aeotrs a pe a ee: an sii cat Ben lL . wom sos a ‘ re L tPF e os J! "| *, r" APY 1 s ar r CAS . ae wk a Pantie, aati wan . f | . * as ee aa i ee a 1 . Tyee ae -_ vt serena ilmasto OD BN |, - rel ibmastaa: aurimkoista j2~ aim Varsinkin etelii-: vata 52 OD ae akin Jaubkeudessa’ ja | | Siaimaaban ‘uljet- | i 4 stu sijaan muuttue hy - peat mantereiseksi ; tosiasia, abailija pance helposti mer~ “n, Dubrovnikasta Sarajevoon, i idamaisimpaan kaupun- rkystaessaan. Toisaalta Dal- a saitenkin saadaan varsimkia ; fy talvedla, paljon sadeita. vesyicessa Ls Euroopan suurin vuotuinen — ca Dalmatian kasvullisuus zante Siella, missd sademaa- sag jaimaaperd sally tia kyl- -ett ta kasv itlisuus Om erin- onipuolista dl- - gapelsiini-. aitruuna-, gTa- a, TkUna-, johanneksen- .. pinjar, sypressi-, mulperi- : cof ldatoineen. Aluskasvilli- a piintkaan runsas. Kuivab- -atduille tazsen lydvat fei- *ematlomana tiheikkOna esiin- zzavet, kaktukset ja melkein wemattomana tchetkkona. esiin- warplr, ja pensagxasvillisuus sa}. KarstivyGhykkeen kalhi- 4 valtaostitaan metsattémid ja bs jehon on syvynd Kallioperan nmustiioksien nivkkuus ja met- . achausta seurannut Kallioperan 3] uuhtoutuminen. enoista Maanviljelys ja kar- Fo menesiyyat yain seuduilla, manera pidatlaa ky¥llFksi kos- ren Nain 15¢, koko Dalmatian — 1ot ysin tuottamatonta, Vil- jmaasta taas n. 75% Kasittad 215; peita ja puutarhamaata,. ciielykselld on huomattava .ta- Eren merkiitys, da Dalmatian ii tinela viedgan ulkomaille- -- Wouta maaria, Hedelmavilje- A nltakadn merkittava, Se ka- amixolla n. 442, milj. puuta, eeputlleen $4 S!ljvpuita, Kar- 4c xeskittyy pidasiassa lampai~ A vadhin. Unohdettava ei ole ui] merikalastusta, joka antaa kG mona hyvia ‘kalalajeja. iiamista mainittakoon rusko-- BcSitti (aluminiumin raaka- E tohopea, Kotiteollisuus on 2. id sen moninaiset taidokkaat =Futtavat kudannaiset, korut, rH, ovat vanhastaan hyvis- satamien kautta ta- 425 Vientrkaupuan lisiksi, jo- tai tag Daiasiassa sementila, a, Puulavaraa ({takamaas- a usaiveli vinta, falaa 12 ca On viela miuistettaya Tmat= , 2ate, Se an tarkea tulo- Heekene’, elinkustannusten = Dalmatia samoin kuin koko ivy viime sikoina muocdestu- . : Dalmatian luonnonihanuus ~ se uinen lauhkea ilmasto hou- P INNé luristeja pitkin vuet , =—kolla on lukuisia suositto- ne Ipy loa 0 virkistyspaikko- * + * wlan j J4 5€N Saarien noin 800,- : Seen nouspya vaesté on val- “an ‘crhokroatteja, Ne ovat : a Kookasta kansaa, yritte- Sdlavag Ja vVieraanvaraista A Tea Monessa suhteessa eroaa * gaslayign asukkaista. Flaus- “ee reiset kere isteiset kan- “aL jotka vielikin ovat yleises- ans Niinikain ovat mo- “allayat SaHilyneet eliryoimai- inana. voiltaen Ri- FE wositimmeksi matkailue -. te v4 ~ Hyédpllisia t tietora” WAIN. SYNTYI JAMA. KEERI os malta olla sanomatta teille mies- -pitsirt, zuinssa tekaisin:tuon keekini, joka myt tucssa lautasella.on niin hou- - kuitelevan nélsiisena pohja pitlpain. Won -teistA cn varmaan cppinut texe- Mililin tavallisen