ee er, - *, tiie es Sorel te HE iF SE SEE | . fy on wt, / ae raimilt: azkareensa sind fau- ripeasaa tabdissa- Saunan veamitys BEV! tuin teikiten vain, €1- 43 hin tala kertaa odoltanut edes yenki-Villea saunaveden “ nostoon, prin kiikutil yksin raskaat amparit ghalta jokirannasta. — Olipa han elk pessyt nlaitohuonéen lattiankie “ teittanyt sikapeTunat nurisematta, eikka nama iyo oikeastaan kuw- qn laina yivatkit navetia 4A] hinatle. | Tana ittana nimittain oli fanssit iakinewan pirtissd ja Leena toivat “niin svdlimestaan piasevansa sinne, ities, Leena off ollut Iso-Hovissa pienesté ast. [santa-vainaja hanet i tugnutkin, muka leikkitoveriksi lon omalle Klaara-1 yitdselle, Nain tayan ban oli kelvannut, kun isdnta gi elanvt, mutta sitten ol tuitut rinen dani kelloon, kun emanta oti diat kasiinsa. Leenasta of tullut pkkupiika, katkkien kiskettiva, ei- by tullut kysyrmykseenzaan Alaaran ~iwertaalo. Vaikka kiusannuthan « Rlaara hinta aina oli, kun isan- tie silma oli valttynvt.”. O] kisko- tut palmikoista, sdikytellyt kummi- uisilla ja nimitellyt jos miki. Oli Leena jo ajatellut monesti lah- a koko talosta, mutta lannistunet ‘aia emannan ubkauksista ja jaa Jaa- mt. vaikka hin hivin tiesikin, ettei hanell migsaan én raskaampaa Vot- tt olla kuin taalla. Jo neijalta aamulla sat nousta lypsamaan, eiki (lalla myéskaan vapaaksi padssyt emnén yhdeksaa, Ja jos oli vierai- Viime aikoina niitad vieraita ol? alka- mth kayda aina ulkopitdjists a gg eanamenseiadinneenen nams1 enzi kuin toisella silmalla, tin eo pdissyt tarpeeks} Injaa. Huvsin minkk jaksoin: , “Alkéa viekG Henia!” - Alkda vie- sb Henig!” Part kertaa ehdin huu- aa, kun tunsin etth minua ravis- letiin alkapadsta, ja kun katseeni nostin yids, niin ison poliisin, joka karjui: _ Mua pirua sind taalla huudat?” “Ron veivat Henin!” hatgifin, — “Mink Henin?” | as ah 4 “Minun (viléystivini', sammal. dn. “Lahde nyt minun kanssani kive- Maan, sink et ena asaa menny tartteertisy? sanoj poliisi ja niin vei Tut nutkaan, . Pika oll yo olla vksin siellii. Tein taikenlaisia Pdatoksia ja epditin jo Henin Meneitineeni kokonaaf. Vih- ein nukahdin kovalle petible. _ Aamolia kun herdsin, niin Heni WH polisin kanssa putkaan. ja kun fan pubui poliisille hetken aikaa mskien murteella 14 selitti. eti& me clemme tulleet tinne niilfe liittoyzh- lie, ni “) MUN vanha hyvd polijsi katsoi_ ore inj ‘ ' ] ‘on Heniin ja vuoroin minuun ja LT : Pa teil neiti on kéyhin ni oN Polkarstava.” , “it, multa hin on muuten kul. Taatin' “No sas , . | tsi Mitt Jasken hinet teidan un ts . + -a 0 1 7. . sanoj poliisisetii, ja kin Ty Itt 1 a * Sen ‘imme ules ja vitkaisin taak- “CLG Th oli PY shki K ta nae “epungilla oli ja halinga, sila Toro Thr , a / * hla, ceva - busi oli- jo tuonut “ttalta, joita viserteli kaik- Jatkuu. ‘hw le oe Ts i ody rate SET Vea psa, a, Lids teriva kell. iq timd ylenpalttinen noyryys Ja - 4. nun sat valyoa usein puoliyGhGn, 4 a a1 . =,4 Set kahdenkymmenen neljan Fy eee : Waa ow. ".at om. wa we oT oes ' rae aa rs on ee eer rs rut “4 i aoe mc . Ens! silmayksella Kirj. MEALJA LAHTI saakka, sill4 Iso-Hovin rikkaudet clivat kuulut ja ainoa tytar parhaas- Sa nalmalassa. Mutta eiviipi kiiy- nect kosijat talossa useinkaan kahia _kertaa, Heidat oli saikvttinyt e.