Oz kari Hakks.

ikesuinen ; ig
Haisesta late.
Wun Pubtasn

nullekin JOtain
tmast yneens:
?

> Sarki minyy
1 hin sinutle
ta hanell on
nM Olisj elanyt
hinen taytyy

ATinulls on
| SUG Kenelle.

ulle voit, silts
‘ll $44 SUTHASA
NkO ystavasi?
Kays ja kaltse

an tuonne yi-
Hien tags no
meita Vlaksj

an mith tun-
Osta cle endj
t yéneet, niin
— EE}, e&
nnalle, sielti
S45 Vastaan,
Manta. Jos
kay hullusti

te] ole hok-
‘t ahinien Ji
Wiukirjoistant
asta.

a pilaa, min-
| tyota tekee,
Ii, nyt ollaan
4 kertoa vai-
re lohdutuk-
1, sina lydt
1 ole letin
an puhutta-

nen ole Jeik-
ALita rumaa
ilut?

a smullekin
en kehtali
karainen, s&
ellen ilialla
ellii katken-
esta
[soinassa SI
callistuvassa
ila tarkoit-
Vastf Sandi,
het kelpaa-.
mimin kulo
tari, Sano
en ¥mnmar-
uulosty ul-
olisin syyl-
sa. AJ)nul
eli, kum 154
i, mitd haa
saa ‘haveta
iy Valstya
1 kalseesia
mukin penta

[ + = a
lin joss

yjasi 1uolta
ole isaasi
ghisivatkin,
ii ja evita

Ole ¥a-
kuin s¥¥a
iytat. etta
A ig451 . - .
pa et kal-
si tultuasl

mn muielés

essa, “jashi-

rl:

Meet ele ee gel
se. pe.  e—— ee, *

rier Ces)

“rikvinmenta wuetta, on

.- samainen rélnvake minulle niykki
—_- Niin toziaan, sinun on mydskin
kerrottava kekemuksistasi ja sitten
yoimme nlitd vertailla yksiin.

_. Yksiinpa naita byvin’ voidaankin
,errata. Ndin han minujlekin sanoi:

Rikkaat ne aina miellyttavit kau-
niita 4yttoja, vaikka hyvin tetavat, etti
neidait Jopulta jatetaan. Koska hinen
uivtyi Se miinulle sanoa, niin se kai
myas tarkoltti minut jatettfvan. Sil-
loin minelle tult niin ikdvi kun ajat-
ielin, etta sinutkin plan naitetaan ja
sitten et endd saakaan olla ystiivini

Tytto pyybkaisi kyyneleensi ja
poika tarttui lujasti hdnen kiteensi,
jieneekd hinelldkin ollut Kyynel kur-
kussa Koska ei dinté kuulunut, hella
nurtsius Vaan...

—- Niin, niin se on, eéttei saa olla
enda toisen tytOn ystavu se joHa on
oma — enki mind kyla haluaisikaan,
sifloinhan sotkisi toisten yalit. MNakee-
hiin tuon isastisikin -

— Wfita sina hinesta tiedat? pojan
kysymrys oli kithked ja kiiden puristus
tiukkeni.

— Hilda, joka teiiid on palvetint pa-
surunielella
Kertonut, miten isisi aivan nuorena
rakastj] Kaunista tyttdd, jolla nyt vasta

ES ee ee ee oe ee m7
1

: a AITIMME :
| Pp a i
| Miina Koskisen |
| MUISTOLLE

| | Kuoli joulukwan 23 p. 1954,
| Luikalassa, Suomessa,

|
:
|
| :
:

|

|

| ‘etme néhnyt kun silmiisi suljit,
emme hyvastia Lususa yoineect,

Vaan muistosi el haihtua voi.
Lepait unmtasi rauhaisaa,
Valkolumi kumpusi kaunistaa.

Lapset Ide Saarinen,
Wawa, Ont., Canada

¥YrHi Hoskinen,
} Reran, Ont, Canada

f Suruits i> kaipauksella ilmoitan, e¢1ta |
: rakas micheni :

KUST! KALLIO |

7 noukkul thniseen uneen Alert Bay'n sai- §
Taniassa-marrashunn 14 p. 1555. Han §

(oli syntrnoyt Lapuaila, Yaasan laanissa,
tammiknon 25 p. Last.

