Kun Suomi-Seuran perustava kokous pidettiin Helsingissa toukokuun 6. paivana 1927, ul- kosuomalaistoiminnalla oli taka- naan jo seitseman tyOntayteista vuotta. Seuran perustaminen oli suoranaista jatkoa amerikan- suomalaisten jo v. 1920 Helsin- gissa pitamalle kokoukselle, jossa pyydettiin, etta Suomeen perus- tettaisiin heidan kotimaan yhteyksiaan vaalimaan oma yhdistys. Kaytannollisita syista ei. omaa yhdistysta kuitenkaan viela silloin saatu perustetuksi, vaan toiminta tapahtui Suomalaisuuden liiton yhteydes- sa, jonne oli tarkoitusta varten perustettu. erityinen ul- kosuomalaisjaosto. Toiminnan jatkuvuutta osoittaa parhaiten se, etta tohtor1 Rafael Engelberg, joka oli seitseman vuotta -aikaisemmin Suomalaisuuden litton sihteerina ottanut harteil- leen ulkosuomalaistyOn eteen- pain viemisen, tuli myOs peruste- tun Suomi-Seurar.y:n sihteeriksi. Ensimmaiset kymmenen vuot- ta Suomi-Seura r.y:n toimin- nassa eivat olleet vailla ongelmia ja vastoinkaymisia. Taloudellinen pulakausi 16i oman leimansa aat- teelliseenkin toimintaan. Erimielisyydet siita, pitaisiko ul- kosuomalaistoiminnassa keskit- tya vain amerikansuomalaisiin vai ottaa mukaan myos heimosukulaiset eestilaisia ja un- karilaisia myOten, seka massa val- litseva eripuraisuus suomen- ja ruotsinkielisten kesken aiheut tivat hajaannusta. Samana paivana Suomi-Seuran kanssa perustettiin samaa_ tarkoitusta varten toinenkin jarjest6, joka otti nimekseen Ulkosuomalaisyhdis- tys. Nama kaksi yhtyivat kuiten- kin jo vuoden 1929 loppuessa, jol- loin uuden yhdistyksen nimeksi tuli Ulkosuomalaisyhdistys Suomi. Mutta lisaéksi toimi Hel- singissa 1930-luvun alkuvuosina padasiallisesti kerholuontoisena Suomen Ulkomaankavijain Seu- Amerikansuomalaisten Seu- ra, Suomi-Amerikka-toimisto ja lisaksi ruotsinkielinen Finlands Svenska Utlandsdelegationen. Tama hapuilu paattyi vasta vuonna 1937, jolloin padasiassa silloisen opetusministerin Antti Kukkosen toimesta saatiin aikaan voimien kokoaminen ja perustet- tiin uudelleen yhdistys nimeltaan Suomi-Seura r.y. Yhdistyksen johtokuntaan tuli eraiden minis- terididen edustajia ja se paasi osalliseksi pienesta valtion taloudellisesta tuesta. Samalla jarjestollisella pohjalla Suomi- Seura on ollut siita alkaen. Tamankin yhdistyksen sihteeriksi tuli alusta alkaen tohtori Rafael Engelberg. Han pysyi paikallaan vuoteen 1959, jolloin han sirtyi 78-vuotiaana elakkeelle ja taman kirjoittaja tuli hanen seuraajakseen. Rafael En- gelberg toimi suurena ul- kosuomalaisaatteen lipun kan- tajana lahes 40 vuoden ajan, ja Suomi-Seura kutsuikin hanet v. 1959 kunniajasenekseen. Ominaisia Suomi-Seuran al- kuvuosikymmenille olivat suuret rantavastaanotot lippuineen, soit- tokuntineen ja puheineen kotimaanvierailulle saapuville amerikansuomalaisille. My6s jar- jestettiin joka kevat ja kesa useita ohjelmallisia kahvitilaisuuksia. Suomi-Seura toimi voimakkaasti, jotta Suomi saisi osallistua yhtena kutsutuista ” Surulla Sevaletnetek eta rates vaimo, aiti ja mummomme poistui luotamme Sudbury Memorial sairaalassa maaliskuun 29 pna 1977. Han oli syntynyt Saarijarvella, Suomessa. Lahinna suremaan jaivat puolisonsa Akseli, poikansa Sam ja nelja lastenlasta, seka laaja sukulais- ja ystavapiiri. On tyhja paikka kodissamme, ei sitad kukaan tdyttdda voi. On silmds rakkaan ummistuneel, el Ainon adni enda sol. Lepda rauhassa. Pois léhdit aiti, vaan olet vielé lahellamme, tuhansin sitein meihin liittyen. Kotihin ja liki spsdantamme, Jai kaiku askelten rakkaitten. Sam ja Elma Muistot hyvyydestési mummomme jai meille aarteeksi katkohén sydamen. Lastenlapset KIITOS Sydamellisesti kiitamme kaikkia sukulaisia, ystavia ja tuttavia osanotosta. Kiitos kauniista