- mannan korskea olemus ja tyitdren Fiban Klaara oijkeas- taan runta ollut, vaikka olikin roteva ja hiukan miesmainen, mutta hanen _pilkaliinen ilmeensd ja livkas kielen- -$4.-sa2 Tonkermmankin tulokkaan e- pargimaan. Emanndn oH gina tapana kerskua Kilaaran antamista rukkeasista. rut- ta tostasia oll. etua Klaara sajkytti miehet pois jo ennen kuin nim edes ehtivatkaan kosia. -—— Ei meicddn neitt iking. miesig saa, sanokaga minun sanoneeni. all navetia-Miinalla tavana sanoa ai- na, kun Klaara raivesi paninunil- igan, | Leena oli paraikaa§tekemaseii éilppuja navetan vatassa. kun naz. purin Hilja lennaht: hanen hioksesn, —- Paasetho sind. kohahti hiin en- si sanotkseen ja tuljotti jiannizykses- ta tummin silmin Leenas-. — En mind ole uskalianut viel RYSVa, mutta luulisin p¥isevani. 4j- Hiemanta on aollut kaiken paivaa niin hywall paallg — ja sita paitei. luulen vahin, ettd emanta ja Klaara _lahtevat lalla ionnskin, Kkoska Vil. len oH mgard lyéda “Lennon” jalkoai-. hin uudet kengit. : . — Sehan olis! mainicta. Silloinha sind voisit olla huoleti loppuun aati. mutta nyt minun on mentava. Tulen sitten hyvissad ajoin noutamaan 4!- nua, Hilja pyrahti pois ja Leena kumar- ‘tuihehkuvin poskin kokeamaan silp- puja.- Jospa hania-nyt onnistaisi- kin kerran! Koko syksyna hin @i oliut paassyt minnekaan, Taekuun- ottamatta sita kertaa kun han oli sa- laa mennyvt kartanon talkootanszel- hin. Siella olisi ollut hauskaa muu- ten, mutta koko ajan han oli pelan- nyt, etth keittién ikkuna suljettat- siin ja silloin han olisi ollut kaumiishi kiikissa, Ikkuna oli kuitensin ollvt anki ja hin oli paissyt onnellisest: takaisin, eikd kukaan, thme kyla, aliut .iuorunnut emannalie hanen reisustaan silla kertaa. Menness34n ilmottlamaan saunan olevan valniiina, nakt Leena iloksen- sa Villen vetivin parhaita juhlasar- ryja liiteristi. Matkasta tulisi suis fosi ja Miina ja hin jaisivat valn kahden kotimiehiksi, Miinasta ei nyt ollut haittaa. ethin hin koskaan tmi:- siin kiynyt, joten siti myéren oii kaikki? selvia. Than laulattamaan tuppasi pelkasta hyvasta mielesia ja iItaa ajatellessa vatahti sydan aa. visteleyvasta odotuksesla ja riemus- ta, , Lopuliakin vierivat karryt kols- len pihamaalta ja Leena rohkeni hengittai helpammin. Viime tingassa tosin ol emanja kieltdytenyt Tahtemasta, mutta sjl- loin oli Klaarakin ottanul aanen ja uhannut, etter hin kylla vksinaan lhde. Ja kun Miinakin parhaan taitonsa mukaan oli keholtianat c¢- niintga Tihtemaan. niin oft {ama sentiaiin suostubut, jaskin vastaha.- koisesti ja muristen, _— \fene sini nvt kerrankin rau- hassa saunaan, kylla mina pesen a> tiat, kehoitti Miina sitlen, eika Lee- na toista kaskya odottanul. | Leppoisa, hiostava jilkiloyly hive- LAUANTAINA, SYYSKUEN 3 PAIVANA yeti PRU CTE] F120 12-300] LEER CD Fg aA PLA NET Aa AE PRLS ADAH ALIAS ENKI UEENELA ; ! ; . L| TAL ihe ELSE MP raT TU Tee tat ye pi H suloisesti seni. mutta Leenalia €1 oliut aikaa vilyyielld kauewunia. Han sHaisi mekon yauparilleen ja ki- pall tupaan, eité valkobket nitkag vi- lahtelivat. Mutia sisilla odewikin hint yl. tvs. Mina oli pukeutunut wuteen Vintarinihameescensa ja galmisi paraisaa mustaa pvhabuivia pighan. 