OSSA
AKS|

lee laaketiotonn
aa edistysaskelts
atibictttiste, 155.
l tulee ensimma
impaan — niist3
h puhuttara Sen
Kansanlaakinty.
» Myoskin Sue.
= homelaatujen
ulehtuneisiin ja
leelle aj Penisil.
tematon — niin.
farissa eran sj.
- S€n homesienj.
Joka sisaltaa pe- |
jenevit tehnest

.

Pig parvinainen siaavilaisen
oe teen js kasitdiden nayttely
ain Torontoss Ukratmian ‘Labor
rt nple-baalilla 300 Bathurst St. mat~
factnun 24 pra Js keslaa se: nelja, par-
) Nayttelyesincel ovat juurl asken
weet Euroopasia. Tama nayttely
ieliaan firjestamaan mivoskin Liansi-Ca-
ajasca Canadian slaavilaisten komtteen

Ww.

ttava kuitenkin
Voldaan katsoq
, ja tassa suh-
a englantilaista
joka sai aatelis.
Erikoista keke
siassa pyrki aj.
iSValtaa laborg.
ettya bakteeri.
taan ja tuohon
't pujahtamaan
! loysi hienan
nesleni oli tap.
aan bakteereis-
1 juuri harmis-

! “Oilalle men-

hmettelemain,

an bakteereitg

ay tannollisesti

arts 4.

Niyttely kasutai mydskin rikkaan
leiitoman valokuvia, joissa esitellaan
aewn eamda siaavilaisissa ANAISSA,
gaslaukaa, kirjoja ja niiden englannin-
‘bail kandksia. :

‘pina kestiva filmifestivaali, jossa esi-
ein nANEstoliitolaisia, puolalaisia ia
iskkoslovakialaisia fikmeja.

Ne jotka vierailivat samanlaisessa
niytiel yssa Torontossa_ vuomma 1952
voivat havaita, ettd timd nayttely on
paljon laajempi, rikkaampi ja wudenai-
jaismpi, Kaiken lisiksi ndyttelyssd on
nabtiva mydskin Canadan staavilaisten
nasten kasitgita,

enetelmat pe-
tsi. Vaikeuk-
‘kealla tyolla,
knillisesti ke-
ttiin yksi toi-
nitehtaat ovat
Vomesieni re-
ravintoliuok-
ian tatalliset
siksi, etterkd
et aineet pys-
§sa kasittely-
sis] “varasta-
rintoa.
keen jaa val-
asta vihdein .
1 tavaila tuo
t yuur! ovat
ret ovat saa-
raisuutta. Ja
nettava, kun
allimia vain
etaan jo pa-
apa varsin
skkoutensa.
=|pastl mm.
seuraa, etta
tar verlsuo
mista steri-
rtonta svot-
x9 hajortiaa
an Valsassa
liinia — ai-
ensinkaami.
- alle kuu-
. tiesitteke
iela kehly

2

ay ttamaan
+8 ruiskel-
im. veren-
sitten vor
loin kys¥-
wakalvoyen

1

Ep a a ae
.- ad wpe . ‘ .
. ; . 4 *

_
} paikaa} ja
yIy-kanasaa
qi, nanavaa
sy, OOK tal-
sa. mika on

ee 2 ee ee
' .
. .

fema
Masia.

=p one lee
cr ie i " Lt ;

AAVILAISTA
(ANSANTAIDETTA

Niytielyn oheen on jarjestetty nelja -

Verikkait g hasinmaalatiuja keramiikkivalmisieiia TshkekRoslova-
Masta, on muitien oke:
tel yrs,

ohcHa ndkiavissd siaavitaisen Ransantaiecen mayt-

r ama OMT ines hortsidati ikke on paikovenalassen muse ualimis-
olpsta, Se on tuate Zhltbinin kau pungista, Gobnelin maakus-

a el

Jn

a | =
. Saomalaisilla oli
. . -$iart menestys
_ Milanon nayttelyssa
Vani syksynd Milanossa jarjestetyssi
kymmenennessg Triennalen niyttelyss3
on’ Suomi saavutianut loistavan menes-
tyksen, Suomen koristetaiteilijat voits
tivat kuust Grand Mrixia, yhdeksan kun-
niadiploamia, kyntenen kulta- ja seitse-
man hopeamilalia. Navttelyyn osallis-
tur koristetaiteilijoiia ja arkkitehteja
Kkunudestaioista eri maasta.
Arkkitehti Jonas Cedercreutz, joka
taitelija Wirkkelan ja taiteiijatar Lisa
~. Johansson-Papen kanssa osallistui pal-
lintolautakuntien tydskentelvyn, sanoi
Suomen taideteoilisuuden saavuttaneen
nyt vield suuremman voiten kuin kal-
mte yuetta sitten,
Nayttslyesineet oli jasttu viiteen eri
‘ryhmadan ja kutakin yarien oli olemas-
sa kansainvilinen arvostelulautakunta.
Naiden ylapuolella oli ylin !autakunta,
johon kuului myoskin toimitusjohiaja
Gummerus Suomesta. |
Tatteilija Wirkkala on komean pal-
kintokuettelon lisaksi antanut suuren ja
huomattavan watisen, nimittdin sen, et-