kukkasista, lajoituksista syOpasaatidlle ja pastori Jukka Joensuulle lohduttavista sa- noistta. Erityinen kiitos Lougheed hautaustoimistolle hyvasta pal- velusta ja kahvitarjoilusta. Kiitos my6s teille, jotka kavitte sairaalassa / Aan munsilanatien valtioista Delawaren siirtokunnan 300-vuotisjuhlaan v. 1937. Suomessa seura jarjesti suuren Delaware-juhlan Helsingin yliopiston juhlasalissa. Toisen maailmansodan sytyttya toiminnan luonne muuttui. Suomi-Seura otti marsalkka Mannerheimin toivomuksesta hoitaakseen talvisotaan tulleen vapaaehtoisen Amerikan suomalaisen legioonan huollon Suomessa. Seuran sihteeri Rafael Engelberg oli legioonan yhdysup- seerina. Sodan jalkeen seura toimi vilkkaasti Amerikan suomalaisten lahettamien lahjapakettien jakamisessa apua tarvitseville. Suomen Siltaa julkaistiin nelja kertaa vuodessa, uutisia lahetet- tiin jatkuvasti kaksi kertaa vii- kossa ulkosuomalaisille sanomalehdille, suoritettiin omaishakuja seka ulkomailla etta Suomessa ja yhdistettiin siten sodan jalkeen satoja katkeamaan paasseita siteita. Helsingissa jar- jestettiin englanninkielen § kurs- seja ja perustettiin valtiovallan pyynnosta seuraan erityinen siir- tolaisneuvontaosasto lahtevien siirtolaisten neuvontaa varten. Monipuolisesta toiminnasta huolimatta seuran jasenmaara laski, ja sen oli kaytava jatkuvaa -taistelua taloudellisia vaikeuksia vastaan. Oltuaan suurimmillaan v. 1946 noin 1,200, jasenmaara oli v, 1958 vain 325. _ Tanaan Uuden ajan voi sanoa koitta- neen Suomi-Seurassa v. 1959, jol- loin ministeri Rainer v. Fieandt tuli seuaan puheenjohtajaksi. Han oli entinen paaministeri ja entinen Suomen Pankin paajohtaja, joka oli lisaksi vieraillut melko pal- jon amerikansuomalaisten parissa ennen toista maailmansotaa ja oli oppinut kunnioittamaan heita heidan yrittelidisyytensa vuoksi. Ministeriv. Fieandt toimi puheen- johtajana 11 vuotta ja hanen aikananaan Suomi-Seura nousi nykyiseen asemaansa. Jo yli-ikaiselle sihteeri- toiminnanjohtajalle Rafael En- gelbergille saatiin jarjestetyksi hanen kaipaamansa elake ja uudeksi toiminnanjohtajaksi tuli taman = kirjoittaja. Hen- kildkohtaisten yhteyksien yl- lapitamisen siirtolaisten ja heidan omaistensa valilla havaittiin parhaalla mahdollisellatavalla palvelevan niita tarkoitusperia, joita varten seura oli aikanaan perustettu. Alettiin jarjestaa edul- lisia matkoja seka Yhdysvalloista ja Kanadasta Suomeen etta Suomesta Atlantin taakse. Naiden matkojen jarjest’minen osoittautui oikeaksi toimen- piteeksi ja jasenluku kasvoi. V. 1961 ylitettiin tuhannen jasenen raja, v. 1965 jasenia olijo 10,000 ja v. 1968 yli 20,000. Vuonna 1972 ylitettiin 50,000 ja nykyisin on jasenmaara yli 75,000. Talla jasenmaaralla Suomi-Seura on tiettavasti maailman suurin ul- kokansalaisjarjest6. Jasenista asui viime vuonna kotimaassa n. 54,000, Yhdysvalloissa ‘ja Kanadassa lahes 19,000, Ruot- sissan. 1,500 ja Australiassa lahes tuhat Su - suuri mara selittyy silts ett yhden ‘Ssiirtolaisen monet sukulaiset liittyvat Suomessa jaseniksi voidakseen vierailla uudessa maassa asuvan omaisen luona. matkalle henkildét tulevat taval- lisesti ulkosuomalaistoiminnan lampimiksi kannattajiksi ja pysyvat edelleen jasenina. Jasenmaksujen suorittamisen helpottamiseksi seuralla on koko maailman kattava yli 60 jasen- sihteerin verkosto. Suomi-Seura on mahdollisuuk- siensa mukaan pyrkinyt kehitty- maan ajan vaatimuksien mukaiseksi palvelujarjest6ksi_ - todelliseksi ulkosuomalaisten omaksi jarjestoksi, asiamieheksi ja etujen valvojaksi kotimaassa. Suomen Silta on jo monia vuosia ilmestynyt kuusi kertaa vuodessa entisen neljan asemesta ja nyt osittain englanninkielisena; uutisia Suomesta lahetetaan val- tion taloudellisella