keekin, jotta el ole tar- peellista sita justiin teille selittéa. Sat- tui ett olette parempia Eeekimestarel_ ta kuin mind. Vaan, kun se plert vaihtelu yirkistaa ja Kun sen saa niin yahella vaivalla, min tyekasin sanca - ‘Basi. Kafskihan pidamme omenists ja rii- .tindn on mevtein alns sanatavissa. Siis sulata volncaarelta keekinannun poh- ipéssa ON mitatty.,, 4, oe _iplla; pane vaitka minuutissi uuniln. ett se stian. Sitten ripotiélé. sithen © Tuskeaa sokeria, tasota lusikalla ste- vVaksi Eto pannin pohje, etta sith cr Fleensé vohhan. Ota ja kuori (mena ja toineritin jos tarvitsee. Halkaise jg Poista siemenet. Sitten lelkkas ohkai- Sia viinaleita siita ja asela panniun poh, jalle sit&é mukaa Evin jeikot. Sievissa jarjestyisess&# yksi paikKkaansa koko pohja. Jos tyeitaat kanelin tai nut- negin (muskctin) malusta, niin pélist4 sitaixin hitisan. Sitten tee tavailinen Penicillin el ole kaikki- 7 _parantava ‘Penicillin-la@kkeen kek sija sir Alexander Fleming on varoitianut luulosta, etta penicillin olisi kaikki- Parantava |dake. Hin sanel, etta penicillinia voidaan menestyksellisesti kivitdd ainoastaan nithin sairauksiin ja ‘kipuihin, jotka on tahiin mennessa maaritelty. : _ jos penaljinia biytetiiin vdarin, sandi sit Alexander, niin se mahdollii- sesti johtaa sithen, ett jotkut mik- roobit, jotka laake tappaa, voivat laakkeen kayton johdosta kehittya. Sir Alexander on parhaillaan “¥h- dysvalloissa huomioimassa penicilli-. nin kiiytiGda sairaaloissa. Han sanci sanomalehtimiechille, etta -penicillinin 1 So AS pk ne ns al : oh “— "oh Péidministeri Church sen vaalipubecnsa Britanntan % saadaan tiedot vasta tk. 26 bena >" ee Oca o Titen lausun Kaun snapuivat Filattaen | noan herkut ja.antaen rahaa 05 TLL ORR ORR RCE EEE SE OT oe tikkesstn WeNMHta Vetta 9 K1iiTros elmmat klitekset niille yataville SOaotissyn iymapaivanan), ern tankseni itselleni mulstoesineen. EKtites teille Mrs. H- Frii ja Mrs. Vaane titte osaa Jahjaa Kiltos, Kalkie, adiere koikkla . pdamellisesti KMitden, MRS. HILDA NIKKILA Varzea keekitaiking ja kaada siihen PpaHlle ja paista hyvissii -uunin: lim- MOssa . Eun se on paistumut; knadia ss: lautaselle — ja mith. niet? Stind on- - Kin Samatla “sisinki” eli paiilys yalmls. Kas, kun tani aizana ei tahdo tiittiif Kupongit aisiteci-sckeriin, niin jookus | voi sen tehnda niinkin. Nain mind tein: Oli noin kuppi ha» pannultla kermaa eli sen tepaista ja ajattelim, etth texaisenpa keekin, En- Sin sexaitin eli klappasin nekareen yei- ta, noin puoli kuppia sokeria ja yhden munan. Gihtesin kaksi knpitlista fau- hoja ja 1 ti. baking powderla. Eer- maan sekcitin puoli teelustralista ba- King scodaa isotda on paras Pann Eallisen stirappia. Lisisin hyvinsekoit- taen jauhct ja sen kermaseqyiusen vio- rcttain. iHen on *keexeja tehnyt, hen hyvin hucmaa, j¢s pithd vihiin lisitH _kKastetta tai jauhoja.) Paistoln pyire- 4558 Dyrex—xeekipannussa 30 minuuttia. Tama tacksemi onnistui hyvin, vaikikta tekaizin sen vain kuin cmasta pidstini ja