Moskova (TA-Matti Pykala) Voi- ton perusta 1418 pdivaa ja yota kes- taneessd suuressa isdnmaallisessa so- dassa oli luotu jo lokakuun sosialisti- sessa vallankumouksessa. Se vapaut- ti kansan luovan energian ja antoi mahdollisuuden suunnitelmallisesti kehittad kansantaloutta, avasi laajat ndkéalat tuotantovoimien kehityk- selle, maan puolustuskyvyn perus- talle. Teollisuustuotanto kasvoi nopeas- ti. Wuonna 1940 se ylitth 7,7-kertal- sesti vallankumousta edeltaneen ta- son. Sahkéenergian tuotanto kasvol 24-kertaisesti ja konerakennusteolli- suuden tuotanto perdti 30-kertaises- ti. Kolmen sotaa edeltaneen viisivuo- tissuunnitelman aikana otettiin kayttédn 9.000 uutta teollisuuslai- tosta ja ilmaantui kokonaan uusia teollisuusaloja. Neuvostoliitto nousi teollisuustuotannossa ensimmiaisek- si Euroopassa ja toiseksi maailmassa, Paljon huomiota kiinnitettiin maan puolustusteollisuuden kehit- tamiseen. Sotaa edeltaneiden viisi- vuotiskausien aikana luottin oma lentokone-, panssarivaunu- ja tykki- teollisuus sekd kehitettiin omat ko- netuliaseet. Aika oli kuitenkin liian lyhyt ja niinpa Hitler-Saksalla oli sodan al- kaessa kaytettdvissdan 1,5—2-ker- taiset sotilaalliset ja talousresurssit Neuvostoliittoon verrattuna. Hitler oli jo ehtinyt miehittaa 11 valtiota ja nuden teollisuus tyéskenteli fasistien hyvaksi. Talous sotakannalle Neuvostoliiton koko talous ol he- ti sodan ensi paivasta lahtien saatet- tava palvelemaan rintaman tarpeita: rintama ja selusta sulautuivat yhdek- si kokonaisuudeksi. Jo kesékuun viimeisend pdivana vahvistettiin tarkistettu. kansanta- loussuunnitelma jossa kiinnitettiin pddhuomio sotateollisuuteen. Ra- kennustoimintaa vahennettiin jyr- kasti ja se rajoitettiin saadettyyn maéadrdin kohteita (sotateollisuuslai- tokset, voimalat, polttoaine-, metal- jurgian ja kemian tuotantolaitokset sekd rautatiet). Tyévoima turvattiin ensi sijassa sotateollisuudelle ja sen eduksi jaettiin my6s metalli, kivihiili, sihk6energia sekd koneet ja laitteet. Sotateollisuuden nopean lisdéami- sen ohella eteen tuli toinenkin kii- reellinen tehtava: teollisuuden, kar- jan ja ihmisten evakuointi vihollisen michitysuhkan alaisilta alueilta. Vi- hollinen miehitti sodan ensi kuukau- sina Ukrainan, Valko-Venajan, Itameren tasavallat ja suuren osan Euroopan puoleista Vendjan fede- raatiota, Vield 1942 se miehitti Poh- jois-Kaukaasian. Nailta alueilta siir- rettiin kokonaisia teollisuuslaitoksia itidin Volgan taakse, Uralille, Sipe- riaan, Kazahstaniin ja Keski-Aa- siaan. Aikataulu oli adrimméaisen tiukka, suurenkin tehtaan oli ‘jo 1,5—2 kuukauden kuluttua siirrosta valmistettava tuotteita. | Olosuhteet uusilla paikoilla olivat muutenkin vaikeat, silld paikkakun- nat elvat suinkaan olleet valmistau- tuneet vastaanottamaan uusia teolli- suuslaitoksia ja uusia asukkaita ‘ oak i eee, 4 —s Rage one tunnsinny veh dolese Handsisihke bs! aC VEKOH PECs Parson doses TORAPETVEUTAE, Dot Rome by GERRY RO Nova | Rosvovinr Armhyntaoateagre Ratroanialetan VRE CREMTNGTINiEd? FOONRYETER GALS “hyd CURIA B SUBTERIa Eas on soe a ee rN 905 RH SP 3 ex SRR he : aS eee ~ . ce aN - in Net