Lahinn’ suremaan pin ming, hainen §
raimonsa Hilja. ja kaksi fasta, Omi ja
Solo perheimeen sexe vilsi lasteniasta
lasts Sointniassa, yest Teljienpolka Matt
Kalita, Sicamons, B, C,

Mutt tala vield kun kul#tevi

tA haipa Kuolevainen,

ni tuntuupi kuim Euiskaisi

Viel dines juottavainen.
Valmesi Hil.

Matke on pdattynrt,
ahkera Kasi on jaahtynye.
Suommne levon rauhaisan.
Elvi ja Sulv Kallio
Emi ja Olavi Anderson

Kulta yaari olet poissa,
ikuisessn reaunastsa.
Miuistes rakas, sailyy alna,
BaTternamume Kalli.
Lastenk set,

KITTOS
Pyydamme nusua sydimelliset kii-
laxset kalkille osanottajiNe. Hiitos
kantajilie. Ejiitos John Lehtiselle pu-

heesta ja naisille lavlutsta, Hiitos ku-
kista, jolla peititte hautakummun.

HELJA KALEIO JA OMAISET

._ Tanneet.

ee el LE ANG Rae ce ss esl Bn pe

Kuin kaksi marjaa

il

(Kilpakirjoitus)

=e
5
== KIRJ. HELINA

(Jatkoa)

TELI oli hilpeimmaliain, silla mvt
jo ajateltiin takaisin kaupurkiin
iahtéa — Dora ja Wanja oman pic-
heen poksiinsd, jomka he olivat vuok-

hhuonetta Kalevankadulla, mutta sehin
oli emstaluksi néinkin hyva. Olisihan
Doran kotona ollut kyllin titaa, mutta
he tahtoivat olla kahden.

Dora meni ylakertaan muruttamaan
qmtkuansa ja kirsti Sandran kanssa
korjasi astioita pois poydalta, kun keit-
tion ovelle joku koputti. Kirsti menee
avaagmaan ja siella on huonosti puettu
keski-indinen mies, joka pyytad ruokaa.
Anterokin rients4 sithen ja kAskee
Kirstin laittaa jotakin keittign piydialle.

Afies tulee stsdlle ja katsclee ympii-
ritieen ja sango:

— Suokaa anteeksi neitti. mind tutin
sopimattomaan aikaan, silla taaii
nayttaa silta, kuin ollsi ollut joku jub-
la. Autta mind olin niin visynyt, ‘kun
olen kulkenut pitkin matkan, eika mi-
nulla ole rahaa ostaaksent ruokaz-.

— Taalla on vain vihkidiset. Istukaa
tuohon sanot Kirsti ja laittoi tuolin
liihelle poytaa,

—— Mist& te olette tullut? kysyi Aa-
tere, |

— Aflistiké olen tullut? Jospa sen
tietdisin itsekadan. Mina kutien vain
patkasta toiseen, siili minulla ei ole
missain kotia, Olen kulkenut tala ta-
voin jo pitkdsti toistakynymenté yuotta.
Minulla oli joskus koti ja hyvi koti,
mutta mind olen vainojen alaisena ja
jos minut tunnetaan, niin minut ammu-
taan heti. Minut on luultu kuolleeksi
jo vuosia sitten, mutta ming pelastuin
kuin thmeen kautta, Minun raumiini-
‘kin ‘haudattiin yhdessd vaimoni kanssa,
mutta se oli joku toinen, jota ruultiin
minukst .. .

— Etteko tahdo sanoa misti olette
Jahtdisin ja mika on nimenne? kysyi
Kirsti, ™

— Nimet ovat nykyisin kovin vaa-
raliisia, sila ei koskaan tieda kuka on
viholiinen tai ystava ja ming en tunne
teita keta@an ...