tuella jat- kuvasti kaksi kertaa viikossa il- maispalveluna yli 60 osoitteeseen kaikissa maanosissa; suomalaista kirjallisuutta ja aanilevyja valite- taan; omaisetsint6ja suoritetaan seka kotimaassa etta ulkomailla samoin kuin muutakin asiointia kotimaassa; jarjestetaan Suomen kielen ja kulttuurin seminaareja ulkosuomalaisille nuorille, taiteilijavierailuja ulkosuomalais- ten pariin seka ulkosuomalais- ryhmien vierailuja kotimaassa; valvotaan siirtolaisten yleisia etuja kotimaassa ym. Huomenna Suomi-Seura katsoo valoisasti tulevaisuuteen. Vaikka suuren siirtolaisuuden vuodet valtamer- ten taakse ovat ilmeisesti lopussa, kasvaa yleinen kansainvalinen liikkuvuus muuten jatkuvastt. Viime vuosina ovat valtamerten takaiset siirtolaisia vastaanot- taneet maat alkaneet virallisissa kannanotoissaankin arvostaa siir- tolaisten alkujuurien vaalintaa. Sadat suomalaista syntyperaa olevat amerikkalaiset ja kanadalaiset ovat littyneet Suomi-Seuran jaseniksi. Suomalaiset siirtolaiset ovat sailyttaneet omia erikoispiirtei- taan keskimaarin kauemmin kuin muut kansallisuudet. Suomi- Seuran pyrkimyksena on tukea entisesta kotimaasta — tal esivanhempien kotimaasta — suomalaisia kulttuuriharrastuksia kaikin tavoin. Toiminta tulee muuttumaan yha enemman ja enemman englanninkieliseksi, mutta aatteet pysyvat. Uskomme saavuttaneemme ulkosuomalais- ten luottamuksen toiminnal- lamme ja toivomme voivamme sen sailyttaa tulevaisuudessakin. Suomesta tiedustellaan Henkildita, jotka ovat aikanaan tunteneet Kustaa V. Kulon (Kulonen), pyydetaan ystaval- lisesti ottamaan yhteytta al- lamainitulla osoitteella. Kulo (Kulonen) siirtyi Cana- daan v. 1921 senaattori Oskan Tokoin n.s. Muurmannin Legioonassa. Han on syntynyt Huittisissa v. 1869 ja kuollut Canadassa v. 1943. Omaiset haluavat kunnioittaen pyytaa tietoja hanen viimeisista _ Vapputervehdys ja lahjoitus $10.00 | _Viikkosanomille- Osallistuttuaan kerran | muistolle! Tyttarensa Saara Huhtalu Sault Ste. Marie, Ont. ¥ * * Lahjoitus Thunder Bay, Ont., lahjoit- tavat Viilkkosanomille $4.25 Lehtiliikkeemme parhaat kiitokset lahjoittajille! | Kiitos | - Sydamellinen kiitos teille | | tuttavat kun kavitte sairauteni | }aikana tervehtimassa minua | South Porcupinen sairaalassa. | Kiittos teille ystavyydesta ja | mielta virkistavasta keskus- | telusta. Nyt olen kotona ja | hyvasti paranemaan pain. | Toivotan teille kaikille | hauskaa kevatta ja ennen kaik- | kea terveytta! Teitaé muistaen, | Paul Oja | South Porcupine, Ont. | Levotonta Pakistanissa Viimeisen kuuden viikon aikana on yli 200 ihmista saanut surmansa levottomuuksissa Pakistanissa ja maan uusi paaministeri Zulfikar Ali Bhutto on julistanut sotatilalain Pakista- nin kolmeen suurimpaan kaupun- kiin. Levottomuudet johtuvat vait- teesta etta Bhutton vaalivoitto saavutettiin vaaristelemalla vaa- lituloksia. Islamabad Maanantaina 25.4. saadun tiedon mukaan on padministeri Bhutto vanginnut 48 opposition johtajaa aikaisempien vangitsemisien lisaksi. Armaan Tukea Suomen puoluelehdille Valtioneuvosto jakoi puolueiden lehdist6n tukemiseksi 20 miljoonaa markkaa. Samalla valtioneuvosto jakoi myods 2,2 miljoonan markan teletuen uutis — ja tietotoimistoille. Lehdis- {otukea jaettiin puolueittain eduskunnassa olevien kansan- edustajien maaran mukaan. Tuki on 100,000 markkaa edus- tajaa kohti. Vuoden alussa val- tioneuvosto jakoi puoluetukea 26 miljoonaa markkaa eli 130,000 markkaa eduskunnassa olévaa kansanedustajaa kohti. ajoistaan, mahdollisista _ peril- lisista ym. Hanen tiedetdan olleen Viimeaikoinaan mm. muurarina. Arvoisat tiedot pyydetaan lahettamaan osoitteella: Niilo Kulonen, 32700 Lauttakyla, Fin- land, Europe. -Tiistal toukokuu 3p. 1977