden jarjestettiin To- ronto Tarmolla useamman viikon . kestavat voimistelun ohjaus- kurssit ollen osanotto ilahdutta- van suun, kurssien ohjaajana toimi menestyksellisesti Jack Hymander Sudbury, Alertssista. Joten myOskin talla alalla on Itit- tomme toiminta ollut aikoinaan mita parhaimmassa menossa. Liittomme on ollut vuosia hyvassa kirjeenvaihdossa Suomen TUL:n kanssa, etenkin Pekka Martinin olo vuotiskaute- na. Vaihdettiin erinaisia filmiakin ja muuta tarpeellista samoin oli laita TUL:n naisjaostonkin sen silloisen puheenjohtajan Greta Rajala-Rinteen ja allekirjoitta- neen kesken. Lopullinen tulos ‘kahden vuoden kirjeenvaihdon suhteen oli, etta Suomen TUL:n kuuluisa naisvoimistelujoukkue teki tuon niin onnistuneen ja in- nostusta herattaneen vierailun tanne Canadaan. Se tapahtui v. 1964 ja matkat ja kaikenylés- pidon kustansi liittomme. Tuo mainio joukkue esiintyi kahdek- san eri kertaa, Torontossa Tim- minsissa, South Porcupinessa, Thunder Bayssa, ja Sudburyssa. Katsomot olivat joka kerta aanaan myoten taynna ja lopulli- nen tulos rahassakin aivan hyva, sill4 voittosumma tuhat dollaria lahetettiin TUL:n naistoimikun- nalle Suomeen. Pan vuotta sen jalkeen teki urheiluliittomme len- tokoneella vastavierailun yli kahdeksankymmenen hengen suuruisena. Se olikin liitossamme merkkitapaus | tuon TUL: n vie- railun merkeissa ja he Jettivi Momaisesti : vai like hetkellisti es polvien herpaantumista. Esittelija hiukan tankkasi nimeani, niin menin hanen edelleen lausuen nimeni kuin nayttamdlta. Sain vastaan Jeveat hymyt. Kysyttiin mista tulen? Kerroin etté Otta- wan liepeiltahan mina. Edella esiteltava rouva kehaisi omis- tavansa monta saunaa, meinasin tokaista, etta onhan minullakin yksi, mutta siina samassa muistin, keta mina edustan. Viikkosano- mien toimittaja Mr. ja Mrs. Ken- tala eivat voineet saapui ja nain ollen mina olen valtuudettu tuo- maan heidan ja lukijakunnan ter- veiset ja toivotamme Suomen urneilijoille onnekasta urheilumatkaa. Seuraava esitettava astui esiin — loysin itseni verannalta, josta sain tehda yleis-silmayksen talon takaosaan. Se oli kai taasen kohtalon tarkotus. ‘‘Milla’ ihmeella noi kaikki ihmiset ovat paasseet tuonne alas, kysiisin it- seltani? (sillé ei ollut kukaan vie- rellanikaan vastaamassa) Kuiten- kin tarjoutui nain tilaisuus luon- nehtia eteen kuvat, joka on vaikea ikuistuttaa kameralla. Meri Tohmo Smrek Jatk, seuraavassa numerossa. litolle beatin Conaihe ia vaa- sin, jonka Ake Hunnakko otti vastaan. Samoin sai Elsie Jokinen heidan kultaisen voimis- teluohjaajan merkin ja allekirjoit- tanut Suomen hallituksen an- siomerkin. Ja vuosia on C.S. Jarjeston taholta pidetty myoskin laulu-ja soittojuhlia eri aikoina, eri paik- kakunnilla. Kun naihin molem- piin ei ollut meikalaisilla aikaa eika varallisuttakaan ottaa osaa tehtiinkin Jarjestén puolelta ehdotus jo kauan etta nama molemmat juhlat olisi yhdistet- tava yhteiseksi suurjuhlaksi. Liit- tokokouksessa Sudburyssa 1956 tekikin liittokokous paatdksen, etta naita juhlia tullaan kokeilutarkoituksessa viettamaan yhteisinajuhlinamme. Niita onkin nyt jo vietetty 17 kertaa ja vii- meiset juhlat olivat Sudburyn ja Wanupin jarjestamat v, 1973. Sen jalkeen ei ainakaan urheilujuhlia als vietetty ja muukin fouminta f * joten tiissi ttittsloalsouknesen onkin edustajien harkittava, mi- hin toimenpiteisiin ehka voidaan ryhtya asioiden kohentamiseksi. Viimeisessa liittokokouksessa valittiin liittotoimikunta taaskin Yrityksen jasenista Vilho Heikki- l4, Unto Penttinen, Albert Jalo- nen, Tyko Kivimaki, Kauko Paananen, Eino Valkki ja allekir- joittanut edelleenkin entiseen vir- kaansa. Parin viime vuoden aikana on liittomme riveista kuoleman kautta poistunut useita tunnettuja seurojemme jasenia. Mat- - kasauvansa jattaneiden joukossa on urheilumme parhain kaiken toimintansa aikana urheilijana ja innostajana Niko Piispanen, myos Voitto Lehti, Frank Tommila ja. Veikko Jaakkola ovat myéskin j jo muuttaneet sinne mista ei enaa paluuta ole, seka monta muuta,.— joiden muistojen kunnioit- tamiseksi pyydankin kokouksen pitamaan | minuutin hiljaisuuden. Parantosea maaliskuulla 1976 “ae Tlistail sciain 17 P. 1976. ca