Kirsti oh laittanut kahvia, voileipia
ja salaattia pGytéian ja sangil; — Kas
tassa. Ohtakaa nyt ruokaa, min vir-
‘kistytte ja sitten puhumme vasta.

Mies oikein ahmimalla tuppasi ruo-
kaa suuhunsa, elka kukaan puhunut

vaitetaan olevan isisi lapsen, josta +e
suutar, naykki, en tledié viitsrka sel-
laisia juttuja uskoa, mutta se minusta
on kurmma, mifen 1sasi on antanut vaa-
rin pakattaa ottamaan vaimokseen 4i-
tisi, se nyt on hullua, Mutta niin mina
sitten olen ruvennut ajattelemaan, etla
pian he pakottavat sinutkin jolickin
talontyttarelle mieheksi ja niin sina
olet sitten isHsi kaltainen, etk6 olekin?

Siita alkaen on isési juonut, kun
huomas; tehneensd vaarin itseansa ja
tyitéa kohtaan, ja alkoi kuulemma kay-
main kaupungissa sen tytn luona ja
viimein oli sewraus, etth sielli kallel-
Jaan olevassa mikissa ivkee yksindinen
nainen hapedansd ja pari vuctias tytto

rth Tr 1 wes
pian nautaa 4ilinsa rakkaudelle. Nain-

pi juuri Hilda kertoi ja varoitti rakas-
tumasta rikkaisiin, etlei tule sydansu-
ruja ja hapeaa ...

— Jsin kaltainen en ole, etka ole
isikdiin vaarin kaltainen. Tkind han ci
pakoittaisi minua vasten tahtoani nat-
mistin, daidista en ofe varma, muila ¢h
Hantikdan tottelisi sen saat uskoa. Ys-
tivyyiemme ei fopu sellaisen asian

tahden.
Fatkui.

Heilli oli vain kaksi pienti |

mitiin. Mutta Doran isi tarkastelee
hyvin iarkkan ja aivan sipsihtia aja-
tuksissausa . . . olistkhohan — onkohan
todellakin tapahtunut ihme? Moutia
Kuitenkin kuia Karistaen ajatukset pots
1Sestansd sno iineen:

—- Se ei vor wila mahdollisia, et mil-
Jagan,

— RKenelle sing puhut? kysayy hanen
rouvialisa. .

— Ej kenellekadn.
lelin Saneen.

Ales ali saanut svewiykst ja niiytei
paljon virkeammalta ia alkoi hiljalleen
puhug:

~~ Kitlos tellie! Minusta niivttia,
cita oleite iidrettiman byviit ihmisiii.
Ja kenenks vihkiaiset nim’ sitten oli-
vat, etta saan myiskin kiittai morsian-
ta ja Ssulhasta, silli te neiti kai olette
palveltjatar?

Alina vain 2jat-

— ki, en mina ole palvelifatar, vaan
suliasten sisko.

— Vai sulhasten!
otkein kakswshiat?

— Ohivathan ne, sillfa kaksoisveljeni
menivat yhtsaikaa nabmisiin.,

Keskustelan atkana oli Wanja tulhit
keittiéon, seisoi Anteron rinnalla ja
sano: .

— Tassi me sulhaspojat nyt sitten
olemme.

Vieras katsoo ja katsoo ja hiinen
Rasvojen yli kdy kuin varjo. Sitten
hin sanoo: |

— Minakin kerran olin kaksoispai-
kien isa, mutta siitd on pitki aika
kulunut ... He Kuolivat molemmat pie-
ning. Mika on terdan nimenne?

— Meidan nimemme on Andrew ja
Wanja Soplesky.

-~ SO... 90p... sopertaa hilfal-
leen vieras ja samalla pyortyy.

Kaikille tulj hirved ‘kiire. Antero
ja Wania nostivat vieraan solvalle toi-
seen huoneeseen, silla hin on aivan
kuin kuollut. WKirsti hakee kylmiin ve-
sikdareen paihin ja he koecttavat hanta
virvoltella,

—~ Mika hinelle tui? kysyy hitay-
neena Sandra.