- ti Suomen -osasto heratti niin suurta

 huomidta, elta italialaiset halusivat eh-
dottamasti valnistaa Sith varielakuvan,
johon ittetadan listksi Suomen taideteol-

I
|

> pi

Vidolevat kwvet n-tiitelatseste dokumenttaarisesta Nlmisté “Fol
gan—Donin kenava”, joka esitetdau filmifestevacieissa wkraina-

fajsten Aaglilfa KOO Bathurst Sé.,

LAXNESSIN “HOPEAKUU”

OLI SUURI

Haldor Laxnessin uudella nadyteimalla
on juuri ollut kantaensi-itansa hanen
kottkaupunkinsa Reykjavikin Kansallis-
teatterissa Larus Patssonin ohjaamana.,
Navtelmas oli odotettu mita suurimmal-
la jannityksella, silla Laxtess ez ole
esiintvnyt naytelmakirjailijamna  sitten

lisuutta valaisevaa aineistoa, Elekuvan
leksti Jasditaan ainakin yhdeksalla kte-
leila ja esitetgan paitsi valkokarkalla

-mydskin ainakin Ranskan, ftalan ja

Saksan televisioissa. Taiteilija Witk-
kala piti tata ehkd kaikkein suurimpana
Spomen voittona Alilanessa.,

Kaunis Asvrventos on Moska-
van pirissd sijestsevasta Bogorods-
hojen Ayldstd. Ludwisia mutta pou-
veittokiia on adhtévand slaavilai-,
son kansontaitecn nadyttelyssa To-

rantastd.

Liiantsina, marreskuus 27 plivind. 1964

1

a”

sallyttinyt tevivaa kansallista kritiik-

ty Teer

Toronto, tdmin viikon lopuila. {

MENESTYS -

varhaisempien vuosiensa. Niytehna tu-
jee esitettivaksi «ta!ik teattertkaudella

myos Helsingissa, "Moskovassa ja Oslos-

sa, Ensi-ialla oli loistava menestys,

vaikka ndybtelman satiiri uutisen mu-_
kaan naytti olevan Reykjavikin porva-

ristolle ja vanhoillisille lehdistolle hiu-

kan karvas pala,

“Hopeakuu” on satiri, joka samada-
on murbenaytelma. Juoni on yksinker-
fainen, Se kuvaa pienessa maalaiskylas-
sa csivaa nuorta kaunista nmaista, Loaa,
joka elaa onnellisena hyvan michen ja
pikkupoikansa kanssa. Loa on musikaa-
linen ja on sepittanyt pienen kehtolau-
junkin lapselleen. Sisimmiassian han ek
kutterrkaan ole tyytyviinen hiljaiseen
elamaansd, vaan haaveilee maineesta j%
rahagsta. Erfand paivina hanelle avau-
tuu tilacsius, kun pdakaupungin srureen
vareteen “Hopeakuun” jonttaja tarjoaa, :
hinelle sopimusta. Loa iibtee kotodan — ’
ja esittad nyt pienta kehtolauluaan ylei-
sdlle. Hanta mainostetaan suureksi tiah-
dekst karkin nykyaikaism kKemom. Mut-
ta Loa ci ole nytkida tyytyvainen. Hin
huomaa olevansa feikkikalu rsatansaa-
istajain kasissa, han on myynyt itsepsd
ja parhaan mit# omisti. Pienokainen sai-
rastuu ja kuolee, Log itse vajoaa ympi-
risténsd uhrima kevytmieliseen elimain
Naytelmin Joppu on kuitenkin sovit-
tava: Loa palaa kotiin- michensa luo
mutta hin e1 enaa koskaan ofe sama
kuin ennen.

Tadahan tarinaan ‘Larness on nunolli-
sen ja: inhimillisen aineksen obetla si-

kid amerikkalaisen elémimtavan omak- — -
sumista vastaan, sen rahansaalistuksen —
ja vVairien cligrdnarvojes iuhoavaa val-
kutusta vastean, rikkaiden u lai
ten komartelemmista jz suurkaupunkien
“kultuurim” thajlemisia vastaan. Niy-

eM 7

~