2a. — Kun sattui nvt ndin mukavaail, nim mindkin aijattelin pistiytva si- saren} fuana pitkasta aikaa, touhusi hin, Nyt. kun twee meihemmiall§ kuutamokin, niin nakee hyvin kavel- 14. Ole sina nyt sitten kotimiehenii, — kun emanti niin varoitti, ettei taloa 24g |altaa vksin. Mene rauhassa nukkumsan ja pane avain porraski. ven alle. niin vi ming sen siitd sit. ten jiwdin. jos tuisi v&hHn viivet- tvakin... Mitna Tahtt, maita Leena jai petty- neend selsomaan keskelle huonetuz. Raiski tle ali kuollut hiinen nuoril- ta kasvoiltaan ja svdamessi tuntui ivhialta ja kylmahti. Leena oli oil etukiiveen tasth ilasta, siks Wn pelivmys moninverrain kat- kerammalta. Rajusii nyvhkytiien han heittayivi vuoieelle ja hautas: polttavat kasvansa tyynvihin. Han nveokyviti viel. kun ovi au- kent hiliaa ia naapurin Hilja kurkis- t] varovaizesti huoneeseen., — Etko sina tuleSaan, huudahti han thmeissaan. sillain vasta Leena havahtui, pan- nabti istumaan ja silmiaau pyyhkien kertm koko asian. — (Hetko sing hassu. nauroi Hil. ja. Veithan sind silt) tulla, kun ei kerran khukaan tied3. Mlina e1 var- masti palaa ennen pualtavota. foler mela on mainiosli aikag. Leena Hostul, mutta sitten han pu- disti zurulliseng padtdin. — Et, en mind sittenkaan vol lahted, kun Mii- na kielsi. a | — Pyh. mita Miinasta, keskeytti Hilia. Pane toimeksi nyt vain no. pessti ja allten matkaan. Kello jou- tua ia sielld on jo ilo ylimmiilidn. Ruule. Narnaston pojatkin jo me- .oivat ja Heikki kaski sinwn tulla. —— En mina sentdin tule, silld e1 minulla Kultenkaan olisi slella mi- tain jlog, estell Leena. — krvllapa sina oJet merkillinen. tiuskasi Hilja, mutta ellet kerran {u- lz. nim pray polssa, mind ainakin lihden. Hilja paiskasi oven vihaisesti kiin- ni perdssdan. Leena tui huriaa halua 1Wosta hanen jalkeensz, mutta Hiinin najyaamaan Kuu nousi saurefia ja salaperdise- na rinen iakaa ja tummiat varjot lankezivat prhamaan yii. Leenan huulet alkoivat jalleen epdilytiavasti virista. mutta hin ej uhallakaan aj- kanut antautua enad surun valtaan. Reinppaasti hin veti verhot ikkunan efeen ja rvhtyi mieitimaan. miten parhaiten viettaisi pitkan iMansa. Kaikki askareet olitvat tehdyt. tupa sjisti ja sonnuntaituntuinen. Vanha perintéelo raksutiel: peraseinalla fasaisesti ja kHrehtimatta ja veden- harmaa kitsanpotka kehrasi ovensuu- Tlmassa Jeijaiji vieli uu- ja paistelun sianlihan toate ia viltava Jeivinuuni ubosi miellviuivda fimpéa paivaisen lam- shngyssa. mipuuron 1a miitamisen wikeen, Saniasey Leena muisli. eta Rlaa- ran huanetta oli Jammitelty ttasel- 13. pelt enmen Klaaran huone oli suuren eteisen peralla ja | cia yasemmalle olf sah, seka vieras- huonect. jolla tavallisissa olotss2 €] Pe A Beet ikkunapieleen. 1 wot w= Tal re he Ma istun yksin Ua istun vksin ja nifedin vein oni kutkiva kusmimaa, kun joskus se an niin ratiotsaa jo joskhus niin syvnkkad, tommaa. fe tstun visia muistcllen ; nu muisioja dipsunteni, ' Eun leutleen vain, cf buolia — ; ferkin deratia vetkkojens, | i on kathon: Eaikista feetten, sMfoin ef Adiritae vkisitdaa voi Aaaveita, joita ma femmin, Afa istun vista, hin visas I hae Afa isturnt visio, Aue vstdvia en foytdnyt Aaavetlicns, Run hohtatan pilvissd kauas pois naw demtpent Actlin went. Ma istua vista vata