Olrko nimi sitten

Suomalaisille asiakkaillemme
ja tuttavillemme

Mita hauskinta joulua

ja onnellisinta
unifa vuotta

— Emme voi ywimartad mugta. mut-
ta han on hevin heikko, kun on kulke-
nat HURL matkeja ia ilman ruckaa.
Hiinet tavtve vied sairaglaan, sango

Antero.

Vieras heriiikin. siita pian kl sande
RatseHlen vinpirilleen: -— Missi mint
olen ja mii muinalle on tapahtunut?

Fe vain pydrryitte, sanoo Kalle -

Vieras nousee ylis ka menee takaisin

Keitiiign ja istahtaa samalle tuolie ta

aoe ee

-~ Syokia anteexst’ Mutha sninua
tivtyy kerfoa tells jotakin -—- ja fin -
alkaa kertoa. Manta vuotta = sitter

olimme pakolatsing Tallinnassa ja mind
Sai vatnont jz pikkupoikamme clim-
me menses: ocettuvatin latvaan, mutt
Theidat saatiin kiinni rannalla, jossa oll
muitakin pakolaisn, Alea ammuttiiy
14 valmonm kuoij heti, mutta mini su-
kelsin mereen ja um adottavaan dat-
vaso. Laivi purjehti: ulkemadte jn
mink alin nonet* yuodet toossa hiyass:e
matruusing. sili siloin olin viel nuori.
Poikamimne koltalasta emme = tictinert
mitthin, SUG han ji plenetn seutiuve-
neescen. Toinen poikamme jai tytth-
remime Mivat sisareni holtoon. Meidan
Oli mairi tavata jossakin Suontessa,
mutta mind tn uskaltanut tulla takui-
sin, sill mitnut alisi utettu kitnni . . .

— Abiki, mikii en teidaa ninvenhe?
kysvyi Doran isd.

— Nimeni? ... Niin. sith on pitkia
uika kun olen sen uskattanut lausua,
silt olen kutkenut salanimen varjossa

-Mutta te niydelte Kkarkki niin ysti-
viillisHti, niin kai uskallan sen sanoukin:
se on Josuah Wladimir Soplosky .. .

— Wladimir! No tai pyhii hoop
sentain, minun pikkuserkkuni!  Yb-
dessabin silloin karkasimme ju me on-
nistuinine pisemaidn pakoon ja minen

sami jf) silloin sille matkalle, sangi
Doran isd. :
— BS)... wp)... SInGERG sce ofet Thal?

. 74 niima toiset sitter?

—- Niimi kaksoset ovat sinun potkia-+

Sl fa Uma tytto on sinun Nirsti tytti-

Tesi.

AHies katsoo kuin unessa ja koetdan
sopertaa jotakin, mutta taas pyirtyy.
Tuntuu kuin koko maailmi olisi nien-
nyt sekaisin. Karkki oval kuin iskun

simeiia, nim etter Kukaau osaa tehebin

mitago, Kirsi ensin saa puhetihjansie
ja koettaa yirvaitella muestii, sanocen:

PALJON KIITOKSIA SUOMALAISILLE HEIDAN
ARVOKKAASTA KANNATUKSESTAAN

MELODY MUSIC RADIO & TV LTD.

RADIO JA TV KORJAUSMESTARIT

45 DURHAM ST. &.

PUH. OS. 3-1671

SUDBURY

. . 1 - .
es

VALITAMME RAHAA SUOMEEN

MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN

Jokainen seuraava 1,000 marklicaa 33.50.

@ Rahaldhetyksenne toimitetaan vastaanottefaile 10—14 palvin sieilli. Je--
kniselle lihettiijalie lidhetetian vastaanottajan allexirjoittama kultth

P.O. BOX 63

o_o Lr ee ee ee

. sn ———-—— ese el

i a oe

Layantaina, jouluicuun, 24 paivana, 1955.

|
: Pienin summa 5,060 Smic. $17.50 ynnd lahetysiculut $1.15.
|

e
VAPAUS TRAVEL AGENCY

SUDBURY. ONTARIO

"ee

1

avy

—_
-—

|