fautelien, Fan clont dtaton autkee, win vhati vain, Runnes Aijailecs hasta mun povecnsa sutkec. MARTHA NIEMELA. et paljoakaan kadytetty, Sali oli van- hanaikainen korkeme petlemeen ia topattuine ‘huonekaluineen, mutta Klaaran huoheeseen oli harkittu we. denaikaiset huonekalut leposohvi- neen ja kirjoitustipasteineen, ~ Kui- ken lishksi olf hadnen huaneessaan piano, vaikka Klaara el osannul soit- ‘aa vahaadkdan. Emini’ sita pianoa olj yaatinut, kun kerran kaikissa nuissakin paremmissa paikoissa oli. Pellit oli kya suljetty, miutta muvien huoneessa ol] oikea havityk- sen kauhistus. Nihtavasti Klaara taas (htiessign oli heitellyt kaikkt vaatteet kaapista ennenkuin oli voi- nui paattad, oflta panist vileen. Lee- na alkoj hilaasti korjata vaatteita kaappiin. Tuossa oli musta, helmi- koristeinen samettipuku huolima:- tomasti heitettyna tuolille ja vinin- punainen silkkipuku lepdsi latt alla kenkien ja silkkisukkien keskelin. Leena huokasi vaistomaisesti £as'tel- lessdan naita hienouksia. Miltahan mahtaisi tuntua pukeutua joskus sel- laisiin ... Wuoteela olf viel4 vaa- leansininen, keilehtavin pitsein ko ristettu puku ja Leenan misicra juolahti, etti puku varmasti sopisi hinelle. Ennenkuin han oikein huo- masikaan oli hin pudottanut oman mekkonsa lattialle ja kiinnitht inno:- ta vapisevin kdsin pehmedn puvut hakasia. Sitten ban kadntyi peiliin piin ja huudahtt hammastylitest. Voiko se olla mahdollista, etta puiu santtoi nain muuttaa ihmisen. Min- hiin naytti miltei kauniilta avi, Pos- ket punersivat ruusuisina, =itnat navtitivdt tummilta ja loistavilia .@ kaulan valkea pehmeys eroittut sel- VAsti puvun sined vasten. Hinkset olivat velaytyneet tuhansiin piknu kiemurothin saunan jalkeen ia k.i- pertyivat hauskasii otsalle ia kyr- vallistle, Ja kuinka olemattonian hoikalta han ndytti +assa miltei maatahipovassa puvussa! Leena ta- jusi ensi kerran elamassaan olévans? sieva ja hehku hinen poskipaillaia svveni, mutta sitten hiin kavi jal- Kackkihan off vain Puet‘uaan yreen Aan taas miidiGn, entinen Leena, jsta ¢1 leen surulliseksi. nuvun ansrota. VYanhan oman mekkonsa, of14) kukaan hbuomaisi. Leena oli niin syventynyt kuvan- \Fahiaike Miina muistat solkea — 58 tarkasteluun, eftel hain kuwlut askeleit2 eikad huomannut ovéea a4- keamista, ennenkum hiemaa hive. tettu aani virkkoi hiljaisen hyviinu- Jan. “er “Aer cdie hi BJ) :'s nic wr aT bee eae ee at De Fret tc Meal Df ig mee tea oe [3 =k i 7 en ee ee a el Fk sea Pes SE ees. - = egy dt. rh Lee . a” F . . qa _ qa . i . steady ales ema sh tty EES Tana ON are Te Eat fia oe o_o a a ee _| wy Ce cele ae - i # ath eee ih hb —- hep al — “7 + ah —. ee ee i eT mee eg a re | oe TES he y k : . ia. Stl . , "7 Ls. os a, =. * aeee . ‘Le ry : - * . . - * . : . 4 ' . i er ee ™ ar d= Ff ‘a 7 si 7 ae 6 woop . . a ec F. 7m: pee Pie Weee we owe? z mad ” pe. mee ae ', 7 =k ok . oP mp dy os wad ‘. . . r. ten a : 1a oe =." BI r _ a “7 =-rag, 1 k Pa] a : a 1 =iet EIU ta top a OF: oat id Fat A 2 : =) a — “5 - 4 1 . “Foo "ly Pe prin lass cts .™* | . : er | 4 8 ¢ rt a oe or re Poe er hat . fs om 2 ' ir sil a 1 aa ante H - oe . . ee od, . ne _ . roped: iP. at risa, Dee 7, fl eT ee = " J ae ar: F : lee: ; + = nid ays “ aoa aa 7 a2 a ese a . Bit th m4 a